Haku

FINE-012184

Tulosta

Asianumero: FINE-012184 (2019)

Vakuutuslaji: Oikeusturvavakuutus

Ratkaisu annettu: 01.03.2019

Lakipykälät: 5, 6, 9

Ehtojen tulkinta. Vakuutuksen voimassaolo. Kahden vuoden sääntö. Sosiaalinen suorituseste. Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus.

Tapahtumatiedot

Vakuutettu A.B. osti omakotitalokiinteistön 4.7.2016. Kaupanteon jälkeen asuinrakennuksissa havaittiin rakennusvirheitä muun muassa viemäröinnissä ja vesijohtojen asennuksessa, joiden johdosta A.B. vaati kaupan purkua, jonka asunnon myynyt taho on kiistänyt 29.11.2017.

A.B. haki oikeusturvaetua riita-asiasta syntyneistä kustannuksista oikeusturvavakuutuksistaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan asiassa ei voida myöntää oikeusturvaetua, koska vakuutuksen voimassaoloa koskevan ehdon edellytykset eivät tapauksessa täyty. Yhtiö toteaa päätöksessään, että A.B:n vakuutus on alkanut yhtiössä 14.7.2016 ja riita on syntynyt 29.11.2017. A.B:n oikeusturvavakuutus on siten vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, joten asiassa tulee tarkasteltavaksi vakuutuksen voimassaolo riidan perusteen syntyhetkellä. Koska A.B:lla ei ole ollut voimassa olevaa oikeusturvavakuutusta riidan perusteen syntyhetkellä 4.7.2016, ei vakuutuksen voimassaoloehto täyty, eikä oikeusturvaetua voida myöntää A.B:n oikeusturvavakuutuksesta.

Lisäksi A.B. on ollut vakuutettuna puolisonsa V.B:n kotivakuutuksella 1.8.2016 lähtien, jolloin A.B. on kertomansa mukaan muuttanut tämän kanssa samaan osoitteeseen ja samaan talouteen. V.B:n vakuutus ei ole ollut voimassa ajalla 26.6.2017 – 7.7.2017. Voimassaolokatkos on johtunut vakuutuksen maksuerän laiminlyönnistä. Näin ollen myöskään V.B:n oikeusturvavakuutus ei voimassaolokatkon vuoksi ole näin ollen ollut voimassa yhtäjaksoisesti kahta vuotta riidan syntyhetkellä 29.11.2017.

Asiakkaan valitus

A.B. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A.B. selostaa seikkaperäisesti kiinteistökauppariitansa taustaa ja omakotitalossa havaittujen rakennusvirheiden laajuutta ja niiden aiheuttamia vahinkoja.

Valituksessaan A.B. pyytää lautakuntaa selvittämään, onko vakuutusehdot selvitetty hänelle kunnolla ja ymmärrettävästi etenkin sen suhteen, että katkoksesta vakuutuksen voimassaolossa seuraa se, ettei asuntokauppariitaan voi käsillä olevassa tapauksessa oikeusturvaa. Samoin perustein yhtiön antamat tiedot olivat valituksen mukaan puutteellisia sen suhteen, että jos vakuutettu ei ole ottanut oikeusturvavakuutusta asuntokaupan hetkellä on seuraus sama, jos vakuutus ei ole ehtinyt olla kahta vuotta voimassa riidan syntyessä. Lisäksi valituksessa todetaan, että katkos vakuutuksen voimassaolossa V.B:n osalta on johtunut inhimillisistä syistä ja V.B:n heikentyneestä terveydentilasta, mikä pitäisi ottaa asian arvioinnissa huomioon.

Edellä selostamillaan perusteilla A.B. vaatii edelleen oikeusturvaedun myöntämistä 29.11.2017 syntyneeseen kiinteistökauppariitaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa, että se katsoo vakuutettujen valituksen koskevan nimenomaan asiassa annettuja oikeusturvapäätöksiä ja niiden vakuutusehtojen mukaisuutta. Näin ollen vastineessa lausutaan edellytyksistä myöntää käsillä olevaan riita-asiaan oikeusturvaetu.

Yhtiö toteaa edelleen, että tapauksessa on riidan katsottava syntyneen 29.11.2017, kun kiinteistön myyjä on kiistänyt vakuutettujen esittämät vaatimukset. Yhtiö toteaa kuitenkin, että oikeusturvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että jos vakuutus on ollut riidan syntyessä voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, niin tällöin myös niiden seikkojen, joihin riita perustuu, tulee olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Nyt käsillä olevassa tapauksessa riita perustuu A.B:n tekemään kiinteistönkauppaan 4.7.2016. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuuluvaksi kaikki se aika, jonka vakuutus on ollut yhtäjaksoisesti ja vastaavan sisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.

Vastineen mukaan A.B:n vakuutus on saatettu voimaan 14.7.2016, joten edellä mainittu kahden vuoden voimassaolo ei hänen osaltaan täyty. Lisäksi yhtiö toteaa, että A.B. on ollut vakuutettuna puolisonsa V.B:n oikeusturvavakuutuksella 1.8.2016 alkaen. V.B:n oikeusturvavakuutuksen voimassaolossa on kuitenkin ollut katkos aikavälillä 26.6.2017 – 7.7.2017, joten tältäkään osin edellytys vakuutuksen yhtäjaksoisesta voimassaolosta ei täyty. Näin ollen, koska A.B:lla ei ole ollut voimassaolevaa oikeusturvavakuutusta riidan syntyhetkellä, ei oikeusturvaetua voida asiassa myöntää.   

Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa vielä, että V.B:n oikeusturvavakuutuksen katkos on johtunut vakuutusmaksua koskevan laskun jäämisestä maksamatta maksukehotuksesta huolimatta. Yhtiö toteaa, ettei asiassa ole esitetty mitään sellaista lääketieteellistä selvitystä, joka muodostaisi perusteen olla noudattamatta kahden vuoden sääntöä sen yhtäjaksoisen voimassaolon osalta.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö ottaa vielä kantaa asiassa esitettyyn väitteeseen siitä, että yhtiö olisi laiminlyönyt vakuutussopimuslain mukaisen tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Yhtiö toteaa ensinnäkin, että A.B:n vakuutussopimus on tehty puhelimitse, josta on merkintä yhtiön järjestelmässä päivämäärällä 22.7.2016. Vakuutus on kuitenkin merkitty alkavaksi 14.7.2016. Vastineen mukaan jää epäselväksi, miksi merkintä on tehty vasta jälkikäteen. Yhtiö toteaa kuitenkin, ettei vakuutusta olisi edes voitu laittaa takautuvasti voimaan, joten luultavasti merkintä on ainoastaan tehty jälkikäteen. Vakuutuksen myyneen henkilön muistin mukaan vakuutus on tehty A.B:n aloitteesta silloin, kun kyseinen kiinteistö oli jo ostettu. Vakuutus tehtiin A.B:n nimiin, koska V.B:llä oli tällöin jo voimassaolevat vastuu-, oikeusturva- ja kotivakuutukset. Asiakkaalle toimitettiin puhelimitse tehdyn vakuutussopimuksen jälkeen vakuutuskirja, -ehdot ja lasku. Tuoteselostetta ei ole vakuutusyhtiön selvityksen mukaan toimitettu vakuutuksenottajalle.

Selvyyden vuoksi vakuutusyhtiö toteaa, että tiedonantovelvollisuuden täyttäminen tai täyttämättä jättäminen ei voi vaikuttaa asian arviointiin, koska A.B. on ollut vakuutusyhtiöön yhteydessä vasta 10 päivää kaupanteon jälkeen eikä vakuutusta olisi voinut siinä vaiheessa saattaa enää takautuvasti voimaan kaupantekopäivästä lukien. V.B:n vakuutuksen osalta yhtiö toteaa sen alkaneen 28.4.2009, eikä siitä, mitä asiakirjoja V.B:lle on tällöin annettu, ole enää tarkempaa selvitystä saatavilla.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Nyt käsillä olevassa asiassa on kysymys siitä tuleeko A.B:lle myöntää oikeusturvaetu kiinteistön kauppaa koskevaan riita-asiaan. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö antanut asiakkaalle vakuutussopimuslain 5 §:n mukaiset tiedot.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.2. mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat.

Jos vakuutus on ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuuluvaksi kaikki se aika, jonka vakuutus on vakuutetun osalta ollut yhtäjaksoisesti voimassa vastaavan sisältöisenä yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä tai vakuutusyhdistyksessä.

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 6 §:n mukaan vakuutussopimuksen päättämisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot. Vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle sovelletaan kuitenkin, mitä kuluttajansuojalain 6 a luvun 11 §:ssä säädetään. (21.1.2005/30)

Jos vakuutuksenantajalla on vakuutusehtojen mukaan oikeus vakuutuksen sovitun voimassaoloajan (vakuutuskausi) aikana muuttaa henkilövakuutuksen vakuutusmaksua tai muita sopimusehtoja, tästä on oltava merkintä vakuutuskirjassa.

Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Kuluttajansuojalain 6 a 11 §:n mukaan ennakkotiedot ja sopimusehdot on hyvissä ajoissa ennen sopimuksen tekemistä toimitettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina. Sama koskee tietoja, jotka elinkeinonharjoittajan on muun lainsäädännön mukaisesti annettava kuluttajalle ennen rahoituspalvelua koskevan sopimuksen tekemistä.

