Tapahtumatiedot

A tilasi kesäkuussa 2017 urakoitsija B:ltä WC-istuimen vaihdon hallinnassaan olevaan lomahuoneistoon kiinteistöosakeyhtiö C:ssä. A tuli 8.6.2017 huoneistolle sisarensa kanssa ja totesi, että asennustyö on valmis. A avasi vesisulun ja WC:tä käytettiin normaalisti. A ja hänen sisarensa poistuivat huoneistosta. Neljän päivän kuluttua he palasivat huoneistoon ja huomasivat, että pesuhuoneessa suihkusi vettä. Kylpyhuoneen ja saunan lisäksi vettä oli päässyt myös eteiseen ja makuuhuoneeseen sekä naapurihuoneistoon. Asiassa esitettiin korvausvaatimus B:lle, joka teki vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa.

Vakuutusyhtiö katsoi, että B:lle oli syntynyt korvausvastuu vahingosta ja vahinko siten oli vastuuvakuutuksesta korvattava. Yhtiö totesi kuitenkin, että vahinkokohteen purkutöissä oli selvinnyt, että kylpyhuoneen lattiakaivon viemäri oli käytännössä ollut täysin tukossa jo pidemmän aikaa ja lattiakaivon korokerengas oli ollut tiivistämätön. Tästä syystä WC-istuimen liitoksesta vuotanut vesi ei ollut päässyt viemäriin, vaan se oli päässyt kaivon tiivistämättömästä korokerenkaan liitoksesta lattiarakenteeseen ja kynnyksen kohdalta lattian eristetilaan. Viemäritukoksen ja epätiiviin lattiakaivon takia lattiarakenne oli kastunut pitkällä aikavälillä normaalista pesuhuoneen käytöstä johtuen. Märkätilan seinät olivat myös kosteita, vaikka vedeneristyksen tulisi estää suihkun roiskevesien ja täten myös kylpyhuonetilaan roiskuvan veden pääsy haitallisessa määrin seinä- ja lattiarakenteisiin. Lisäksi kohteen purkamisen yhteydessä oli käynyt ilmi, että seinien sisällä oli paljon muurahaisia ja pidemmän ajan kuluessa kehittynyttä homekasvustoa, jotka osoittivat, että seinissä oli ollut kosteusvaurio jo pidempään. Asunnosta otetuista kuvista oli voitu todeta, että kiinteistössä oli tapahtumahetkellä ollut rakenteellisia virheitä, jotka olivat oleellisesti vaikuttaneet kosteusvahingon laajuuteen ja korjaustoimenpiteisiin. Vakuutusyhtiö katsoi, että sillä oli vahingon laajuuteen vaikuttaneiden vahinkoon kuulumattomien seikkojen perusteella oikeus sovitella korvausta. Yhtiö vähensi korvauksesta vahinkoon kuulumattomien seikkojen sekä vanhojen vaurioiden osuutena 50 %.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A vaatii, että lomahuoneiston korjauskustannukset korvataan kokonaisuudessaan B:n vastuuvakuutuksesta.

