Tapahtumatiedot

Asiakas oli 15.11.2011 ottanut henkivakuutusyhtiö A:sta sijoitussidonnaisen henkivakuutuksen, johon hän sijoitti vuosien 2011–2015 aikana yhteensä 127.000 euroa ja teki osittaisia takaisinostoja yhteensä 36.800 euron arvosta. Vakuutusyhtiötä edusti asiamiesyritys B Oy, jonka asiakkaana asiakas oli ollut vuodesta 2010.

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on kertamaksullinen, elinikäinen, sijoitussidonnainen henkivakuutus, joka sisältää henkivakuutusturvan vakuutuksenottajan kuoleman varalta. Asiakas sijoittaa vakuutukseen vähintään 25.000 euroa ja määrittelee, mihin sijoituskohteisiin varat sijoitetaan. Vakuutusyhtiö hankkii näillä varoilla asiakkaan määrittelemät kohteet omistukseensa, jos kohteet ovat olleet vakuutusyhtiölle hyväksyttäviä. Asiakas siis omistaa vakuutuksen, jonka arvo on kytketty hänen valitsemiinsa sijoituskohteisiin, jotka vakuutusyhtiö hankkii ja omistaa.

Vakuutukseen liitettyihin sijoituskohteisiin tehtiin muutoksia B Oy:n edustaja X:n kanssa olleissa tapaamisissa vuosina 2011–2017. Loppuvuodesta 2017 asiakas reklamoi A:lle ja B:lle, kun hänen vakuutussijoituksensa arvo oli alentunut noin 40.000 eurolla. Asiakas katsoi X:n antaneen hänelle väärää ja puutteellista tietoa vakuutuksesta ja siihen liitettyjen sijoituskohteiden riskeistä ja muista ominaisuuksista. Asiakkaan mukaan vakuutukseen oli X:n aloitteesta tehty lukuisia muutoksia, joiden ensisijaisena tarkoituksena näyttää olleen välityspalkkioiden kerryttäminen X:lle.

Asiakas osti vakuutuksen kokonaan takaisin vuodenvaihteessa 2017–2018, jolloin hänelle maksettiin kulujen jälkeen 47.038,95 euroa. Vakuutussijoituksen kokonaistappioksi muodostui näin 43.161,05 euroa. Asiakas reklamoi A:lle myös takaisinostokulujen määrästä. Hänen mukaansa kulut olivat olleet noin 1.700 euroa korkeammat kuin mitä hänelle oli aluksi ilmoitettu.

Asiakas teki valituksen Sijoituslautakunnalle. Vakuutusyhtiö tarjosi asiakkaalle 24.498 euron hyvitystä. Asiakas hylkäsi tarjouksen.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii tappioidensa korvaamista täysimääräisesti. Hän oli ollut matalariskinen sijoittaja jo ennen vakuutuksen ottamista. Hän oli kertonut B Oy:lle, ettei hän ymmärrä varainhoidosta oikeastaan mitään, minkä vuoksi hän tarvitsi asiantuntijan neuvoja. A:n vakuutukseen sijoittaminen, aiemmasta vakuutuksesta luopuminen ja sijoituskohteiden valinnat ja vaihdot olivat tapahtuneet X:n aloitteesta ja hänen tapaamisissa tekemiensä ehdotusten mukaisesti. Asiakas oli luottanut X:n asiantuntemukseen ja suosituksiin, eikä hän toisaalta itse olisi edes kyennyt selvittämään esimerkiksi A:n vakuutuksen suuria kuluja.

Asiakkaalle oli syksyllä 2017 selvinnyt, että X oli muun muassa suositellut hänelle warrantteja, joihin sijoitetun pääoman saattoi menettää kokonaan. X ei ollut kertonut tätä asiakkaalle. Nämä sijoitukset olivat tapahtuneet vakuutuksen ulkopuolella, mutta tämä kuvastaa X:n menettelyä ja sitä, että hän ei ollut noudattanut asiakkaan kanssa tehtyä varainhoitosopimusta. Ennen syksyä 2017 oli ollut useita X:n aloitteesta pidettyjä asiakastapaamisia, joissa X oli aina ehdottanut sijoituskohteiden myymistä ja uusien hankkimista tilalle. Asiakas oli kuvitellut X:n ajattelevan asiakkaan parasta, joten hän oli allekirjoittanut valmiiksi täytetyt asiakirjat kuin liukuhihnalta.

Uusiin tuotteisiin oli perehdytty vain näyttöpäätteen tuloskäyrien myötä käymättä tuotteiden riskitasoja läpi. Vasta vuodenvaihteen 2016–2017 aikoihin asiakkaalle oli tapaamisten jälkeen alettu postittaa sijoituskohteiden esitemateriaaleja. Muita esitteitä asiakas ei ollut koskaan saanut.

Asiakkaan käsityksen mukaan tuotevaihtoja oli sopimusaikana tehty turhan usein, vaikka hän ei tuolloin ollut osannut kyseenalaistaa asiaa. X oli sopimusaikana antanut vakuutussijoituksen arvonkehityksestä paikkansa pitämätöntä tietoa selittämällä muun muassa, että asiakkaan saamista raporteista oli puuttunut myöhemmin tulevia ”kuponkeja”. Näitä ei kuitenkaan koskaan tullut. Asiakas oli raporteista huomannut, että kaksi vakuutukseen liitettyä sijoituskohdetta oli menettänyt arvonsa miltei täysin, mutta niihin oli sijoitettu yhteensä alle 10.000 euroa. Ne eivät selitä yli 40.000 euron suuruista arvonalenemaa, josta asiakas oli tullut tietoiseksi X:n siirryttyä pois B Oy:n palveluksesta syksyllä 2017. Samalla asiakkaalle oli selvinnyt, että X oli toiminnallaan kerryttänyt itselleen huomattavat vuosiansiot. Tämä oli tapahtunut asiakkaiden kustannuksella, mistä myös palveluntarjoajien on täytynyt olla tietoisia.

Asiakas ihmettelee sitä, että vielä viimeisessä asiakastapaamisessa 30.10.2017 B Oy:n edustajat olivat suositelleet hänelle salkun allokaation yksinkertaistamista, vaikka heidän oli täytynyt tietää, että A oli päättänyt lopettaa liikesuhteensa B Oy:n kanssa. Oliko kyse vain halusta tehdä vielä viimeiset kaupat välityspalkkioiden saamiseksi? Asiakas oli esittänyt toiveen tuoton saamisesta jatkuvasti arvoaan menettävälle sijoitukselle, mutta tähän liittyvät kirjaukset B Oy:n asiakirjoissa vaikuttavat tarkoitushakuisilta. Asiakas on voinut olla huolimaton asiakirjoja allekirjoittaessaan, mutta hän ei voi hyväksyä sitä, että hänen sijoituksensa arvo oli alentunut kolmanneksella siksi, että hän oli luottanut B Oy:n edustajan ehdotukseen edullisen vakuutuksen ottamisesta ja hänen sijoituskohteita koskeviin suosituksiinsa.

Asiakas toteaa vielä, että hän oli vuodenvaihteessa 2017–2018 päättänyt ostaa vakuutuksen takaisin turvatakseen edes jotain vakuutuksen arvosta. A:n edustaja oli tällöin ilmoittanut asiakkaalle, että täydellisen takaisinoston kulujen määrä oli 1.020 euroa. Vakuutuksen arvo oli 28.12.2018 päivätyn raportin mukaan ollut 49.770,16 euroa, joten asiakkaan olisi tullut saada tililleen noin 48.750 euroa. Lopullinen tilitys oli kuitenkin noin 1.700 euroa vähemmän.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö A katsoo edelleen, että 24.498 euron hyvityksen maksaminen johtaisi asianmukaiseen lopputulokseen. Hyvityksen määrä perustuu sijoitustappioihin 7.625 euroa ja muiden kulujen osuuteen, joka on 16.873 euroa.

Vakuutusyhtiö perustelee kantaansa seuraavasti:

• Tarvekartoituksen perusteella asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana vuodesta 2010 alkaen.
• Asiakkaan riskiprofiiliksi oli asetettu 15.11.2011 matala riskitaso. Hänellä oli aiempaa sijoituskokemusta osakkeista, vakuutuksista ja rahastosijoittamisesta. Riskiprofiilia korotettiin keskiriskiseen 1.2.2013 vastaamaan asiakkaan tavoitetta sijoitusten tuottopotentiaalin kasvattamiseksi. Tapaamisessa asiakas vahvisti, että hän haluaa ”saavuttaa voittoa 15 %:n korkean riskin osuudella”. Asiakkaan tarvekartoitus oli käyty läpi asiakastapaamisissa vuosina 2013–2017, ja riskitaso säilyi keskisuurena. Asiakas oli 30.10.2017 halunnut yksinkertaistaa allokaatiota saadakseen enemmän mahdollista tuottoa.
• Asiakas oli antanut B Oy:lle tarvittavat tiedot vakuutustarpeen arvioimiseksi ja sijoituskohteiden valitsemiseksi. Asiakas oli tehnyt kohdevalinnat yhdessä X:n kanssa.
• B Oy on toimittanut asiakkaalle tuotetiedotteen, vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, jotka sisälsivät tiedon kaikista vakuutuksen kuluista. Lisäksi asiakkaan kotiosoitteeseen oli vuosittain lähetetty vakuutuksen arvolaskelma. Asiakas on saanut vakuutusyhtiön verkkopalvelun käyttäjätunnukset ja käyttänyt palvelua ensimmäisen kerran 9.3.2014. Verkkopalvelussa näkyvät muun muassa vakuutuksen kulut ja sijoituskohteisiin tehdyt muutokset.
• Asiakas oli allekirjoittanut vakuutuksen hakemuslomakkeen, soveltuvuuslausunnon, merkintälomakkeita ja ostositoumuksia, joissa hän on vahvistanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä sijoituksiin liittyvät riskit. Hyväksymislausunnon mukaan asiakas oli ymmärtänyt sen, että sijoituksista voi koitua tappiota tai ne voi menettää kokonaan.

Hyvityksen määrää laskiessaan vakuutusyhtiö toteaa arvioineensa tapausta siten kuin asiakas olisi ollut alhaisen riskin sijoittaja, koska asiakkaan sijoitusneuvojana oli ollut X. Asiakkaan vakuutuksessa oli ollut keskimäärin 11,2 kauppaa vuodessa, mitä yhtiö pitää maltillisena kaupankäyntinä. Asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana noin vuoden ennen henkivakuutuksen ottamista A:sta. Vakuutusta ottaessaan hän oli 65-vuotias, ja vakuutus on ollut voimassa 6 vuotta; tuotteella on keskipitkän tai pitkän aikavälin sijoitushorisontti. Kaikki asiakirjat on tehty asianmukaisesti mukaan lukien asiakkaan allekirjoittamat kaupankäyntilomakkeet ja hyväksymislausunto, ja hänelle oli lähetetty vuosittainen arvoraportti vuodesta 2011 alkaen.

Vakuutusta takaisinostettaessa tammikuussa 2018 kaupankäynnistä oli saatu kaupankäyntikulujen (35 euroa/kohde) vähentämisen jälkeen 48.102,29 euroa. Tästä vähennettiin viimeiset vakuutuksen hallinnointikulut 7,43 euroa ja 35,95 euroa sekä ennenaikaisen takaisinoston kulu 1.020 euroa. Tämän jälkeen asiakkaalle oli maksettu 47.038,95 euroa.

Yhtiö toteaa vielä, että se ei ole ollut paikalla B Oy:n edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa, eikä se siten pysty kommentoimaan niitä.

Selvitykset

Tarvekartoitus- ja päivityslomakkeet

Lautakunnalle toimitetun tarvekartoituslomakkeen mukaan asiakkaan netto-omaisuus marraskuussa 2011 oli 154.500 euroa, josta noin 100.000 euroa oli rahastosijoituksissa, 7.500 euroa suorissa osakesijoituksissa ja 27.000 euroa aiemmissa eläke- ja sijoitusvakuutuksissa. Asiakas tavoitteli varojen pysyvyyttä ja halusi käyttää niitä elämistä varten sekä osittain siirtää jälkipolville. Asiakkaan riskiprofiili oli matala, tuottotavoite yli inflaation ja suunniteltu sijoitusaika 5 vuotta. Lomakkeen merkintöjen mukaan asiakas oli hieman pettynyt aiempien sijoitustensa kehitykseen, joten hänelle suositeltiin A:n sijoitusvakuutusta, josta saa veroedut ja laajan tuotevalikoiman.

Sopimusta tehtäessä vakuutusmaksusta sijoitettiin 24.000 euroa korkopainotteiseen yhdistelmärahastoon ja loput sertifikaatteihin ja kuponkiobligaatioon, joiden esitemateriaaleja ei ole toimitettu lautakunnalle. Vuosina 2011–2012 tehdyillä lisäsijoituksilla merkittiin keskiriskistä yhdistelmärahastoa ja korkeariskistä sertifikaattia. Asiakas oli tällöin ja myöhempien kohdevaihtojen yhteydessä allekirjoittanut merkintä- ja muita lomakkeita, joissa hän oli vakuuttanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä kaikki sijoituksiin liittyvät riskit ja olevansa tietoinen siitä, että hän voi menettää kaikki korkeariskiseen sertifikaattiin sijoittamansa varat.

Asiakkaan riskiprofiili päivitettiin keskitasolle 1.2.2013 pidetyllä tapaamisella. Samalla merkittiin, että n. 15 %:n osuudella haetaan tuottoa korkealla riskillä. Myöhemmin riskin osalta on merkitty, että 15 %:n osuus voi olla korkeariskistä, loput matalan ja keskiriskin väliltä. Alkuvuoden 2013 jälkeisissä asiakastapaamisissa merkittiin erilaisia sertifikaatteja ja warrantteja sekä lunastettiin niitä kesken juoksuajan, usein tappiollisesti ja joissain tapauksissa vain muutaman kuukauden mittaisen sijoitusajan jälkeen. Merkintäsummat vaihtelivat tyypillisesti 3.000 ja 14.000 euron välillä. Vuosiraporttien perusteella strukturoidut tuotteet muodostivat vakuutussijoituksen kulloisestakin kokonaisarvosta aluksi 10–20 %, mutta myöhempinä vuosina niiden osuus oli enimmillään noin 40 %. Suurin osa sijoituksen kokonaisarvosta on ollut hedge- ja yhdistelmärahastoissa.

Vakuutusehdot ja kuluja koskevat tiedot

Tuotetiedotteesta, vakuutusehdoista ja 30.11.2011 päivätyn vakuutuskirjan sivulta 4 ilmenee, että tähän henkivakuutukseen liittyy ensimmäisen viiden vuoden ajalta vuotuinen 1,85 %:n hoitopalkkio, joka kuudennesta vuodesta alkaen alenee 0,5 %:iin. Lisäksi peritään vaihtelevan suuruinen neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio, palvelupalkkio sekä välitysmaksuja ja kaupankäynnistä johtuvia ulkoisia kustannuksia. Ensimmäisen viiden vuoden ajalta hoitopalkkion prosentuaalinen osuus on laskettu aina vähintään vakuutusmaksujen määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut.

Ennenaikaisesta takaisinostosta perittävä maksu on 9,00 % vakuutusmaksusta ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja laskee sen jälkeen 0,90 %-yksikköä joka kuudes kuukausi aina nollaan asti, ja pysyy siinä vuodesta kuusi eteenpäin.

Asiakkaan saamista vakuutuksen vuositiedotteista 2013–2017 ilmenee, että vakuutuksen vuotuinen nettotuotto oli vuoden 2013 loppuun asti lievästi positiivinen, mutta sen jälkeen vuotuinen nettotuotto aloituspäivästä lähtien laskettuna oli vakuutuskulujen, sijoituskohteiden merkinnästä ja vaihdoista perittävien kulujen sekä sijoituskohteiden arvonvaihtelun vuoksi negatiivinen. Vuoden 2014 lopussa vakuutuksen vuotuinen nettotuotto aloituspäivästä lähtien laskettuna oli -6,79 %, vuonna 2015 -8,40 %, vuonna 2016 -9,81 % ja vuonna 2017 -9,07 %. Vakuutuskulujen osuudeksi on eri vuosina merkitty noin 3–5 % vakuutuksen arvosta; vakuutuskulut eivät sisällä vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden välitys- ja merkintäpalkkioita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Vastuu asiamiehen toiminnasta

FINEn ohjesäännön 6 §:n mukaan Sijoituslautakunnan tehtävänä on antaa sijoitusvakuutuksia koskevissa asioissa ratkaisusuosituksia asiakkaan ja vakuutuksenantajan välisiin riitoihin.

Lautakunta toteaa, että B Oy on toiminut henkivakuutusyhtiö A:n asiamiehenä. Vakuutusedustuksesta annetun lain (15.7.2005/570) 1 luvun 3 ja 4 §:n mukaan B Oy on tässä roolissaan toiminut vakuutuksenantajan lukuun ja vastuulla, ja vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n määräykset selonotosta ja tiedonantovelvollisuudesta koskevat myös B Oy:n asiakkaalle antamia suosituksia ja tietoja.

Näiden syiden vuoksi Sijoituslautakunta käsittelee tätä asiaa asiakkaan ja vakuutusyhtiö A:n välisenä, asiakkaan ottamaa sijoitussidonnaista henkivakuutusta koskevana riita-asiana, jossa vastuu B Oy:n toiminnasta on A:lla.

Käsittelyn rajaukset ja ratkaistava kysymys

Osapuolet ovat tapauksen käsittelyn aikana päätyneet yksimielisyyteen siitä, että hyvityksen maksaminen asiakkaalle on perusteltua. Jäljellä oleva erimielisyys koskee hyvityksen määrää. Tämän vuoksi lautakunnan ei ole tarpeen käsitellä palveluntarjoaja B Oy:n menettelyä ja hyvitysvelvollisuuden perusteita muuten kuin hyvityksen määrän arvioimiseksi merkityksellisiltä osiltaan.

Asiakkaan vakuutussijoituksen kokonaistappioksi on edellä todetusti muodostunut 43.161,05 euroa. Lautakunta on ymmärtänyt esitetyn kirjelmöinnin sisällön perusteella riidattomaksi, että B Oy:n edustaja X:n antamat sijoituskohteita koskeneet suositukset eivät ole vastanneet asiakkaan riskiprofiilia, eikä hänen antamansa neuvonta ole ollut asianmukaista. Vakuutusyhtiö A on tarjoutunut hyvittämään asiakkaalle tästä aiheutuneiden sijoitustappioiden sekä ns. muiden kulujen osuuden, yhteensä 24.498 euroa.

Riidanalaiseksi jäävä määrä, 18.663,05 euroa, vastaa sijoitusvakuutussopimuksen kulujen kokonaismäärää koko sopimusajalta. Sen osalta lautakunnan on arvioitava itse vakuutustuotteen soveltuvuutta asiakkaalle sekä vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta vakuutuksen kuluista kertomisen osalta.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Asiaan sovellettavan sääntelyn ja vastaavia vakuutustuotteita koskevan ratkaisukäytännön esittelyn osalta lautakunta viittaa ratkaisusuosituksiinsa asia­numeroilla FINE-004540 ja FINE-007425.

Tiivistetysti kyse on siitä, että palveluntarjoajan on ennen vakuutuksen tekemistä tullut antaa vakuutuksen hakijalle selkeät tiedot muun muassa vakuutukseen ja siihen liitettäviin sijoituskohteisiin liittyvistä kuluista, riskeistä ja muista ominaisuuksista. Riitatilanteessa vakuutusyhtiön tulee voida osoittaa, että se oli antanut nämä tiedot. Jos tätä ei voida osoittaa, vakuutussopimus ei ole voimassa vakioehtojensa mukaisena vaan sen sisältöisenä, mitä asiakkaan oli perusteltua käsittää. Palveluntarjoajan on tullut antaa vastaavat tiedot myös sopimusaikana sijoitusmuutoksia tehtäessä. Palveluntarjoajalla on lisäksi vastuu siitä, että sen asiakkaalle antamat tuotesuositukset ovat olleet perusteltuja ottaen huomioon asiakkaan sijoituskokemus, varallisuus, sijoittamisen tavoitteet, riskinottohalukkuus ja muut vastaavat sijoitusneuvonnankin kannalta merkitykselliset seikat.

Viitetapauksissa todetun mukaisesti lautakunta ottaa myös nyt käsillä olevaa tapausta ja asiakkaan kertomusta arvioidessaan huomioon sen, että FINEn neuvontaan ja lautakunnalle on keväästä 2017 alkaen saapunut lukuisia yhteydenottoja, joissa nimeltä mainiten kuvataan B Oy:n edustajien toimintaa asiakkaan kertomusta vastaavalla tavalla. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää asiakkaan kuvausta tapahtumien kulusta ja X:n epäasiallisesta menettelystä riskeistä ja kuluista kertomisen osalta uskottavana. Tästä seuraa se, että lautakunnalle jää epäselväksi, mitä kaikkea aineistoa ja tietoja asiakas oli saanut ennen päätöstään ottaa vakuutus tai heti vakuutuksen tekemisen jälkeen. Tämän vuoksi vakuutushakemuksessa tai sijoituskohteiden valinnan ja vaihtojen yhteydessä täytetyillä lomakkeilla annetut asiakkaan ilmoitukset tuotteisiin liittyvien riskien ja muiden ominaisuuksien täydellisestä ymmärtämisestä ja hyväksymisestä jäävät lautakunnan arvioinnissa vaille itsenäistä merkitystä.

Vakuutustuotteen soveltuvuus asiakkaalle

Vuonna 2011 asiakas oli selvityksen mukaan matalariskinen sijoittaja, joka tavoitteli varallisuuden arvon säilymistä viiden vuoden aikajänteellä.

Lautakunta toteaa, että tässä vakuutuksessa vakuutuskuoren kulut painottuvat ensimmäiselle viidelle vuodelle. Kulut muodostuvat kokonaisuutena helposti niin suuriksi, että matalariskisen sijoittajan kohdalla sijoituksen kokonaisarvo alentuu näiden vuosien aikana. Lautakunta on edellä viitatussa ratkaisukäytännössään pitänyt vakuutusehtoja matalariskisen sijoittajan kohdalla jopa hyvän tavan vastaisina siltä osin kuin hoitopalkkion osuus lasketaan aina vähintään vakuutukseen sijoitetusta määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut. Tämä johtuu siitä, että matalariskisen sijoittajan kohdalla ehto on omiaan johtamaan sijoituksen arvoa alentavaan kierteeseen, kun sijoituksen arvon alentuessa siihen kohdistuva vakuutuksen kulurasitus suhteellisesti kasvaa.

Kerrotuilla perusteilla lautakunta katsoo myös tässä tapauksessa, että tämä sijoitusvakuutus ei ole ollut lähtökohtaisesti soveltuva tuote asiakkaalle, joka on halunnut sijoittaa matalariskisesti ja viiden vuoden ajanjaksolla. Esitetystä selvityksestä ei ilmene mitään erityisiä syitä, jonka vuoksi vakuutustuotteen suosittamista tälle asiakkaalle vuonna 2011 olisi pidettävä perusteltuna.

Kuluista annetut tiedot

Edellä kuvattujen B Oy:n toimintaan liittyneiden epäselvyyksien vuoksi lautakunnalle jää epäselväksi, minkä tietojen perusteella asiakas aikanaan otti vakuutuksen. Lautakunta ei ole voinut todeta, että vakuutuksen kuluja koskevat tiedot olisi annettu asiakkaalle selkeässä muodossa ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Tämän vuoksi lautakunta katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa kulujen osalta.

Yhteenvetona

Lautakunta katsoo, että vakuutustuote ei ole ollut asiakkaalle soveltuva sijoitustuote, eikä sitä olisi pitänyt lainkaan tarjota hänelle. Asiassa jää osoittamatta, että riidanalaisista kuluista olisi annettu asiakkaalle riittävät ja selkeät tiedot ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin ja tuottamuksellisen neuvon antamisen perusteella velvollinen hyvittämään asiakkaalle riidanalaisena olevat vakuutussopimuksen kulut kokonaisuudessaan. Lautakunnan ei siten ole tarpeen käsitellä erikseen vuoden 2018 takaisinostokulujen määrää.

Lopputulos

Sijoituslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaalle vakuutussijoituksen kokonaistappiota vastaavan hyvityksen, kaikkiaan 43.161,05 euroa.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Ovaska
Pönkä
Sario
Tapanila