Tapahtumatiedot
Asiakas törmäsi autollaan liikerakennuksen pysäköintialueella valopylvääseen 2.3.2018. Asiakkaan 7.3.2018 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan vahinko oli tapahtunut 5.3.2018 klo 18.00. Asiakas haki korvausta ajoneuvon vasemman sivun vaurioista. Vahinkoilmoituksen kohtaan, joka koski sijaisautoa tai rahakorvausta, asiakas oli merkinnyt haluavansa rahakorvauksen.
Vakuutusyhtiön sähköpostiviestin 23.3.2018 mukaan vakuutusyhtiö korvaa asiakkaan auton vaurioista 4/5 omavastuulla vähennettynä. Yhtiön korvauspäätöksen 12.4.2018 mukaan auto on ollut vakuutettuna kaskovakuutuksella 7.6.2017 alkaen. Asiakas on muuttanut vakuutusturvaa 3.3.2018 kello 16.36. Muutoksen jälkeen voimaan tullut kaskovakuutus on laajempi kuin edellinen vakuutus. Muutettu vakuutus sisältää mm. Matkan jatkumisturvan, joka korvaa rahakorvauksen tai sijaisauton oman ajoneuvon korjausajalle.
Korvauspäätöksen mukaan asiakas on vahinkoilmoitusta tehdessään ilmoittanut vahinkopäiväksi päivämäärän, jolloin voimassa olisi ollut vakuutus, jossa on laajemmat turvatasot, mm. matkan jatkumisturva. Asiakkaan toimittamat valokuvat autoon tulleista vaurioista on otettu aiemmin kuin vahinkoilmoituksessa ilmoitettuna vahinkopäivänä. Kuvat oli otettu 3.3.2018 ja 4.3.2018. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on antanut väärää tietoa vahinkotapahtuman ajankohdasta. Väärän tiedon antaminen olisi ilman selvittelyjä oikeuttanut asiakkaan oikeudettomaan korvaukseen vakuutusturvasta, joka vakuutustapahtuman sattuessa ei ole ollut voimassa. Tämän perusteella korvausta on vähennetty 1/5:lla.
Asiakkaan valitus
Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman alennuksia. Oikea vahingon tapahtuma-ajankohta oli 2.3.2018 noin klo 18.00. Väärän päivämäärän ilmoittaminen on kuitenkin johtunut siitä, että asiakas valitsi sähköisessä vahinkoilmoituksessa päivämäärän virheellisesti. Tämän tiedon asiakas on myös oikaissut vakuutusyhtiön vakuutustutkijalle puhelimitse. Kyse on ollut inhimillisestä virheestä.
Asiakas myöntää muuttaneensa vakuutusyhtiön kertomalla tavalla autonsa vakuutusturvaa laajemmaksi 3.3.2018 klo 16.36. Tämä muutos tehtiin siksi, että asiakas halusi vahinkotapahtuman jälkeen laajemman suojan tulevaisuuden varalta. Tässä tapauksessa vahinko oli niin pieni, että matkaa voitiin jatkaa vaurioituneella autolla eikä asiakas alun perin tarvinnut sijaisautoa tulevan korjauksen ajaksi. Asiakkaan mukaan autokorjaamo oli tiedustellut häneltä sijaisautoasiaa ja asiakas oli luvannut ilmoittaa korjaamolle, kuuluko palvelu hänen vakuutukseensa. Myös nämä seikat asiakas on kertomansa mukaan ilmoittanut vakuutusyhtiön edustajalle. Korjausaikaa oli siirrettävä useita kertoja, koska vakuutusyhtiö ei antanut korvausratkaisua törmäyksessä tulleiden vaurioiden osalta. Vakuutusturvan muutos on ollut asiakkaan mukaan vahinkotapahtumaan nähden erillinen asia.
Asiakas toteaa toimittaneensa vakuutusyhtiölle omasta aloitteestaan autostaan otettuja valokuvia vahinkoilmoituksen tekemisen yhteydessä. Hän on vaatinut korvausta omasta kaskovakuutuksestaan. Asia on asiakkaan mukaan käsitelty puhelimitse vakuutusyhtiön edustajan kanssa ja selvitetty tältäkin osin. Jos vahinkoilmoitus olisi tehty vilpillisessä tarkoituksessa, vauriokuvat olisi jätetty toimittamatta ja haettu korvausta jostakin muusta vakuutuksesta kuin omasta kaskovakuutuksesta.
Asiakas katsoo selvittäneensä vakuutusyhtiön vakuutustutkijalle riittävästi, että kyse on ollut erehdyksestä eikä pyrkimyksestä toimia vilpillisesti. Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön menettelyyn, ja hän on vaihtanut vakuutusyhtiötä korvausratkaisun saatuaan. Hän epäilee, että vakuutusyhtiö haluaa maksattaa entisellä asiakkaallaan autovakuutuksen bonusalennusta vastaavat kustannukset. Kirjallinen korvauspäätöskin annettiin vasta useiden pyyntöjen jälkeen. Asiakas paheksuu myös sitä, että ensimmäinen yhteydenotto vakuutusyhtiöstä tapahtui vakuutustutkijan toimesta, joka oli jo päättänyt, että vakuutusyhtiötä on yritetty huijata. Asiakas olisi itsekin huomannut virheensä, jos esimerkiksi korvauskäsittelijä olisi ollut häneen yhteydessä ja tiedustellut asiaa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset viitaten korvauspäätöksessään lausuttuun. Vakuutusyhtiön vakuutustutkija on selvittänyt asiakkaan toimittamien valokuvien ottamisajankohdan tätä tarkoitusta varten olevalla tietokoneohjelmalla. Ohjelman muodostamasta tulosteesta selviää, että kuvat on otettu 3.3.2018 klo 16.30. Vakuutusyhtiön mukaan asiakas on nostanut vakuutusturvaa samana päivänä klo 16.36 eli kuusi minuuttia kuvien ottamisen jälkeen. Asiakas on tehnyt 7.3.2018 vahinkoilmoituksen, jossa hän on ilmoittanut vahinkopäiväksi 5.3.2018, vaikka jo 3.3.2018 otetuista kuvista näkee vahingon tapahtuneen aiemmin. Vakuutusyhtiö ei näistä syistä pidä uskottavana, että vakuutusturvan nostaminen olisi ollut vakuutuksenottajan esittämällä tavalla vahinkotapahtumasta erillinen asia. Vakuutusyhtiö katsoo, että korvauksen alentaminen 1/5:lla on erittäin maltillinen ratkaisu, kun asiakas on antanut vääriä tietoja vahinkotapahtumasta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko asiakkaan katsottava antaneen vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vahinkotapahtumasta. Mikäli vastaus edellä mainittuun kysymyksen on myönteinen, kyse on siitä, onko auton vaurioista kolariturvasta maksettavan korvauksen alentaminen 1/5:lla ollut asianmukaista.
Osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että kyseessä ei ole Matkan jatkamisturvasta korvattava vahinko, koska vakuutusturva ei ole tältä osin ollut vahingon sattuessa voimassa.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.9.2016 alkaen) kohdan 11.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.
Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.
Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Autovakuutusehtojen (voimassa 1.4.2017 alkaen) kohdan 3.1 (Kolariturva) mukaan kolariturvasta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on kolari, törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoinen tapahtuma. Kolariturvasta korvattu vahinko laskee bonusta 20 prosenttiyksikköä.
Autovakuutusehtojen kohdan 3.8 (Matkan jatkumisturva) mukaan matkan jatkumisturvasta korvataan ajoneuvon käyttöpäivien menetys rahakorvauksena, jonka määrä on 50 euroa jokaista täyttä vuorokautta kohden. Vaihtoehtoisesti vakuutuksenottaja voi halutessaan myös sopia vakuutusyhtiön kanssa sijaisauton vuokraamisesta. Sijaisautona korvataan enintään C-luokan ajoneuvo. Mikäli vakuutettu ajoneuvo on pienempää luokkaa kuin C-luokan ajoneuvo, korvataan vastaava ajoneuvo, ei C-luokan ajoneuvoa. Vakuutusyhtiöllä on oikeus sijaisautotapauksissa valita autovuokraamo.
Korvauksen maksaminen edellyttää vakuutetun ajoneuvon kaskovakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa, kuten kolaria, törmäystä, tieltä suistumista, paloa tai varkautta. Korvausta maksetaan myös, jos ajoneuvo on ajokelvoton ajoneuvon teknisen vian vuoksi. Teknisen vian vuoksi ajokelvottoman ajoneuvon korvauksena on aina sijaisauto. Korvauksesta vähennetään samalta ajalta muusta vakuutuksesta mahdollisesti saatu korvaus, kuten liikennevakuutuksen seisontapäiväkorvaus.
Jos ajoneuvo on sitä kohdanneen esinevahingon jälkeen ajokuntoinen, korvausta maksetaan vasta siitä lähtien, kun ajoneuvon korjaus korjaamolla on aloitettu. Jos ajoneuvo ei ole ajokuntoinen, korvausta maksetaan siitä lähtien, kun vakuutusyhtiölle on ilmoitettu vahingosta. Korvausta maksetaan siihen saakka, kun vakuutettu ajoneuvo on valmiina noudettavaksi korjaamolta, se on muutoin vakuutuksenottajan käytettävissä tai sen tilalle on annettu, vuokrattu tai hankittu toinen ajoneuvo.
Ajoneuvon korjausajalta korvausta suoritetaan kuitenkin enintään 30 päivältä. Edellä mainittuun korvattavaan aikaan sisältyy korjauksen tai varaosien odotusaika. Odotusaikaa korvataan enintään seitsemältä (7) menetetyltä käyttöpäivältä.
[…]
Asian arviointi
Osapuolten välillä on riidatonta, että asiakkaan auton vaurioitumiseen johtanut vahinkotapahtuma on sattunut 2.3.2018 noin klo 18.00. Vakuutusyhtiön toimittamien vakuutuskirjojen perusteella asiakkaan henkilöauto on vahingon sattuessa ollut vakuutettuna kaskovakuutuspaketilla, jonka vakuutusosiin on kuulunut muun ohessa Kolariturva nyt sattuneen kaltaisessa törmäysvahingossa autolle aiheutuneiden vaurioiden varalta. Vahingon sattuessa Matkan jatkumisturva ei ole ollut vielä voimassa.
Asiakas on muuttanut autonsa vakuutusturvaa 3.3.2018 kello 16.36 siten, että uuteen, aikaisempaa laajempaan vakuutuskokonaisuuteen on aiemmassa vakuutuksessa olleiden turvien lisäksi kuulunut Matkan jatkuminen, Parkki, Lunastus ja Rengas –nimiset turvat. Asiakas on ilmoittanut vahingosta vakuutusyhtiölle nettisivujen kautta 7.3.2018 tehdyllä vahinkoilmoituksella. Vahinkoilmoituksessa vahingon sattumisajaksi on kerrottu 5.3.2018 klo 18.00.
Selvitysten perusteella vakuutusyhtiössä on havaittu, että asiakkaan vahinkoilmoituksensa yhteydessä toimittamat vauriokuvat on otettu 3.3. ja 4.3., siis ennen vahinkoilmoituksessa kerrottua vahingon sattumisajankohtaa. Vakuutusyhtiö on vastineessaan selvittänyt, että asiakas on tehnyt vakuutusturvaa laajentaneen muutoksen 3.3.2018 vakuutusyhtiön nettisivujen kautta 6 minuuttia ensimmäisten valokuvien ottamisen jälkeen. Asiakas on myöntänyt vakuutusyhtiön kertomuksen vahingon jälkeisistä tapahtumista pitävän myös tältä osin paikkansa.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutusturvan muuttaminen laajemmaksi yhdistettynä todellista myöhäisemmän vahingon sattumisajankohdan ilmoittamiseen vakuutusyhtiölle on tässä tapauksessa merkinnyt väärien tietojen antamista vakuutusyhtiölle vilpillisesti. Asiakas on puolestaan kertonut, että väärät tiedot on annettu erehdyksessä.
Vakuutusehtojen mukaan Matkan jatkumisturvasta korvataan ajoneuvon korjauksen ajalta joko 50 euron päiväkorvaus täysilta vuorokausilta tai enintään C-luokan vuokra-auton kustannukset vastaavalta ajalta. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen kannalta merkityksellistä ei ole, onko vuokra-autolle erityistä tarvetta.
Asiakkaan on selvitty vahingon sattumista seuraavana päivänä pian auton vaurioista valokuvien ottamisen jälkeen laajentaneen vakuutusyhtiön nettipalvelun kautta autonsa vakuutusturvaa myös muun muassa Matkan jatkumisturvan käsittäväksi. Asiakas on 7.3.2018 tekemässään vahinkoilmoituksessa ilmoittanut tosiasiassa 2.3.2018 sattuneen kolarointivahingon tapahtuneen vasta edellä mainitun vakuutusturvan laajennuksen voimaantulon jälkeen (vahinkoilmoituksen mukaan vahinko on tapahtunut 5.3.2018). Vakuutuslautakunnalle toimitetusta vahinkoilmoituksesta ilmenee, että asiakas on vahinkoilmoituksessa merkinnyt hakevansa rahakorvausta siltä ajalta, kun ajoneuvo on korjaamolla. Kun otetaan huomioon valokuvien ottamisen ja vakuutusturvan muuttamisen sekä vahinkoilmoituksen tekemisen ajankohdat, Vakuutuslautakunta ei pidä uskottavana asiakkaan väitettä siitä, että väärän vahinkopäivän ilmoittaminen olisi tapahtunut tässä tapauksessa erehdyksessä. Asiakas ei myöskään ole esittänyt mitään uskottavaa syytä väittämäänsä vahinkopäivästä erehtymistä edeltäneelle vakuutusturvan laajentamiselle.
Vakuutuslautakunta pitää asiassa esitetyn selvityksen perusteella riittävästi näytettynä, että virheellinen vahinkopäivä on ilmoitettu vakuutusyhtiölle tarkoituksellisesti päiväkorvauksen tai vuokra-autokustannuksia vastaavan korvauksen saamiseksi vasta autoa kohdanneen vahinkotapahtuman jälkeen otetusta Matkan jatkamisturvasta. Koska väärät tiedot on annettu vakuutusyhtiölle vahingon sattuessa voimassa olleeseen suppeampaan vakuutusturvaan nähden perusteettoman korvauksen saamiseksi, Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse väärien tietojen antaminen vakuutusyhtiölle on tapahtunut vilpillisesti. Vakuutusyhtiöllä on siten ollut oikeus alentaa vakuutuksesta maksettavaa korvausta.
Esillä olevassa tapauksessa annetut väärät tiedot ovat olleet merkityksellisiä Matkan jatkuminen -turvasta maksettavan korvauksen kannalta, mutta ne eivät väärästä vahinkopäivästä huolimatta sinänsä ole vaikuttaneet auton vaurioista Kolariturvasta maksettavan korvauksen arviointiin. Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoo, ettei korvauksen alentamista vilpin perusteella ole arvioitava vahingon kohdistumisen perusteella erikseen kunkin saman vahinkotapahtuman perusteella korvattavan omaisuusvahinko- tai varallisuuserän kannalta, vaan säännöstä tulee soveltaa vakuutustapahtumaan kokonaisuutena. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus alentaa Kolariturvasta maksettavaa korvausta Matkan jatkuminen –turvan korvausedellytysten osalta annettujen virheellisten tietojen perusteella.
Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiassa vaurioista otettujen valokuvien lisäksi selvitystä tai edes arviota siitä, minkä suuruinen Kolariturvasta ilmeisesti korjauskulujen muodossa korvattavaksi muodostuva kokonaisvahinko on ollut tai mikä Matkan jatkamisturvasta korjausajalta maksettavaksi tuleva korvaus olisi mahdollisesti ollut. Vakuutussopimuslain 72 §:n soveltaminen edellyttää pääsääntöisesti, että vakuutusyhtiön on ensin selvitettävä vahingon suuruus ja vasta tämän jälkeen harkittava, onko korvausta korvauksen hakijan vilpillisen menettelyn perusteella alennettava. Tämän perusteella vakuutusyhtiö ei Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ole menetellyt asianmukaisesti alentaessaan korvausta aiheutuneen vahingon määrää korvauspäätöksessään lähemmin selvittämättä.
Lautakunnalle toimitetuista valokuvista nähtävien vasemman puolen ovien ja jalkalistan maalipinnan rikkoneista vauriojäljistä ja painaumista päätellen ajoneuvon vaurioiden korjaaminen maalaustöineen olisi todennäköisesti kestänyt lyhimmilläänkin useita päiviä. Esimerkiksi 4 korjauspäivältä maksettavaksi rahakorvaukseksi muodostuisi 200 euroa.
Vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa osoittanut, että väärien tietojen antamisella Matkan jatkumisturvasta tavoiteltu taloudellinen hyöty olisi päiväkorvauksen perusteella arvioidun rahamäärän kannalta ollut erityisen merkittävä. Sitä, että vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen otetusta vakuutuksesta on pyritty virheellinen vahingon tapahtumisaika ilmoittamalla saamaan kokonaan perusteetonta korvausta, on kuitenkin pidettävä siinä määrin moitittavana menettelynä, että korvauksen alentamista on tällä perusteella pidettävä vakuutussopimuslain 72 §:n ja yleisten sopimusehtojen määräysten mukaisesti olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus alentaa Kolariturvasta maksettavaa korvausta 1/5:lla korvauspäätöksensä mukaisesti.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho