Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja LV Oy oli vastannut aliurakkasopimuksen perusteella erään kunnan koulurakennuksen peruskorjausurakan LVI-töistä. Kohteen pääurakoitsijana oli R Oy. LV Oy:n asentaja oli 23.1.2017 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan jättänyt varmistamatta katkaisemansa käyttövesiputken sulkuventtiilin pitävyyden, minkä seurauksena vettä oli päässyt 7.7.2016 vuotamaan rakennuksen lattialle. LV Oy on hakenut korvausta aiheutuneesta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 7.3.2017 evännyt korvauksen. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että LV Oy:n aliurakkasopimukseen sovellettiin rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998, joiden, samoin kuin itse aliurakkasopimuksen kohdan 12 mukaan, pääurakoitsija R Oy:n oli tullut ottaa urakkakohteelle työtä varten tilaajan nimiin rakennustyövakuutus. Koska vakuuttamisvelvollisuudesta oli mainituin tavoin sovittu, tuli korvausta hakea ensisijaisesti rakennustyövakuutuksen myöntäneeltä vakuutusyhtiöltä. Rakennustyövakuutuksesta annettavan päätöksen jälkeen asia voitaisiin käsitellä LV Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella omavastuuosuuden osalta tai, jos rakennustyövakuutuksen korvauspäätös olisi kielteinen.

Asiakkaan valitus

LV Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vastuuvakuutusyhtiönsä velvollisuudesta käsitellä ja korvata urakkakohteessa sattunut vesivahinko. LV Oy on lausunut olleensa yhteydessä tilaajaan ja pääurakoitsijaan eikä vahinkoa ollut saatu käsiteltäväksi rakennustyövakuutuksesta. Näin ollen vahinko tuli käsitellä LV Oy:n vastuuvakuutuksesta, sillä rakenteiden purkamisesta ja kuivauksesta vastannut yritys oli osoittanut kustannuksia koskevan vaatimuksensa LV Oy:lle. LV Oy on katsonut vahingon kuuluvan korvattavaksi vastuuvakuutuksestaan, joten vakuutusyhtiön tuli korvata aiheutuneet 3 640,85 euron kustannukset vakuutuksen 1 200 euron omavastuulla vähennettynä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei se käsittele vahinkoa LV Oy:n vastuuvakuutuksesta ennen vahingon käsittelyä R Oy:n ottamasta rakennustyövakuutuksesta. Oli jäänyt epäselväksi, miksei vahinkoa ollut saatu käsiteltäväksi rakennustyövakuutuksesta. Oletettavasti pääurakoitsija ei ollut suostunut tekemään vahinkoilmoitusta omaan vakuutusyhtiöönsä vastoin aliurakkasopimusta.

Kun osapuolten välillä oli sovittu aliurakat kattavan rakennustyövakuutuksen ottamisesta, vakuutuksen ottanut taho eli R Oy ei voinut olla käyttämättä vakuutustaan vahingon korvaamiseen. Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuuttamisvelvollisuutta koskevaan Helsingin hovioikeuden tuomioon Nro 107/19.1.2011. Tuomiossa on omaksuttu oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön mukainen kanta siitä, että vakuuttamisvelvollisuuden sopiminen toiselle osapuolelle tarkoitti, että kyseinen osapuoli oli ottanut vastatakseen sellaisesta vahingosta, joka korvattaisiin rakennustyövakuutuksesta.

R Oy oli aliurakkasopimuksen perusteella velvollinen käyttämään ottamaansa rakennustyövakuutusta, eikä se voinut vaatia korvausta vahingon mahdollisesti aiheuttaneelta aliurakoitsijalta. Aliurakoitsijan vastuuvakuutuksesta voitiin sen jälkeen käsitellä sellaisia vahinkoja, joita ei korvattu rakennustyövakuutuksesta, tai vakuutuksen omavastuun osuudelta. Sillä LV Oy:n vetoamalla seikalla, että kuivauskuluja koskeva korvausvaatimus oli osoitettu sille, ei ollut merkitystä. Jos LV Oy oli sitoutunut maksamaan kyseiset kulut, tämä ei sitonut vastuuvakuutusyhtiötä. Jos LV Oy ei ollut tilannut kuivausta eikä sitoutunut maksamaan kyseisiä kuluja, se ei ollut niistä vastuussa.

Vastineen täydennyksessä 17.8.2018 vakuutusyhtiö on lausunut, ettei mikään vakuutussopimuksen määräys estänyt käsittelemästä LV Oy:n vahinkoilmoitusta sen toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella. Korvauspäätös olisi kuitenkin kielteinen, koska LV Oy ei ollut korvausvastuussa vahingosta.

Syynä oli se, että pääurakoitsija R Oy ja LV Oy olivat sopineet urakan kohteen vakuuttamisesta YSE 1998:n mukaisesti. Tällöin R Oy oli sitoutunut ottamaan koko urakan kohteen kattaneen niin sanotun rakennustyövakuutuksen. Tämän oli oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä katsottu tarkoittavan, että R Oy oli ottanut pääurakoitsijana vastatakseen urakan kohteelle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, oli se ottanut siihen vakuutusta tai ei. LV Oy ei vastannut vahingosta miltään osin, eikä rakennustyövakuutuksen antaneelle vakuutusyhtiölle syntynyt takautumisoikeutta LV Oy:tä kohtaan. Tämä perustui siihen, ettei vakuutusyhtiölle voinut siirtyä parempaa oikeutta kuin pääurakoitsijalla oli.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan sen juuri lausumat seikat olivat yleisesti tiedossa vakuutusalalla. Sen vuoksi korvauskäsittely pyrittiin ohjaamaan jo alkuvaiheessa siihen vakuutusyhtiöön, joka korvaisi vahingon joka tapauksessa. Perusteena eivät siten olleet vakuutusehdot tai vakuutussopimuksen määräys vaan käytännön syyt; vahingonkorvauksen saamisen nopeuttaminen ja turhan työn välttäminen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen käsittelemään LV Oy:n työntekijän laiminlyönnistä rakennusurakan kohteena olleelle rakennukselle aiheutuneen vesivahingon LV Oy:lle myöntämänsä toiminnan vastuuvakuutuksen perusteella, vaikka kohteen pääurakoitsija R Oy oli aliurakkasopimukseen tehdyn kirjauksen mukaan ollut velvollinen ottamaan urakkakohteelle rakennustyövakuutuksen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

LV Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

LV Oy:n aliurakkasopimus

Kysymyksessä olevaa LVI-urakkaa koskevan aliurakkasopimuksen kohdan 12 mukaan pääurakoitsija ottaa rakennuskohteelle rakennuttajan nimiin rakennustyövakuutuksen arvolisäverolliselta jälleenhankinta-arvoltaan.

Urakkasopimukseen sovellettavien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 rakennuskohteen vakuuttamista koskevan 38 §:n 1. kohdan mukaan, mikäli kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, työmaan johtovelvollisuuksista vastaava urakoitsija on velvollinen huolehtimaan kustannuksellaan rakennuskohteen sekä työtä varten hankittujen rakennustuotteiden ja käyttötarvikkeiden vakuuttamisesta niiden jälleenhankinta-arvosta. Vakuutuksen tulee kattaa myös sivu- ja aliurakat sekä rakennuttajan hankinnat ja sopimusasiakirjoissa mainitut muut vakuutuskohteet. Milloin kohteessa ei ole työmaan johtovelvollisuuksista vastaava urakoitsijaa, kukin urakoitsija vastaa oman suorituksensa vakuuttamisesta.

38 §:n 3. kohdan mukaan vakuutus otetaan rakennustyövakuutuksena tai muuna vahinkovakuutuksena, joka kattaa kohteelle ennalta arvaamattomasta tapahtumasta kuten tulipalosta ja vahingonteosta aiheutuneet vahingot purku- ja raivauskustannuksineen. Vakuutuksen tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes koko vakuutettu rakennuskohde on vastaanotettu siten, että vakuutus kattaa myös vastaanoton jälkeen suoritettavista takuutöistä aiheutuvat vahingot. Vastaanoton jälkeen vastuu rakennuskohteen muusta vakuuttamisesta on rakennuttajalla.

38 §:n 4. kohdan mukaan vakuutus on otettava rakennuttajan nimiin rakennuskohteen sijaintimaassa yleisesti vakuutustoimintaa harjoittavasta vakavaraisesta vakuutuslaitoksesta. Vakuutusmäärän tulee joka hetki vastata vakuutuskohteen täyttä arvoa lisä- ja muutostöineen. Mikäli kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, vakuutuksen omavastuu saa olla korkeintaan 0,5 % vakuuttamisvelvollisen urakoitsijan urakkahinnasta.

38 §:n 6. kohdan mukaan sivu- ja aliurakoitsija on velvollinen vakuuttamaan rakennuskohteen siinä laajuudessa, kuin siitä on erikseen sovittu.

38 §:n 8. kohdan mukaan urakoitsijan on noudatettava vakuutusehtoihin liittyviä suojeluohjeita. Vakuuttamisvelvollisen urakoitsijan on saatettava vakuutusehtoihin liittyvät suojeluohjeet muiden urakoitsijoiden tietoon.

38 §:n 9. kohdan mukaan, mikäli kaupallisissa asiakirjoissa ei ole toisin sanottu, vanhojen rakenteiden korjaustöissä urakoitsijan vakuutusvelvollisuus rakennuskohteen osalta rajoittuu korjauksen arvoon. Rakennuttajan on ilmoitettava mahdollisesta kiinteistövakuutuksesta urakoitsijalle ja korjaustöistä vakuutusyhtiölle.

38 §:n 10. kohdan mukaan työmaalla toimivalla urakoitsijalla tulee olla voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että urakkakohteen vesivahinko oli johtunut LV Oy:n työntekijän laiminlyönnistä. Voimassa olevan oikeuden mukaan LV Oy on lähtökohtaisesti vahingonkorvausvastuussa työntekijänsä laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. Vakuutusyhtiön LV Oy:lle myöntämä toiminnan vastuuvakuutus on myös ollut voimassa juuri kysymyksessä olevan kaltaisen vahingonkorvausvastuun varalta.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on kieltäytynyt käsittelemästä vahinkoa, koska se on katsonut LV Oy:n aliurakkasopimuksen ehtojen perusteella, että pääurakoitsija R Oy oli ottanut vastatakseen urakkakohteen mahdollisesta vahingoittumisesta. Vakuutusyhtiö on perustanut näkemyksensä aliurakkasopimuksen vakuuttamisvelvollisuutta koskevaan kirjaukseen, jonka mukaan R Oy:n oli tullut ottaa kohteelle rakennustyövakuutus rakennuttajan nimiin.

Vakuutusyhtiö on kertonut, ettei sen LV Oy:lle myöntämään vakuutussopimukseen sisälly määräystä, jonka mukaan pääurakoitsijan vakuuttaessa urakkakohteen rakennustyövakuutuksella mainittu vakuutus olisi ensisijainen tai, että LV Oy:lle myönnetty vastuuvakuutus ei olisi sellaisessa tapauksessa voimassa. Vakuutuslautakunta katsoo, että aliurakkasopimukseen tehdyn kirjauksen ja sopimukseen sovellettavien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 määräysten perusteella on kuitenkin pidettävä ilmeisenä, että sopimuskokonaisuuden osapuolten tarkoituksena on ollut kattaa rakennustyön johdosta urakkakohteelle aiheutuvat mahdolliset esinevahingot ensisijaisesti R Oy:n otettavaksi määrätyllä rakennustyövakuutuksella.

Tässä tapauksessa lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista ei ilmene syytä siihen, miksi vahinkoa ei ollut saatettu urakkasopimuksen ehtojen mukaisesti käsiteltäväksi rakennustyövakuutuksesta, rakennustyövakuutuksen mahdollisen omavastuun määrää sen paremmin kuin sitäkään, oliko R Oy kyseisen vakuutuksen tosiasiassa ottanut. Kun LV Oy:llä ei ole ollut asiassa tältä osin määräysvaltaa, eikä asiasta ole myöskään vakuutusyhtiön LV Oy:lle myöntämään toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa muuta määrätty, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole vain vetoamalla asiassa esittämiinsä yleisiin korvausmenettelyä koskeviin syihin osoittanut, että sillä olisi ollut vakuutussopimuksesta ilmenevä peruste jättää oman asiakkaansa eli LV Oy:n vastuuvakuutukseen perustama korvaushakemus käsittelemättä.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on katsonut aliurakkasopimuksen rakennustyövakuutusta koskeneen kirjauksen merkinneen sitä, ettei LV Oy voisi olla aiheuttamistaan vahingoista lainkaan korvausvastuussa, Vakuutuslautakunta katsoo, että mainittuun urakkasopimusmääräyksen merkitystä laajentavaan tulkintaan on suhtauduttava pidättyvästi. Urakoitsijan vahingonkorvausvastuu voisi koskea ainakin rakennustyövakuutuksen ehtojen mukaan korvauspiirin ulkopuolelle jäävää vahinkoa.

Esimerkiksi Korkeimman oikeuden julkaistussa ratkaisussa KKO 1994:5 lopputuloksena ollut vahingonkorvausvelvollisuuden vastuunjako on perustunut nimenomaisesti siihen, että asiassa kyseessä olleessa katonkorjaustyötä koskeneessa urakkasopimuksessa oli erikseen sovittu kohteen vakuuttamisesta riittävästä määrästä, minkä siihen velvoitettu sopimusosapuoli oli laiminlyönyt. Urakoitsija ei ollut korvausvastuussa vahingosta, koska korvaus olisi suoritettu sopimuksessa edellytetystä vakuutuksesta. Vastaava oikeusohje ilmenee myös ratkaisusta KKO 1982-II-139.

Nyt käsiteltävässä asiassa aliurakkasopimuksen kirjauksella on sen sanamuodon mukaan ainoastaan viitattu pääurakoitsija R Oy:n velvollisuuteen vakuuttaa urakkakohde rakennustyövakuutuksella tilaajan nimiin. Urakkasopimukseen sovellettavien rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan rakennustyövakuutuksen on tällöin katettava myös aliurakat. Lausutuilla perusteilla aliurakkasopimuksen ehtojen LV Oy:n korvausvastuun alaa rajoittavan merkityksen on katsottava rajoittuvan sellaisiin vahinkoihin, jotka korvattaisiin aliurakkasopimuksen ehdot täyttävästä rakennustyövakuutuksesta.

Sen sijaan Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole selvitetty, että aliurakkasopimuksella olisi tarkoitettu kokonaan poistaa LV Oy:ltä sille pääsäännön mukaan kuuluva vahingonkorvausvastuu tuottamuksellisesti aiheuttamistaan vahingoista.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö ottaa LV Oy:n korvaushakemuksen käsiteltäväkseen ja antaa siitä vakuutussopimukseen sovellettavien ehtojen mukaisen korvauspäätöksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren