Tapahtumatiedot
Asiakas havaitsi 25.4.2018, että lämminvesivaraajan pohjaventtiilistä oli vuotanut vettä lattialle. Lämminvesivaraaja oli sijoitettu omakotitalon lattiakaivolliseen tekniseen tilaan. Vuotovahingon seurauksena muun muassa lattiaan ja seinärakenteiden alaosiin aiheutui kosteusvaurioita.
Kohteessa tehtiin vahinkokartoitus vahinkopäivänä. Kartoituksen suorittaneen yhtiön edustajan mukaan vuodon syynä on varaajan alapuolella olevan tyhjennysventtiilin tiivisteen vuotaminen vähitellen. Kartoituksessa todettiin kohonneita kosteusarvoja lattian villaeristeessä. Varaston ja WC:n välisen seinän sekä laatoituksen alla olevan kipsilevyn todettiin olevan märkiä.
Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen 29.5.2018 päivätyllä korvauspäätöksellään. Yhtiön mukaan rakennusvirheistä ja vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutuneet vahingot eivät ole ehtojen mukaan korvattavia. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on aiheutunut siitä, että varaajan pohjaventtiili on vuotanut, mutta vuotanut vesi on aiheuttanut vahinkoa rakenteille varaajatilan lattian vedeneristyksen puutteellisuuden seurauksena.
Vakuutusyhtiön mukaan rakentamismääräykset (D1, 1987) edellyttävät, että jokainen vesipiste, samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy ylitulvimisvaara tai joiden lattiat on voitava vedellä puhdistaa, on varustettava kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muuten voida haitatta viemäröidä. Tämä edellytys ei tässä tapauksessa täyty. Yhtiön mielestä hyväksytty ratkaisu lattiakaivollisessa huonetilassa olisi ollut lattian vedeneristys seinille ylösnostoineen ja tulvakynnyksen tekeminen niin, että varaajan alla oleva lattia muodostaisi vedenpitävän kaukalon. Mikäli lattia olisi rakennettu rakentamismääräysten mukaisesti, vahinkoa ei olisi aiheutunut.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas pyytää asiassa ratkaisusuositusta. Asiakas tuo valituksessaan esiin, että kyseessä on huonetila, jossa ei edellytetä vedeneristystä. Myöskään kaupungin rakennustarkastajan mukaan vesieristeitä ei vaadita kyseisessä tilassa. Asiakkaan mukaan teknistä tilaa ei katsota märkätilaksi, vaikka siellä olisikin varaaja, vesipisteitä tai lattiakaivo. Asiakas kertoo rakennustarkastajan tarkastaneen tilat 2007, kun talo on rakennettu. Kaikki on todettu rakennusmääräysten mukaiseksi.
Lisäselvityksessään asiakas kertoo olleensa uudelleen yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan ja saaneensa toistamiseen vastauksen, jonka mukaan tekninen tila on rakennettu rakennusmääräysten mukaisesti. Myös talon valmistaja kävi paikan päällä ja totesi, että rakentamisessa ei ole tapahtunut laiminlyöntejä, vaan se on rakennettu määräysten mukaan.
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan aiemman kantansa ja toteaa lisäksi, että varaaja on ollut sijoitettuna lattiakaivolliseen varastotilaan, jossa sijaitsee myös taloon tuleva päävesijohto ja sähköpääkeskus. Varastotilan lattia on varaajan alta ollut laattaa ja muualta puuta. Varaajan ympärillä ei ole vesieristettyä kaukaloa, vesieristystä ei ole nostettu seinille, eikä laatoitetun lattian ja puulattian välissä ole tulvakynnystä. Varaajan pohjaventtiilistä valui vettä lattialle seinien juureen sekä laatan ja puulattian väliin aiheuttaen vuotovahinkoa rakenteille. Vakuutusyhtiö viittaa kantansa tueksi FINEn antamaan ratkaisusuositukseen, joka koski varaajasta tapahtunutta vuotoa ja lattian vedeneristykselle asetettuja vaatimuksia.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Sovellettavien kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Vakuutusturvan sisältö) alakohdan 4.1. (laaja taso) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot.
Ehtojen kohdan 4.5 (Korvausrajoitukset) alakohdan 4.5.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen
- suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- perustamis- tai rakennusvirheestä
- rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
- vesistötulvasta, merivesitulvasta tai niiden seurauksena jään liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti tai jos vahinko on seurausta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta taikka rakennuksen rakennus- tai työvirheestä
Ehtojen kohdan 4.5.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta.
Suomen rakentamismääräyskokoelma D1 (1987)
Kohdan 3.2 (Viemäröinnin järjestely) mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, onko vahinko aiheutunut rajoitusehtokohdan mukaisesta vedeneristyksen puutteellisuudesta ja rakennusvirheestä.
Selvityksen mukaan asiakkaan omakotitalon lattiakaivolliseen varastotilaan sijoitettu lämminvesivaraaja oli vuotanut ja aiheuttanut vahinkoa lattia- ja seinärakenteisiin. Vahinkokartoitusraportin (25.4.2018) mukaan vuodon syynä on ollut varaajan alapuolella olevan tyhjennysventtiilin tiivisteen vuotaminen vähitellen. Kartoituksessa todettiin kohonneita kosteusarvoja lattian villaeristeessä. Varaston ja WC:n välisessä seinässä ja laatoituksen alla olevassa kipsilevyssä oli kosteutta. Raportin mukaan varaajan ympärillä ei ollut kaukaloa asennettuna eikä vedeneristettä ollut nostettu seinille.
Vakuutusyhtiön mukaan vahinko on aiheutunut rakennusvirheestä ja lattian vedeneristyksen puutteellisuudesta. Yhtiön mukaan rakentamismääräysten mukainen ratkaisu lattiakaivollisessa huonetilassa olisi ollut lattian vedeneristys seinille ylösnostoineen ja tulvakynnyksen tekeminen niin, että varaajatilan lattia muodostaisi vedenpitävän kaukalon.
Suomen voimassa olevan oikeuden yleisten periaatteiden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen vakuutusyhtiöllä.
Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys.
Vakuutuksesta ei ehtojen kohdan 4.5.17 mukaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle, jos vahinko on seurausta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta taikka rakennuksen rakennus- tai työvirheestä. Ehtojen kohdan 4.5.18 mukaan vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vedeneristyksen puutteellisuudesta.
Käsiteltävässä tapauksessa vettä on vuotanut lämminvesivaraajan pohjaventtiilin kautta lattialle, josta vesi on päässyt lattiarakenteisiin ja niiden kautta seinärakenteisiin. Selvitysten perusteella hyvä rakentamistapa on rakentamismääräysten mukaan talon rakentamisajankohtana 2007 edellyttänyt, että tilassa, jossa on lattiakaivo, lattian tulee olla vedenpitävä ja lattiakaivon tulee olla liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
Raportissa olevien valokuvien perusteella lattialle valunutta vuotovettä on todennäköisesti kulkeutunut varaajan alla olevalta laatoitetulta lattialta viereiselle puulattialle ja siitä edelleen rakenteisiin. Raportin mukaan laatoitetun lattianosan kohdalla olevaa vedeneristettä ei ole lainkaan nostettu seinille, minkä johdosta vettä on todennäköisesti päässyt rakenteisiin myös laatoitetun lattian ja seinien liitoskohdista.
Koska lattiakaivollisen teknisen tilan lattia ei tässä tapauksessa ole ollut rakennusmääräyksien mukaisesti vedenpitävä, FINE katsoo, että rakenteiden kosteusvaurioiden syynä on ollut lattia- ja seinärakenteen vedeneristyksen puutteellisuus. Kyse on tämän vuoksi hyvän rakentamistavan ja rakennusmääräysten vastaisesta rakentamisesta aiheutuneesta vahingosta, joka on rajattu vakuutuksen rajoitusehdossa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. FINE pitää vakuutusyhtiön asiassa tekemää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita sen muuttamista. Tämä lopputulos vastaa muun muassa oheen liitetystä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta VKL 321/ 14 ilmenevää ratkaisukäytäntöä.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä