Haku

FINE-012562

Tulosta

Asianumero: FINE-012562 (2019)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 23.04.2019

Todennäköinen syy-yhteys eturauhastulehduksen ja virtsatietulehduksen hoitoon määrätyn Ciprofloxacin-antibiootin käytön ja asiakkaalla ilmenneiden akillesjänneoireiden, ihon kuumotuksen, pyörrytyksen ja silmän takana tuntuneen kivun välillä. Tuliko oireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 8.8.2017 mukaan A:lle (s. 1977) määrättiin 26.5.2014 Ciprofloxacin-antibioottilääkitys eturauhastulehduksen ja virtsatietulehduksen hoitoon. A käytti lääkettä 26. ̶ 30.5.2014. Ilmoituksen mukaan A hakeutui uudelleen lääkärin vastaanotolle 30.5.2014 ja hänellä on diagnosoitu muun muassa akillesjännetulehdus ja takimmaisen säärilihaksen jänteen tulehdus, minkä lisäksi on ilmennyt kuivasilmäisyyttä sekä pyörrytystä ja huimausta. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi 3.10.2017 päivätyssä korvauspäätöksessään, ettei korvaushakemusta ollut tehty vakuutusehtojen mukaisessa vuoden määräajassa. Yhtiö muutti sittemmin kantaansa tältä osin ja katsoi, että vahinkoilmoitus oli tehty ehtojen mukaisessa määräajassa. Korvauspäätöksessään 31.1.2018 yhtiö totesi, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin, joiden mukaan A:lla ilmeni lääkkeen käytön aikana kipua oikeassa silmässä, pyörtymistä ja pahoinvointia ja viikko lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen kipuja alaraajoissa. Vasemman akillesjänteen ja nilkan kiputila oli sittemmin pitkittynyt. Yhtiö totesi, että siprofloksasiinin tiedetään aiheuttavan mahdollisia sivuoireita, kuten akillesjänteiden ärsyyntymistä, sekä erittäin harvinaisina sivuvaikutuksina huimausta ja näköhäiriöitä. Sivuvaikutukset kuitenkin häviävät lyhyessä ajassa lääkkeen käytön lopettamisesta. Ottaen huomioon sen, että A:n alaraajaoireet olivat alkaneet vasta noin viikon kuluttua lääkkeen käytön lopettamisesta, sekä sen, ettei helmikuussa 2015 tehdyssä magneettitutkimuksessa ollut todettu oireita selittävää, yhtiö piti epätodennäköisenä, että A:n oireet olisivat olleet seurausta Ciprofloxacin-lääkkeen käytöstä. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A vaatii, että hänellä lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen ilmenneet nilkkojen ja kantapäiden kipu, voimakas ihon kuumotus, pyörrytys ja silmän takana tuntunut kipu korvataan Ciprofloxacinin aiheuttamana henkilövahinkona. Lääkevahingosta on aiheutunut ainakin kuluja sekä tilapäistä haittaa, jota vastaavaksi korvaukseksi A katsoo 6.000 euroa. A pitää mahdollisena, että vahingosta tulee jäämään myös pysyvää haittaa.

A toteaa, että hänelle määrättiin Ciprofloxacin-kuuri toukokuussa 2014. A ehti käyttää lääkettä neljän päivän ajan, minkä jälkeen hän jätti kuurin kesken voimakkaan ihon kuumotuksen vuoksi. Jo aiemmin kuurin aikana A:lla oli alkanut esiintyä pyörrytystä ja silmän taakse painottuvaa kipua. Viikon kuluttua kuurin lopettamisesta A:lle ilmaantui erittäin vaikeita jänne- ja lihaskipuja kantapäihin ja nilkkoihin. Kivut olivat niin voimakkaat, että ne tekivät rauhallisestakin kävelemisestä ja jopa autolla ajamisesta todella tuskallista kuukausien ajaksi. A:ta tutkinut ortopedi piti 4.9.2014 A:n nilkkojen ja jalkaterien yhteyttä antibiootteihin (siprofloksasiiniin) ”aika selkeänä, joskin oireisto on kieltämättä epätyypillinen ja monimuotoinen”. Myös sisätautilääkäri piti 16.1.2015 päivätyssä lausunnossaan mahdollisena, että oireisto liittyi antibioottikuuriin. Toisen ortopedin 2.2.2015 päivätyn lausunnon mukaan A:lle tehdyissä tutkimuksissa ei ole löydetty muuta poikkeavaa kuin tulehduksesta aiheutuvaa turvotusta ja kipua taaimmaisen säärilihaksen jänteessä. A katsoo, ettei hänen tapauksessaan ole osoitettu oireille muuta mahdollista syytä kuin Ciprofloxacin-antibioottikuuri.

Ottaen huomioon edellä selostetun sekä sen, että jännevauriot ovat fluorokinolonien ryhmään kuuluville antibiooteille ominainen haittavaikutus, A katsoo, että kuuria on pidettävä todennäköisimpänä syynä hänen oireisiinsa. Pharmaca Fennica -lääketietopalvelun mukaan jännetulehdusta ja jänteen repeämiä saattaa ilmetä jopa useiden kuukausien kuluttua siprofloksasiinihoidon lopettamisesta. Myös ihon kuumotus, joka johti antibioottikuurin keskeyttämiseen, on lääkkeen raportoitu haittavaikutus. A pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, onko syy-yhteys jostain lääkkeen käytön ulkopuolisesta syystä johtuen katkennut, ja jos, mikä tämä syy on. Toisena kysymyksenä A pyytää tutkimaan, onko hänen oireilleen, eritoten akillesjänneoireille, jokin todennäköisempi syy kuin Ciprofloxacin-lääkkeen käyttö.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitettyyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 7.1.2014 ̶ 31.5.2018.

Työterveyslääkärin tekstin 7.1.2014 mukaan A on tullut vastaanotolle alaraajojen kipuoireiden lisäännyttyä. Lääkityksenä on kipuihin käytetty Lyricaa, Panacodia ja Tramalia. Tekstin mukaan A:sta on tehty lähete neurologian poliklinikalle ja oirekuvaa on perusteellisesti selvitetty ortopedien, neurologin ja urologin toimesta. Ortopedin tekstin 10.1.2014 mukaan A:lla on ollut polttava särky oikeassa polvitaipeessa, pohkeen yläosassa ja takareiden alaosassa. Joulukuun 2013 alussa tehty alaraajojen ENMG-tutkimus on ollut normaali. Ortopedi on tehnyt lähetteen lannerangan magneettitutkimukseen. Ortopedin merkinnän 15.1.2014 mukaan A on 14.1.2014 ollut neurologian poliklinikalla, missä ei ole todettu oireita selittäviä neurologisia löydöksiä. Lyrica-annosta on nostettu. Lannerangan magneettikuvissa on todettu välilevyrappeumaa ja pullistuma alimman lannenikaman ja ristiluun välissä.

Sairauskertomustekstin ja lääkemääräyksen 26.5.2014 mukaan A:lle on määrätty 10 päivän kuuri Ciprofloxacin Ratiopharm 750 mg -lääkettä epäillyn eturauhastulehduksen tai virtsatieinfektion hoitoon. Sairauskertomustekstin 29.5.2014 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle huonon olon ja pyörrytyksen takia. Oireet ovat alkaneet samana päivänä päiväruokailun jälkeen. Oikean silmän takana on ollut päänsärkyä ja silmä on tuntunut erilaiselta kuin toinen. Vastaanotolla ei kliinisessä tutkimuksessa todettu poikkeavaa. Lääkäri on arvioinut, että kyseessä olisi paniikkikohtaus. Tekstin 30.5.2014 mukaan huimauskohtaus on uusinut muutaman kerran A:n ollessa kotona. Kohtaukset ovat olleet muutaman minuutin kestoisia. Huimaus ei ole ollut kiertävää eikä kaatavaa. A on kuvannut oloaan huimauskohtauksen aikana epävarmaksi ja pahoinvoivaksi ja kertonut menevänsä mielellään istumaan tai makaamaan kohtauksen tullessa. Neurologinen statustutkimus on ollut normaali.  Neurologin vastaanotolla samana päivänä ei ole todettu poikkeavia löydöksiä. Sairauskertomustekstin 31.5.2014 mukaan A:lle on siprofloksasiinikuurin aikana ilmaantunut kiputuntemuksia alaraajoihin ja akillesjänteiden seutuun sekä oikean silmään jäytävää kipua. Akillesjänteiden toimintaa mittaava Thompsonin koe on ollut molemmin puolin normaali. Vastaanotolla 1.6.2014 A on ollut viikkoa aiemmin alkaneen ajoittaisen huimauksen ja siihen liittyvän pahoinvoinnin vuoksi. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu silmävärve vasempaan korvaan päin. Lääkäri on arvioinut, että kyseessä on vestibulaarineuroniitti ja kirjoittanut A:lle sairauslomaa. A:lla on tämän jälkeen ollut runsaasti käyntejä eri lääkärien vastaanotolla mm. alaraajojen kipuoireiden ja huimauksen vuoksi. Työterveyslääkärin lähetteellä on 2.6.2014 tehty oikean polven ja akillesjänteen ultraäänitutkimus, joissa ei ole todettu kipuja selittävää.

A on 17.6.2014 ollut ortopedin vastaanotolla alaraajojen kipuoireitten vuoksi. Vastaanottokäyntiä koskevan sairauskertomustekstin esitietojen mukaan A:lle on viidentenä päivänä siprofloksasiinikuurin aloittamisesta tullut huimausoireita ja sitten vähitellen alaraajoihin paikantuvaa jännetulehdusoiretta. Alkuun oireita on ollut polvitaipeessa, mutta sitten pohkeessa ja nilkoissa ja myös jalkaterissä. Ilman lääkettä A on ollut jo useita viikkoja, mutta oireet tuntuvat jatkuvan. Vastaanotolla kävely on sujunut kohtuullisen normaalisti, akillesjänteessä ei ole todettu mitään selkeää paksuuntumaa eikä erityisesti paineluarkuuttakaan. Jänteet ovat olleet ehyet ja Thompsonin koe negatiivinen eli repeämistä ei ole ollut viitteitä. Jalkaterissä on todettu paineluarkuutta. Ortopedi on arvioinut, että kyseessä on melko selkeä lääkkeen sivuvaikutus, tyypillinen jännetulehdus, joka selvimmin paikantuu akillesjänteeseen ja pohkeeseen. A:lle on suositeltu kipulääkitystä. Käynnillä 30.6.2014 on kirjoitettu lähetteet tukipohjallisten tekemiseen ja fysioterapiaan. Käynnillä 30.7.2014 A on kertonut, että oireisto on nyt keskittynyt vasempaan alaraajaan sisäkehräsen taakse, taaimmaisen säärilihaksen jänteen kulkureitille. Oikea alaraaja on ollut kutakuinkin normaalissa käyttökunnossa. Vastaanotolla kävely on sujunut jokseenkin normaalisti myös kantapäillä ja varpailla. Nilkan liikkuvuus on ollut normaali. Akillesjänteen kireyteen viittaavaa ei ole todettu, akillesjänne ei ole aristanut eikä siinä ole todettu turvotusta eikä paksuuntumaa. Taaimmaisen säärilihaksen jänteen tuntumassa on todettu jonkin verran arkuutta, mutta jänne on tuntunut toimivan normaalisti ja päkiälle nousu on onnistunut yhden jalan varassa. A:lle on ohjelmoitu vasemman nilkan magneettitutkimus, jossa ei lausunnon 31.7.2014 mukaan ole todettu poikkeavaa. Saman ortopedin vastaanotolla 4.9.2014 A:n nilkka on kipeytynyt hiljattain matkalla ja tällöin on epäilty reaktiivista niveltulehdusta. Vasempaan nilkkaan on tehty ultraäänitutkimus, jossa ei ole todettu erityistä. Ortopedin on ohjeistanut A:ta hakeutumaan reumalääkärin vastaanotolle. Toisaalta hän on pitänyt yhteyttä antibioottihoitoon melko selkeänä, vaikkakin oireisto on ollut epätyypillinen ja monimuotoinen. Ortopedi on myös ohjeistanut A:ta tekemään lääkevahinkoilmoituksen.

A on ollut toisen ortopedin vastaanotolla 2.2.2015 edelleen jatkuneen alaraajavaivan takia. Taaimmaisen säärilihaksen jänteen alueella on edelleen ilmennyt kipua ja turvotusta. A:lle on ohjelmoitu uusi vasemman jalkaterän ja nilkan magneettitutkimus, jossa on todettu hieman nestettä taaimmaisen säärilihaksen jänteen jännetupessa. Jänne on kuvantunut yhtenäisenä ja paksuudeltaan normaalina. Akillesjänne on kuvantunut säännöllisenä. Ortopedin tekstin 4.2.2105 mukaan A:lle on suositeltu kipualueelle Felden-geeliä, minkä lisäksi voisi kokeilla kortisonipistosta. A:lle on ohjeistettu vapaa mobilisaatio.

A on 22.6.2014 tullut lähetteellä silmäpoliklinikalle tutkittavaksi silmien kipuilun, näöntarkkuuden hämärtymisen ja kalvontunteen vuoksi. Sairauskertomustekstin esitietojen mukaan A:lla on neljän vuorokauden kuluttua Ciproloxacin-lääkekuurin aloituksesta tullut oikean silmän kuivuuden tai kylmyyden tunnetta, huimausta ja pahoinvointia. Nyt on kuitenkin ilmennyt vasemman silmän kipeyttä ja kalvontunnetta, tarkka näkö on onnistunut, mutta näkökentän edessä on vaikuttanut olevan ikään kuin kalvo. Kohdistuspisteessä on näkynyt vähistä ikään kuin vilkkuvaa sumua, mikä oire on poistunut katseen uudelleenkohdistamisella. Nyt on selvemmin ollut yhden vuorokauden ajan vasemman silmän kipua ja kirvelyä, joka on tuntunut myös silmän takana ja otsassa. Silmäklinikalla on todettu heikentynyt kyynelnesteen eritys ja kuivasilmäisyys, johon on määrätty Bepanthen Eye-/Hiprosan- ja Lecrolyn-lääkitys. Kontrollikäynnillä 16.7.2014 A on kertonut, että molemmissa silmissä esiintyy edelleen ajoittaista, hieman jomotustyyppistä tuntemusta, vasemmalla enemmän. Oireita on edelleen pidetty kuivasilmäisyyteen sopivana. Oireilua on tutkittu uudelleen vuonna 2016, jolloin niitä on edelleen pidetty hyvälaatuisina ja ohjeistettu käyttämään kostutustippoja säännöllisesti.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:n akillesjänneoireet ja muut korvattavaksi vaaditut oireet korvata Ciprofloxacin-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena

  • ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
  • saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
  • kuollut.

Tämän kohdan ensimmäisestä kappaleesta riippumatta vahingonkärsineelle korvataan kustannukset ja ansionmenetys, mikäli nämä yhteenlaskettuna ylittävät 85 euroa jäljempänä kohdassa 7 määrätyllä tavalla laskettuna.

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä. Näyttövelvollisuus lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välisestä syy-yhteydestä on vakuutuskorvausta hakevalla.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan A:lle on 26.5.2014 määrätty Ciprofloxacin-antibiootti eturauhastulehduksen ja virtsatietulehduksen hoitoon. Lääkekuurin aikana ja sen loputtua A on alkanut kärsiä pyörrytyksestä, silmien takana ilmenneestä kivusta, ihon kuumotuksesta sekä alaraajakivuista, jotka ovat aluksi ilmenneet polvitaipeessa, mutta sittemmin paikantuneet akillesjänteen ja taaimmaisen säärilihaksen jänteen seutuun.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Ciprofloxacinin käyttöön tiedetään voivan liittyä haittavaikutuksena jännetulehdusta ja siihen liittyen jännerepeämiä. Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että A on jo ennen Ciproloxacin-lääkkeen käytön aloittamista kärsinyt alaraajojen moninaisista kipuoireista, joiden syytä on selvitelty laajalti. Ottaen huomioon A:n aiemmat alaraajaoireet sekä sen, ettei A:lle tehdyissä kuvantamistutkimuksissa ole todettu jännetulehdukseen viittaavaa, Vakuutuslautakunta ei pidä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja alaraajaoireiden välillä lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa tarkoitetulla tavalla todennäköisenä. Lautakunta pitää mahdollisena, että A:lle on lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut ohimenevää huimausta ja akillesjännekivun lisääntymistä, mutta arvioi, ettei tämä osuus A:n oireilusta ole ollut niin pitkäaikaista, että kyseessä olisi vakuutusehtojen kohdassa 5 tarkoitettu korvattava lääkevahinko. Muilta osin A:n korvattavaksi vaatimat oireet eivät lautakunnan näkemyksen mukaan ole syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia