Tapahtumatiedot

A:n omistamassa omakotitalossa havaittiin kosteusvaurio 13.9.2011. Rakennuksen sisäpuolisen salaojaputkiston tarkastuskaivosta oli päässyt vettä kellarissa olevan työhuoneen lattian linoleumipinnoitteen alle vaurioittaen lattia- ja seinärakenteita. A on katsonut, että vahingon syynä olivat olleet runsaat vesisateet 30.8–31.8.2011, jolloin kunnan viemäriverkosto täyttyi sillä seurauksella, ettei kiinteistön salaojajärjestelmään kuuluva pumppaamo pystynyt tyhjentämään perusvesiä tonttiviemäriin ja edelleen kunnan sekavesiviemäriin. A on ilmoittanut vahingosta yhtiöön 8.12.2011. Vahinkotarkastaja on todennut A:lle puhelimitse 5.1.2012, ettei vahinko ole vakuutuksesta korvattava, koska salaojaputkisto ei ole vakuutuksen kohteena ja vuoto on tapahtunut salaojakaivon ja rakenteen liitoksesta.

Myrsky liikutti 26.12.2011 A:n talon pihalla olleen männyn juurakkoa sillä seurauksella, että tonttivesijohto rikkoutui ja alkoi vuotaa. A ilmoitti vahingosta yhtiöön 3.1.2012. Yhtiö on korvannut luonnonilmiövahinkona johdon korjauksen vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset huomioiden sekä piha-alueen kunnostuksen ja tuhoutuneet puut.

A on myynyt omakotitalon uudelle omistajalle kesällä 2015. Uusi omistaja havaitsi talon kellarissa kosteusvaurioita syksyllä 2016. A on katsonut vaurioiden johtuvan vuonna 2011 sattuneista tapahtumista ja hän on 17.3.2017 täydentänyt aiempaa myrskyvahingon vahinkoilmoitustaan ja hakenut korvauksia nyt ilmenneistä kosteusvauriosta omasta kotivakuutuksestaan luonnonilmiövahinkona. Yhtiö on antanut asiassa kielteisen korvauspäätöksen 29.3.2017 ehtokohtiin 5.1.1 ja 6.17 vedoten. A on hakenut päätökseen korjausta. Yhtiö on antanut uuden kielteisen korvauspäätöksen 5.4.2017. Asiakasasiamies on antanut oman päätöksensä asiassa 19.6.2017. Asiakasasiamiehen mukaan korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen.

A on lähettänyt yhtiöön täydentävän vahinkoilmoituksen elokuussa 2011 tapahtuneeseen sadevahinkoon liittyen. Yhtiön on antanut asiassa 15.5.2017 kielteisen korvauspäätöksen. A on ollut tyytymätön tähän päätökseen. Vahinkoasian uusintakäsittelyn jälkeen yhtiö on antanut asiassa edelleen kielteisen korvauspäätöksen 15.6.2017. A:n pyynnöstä asia on käsitelty vielä uudestaan ja yhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen 5.10.2017. Itseoikaisupyynnön jälkeen yhtiö on antanut asiassa kielteiset korvauspäätökset 20.11.2017 ja 5.2.2018.

Salaojien kuvaamisesta aiheutuneiden kustannusten osalta yhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen 20.4.2018.

Asiakkaan korvausvaatimus kellarin vaurioituneiden sisäseinien uusimisesta on 125.638,83 euroa, askarteluhuoneen lattian uusimisesta 3.892,26 euroa ja vian etsimiskustannuksista 611,57 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, että syksyllä 2016 havaitut vahingot ovat aiheutuneet aikaisempien sade- ja myrskyvahinkojen yhteisvaikutuksesta.

Rankkasade aiheutti 31.8.2011 hälyttävää viemäriääntä kellarissa. Vesilaitos tarkasti talon ja asiakirjat 29.12.2011 ja totesi, että kiinteistön kkv-suunnitelmiin vuodelta 1984 ei ole huomauttamista. Askarteluhuoneen lattia avattiin 21.12.2011 tarkastuskaivojen kohdalta. Lattia oli kastunut paikoittain ja lähes koko huoneen alueelta. Askarteluhuoneen linoleumilattia oli osittain haurastunut ja lattian alla oli kosteutta. Lausunnon mukaan ulkoseinän alaosissa ei havaittu mitään normaalista poikkeavia pintakosteusarvoja. Lausunnon mukaan on mahdollista, että vedenpinta maaperässä nousee lähelle kellarikerroksen lattiapintaa suurempien rankkasateiden sekä sulamisvesien johdosta. Vahingon syyksi selvisi liian höyrytiivis lattiamateriaali, kapillaarinen kosteus ei päässyt haihtumaan. Linoleumi poistettiin 2012 ja lattian annettiin kuivua talven yli. Vuonna 2013 asennettiin uusi lattialämmityskaapeli ja tehtiin uusi laatoitus. Kosteusmittaukset maaliskuussa 2014 osoittivat lattian kuivaneeksi.

A toteaa 30.8.2017 päivättyyn P Oy:n raporttiin vedoten, että salaojat ovat suunniteltu ja toteutettu määräysten mukaisesti ja ne toimivat kuten pitää. A:n mielestä mitään rakennusvirhettä ei ole todettu. Kellarin seinärakenne oli 1980-luvulla yleinen ja hyvän rakennustavan mukainen. Rankkasateen aiheuttamaa tulvimisen laajuutta ei selvitetty laajemmin kuin mitä P Oy teki 21.12.2011. Tulvimisen on A:n mielestä täytynyt ulottua koko kellarin salaojaverkkoon eikä pelkästään tutkittuun luoteisnurkkaan.

Talon kylmävesijohto murtui 26.12.2011 n. 2 metrin syvyydessä. Vettä purkautui maahan ja maan pinnalle, ei taloon sisälle. Vesilaitoksen partio totesi vian ja johto suljettiin. Vahingon syyksi selvisi myrsky, joka oli taivuttanut pihamäntyä niin, että sen jäätymättömässä hiekkamaassa olevat juuret mursivat kuparisen talojohdon juotoksen. Puu kaadettiin, juurakko poistettiin ja kuparijohto korjattiin. Kaivinkoneen tekemä murtuma keraamiseen taloviemäriin paikattiin juotosmuovisella putkella. Maanrakennusliike peitti jäljet ja nurmikko korjattiin. Vakuutusyhtiö on korvannut luonnonilmiövahingon sekä putki-ja vihertyöt. A:n mukaan salaojajärjestelmän alaosa kadun puolella on ollut ylikuormitettuna 8-10 vuorokautta, jona aikana yläpuolinen veden tulo ei ole päässyt purkautumaan normaalisti. Veden pinta on noussut uudestaan yli tulvakorkeuden ja kastellut rakenteita joka puolella kellarin ulkoseiniä.

Kiinteistön omistaja vaihtui 31.7.2015. Uusi omistaja huomasi elokuussa 2016 kylmäkellarikomerossa kosteutta. Uusi omistaja avasi seinien levytystä ja totesi kosteutta ja homehtumista. Tarkastuksessa havaittiin kosteusvahinkoja ja homehtumista puurakenteisten sisäseinien alaosissa eri puolilla kellaria. Raportin mukaan havaitut vauriot johtuvat ulkopuolelta tulevasta kosteudesta. Asiakkaan mielestä uuden omistajan havaitsema vahinko on ns. piilovahinko, joka johtuu aiempien perättäisten luonnonilmiöiden yhteisvaikutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Yhtiö toteaa vastineessaan, että kotivakuutuksesta korvataan ehtokohdan 5.1 mukaan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on

korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutusehtojen äkillisyysvaatimuksella tarkoitetaan sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on yksilöitävissä ja ajallisesti rajattavissa. Vahinkoa ei voida pitää äkillisenä, vaikka se ilmenisi tai havaittaisiin äkillisesti, jos vahinkoon on johtanut pitkäaikainen tapahtumaketju tai muu vähitellen tapahtuva ilmiö. Ratkaisevaa on siis vahinkoon johtaneen tapahtuman äkillisyys.

Ennalta arvaamattomuudella puolestaan tarkoitetaan sitä, että vahinkoon johtanut tapahtuma on yleiseltä kannalta tarkasteltuna odottamaton ja ennakoimaton. Ratkaisevaa ei siis ole se, yllättyykö vahingonkärsijä itse tapahtumankulusta, vaan arviointi tapahtuu objektiivisin perustein. Merkitystä ei voida antaa sille seikalle, että vahinko on tullut vakuutuksenottajalle ennalta arvaamattomana, koska hän ei ole ollut tietoinen vahinkoon johtaneista syistä.

Näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta on korvauksen hakijalla.

R Oy:n lausunnossa todetaan mm. seuraavaa: "Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella havaitut vauriot johtuvat ulkopuolelta tulevasta kosteudesta. Myös sisäilma voi tiivistyä tietyissä olosuhteissa muovin sisäpintaan. Kellarikerroksen ulkoseinien kosteusrasitusta lisää vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen puutteet (kadunpuoleisella sivulla ei ole räystäskourua, eikä syöksytorvia ja myös etusivulla vedet jäävät lähelle rakennusta) ja etusivun osalta myös tontin pintavedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle."

H Oy on käynyt paikalla 4.1.2018. H Oy:n raportin mukaan koko rakennukseen kohdistuu jatkuva virtaavan veden ulkopuolinen rasitus. H Oy:n raportissa todetaan mm. seuraavaa: "Länsipuolen pihan ja lähialueen pinnan muodot ohjaavat perus- ja hulevettä suoraan rakennuksen sokkelille ja kalliota pitkin sokkelitilaan / talon alle. (4.1. havaittiin vettä virtaavan jatkuvasti mm. ko. sivuille). Vastaavaa veden valumista sokkelitilassa oli myös itäsivulla. Ulkopuoliset maanpinnanmuodot lisäävät vesirasituksen vaikutusta rakennukselle." Raportissa todetaan myös seuraavaa: "Länsipuolella syöksytorvet laskevat kattovedet talon nurkilla betonikouruihin. Kun sademäärä on riittävän suuri, vettä todennäköisesti ohjautuu ohi betonikourujen suoraan talon sokkelin viereen." Raportissa todetaan lisäksi mm. että "Vastaava tilanne on myös itäsivulla, missä kattovedet pääsevät "vapaasti" sokkelin viereen ja edelleen maaperään."

Yhtiö katsoo käytössään olevien selvitysten perusteella, että talossa todettujen kosteusvaurioiden syyksi ei ole voitu osoittaa mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa. Todetut kosteusvauriot ovat muodostuneet ajan saatossa pidempiaikaisen ulkopuolisen kosteusrasituksen seurauksena. Selvitysten perusteella rakennusta rasittavat vedet/kosteudet ovat kaikilta todetuilta osin ns. ulkopuolisia vesiä.

Yhtiö viittaa lisäksi vakuutuksen rajoitusehtoon 6.17 ja toteaa, että perustukset on toteutettava siten, ettei maaperän kosteus pääse rakenteisiin. Yhtiö viittaa 1.7.1976 voimaan tulleisiin Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kuuluviin veden ja kosteudeneritystä koskevien määräysten kohtiin 2 (lukuun ottamatta kattoa koskevaa osuutta) ja 3. Kyseiset määräykset ovat olleet voimassa vuosina 1983–1984, jolloin rakennuksen kellaria on syvennetty ja sinne on tehty huonetiloja. Tuolloin luonnonkivisokkelia on jatkettu betonilla. Salaojat on asennettu tämän työn yhteydessä.

A on vaatinut lisäksi korvattavaksi salaojien kuvauksesta aiheutuneita kuluja.

Vakuutusehdoissa ei ole määräyksiä vahingon kartoitus- ja selvittelykulujen korvaamisesta. Ehtojen mukaan vakuutusyhtiö korvaa vahinkokäsittelyä varten pyytämiensä viranomaistodistusten lunastusmaksut ja pyytämästään korjauskustannusarviosta aiheutuneet kustannukset. Muilta osin selvittelykulujen korvattavuudesta sovitaan erikseen, ja lähtökohtana on, että kustannuksista vastaa vakuutuksenottaja.

Vahinkokäsittelyn yhteydessä sovitaan yleensä, että vakuutusyhtiö korvaa korvauspäätöksen tekemiseksi tarpeellisesta vauriokartoituksesta aiheutuneet kustannukset. Yhtiö on korvannut P Oy:n suorittaman vahinkokartoituksen kulut 298,00 euroa. Lisäksi on korvattu P Oy:n vahinkokonsultointikulut 1.671,89 euroa ja H Oy:n tarkastuksesta aiheutuneet kulut 400,00 euroa. Vahingon selvittelykuluina on siten korvattu yhteensä 2369,89 euroa.

Asiakkaan vaatimuksen mukaan kosteusvaurioiden syyn selvittämisen yhteydessä todettiin tarpeelliseksi tehdä salaojakuvaus kesällä 2017. Asiakas on vaatinut myös tästä aiheutuvia kuluja korvattavaksi vahingon selvittelykuluina. Salaojat eivät ole vakuutuksen kohteena. Vakuutusyhtiö ei ole pyytänyt tai tilannut salaojien kuvausta eikä niiden kuvaamisesta tai kuvaamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta ole vahinkotietojen mukaan myöskään sovittu vakuutusyhtiön kanssa. Kyseessä ei ole  vakuutusehdoissa vakuutusyhtiön vastattavaksi määrätty kustannus. Näin ollen vakuutusyhtiö ei suorita korvausta salaojien kuvaamisesta aiheutuneista kuluista.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• P Oy:n kosteuskartoitusraportti 21.12.2011
• Kuntoseloste asuntokauppaa varten 4.4.2014
• Kuntoseloste asuntokauppaa varten 4.4.2015
• Talon kuntoraportti 4.5.2015
• R Oy:n lausunto omakotitalon kellarin kosteudesta 24.11.2016
• O Oy:n lausunto omakotitalon salaojituksesta 30.8.2017
• H Oy:n tarkastusraportti 4.1.2018
• Veden ja kosteudeneristystä koskevat määräykset (1.7.1976)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, tuleeko syksyllä 2016 havaitut kosteusvauriot A:n aikaisemmin omistamassa omakotitalossa korvata hänen kotivakuutuksestaan äkillisenä ja ennalta arvaamattomana omaisuusvahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutus

4 VAKUUTETTU OMAISUUS

Vakuutettuna on vakuutuskirjassa mainittu omaisuus.

4.1 Rakennus

Kun rakennus on vakuutettu, vakuutettuna ovat myös sen käyttöä palvelevat kiinteät koneet ja laitteet sekä vakuutetun rakennuksen käyttöä palvelevat, rakennuksessa tai samalla kiinteistöllä olevat
- sähkö- ja muut kaapelit sekä johtimet ja putkistot kunnalliseen tai muuhun yleiseen liittymään saakka
- öljysäiliöt
- lämmitysaineet korkeintaan yhden vuoden käyttöä vastaavasta määrästä.

Kun vakuutettu rakennus on omakoti- tai huvilarakennus, vakuutettuna on myös
- yhteensä enintään 7 000 euroon asti vakuutetun rakennuksen käyttöä palvelevat, sen piha-alueella olevat
     - kiinteät tavanomaiset rakenteet sekä
      - kaivot laitteineen
- enintään 12 m2:n suuruiset maakellarit, katokset, kevytrakenteiset rakennelmat ja rakennukset saunarakennuksia lukuun ottamatta
       - piha-alueen maaperä ja piha-alueella oleva puutarha.

Piha-alueella tarkoitetaan vakuutettua omakoti- tai huvilarakennusta välittömästi ympäröivää vakuutetun hallinnassa olevaa aluetta korkeintaan hehtaarin alueelta.

Rajoituksia:

Vakuutettuna ei ole laituri eivätkä esimerkiksi rantarakennelma tai -rakenne. Vakuutettuna ei ole myöskään rakennuksen ulkopuolella oleva uima-allas, uimapalju, irtoallas, suihkukaivo eivätkä näiden laitteistot, kiinteistön salaojaputkisto eikä rakennuksen alapohjan alapuolella oleva perustus lukuun ottamatta perusanturoita.

5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat

Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva. Lisäksi vakuutukseen ovat valittavissa seuraavat turvat:
- rikosturva
*- laiterikkoturva
- putkistovuototurva
- särkymis- ja menetysturva.

Vakuutuskirjaan on merkitty vakuutetulle omaisuudelle valitut turvat.

5.1.1 Palo- ja luonnonilmiöturva

Palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan palovahinkona vahinko, jonka on aiheuttanut
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti irtipäässyt tuli,
- tulisijasta tai lämmityslaitteesta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti noussut noki
- äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti tapahtunut räjähdys.

Palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta
- myrskytuulesta, trombista, ukkospilven laskuvirtauksesta tai muusta vastaavasta poikkeuksellisen voimakkaasta tuulesta tai tuulenpuuskasta
- vesistön ja meren vedenpinnan noususta, jos vedenpinnan on nostanut myrskytuuli
- vakuutettuun omaisuuteen suoraan iskeneestä salamasta, joka on pirstonut mekaanisesti omaisuutta
- rankkasateesta rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle
- poikkeuksellisen voimakkaasta raekuurosta

6 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot

Vakuutuksesta ei korvata

6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa R Oy:n 24.11.2016 päivätyssä kosteuskartoitusraportissa todetaan, että tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella havaitut vauriot johtuvat ulkopuolelta tulevasta kosteudesta. Lausunnon mukaan myös sisäilma voi tiivistyä tietyissä olosuhteissa muovin sisäpintaan. Kellarikerroksen ulkoseinien kosteusrasitusta lisää vesikaton sade- ja sulamisvesien poisjohtamisen puutteet eli se, että kadunpuoleisella sivulla ei ole räystäskourua, eikä syöksytorvia ja myös etusivulla vedet jäävät lähelle rakennusta ja etusivun osalta myös tontin pintavedet ohjautuvat rakennuksen vierustalle. H Oy:n 4.1.2018 päivätyn raportin mukaan koko rakennukseen kohdistuu jatkuva virtaavan veden ulkopuolinen rasitus. Raportissa todetaan, että länsipuolella syöksytorvet laskevat kattovedet talon nurkille betonikouruihin. Kun sademäärä on suuri, vettä todennäköisesti ohjautuu ohi betonikourun suoraan talon sokkelin viereen.

Asiassa esitettyjen tarkastusraporttien perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vahingon aiheuttajaksi ei ole osoitettu yksittäistä rankkasadetta. Uusi omistaja on havainnut vauriot 5 vuoden kuluttua vuoden 2011 voimakkaammista sateista, mikä lautakunnan arvion mukaan viittaa voimakkaasti siihen, että ulkopuolista kosteutta on tullut rakenteisiin vuoden 2011 jälkeenkin. Lautakunta katsoo, että kosteusvahingot ovat johtuneet ulkoisten vesien puutteellisesta ohjauksesta pois rakennuksen luota. Rajoitusehdon 6.17 mukaan perustukset on toteutettava siten, ettei maaperän kosteus pääse rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että pelkät olettamukset vahingon syystä eivät ole riittäviä selvityksiä ja, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Asiakas on vaatinut vian etsimiskustannuksia korvattavaksi. Ehtojen mukaan vakuutusyhtiö korvaa vahinkokäsittelyä varten pyytämiensä viranomaistodistusten lunastusmaksut ja pyytämästään korjauskustannusarviosta aiheutuneet kustannukset. Vahingon selvittelykuluina on korvattu yhteensä 2369,89 euroa. Vakuutuslautakunta pitää maksettuja vian etsimiskustannuksia vakuutusehtojen mukaisina.

Lopputulos

Asiassa jää osoittamatta, että todetut kosteusvauriot oli aiheuttanut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Turunen

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Rantala