Vahingon jälkeen tehdystä kosteuskartoitusraportista ei käy ilmi rakennusvirheitä. Vakuutusyhtiön päätös perustuu ilmeisesti 22.10.2017 otettuihin kuviin, joista ei käy ilmi, kuka ne on ottanut ja mistä, kuka on käynyt toteamassa vahingon, millaisia asiakirjoja tarkastuksesta on laadittu ja onko kenties tehty uusi kosteuskartoitus. B, joka teki vahingon korjaustyöt, ei ole toimittanut lupaamaansa loppuraporttia, josta remontin työvaiheet selviäisivät. Mitään kustannusarviota ei ole toimitettu eikä korjaustyöstä ole tehty kirjallisia sopimuksia. A korostaa, että B on vahingon tapahduttua vakuutellut A:lle, että koko vahinko korvataan vastuuvakuutuksesta. Nyt A on kuitenkin joutunut maksamaan vahingon kustannuksista noin 6.500 euroa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Vahingon laajuuteen ovat vaikuttaneet myös vahinkoon kuulumattomat seikat, minkä lisäksi osa huoneiston vaurioista on syntynyt ennen WC-istuimen liitosvuotoa. Vettä on päässyt tiivistämättömästä korokerenkaan liitoksesta lattiarakenteisiin. Tästä johtuen lattiarakenne on jo pitkän aikavälin aikana kastunut normaalista pesuhuoneen käytöstä johtuen. Kosteus on jo pidemmän aikavälin kuluessa päässyt myös seinärakenteisiin. Normaalisti märkätilan vedeneristyksen tulisi estää suihkun roiskevesien ja täten myös kylpyhuonetilaan roiskuvan veden pääsy haitallisessa määrin seinä- ja lattiarakenteisiin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingonkorvausta voidaan tässä tapauksessa kohtuuden mukaan sovitella. On selvää, että kiinteistön rakenteelliset virheet ovat olennaisesti edesauttaneet käsillä olevan vahingon syntymistä sekä vaikuttaneet aiheutuneen kosteusvahingon laajuuteen. Vahingon määrä olisi olennaisesti pienempi, mikäli huoneistossa ei olisi ollut rakenteellisia virheitä ja mikäli lattiakaivo ei olisi ollut täysin tukossa. Yhtiön korvaama osuus, 50 % kustannuksista, kattaa vähintäänkin vahingon, joka olisi syntynyt huoneiston ollessa tavanomaisessa ja virheettömässä kunnossa. Lisäksi vakuutettu B ei voi olla korvausvastuussa sellaisesta vahingosta, joka on ollut olemassa jo entuudestaan. Vakuutusyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa hylkäämään valituksen perusteettomana.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle urakoitsija B:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

• A:n allekirjoittama valitus Vakuutuslautakunnalle 23.4.2018
• vakuutusyhtiön vastine 30.5.2018
• A:n lisäkirjelmä lautakunnalle 1.6.2018, jatkokirjelmä 4.6.2018 ja lisäselvitys 14.6.2018 (kiinteistövakuutusyhtiön sähköpostiviesti)
• vakuutusyhtiön lisävastine 12.7.2018
• A:n lisäkirjelmä 13.7.2018
• kosteuskartoitusraportti 30.6.2017
• B:n sähköpostiviesti vakuutusyhtiölle 19.9.2017 sekä valokuvat korokerenkaasta ja viemäriputkesta
• vakuutusyhtiön korvauspäätös 9.11.2017
• toiminnan vastuuvakuutuksen ehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys kiinteistöosakeyhtiö C:lle WC-istuimen liitoksen vuodosta aiheutuneen vesivahingon johdosta B:n vastuuvakuutuksesta maksettavan korvauksen laajuudesta A:n hallinnassa olevan huoneiston osalta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 6 luvun 1 §:n mukaan jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 (Mitä vakuutus korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että WC-istuimen liitosvuoto on aiheutunut urakoitsija B:n tuottamuksesta. Riitaa on korvauksen määrästä. Vakuutusyhtiö on korvannut korjauskustannuksista vastuuvahingon osuutena 50 % ja katsoo, että loppuosa kustannuksista kohdistuu rakennuksessa jo ennen vastuuvahinkoa olleisiin vaurioihin sekä rakennusvirheiden osuuteen.

Kosteuskartoitusraportin 30.6.2017 mukaan vahinkokohde on 1990-luvun alussa valmistunut paritalorakennus. Vahinko on havaittu 11. tai 12.6.2017 ja sen syynä on ollut WC-istuimeen väliaikaisesti asennetun kupariputken liitoksen korkkaaminen. Vahingon jälkeen A:n huoneistossa on ollut käynnissä tilakuivaus. Kartoitus on suoritettu 27.6.2017. A:n hallinnassa olevassa huoneistossa on havaittu, että lattian villaeristetilaa on kastunut makuuhuoneessa noin 3 neliömetriä ja tupakeittiössä noin 5 neliömetriä. Betonilattian pintarakennetta on kastunut pesuhuoneessa ja saunassa noin 1,5 neliömetriä ja eteisessä noin 1 neliömetri. Betonilattian eristetilaan ei kartoituksen yhteydessä ole tehty porareikämittausta, koska lattialämmityskaapelia ei ole saatu näkyviin lämpökameralla. Kartoittajan arvion mukaan eristetilaa on hyvin todennäköisesti kastunut pesuhuoneen, saunan ja eteisen alueella. A:n huoneiston lattian pintarakenteen kosteuspoikkeama-alueen perusteella vettä on levinnyt rakenteisiin pesuhuoneen oviaukon kohdalta. Huoneistossa on kartoitushetkellä ollut runsaasti muurahaisia lattioilla. Pesuhuoneen lattian ja seinän pintakosteusarvot ovat olleet koholla. B:n vakuutusyhtiölle lähettämän sähköpostin 19.9.2017 ja sen liitteenä olleiden valokuvien mukaan A:n huoneiston pesuhuoneen lattiakaivon korokerenkaassa ei ole ollut tiivistettä eikä liimatiivistemassaa. Tämä on havaittavissa myös kosteuskartoituksen kuvasta. Viemärin poistoputki on ollut tukossa eikä se ole vetänyt juuri ollenkaan vettä. Kun kaivon vedenpinta on noussut tukkeutuneen putken takia, vesi on päässyt tiivistämättömästä liitoksesta alapohjaan. B:n arvion mukaan purkutyön yhteydessä havaitut kosteusvauriot ovat viitanneet siihen, että vuotoa on ollut jo pitkän aikaa, mihin viittaavat myös huoneistossa olleet muurahaiset.

Vahingon kohteena olevan rakennuksen rakentamisaikana ovat olleet voimassa Suomen rakentamismääräyskokoelman veden- ja kosteudeneristystä koskevat määräykset C2 vuodelta 1976. Määräysten kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevien määräysten ja ohjeiden D1 (1987) kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että rakentamismääräykset ja -ohjeet ovat vahingon kohteena olleen rakennuksen rakentamisaikana edellyttäneet kylpyhuonetiloissa vesieristystä tai muuta rakennetta, joka estää veden tunkeutumisen ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin. Samoin määräykset ja ohjeet ovat edellyttäneet lattiakaivollisen huonetilan lattialta vedenpitävyyttä ja kaivolta vesitiiviyttä. Nyt käsiteltävänä oleva liitosvuoto on tapahtunut A:n hallinnassa olevan huoneiston märkätiloissa. Kosteuskartoitusraportin mukaan tiloissa on vahingon jälkeen todettu kohonneita pintakosteusarvoja lattioissa ja seinissä, vaikka näissä tulisi olla vesieristys. Samoin kartoitusraportin ja B:n vakuutusyhtiölle toimittamien valokuvien perusteella lattiakaivon korokerengas on ollut tiivistämätön, mikä aiheuttaa veden pääsyä lattiarakenteisiin myös kylpyhuonetta normaalisti käytettäessä etenkin, jos viemäri on päässyt tukkeutumaan. B:n vakuutusyhtiölle toimittaman valokuvan mukaan viemäriputki on ollut lähes tukossa. Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että vahinkoon kuulumattomat seikat eli puutteellisuudet kylpyhuoneen vesieristyksessä sekä viemärin tukkeutuminen ovat myös olleet vahingon syynä. Lisäksi on mahdollista, että tiivistämättömän lattiakaivon korokerenkaan kautta on jo ennen vahinkoa päässyt vuotamaan vettä rakenteisiin. Lautakunta katsoo, että vastuuvahingosta maksettavaa korvausta voidaan sovitella vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n nojalla. Tarkemman selvityksen puuttuessa lautakunta arvioi vastuuvahingon osuudeksi kokonaiskustannuksista 50 % ja vahinkoon kuulumattomien seikkojen osuudeksi 50 %. Vakuutusyhtiön korvauspäätöstä on pidettävä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Toimi