Jos sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa 1 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

Kuluttajalla on sopimussuhteen aikana oikeus pyynnöstä saada sopimusehdot paperilla.

Asian arviointi

Tapauksessa riidatonta on se, että riidan perusteena oleva kiinteistökauppa on tapahtunut ennen vakuutuksen alkamista ja se, että vakuutus ei ole ollut vaadittua kahta vuotta voimassa riidan syntyhetkellä. Kiista on siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Vakuutuslautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutuksen niin kutsutusta kahden vuoden säännöstä asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä aiheutuvat ongelmat ovat vakuutusalalla yleisesti tiedossa. Kuluttaja-asemassa oleva vakuutuksen hakija voi perustellusti olettaa, että oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimaantulon jälkeen sattuneet vahinkotapahtumat. Lautakunnan käsityksen mukaan ehtokohdan 4.2 mukainen niin kutsuttu kahden vuoden sääntö on siten oikeusturvavakuutuksessa sellainen vakuutusturvan olennainen rajoitus, josta vakuutuksen hakijalle tulisi ennen vakuutussopimuksen solmimista antaa tietoa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö ovat riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Vakuutussopimuslaissa ei tarkemmin säännellä sitä, millä tavalla lain edellyttämät tiedot tulee vakuutuksen hakijalle antaa. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että ennen vakuutussopimuksen solmimista vakuutuksen hakijalle annetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille laissa edellytetyt tiedot. Tällaisena kirjallisena materiaalina on pidetty tavanomaisesti esimerkiksi vakuutuksen tuoteselostetta. Pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei kuitenkaan riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksen hakijalle on annettava vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot sillä uhalla, että vakuutus on voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla on ollut syytä olettaa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että tiedonantovelvollisuuden täyttämistapa ja tietojen sisältö ovat riippuvaisia vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. Nyt käsillä olevassa tapauksessa asiakas on ottanut vakuutuksen puhelun yhteydessä. Näin ollen tapauksen tiedonantovelvollisuuden täyttämistä arvioidaan vakuutussopimuslain säännösten lisäksi kuluttajansuojalain 6 a 11 §:n valossa. Kuluttajansuojalain etämyyntiä koskevan säännöksen mukaan, mikäli sopimus tehdään kuluttajan pyynnöstä sellaista etäviestintä käyttäen, että tietoja ja sopimusehtoja ei voida antaa ennen sopimuksen tekemistä pysyvällä tavalla ennen sopimuksen tekemistä, tiedot ja sopimusehdot on annettava pysyvällä tavalla viipymättä sopimuksen tekemisen jälkeen.

A.B. on vedonnut valituksessaan siihen, ettei vakuutusyhtiö ole antanut hänelle tietoa kahden vuoden voimassaoloaikaa koskevasta ehtokohdasta ja A.B. on näin ollen olettanut vakuutuksen tulevan voimaan heti sen alkamisen jälkeen.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutuksen myyneen henkilön muistin mukaan vakuutus on tehty A.B:n aloitteesta silloin, kun kyseinen kiinteistö oli jo ostettu. Vakuutus tehtiin A.B:n nimiin, koska V.B:llä oli tällöin jo voimassaolevat vastuu-, oikeusturva- ja kotivakuutukset. Vakuutuksen myynyt henkilö on lisäksi kertonut, ettei puhelun yhteydessä keskusteltu tarkemmin oikeusturvavakuutuksesta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan asiakkaalle toimitettiin puhelimitse tehdyn vakuutussopimuksen jälkeen vakuutuskirja, -ehdot ja lasku. Tuoteselostetta ei ole vakuutusyhtiön selvityksen mukaan toimitettu vakuutuksenottajalle.

Ottaen huomioon edellä todettu, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ei ole osoittanut täyttäneensä vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan ja kiinnittäneensä A.B:n huomiota vakuutussopimukseen sisältyvään oikeusturvavakuutuksen kahden vuoden voimassaoloa edellyttävään ehtokohtaan, joka on A.B:n kannalta olennainen rajoitus vakuutusturvan voimassaoloon. Siten vakuutussopimus on voimassa sen sisältöisenä kuin A.B:lla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta käsittää.

Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei yhtiö voi kahden vuoden säännön perusteella evätä vakuutuksenottajalta oikeusturvaetua, vaan se tulee hänelle myöntää.

Asian ratketessa edellä selostetuin perustein lautakunta ei katso tarpeelliseksi ottaa kantaa muihin tapauksessa esitettyihin seikkoihin, kuten V.B:n mahdolliseen sosiaaliseen suoritusesteeseen tai siihen, mistä asti A.B:n oli katsottava olleen vakuutettu V.B:n oikeusturvavakuutuksella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä myöntämään A.B:lle oikeusturvaedun riita-asian käsittelyä varten

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Korpiola
Rusanen
Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia