Tapahtumatiedot

Asiakkaan (K) kuljettama henkilöauto suistui 18.8.2017 noin klo 23.15 tieltä vaurioseurauksin. Poliisin esitutkintapöytäkirjan mukaan tieltä suistuminen tapahtui vasemmalle kaartuvassa mutkassa ja auto suistui ajosuunnassaan oikealle ojaan. Ojaan suistumisen jälkeen henkilöauto oli kyntänyt ojassa noin 80 metriä ja sen jälkeen törmännyt kiveen kylki edellä ja kääntynyt katon kautta ympäri jääden katolleen perä tielle päin. Auton turvatyynyt olivat lauenneet edestä ja takaa.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä 24.11.2017 käydään läpi mukaan poliisin asiakirjoista ilmenevää selvitystä tapahtumista. Poliisi ei tavoittanut vahinkopaikalta ajoneuvon kuljettajaa. Ajoneuvon omistajan kotiosoitteesta tavattiin K, jolla oli kasvoissa naarmuja ja kuhmu otsassa. Tässä vaiheessa K kertoi, että hänen tyttöystävänsä oli kuljettanut autoa. K puhalsi alkometriin 0,67 mg/I.

Poliisin kuulusteluissa K kertoi, että ei muista, ajoiko tyttöystävä autoa. K:n tyttöystävä S kertoi, että ei ollut ajanut autoa vahinkohetkellä. Todistajana kuultu paikallisen ravintolan yrittäjä M kertoo, että noin puoli tuntia K:n pubista poistumisen jälkeen M vapaapalokuntalaisena sai hälytyksen sattuneesta liikenneonnettomuudesta. Onnettomuuspaikalla selvisi, että auton omisti K, joka hetkeä aikaisemmin oli ollut pubissa, jossa M työskentelee.

Vakuutusyhtiö pitää selvitettynä, että K kuljetti autoa 18.8.2017 suistuen ojaan. Auto vaurioitui lunastuskuntoiseksi. K puhalsi alkometriin 0,67 mg/l ja rikosteknisen laboratorion lausunnon mukaan arvioitu veren alkoholipitoisuus oli 1,02 promillea. K:n päihtymystila ja liian suuri tilannenopeus ovat selkeästi syy-yhteydessä tapahtuneeseen tieltä suistumiseen. Vakuutusyhtiö katsoo, että K on suhtautunut niin törkeän huolimattomasti auton vaurioitumisen mahdollisuuteen, että vahinko ei kuulu korvattavaksi autovakuutuksesta.

K pyysi vahinkotapauksen uudelleenkäsittelyä vedoten käräjäoikeuden tuomioon, jonka mukaisesti syytteet törkeästä rattijuopumuksesta hylättiin. Lisäksi K vetosi siihen, että auto oli kulkenut ojassa pitkän matkaa, koska K ei ollut ymmärtänyt painaa tilanteessa jarrua, vaan yritti vaistomaisesti saada auton takaisin tielle.

Vakuutusyhtiö vetoaa korvauspäätöksessään 16.5.2018 poliisin puhallutuksessa ja rikosteknisen laboratorion tutkimustuloksien mukaisesti todettuun K:n verenalkoholipitoisuuteen. K oli myöntänyt käräjäoikeudessa syytteen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta oikeaksi. Myös turvatyynyt olivat lauenneet sekä edestä että takaa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

K vaatii, että vakuutusyhtiö korvaisi autovakuutuksesta vähintään puolet auton arvosta. K myöntää palanneensa ulosajon jälkeen kotiin ja poliisit noutivat hänet sieltä. Vakuutusyhtiö katsoo ulosajon 70 km/h rajoitusalueella ja 1,02 promillen verenalkoholipitoisuuden tarkoittavan yhdessä törkeää huolimattomuutta. Käräjäoikeus tuomitsi K:n kuitenkin vain rattijuopumuksesta eikä törkeästä tekomuodosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan K:n vaatimukset ja toistaa korvauspäätöksissään esitetyt seikat. Yhtiö viittaa vastineessaan vakuutusehtojen kohtaan M0530, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, jos moottoriajoneuvon omistaja, haltija, kuljettaja tai matkustaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Yhtiö viittaa myös yleisten sopimusehtojensa törkeää huolimattomuutta koskevaan kohtaan.

K puhalsi alkometriin 0,67 mg/I vahingon jälkeen. Verikokeessa todettiin 1,2 promillea alkoholia veressä. K ilmoitti poliisille nauttineensa alkoholia vahingon jälkeen. Jälkinauttiminen huomioiden K:n veressä oli ollut alkoholia vahingon tapahtumishetkellä 1,02 promillea.  

Vakuutusyhtiö kertaa K:n vahinkoilmoituksen ja hänen oikaisupyyntönsä kuvausta vahinkotapahtumasta. K on kertonut vahinkoilmoituksessaan, että ajoneuvon kuljettaja ei ollut alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alainen.

Vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen kohtaan M0560, jonka mukaan mikäli vakuutuksenottaja, vakuutettu tai näihin samastettava henkilö laiminlyö toimenpiteet vahingon yhteydessä, voidaan korvausta alentaa tai se evätä kokonaan. Tieliikenteestä annettujen säännösten mukaisesti vakuutetun on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava vahingon selvittelyyn vahinkopaikalla ja myötävaikutettava vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan selville saamiseen. Lisäksi vakuutettu on velvollinen heti ilmoittamaan vahinkotapahtumasta vakuutusyhtiölle ja vahvistamaan viipymättä ilmoituksensa kirjallisella vahinkoilmoituksella. Vakuutettu tai muu korvaukseen oikeutettu on velvollinen esittämään yhtiölle ne asiakirjat ja tiedot, joilla on merkitystä vahinkotapahtuman selvittämisessä.

Esillä olevassa tapauksessa K on vahingon jälkeen antanut virheellisiä tietoja vahingosta poliisille. Myös vakuutusyhtiölle hän on vahinkoilmoituksessa jättänyt mainitsematta vahinkoon liittyvän oleellisen tiedon siitä, että hän kuljetti ajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena. Korvauspäätöksen saatuaan hän on tarkentanut tapahtumakuvausta siten, että painoi kaasua jarrun sijasta, koska koetti siirtää auton takaisin tielle. Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 30 ja 34 §:n määräyksiin korvauksen alentamisesta. Yhtiö katsoo, että K:n päihtymystila ja liian suuri tilannenopeus ovat selkeästi syy-yhteydessä tapahtuneeseen tieltä suistumiseen, jolloin hän on suhtautunut törkeän huolimattomasti ajoneuvon vaurioitumisen mahdollisuuteen. Lisäksi K on vahinkotapahtuman jälkeen poistunut paikalta, kertonut poliisille virheellistä ja puutteellista tietoa sekä jättänyt vakuutusyhtiölle laatimassaan vahinkoilmoituksessa kertomatta, että oli ollut alkoholin vaikutuksen alainen tapahtumahetkellä. Kokonaisuus huomioiden K:n menettely on ollut niin piittaamatonta ja huolimatonta, että vakuutusyhtiöllä on oikeus evätä korvaus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus alentaa korvausta K:n rattijuopumuksen perusteella. Kysymys on myös siitä, onko K:n näytetty aiheuttaneen vahingon törkeällä huolimattomuudellaan sekä lisäksi siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus alentaa tai evätä korvaus muilla esittämillään perusteilla.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) 2 momentin mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.

Liikennevakuutuslain (460/2016) 48 §:n (Alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vaikutus korvaukseen) 1 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut henkilövahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin (korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ajoneuvovakuutusehtojen (voimassa 1.5.2017 alkaen) kohdan M0530 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.
[…]

Vakuutus ei korvaa muun muassa

• vahinkoa, jos moottoriajoneuvon omistaja, haltija, kuljettaja tai matkustaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa

Vakuutusehtojen kohdan MO540 (Törmäys) mukaan vakuutus korvaa ajoneuvolle äkillisen, ennalta arvaamattoman ja ulkoisen tapahtuman aiheuttaman välittömän esinevahingon. Ulkoinen tapahtuma on esimerkiksi törmäys, tieltä suistuminen tai ajoneuvon kaatuminen.

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.7.2016 alkaen) kohdan 10.2.1 (Vakuutettu) mukaan vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa sellaista vakuutettua kohtaan, joka on aiheuttanut vakuutustapahtuman tahallaan.

Jos syynä on törkeä huolimattomuus tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä kokonaan. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vakuutustapahtuman syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ehtokohdan 10.2.3 (Ajoneuvovakuutus) mukaan harkittaessa korvauksen maksamista moottoriajoneuvovakuutuksen perusteella noudatetaan edellä kohdassa 10.2.1 esitetyn lisäksi seuraavaa:

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suoritetaan korvausta vain erityisestä syystä. Samoin menetellään, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena muutoin kuin edellisessä kappaleessa mainituissa tapauksissa, voidaan alentaa sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Asian arviointi

Vakuutusyhtiöllä on vahingon aiheuttamiseen vedotessaan näyttötaakka korvauksen alentamisen tai epäämisen perusteista. Syyttäjä on vaatinut vahinkotapahtumaan liittyneessä rikosoikeudenkäynnissä K:lle rangaistusta muun ohessa törkeästä rattijuopumuksesta. Pirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut K:n rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja rattijuopumuksesta. Tuomion perusteluista ilmenee, että käräjäoikeus on pitänyt K:n esitutkinnassa esittämää kertomusta yhden III-oluttölkin nauttimisesta ajon jälkeen uskottavana. Rattijuopumuksen osalta tuomion perusteluissa on viitattu mainitun alkoholimäärän jälkinauttimisen ja K:sta mitattujen verenalkoholipitoisuuksien pohjalta laadittuun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausuntoon, jonka mukaan K:n verenalkoholipitoisuus on ollut syytteessä tarkoitetun rikoksen tapahtuma-aikana 1,02 promillea.

Vakuutusyhtiö on vedonnut korvauspäätöksessään ja vastineessaan siihen, että esitutkintapöytäkirjan mukaan K:n uloshengitysilmassa on ollut alkoholia 0,67 mg/l vahinkotapahtuman jälkeen. Lisäksi yhtiö on vedonnut siihen, että K:sta otettujen ensimmäisten verinäytteiden mukaan K:n verenalkoholipitoisuus on ollut 1,2 promillea. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole esimerkiksi väittänyt K:n jälkinauttimisväitettä epäuskottavaksi tai esittänyt lähempiä perusteluja tai näyttöä siitä, millä perusteella K:n verenalkoholipitoisuuden vahinkotapahtuman sattuessa olisi arvioitava olleen korkeampi kuin mihin käräjäoikeus on vastaanottamansa todistelun perusteella rikosasiassa annetussa tuomiossa päätynyt. Näistä syistä Vakuutuslautakunta arvioi asiaa siitä lähtökohdasta, että K:n verenalkoholipitoisuus on autovahingon sattuessa ollut 1,02 promillea. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 30 §:n ja siinä viitattujen liikennevakuutuslain säännösten sekä näitä säännöksiä vastaavan vakuutusehtojen kohdan MO560 ja yleisten sopimusehtojen mukaan korvauksen epääminen alkoholin käytön perusteella edellyttää, että ajoneuvoa kuljettaneen vakuutetun verenalkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen ollut vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on ollut vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että ulosajo on aiheutunut K:n humalatilan takia. Koska K:n verenalkoholipitoisuuden ei kuitenkaan ole näytetty olleen enempää kuin 1,02 promillea, vakuutusyhtiö ei voi evätä korvausta tällä perusteella, vaan korvausta tulee alentaa.

Yhtiö on vedonnut siihen, että K on suhtautunut vahinkotapahtuman mahdollisuuteen törkeän huolimattomasti. K:n vahinkoilmoituksen mukaan hän on kuljettanut henkilöautoa ennen vahingon sattumista nopeusrajoituksen mukaisella 80 km/h nopeudella. Esitutkintapöytäkirjan tietojen mukaan auto on ojaan suistuttuaan kyntänyt ojassa noin 80 metriä ja törmännyt kiveen kylki edeltä ja kääntynyt katon kautta ympäri jääneen edelleen katolleen. Kokonaisuudessaan auto on ollut poissa tieltä noin 100 metriä. Auton turvatyynyt ovat lauenneet edestä ja takaa.

Vakuutuslautakunnalle ei ole esitetty valokuvia ajoneuvon vaurioista. Esitutkintapöytäkirjasta kuitenkin ilmenee, että ajoneuvo on ollut kauttaaltaan vaurioitunut. Esitutkintapöytäkirjan kuvaus ajoneuvon suistumisesta paikkatutkinnassa tehdyistä havainnoista kuten siitä, että ajoneuvo on tieltä suistuttuaan ”kyntänyt” ojassa noin 80 metrin matkan ja vielä tämän jälkeen kääntynyt kiven törmäämisen jälkeen katolleen, viittaa siihen, että ajoneuvoa on kuljetettu huomattavalla ylinopeudella ennen vahinkotapahtuman sattumista. Vakuutuslautakunta pitää myös K:n oikaisupyynnössään kuvaamaa yritystä saada auto tieltä suistumisen jälkeen ojasta takaisin ajoradalle kaasua painamalla huolimattomana ja arvioi, että K:n tämä menettely on johtanut lisävaurioiden aiheutumiseen. Vakuutuslautakunta katsoo, että K on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudellaan, minkä johdosta korvausta tulee alentaa tai evätä se myös tällä perusteella.

Asiassa on selvitetty, että vahinko on aiheutunut K:n kuljettaessa henkilöautoaan hänen verenalkoholipitoisuutensa ollessa 1,02 promillea. Ulosajoon liittyneistä tapahtumista esitetyn selvityksen perusteella vahinko on aiheutunut K:n alkoholin käytön lisäksi myös K:n törkeän huolimattomana pidettävän ajotavan seurauksena. Vakuutuslautakunta katsoo, että K:n menettely on kokonaisuutena ollut niin moitittavaa, että vakuutusyhtiöllä on esillä olevassa tapauksessa ollut oikeus evätä autovakuutuksesta maksettava korvaus.

Lautakunnan päätyessä tähän lopputulokseen ajoneuvon alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettamisen ja törkeän huolimattomuuden perusteella, asiassa ei ole tarpeen antaa ratkaisusuositusta K:n väitetyn vahingon selvittelyvelvollisuuden laiminlyönnin merkityksestä vahingon korvattavuuden kannalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho