Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa, vuonna 1930 rakennetussa omakotitalossa olevassa yläkerran asunnossa (A5) oli 8.8.2017 puhelimitse tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan ilmennyt vuotovahinko, kun vettä oli vuotanut rikkoutuneesta WC-säiliöstä rakenteisiin ja WC-tilan alapuolella olevaan asuntoon.

Puhelinkeskustelun 28.8.2017 yhteydessä tehdyssä toisessa vahinkoilmoituksessa on kerrottu alakerran asunnossa (A3) tapahtuneesta toisesta vuotovahingosta. Ilmoituksen ja kosteuskartoitusraportin perusteella suihkussa käytäessä asunnon WC- ja pesuhuonetilan sekä eteisen lattialle on tullut vettä.

Puhelinkeskustelussa 28.8.2017 on myös ilmoitettu, että yläkerran vuotovahinko on aiheutunut ilkivallan seurauksena. Asunnon A5 vuokralainen oli ilkivaltaisesti rikkonut WC-istuimen säiliön, josta oli vuotanut runsaasti vettä lattialle ja edelleen rakenteisiin ja alapuoliseen asuntoon. Lisäksi tässä yhteydessä on kerrottu, että vuokralainen oli tuhonnut asunnon A5 asuinkelvottomaan kuntoon ja muun muassa heittänyt asunnon ulkopuolelle porraskäytävään yläkerran asunnosta peräisin olevan hellan ja pyykinpesukoneen. Vuokralainen oli myös rikkonut rakennuksen ovia ja ikkunoita. Vakuutuksenottajan mukaan asunto oli ollut ennen kyseisen vuokralaisen vuokrasuhteen alkamista hyvässä kunnossa.

Korvauspäätöksessään 5.12.2017 vakuutusyhtiö totesi saaneensa asiakkaalta R:n vahinkokartoitusraportin, jonka mukaan kerroksen 2 WC:ssä on ollut putkivuoto, jonka putkimies on korjannut ennen kartoitusta. Kartoitushetkellä ei havaittu vuotoa. Raportilla kerrotaan, että kiinteistön omistajan mukaan vahingon aikana vettä on valunut alapuoliseen asuntoon. WC-tila on lattiakaivollinen tila, jossa on lattiamateriaalina muovimatto. Raportissa kosteusalueen on todettu rajautuneen lattiakaivon ympärille ja altaan alle. Myöhemmin vuodon syyksi selvisi, että vuotanut laite oli WC-istuin, joka oli irrotettu, kun vahinkoa tultiin selvittämään. Yritys L on vaihtanut WC-istuimen. Myös vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on käynyt paikalla 27.11.2017.

Vakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Selvitysten perusteella WC-säiliö on rikottu jossain vaiheessa. Tästä on aiheutunut vesivahinko märkätilaan, jossa on lattiakaivo sekä vedeneristys. Vedeneristyksestä huolimatta vettä on päässyt alakertaan ja rakenteisiin aiheuttaen vesivahingon. Koska kyseessä ei ole korvattava vahinkotapahtuma, kuluja ei korvata. Vakuutusyhtiö viittasi vuoto- sekä murto- ja ilkivaltavakuutuksen ehtoihin.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään. Yhtiön 24.4.2018 antamassa päätöksessä viitattiin asiakkaalta saatuihin lähtötietoihin, joiden mukaan toisen kerroksen WC-tilassa oli ollut putkivuoto ja vettä oli valunut aina alapuolella sijaitsevaan asuntoon asti. Ensimmäisen kerroksen WC-tilassa oli havaittavissa rakenteellisia lahovaurioita ja rakenteet olivat pettäneet. Vakuutusyhtiöstä oli annettu kielteinen korvauspäätös 26.9.2017 puhelimitse, mutta tapaus sovittiin asiakkaan pyynnöstä siirrettäväksi vakuutusyhtiössä asiantuntijoiden arvioon. Puhelimitse saatujen tietojen perusteella WC-istuin on saattanut rikkoutua ilkivallan seurauksena.

Asiakkaalta saatujen tietojen mukaan vuotaneen yläkerran WC-istuimen putket oli tulpattu ja istuin poistettu vahingon havaitsemishetkellä. Laite oli vaihdettu uuteen ennen tarkastusta. WC-tilassa mitattiin kohonneita kosteusarvoja vastakkaiselta puolelta huonetilaa pesualtaan alla sijaitsevan lattiakaivon ympäriltä. Raportin valokuvien mukaan tilassa on lattiakaivo ja lattiamateriaalina muovimatto, joka on nostettu ylöspäin seinille.

Alakerran WC-tilan vahinko on virheellisesti kirjattu ja käsitelty asiakkaan 25.8.2017 puhelimitse antamien tietojen pohjalta. Alakerran WC-tilan vahinko ja lahovauriot tulivat vakuutusyhtiön tietoon ensimmäisen kerran yläkerran WC-tilan vahinkoon toimitetusta kartoitusraportista. Tutkimuksen mukaan lattialla oli irtovettä. Osasta lattiaa puuttui pintamateriaalia ja niiden paikalla oli rakennus- ja kalustelevyjä. Tilassa oli suihkukaappi ja lämminvesivaraaja. Varaajan ylivuotoputki oli ohjattu suihkukaapin alle lattialle. Lattiassa oli havaittavissa rakenteiden pettämisen lisäksi pahoja lahovaurioita. Vaurioita oli havaittavissa myös wc-tilan ulkopuolella viereisessä eteistilassa.

Vakuutustietojen mukaan rakennus on valmistunut vuonna 1930 ja käyttövesiputkisto on uusittu vuonna 1983. Vakuutusyhtiön arvion mukaan pintaremonttia on tehty kyseisenä vuonna tai tämän jälkeen, joten lattialta edellytetään vedenpitävyyttä. Vaurioituneiden huonetilojen vedeneristyksen vaatimuksia tulkittaessa tulee vakuutusyhtiön mukaan ottaa huomioon, että kun lattia- ja seinäpinnat uusitaan, pitää myös vedeneristys uusia uusimisajankohdan määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Vakuutusyhtiön pyynnöstä huolimatta yhtiölle ei ole toimitettu tietoja kohteessa toteutettujen remonttien ajankohdista. Valokuvien perusteella kohteen pintamateriaalit ja laitteet kuten lämminvesivaraaja tai suihkukaappi eivät vastaa alkuperäistä tasoa, eivätkä näin ollen ole peräisin rakennusvuodelta

Vakuutusyhtiölle on kerrottu yläkerran WC-tilan vuodon olleen seurausta WC-istuimen säiliön halkeamisesta. Lisäksi yhtiön tietoon on tuotu, että halkeamisen sijaan WC-istuin olisi vuotanut putkesta tai tiivisteestä. Laite on poistettu käytöstä ennen tarkastusmahdollisuutta. Putkiliikkeen laskusta voidaan ainoastaan todeta, että tilaan on vaihdettu istuin. Asiakkaan toimittaman tilitapahtumatositteen mukaan lasku olisi seurausta vuotaneen WC-istuimen korjauksesta.

WC-istuimen ympäriltä ei ole todennettu kohonneita kosteusarvoja, vaan kosteusarvot keskittyvät lattiakaivon ympärille. Alapuolella sijaitsevan asunnon vuotovaurioita ei ole päästy tarkastamaan kosteuskartoittajan eikä vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan toimesta. Muovimaton ylösnostot ja lattiakaivo viittaavat siihen, että tilaa on yritetty vesieristää remontin yhteydessä. Asiakkaan mukaan WC-istuimen vuodosta on tullut suuret määrät vettä ja vesieristys ei ole voinut estää veden pääsyä rakenteisiin. Kosteusarvot viittaavat siihen, että vesi on ohjautunut rakenteisiin viemärin läpiviennin kohdalta. Muualta huonetilasta kosteutta ei ole havaittu, mikä viittaa siihen, että muovimatto on vesieristeenä estänyt suurimmat vahingot. Asiakkaan kertomaa alakerran vauriota ei vakuutusyhtiön mukaan ole pystytty todentamaan.

Vakuutusyhtiön käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei voida todeta varmuudella, mistä syystä WC-istuimen vuoto on johtunut. Vakuutuksenottajan on näytettävä toteen, että kyseessä on vahinkotapahtuma, joka täyttää vakuutusehdoissa määritellyn äkillisen ja ennalta arvaamattoman vuotovahingon kriteerit. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa lattiakaivon ja korokerenkaan tai lattiakaivon ja lattian vedeneristyksen liitoksen tai lattiakaivon ja korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste.

Alakerran WC-tilan käytön ja vaurioiden perusteella siellä aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää äkillisenä tai ennalta arvaamattomana. Lahovauriot, puutteelliset pinnoitteet ja lattian painuminen ovat merkkejä pidempiaikaisesta rakenteisiin kohdistuvasta kosteusrasituksesta. Tilaan on asennettu suihkukaappi, jolloin tilaa on käytetty muun muassa märkätilan ominaisuudessa. Lämminvesivaraajan ylivuotovesiputki on ohjattu lattiakaivon sijasta lattialle, joka omalta osaltaan kohdistaa puutteellisesti pinnoitettuun lattiaan toistuvaa kosteusrasitetta. Vuoden 1976 rakennusmääräyksissä on edellytetty, että varaajan ylivuotovedet tulee ohjata viemäriin. Asennusvirheen aiheuttamia vahinkoja ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Vakuutusyhtiö katsoo WC-tilan yleisen kunnon perusteella, että tilassa ei ole osoitettu tapahtuneen mitään äkillistä vahinkoa, joka olisi aiheuttanut vauriot. Kun tilassa käytetään vettä, ja pinnoitteet ovat puutteelliset, kyseessä ei ole ennalta arvaamaton vahinko, vaan materiaalin heikkenemisen sekä puutteellisten asennusten luonnollinen seuraus. Laho- ja vuotovauriot sekä asennusvirheet eivät ole aiheutuneet asiakkaan kertomasta ilkivallasta. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että vahingot eivät ole korvattavia.

Asiakkaan lausuntopyyntö koskee vakuutusyhtiön yläkerran WC:n vuotovahingosta, alakerran WC:n vuotovahingosta ja vakuutuksen ilkivaltaosasta asunnon rakenteiden ja erinäisen omaisuuden vahinkojen osalta antamia korvauspäätöksiä. Vakuutuslautakunta antaa tässä asiassa kaikkien vahinkotapausten osalta yhden ratkaisusuosituksen, joka koskee asioita FINE-011605, FINE-011606 ja FINE-011607.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingontekoihin ja vuotovahinkoihin liittyvät kustannukset asiakkaiden laskelman mukaisesti kiinteistövakuutuksesta ja tekee välittömästi päätöksen oikeusturvavakuutuksen osalta. Korvausta vaaditaan korjauskuluista, siivous- ja maalauskuluista, rakennuksen eri osien ja rakennuksessa olleiden laitteiden ja kalusteiden vaurioitumisesta sekä tuhoutuneiden kalusteiden ja romujen poiskuljetuksesta sekä vuokratappiosta.

Rakennuksessa tapahtui 8.8.2017 vuotovahinko yläkerrassa. Alakerrassa asuva vuokralainen soitti heti, kun alakertaan alkoi tulla vettä katosta. Isännöitsijä ja apumies menivät välittömästi paikalle, sulkivat veden WC:stä ja siivosivat valumajäljet. Seuraavana paikalle saatiin putkimies, joka korjasi vahingot. Tästä vakuutusyhtiöllä on kuitit ja selostukset. Vakuutusyhtiö kuitenkin ilmoitti, että se ei korvaa kosteusvaurioita.

Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että WC:n oli rikkonut asunnon A5 asukas poikaystävineen. Tässä yhteydessä tehtiin tarkempi tarkastus taloon ja esiin tuli useampia vahingontekoja, joita asukas oli tehnyt. Vahingonteoista tehtiin rikosilmoitus. Vakuutusyhtiö halusi kartoittaa asuntoon ja rakennukseen kohdistuneet vahingonteot sekä vuotovahingot. Asiakkaan mukaan asunto A 5 sisustuksineen oli tuhottu täydellisesti ja lisäksi asunnon ovi ja alakerran rapun ovi lukkoineen oli rikottu kirveellä. Myös käytävässä säilössä olleet tavarat oli rikottu.

Tarkemmassa tarkastuksessa isännöitsijä ja asunto-osakeyhtiön osakas löysivät vuotovahinkoja myös toisesta asunnosta (A3). Paikalla käynyt rakennusinsinööri arvioi korjauskustannuksiksi noin 16.000 – 17.000 euroa. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta myös näitä kustannuksia. Asiakas moittii vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn hitautta. Huoneisto on ollut tyhjänä ja siitä on syntynyt vuokratappiota kuukausittain, koska vakuutusyhtiö vaati ensin, että asunnon tulee olla tyhjä, ennen kuin yhtiö tekee mitään. Myöskään asunnon tyhjennyttyä mitään ei ole tapahtunut. Vakuutusyhtiö on lisäksi sanonut vakuutussopimuksen irti 31.12.2017 lukien.

Asiakkaan mukaan huoneiston A3 kylpyhuone on asennettu samaan aikaan kuin huoneistojen A1 ja A4 kylpyhuoneet. Muut kylpyhuoneet ovat täysin toimivia, eikä niissä ole kosteusvaurioita. Kylpyhuoneet on aikanaan asentanut valtuutettu LVI-yritys, jonka toiminnan asianmukaisuuteen tulisi voida luottaa. Asunnon A3 kosteusvauriot tulivat asiakkaalle täytenä yllätyksenä ja toimenpiteet käynnistettiin välittömästi. Yläkerran WC:n vahinko kaikkine seurauksineen on aiheutunut asunnon A5 asukkaan ilkivallasta. Rakennus on nyt (22.7.2018) täydellisessä peruskorjauksessa.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Oikeusturvavakuutuksen osalta asiakkaalle on myönnetty oikeusturvaetu vakuutuskorvausta koskeviin riita-asioihin korvauspäätöksellä 18.4.2018.  

Rakennus on vakuutettu kiinteistön täysarvovakuutuksella, josta korvataan ilkivallasta vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko, silloin kun ilkivalta pystytään yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi. Lisäksi vakuutuksesta korvataan nesteestä aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut ennalta-arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutettuun rakennukseen kuuluvasta kiinteästi asennetusta putkistosta tai laitteesta. Vakuutuksesta ei nimenomaisten korvausrajoitusten perusteella kuitenkaan korvata vuotovahinkoja, jotka ovat olleet seurausta rakennusvirheistä, kuten lattian vedeneristyksen tai lattiakaivon ja lattian vedeneristyksen liitoksen puutteellisuudesta.

Yläkerran WC:n vuotovahinko

Vakuutusyhtiö viittaa asiakkaan vahinkoilmoitukseen, jonka mukaan yläkerran asunnossa (A5) oleva wc-säiliö on vuotanut vettä rakenteisiin ja wc-tilan alapuoliseen asuntoon. Asiakkaan edustaja oli kertomansa mukaan havainnut vahingon edellisenä iltana ja käynyt tuolloin itse poistamassa vuotavan WC-istuimen ja laittamassa sulut päälle, kun LVI-asentajaa ei ollut sillä hetkellä saatavilla. Samassa yhteydessä asiakas oli hävittänyt vanhan WC-istuimen. Asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle laskun, jonka mukaan LVI-Palvelu K oli käynyt vakuutuspaikassa vaihtamassa uuden WC-istuimen 8.8.2017.

Asiakkaan toimittaman R Oy:n kosteuskartoitusraportin perusteella yläkerran asunnossa WC-tilan lattiakaivon ympärillä on havaittu kohonneita kosteusarvoja ja irtovettä. Raportissa todetaan, että kohonneet kosteusarvot ja irtovesi ovat seurausta putkivuodosta, jonka putkimies oli käynyt korjaamassa ennen kartoitusta. Raportissa ei oteta kantaa siihen, onko vuoto aiheutunut WC-istuimesta vai jostakin muusta putkistosta tai laitteesta. Vuodon syy ei ole myöskään selvinnyt kiinteistöllä tarkastuksen suorittaneen D Oy:n tai vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan tekemän tarkastuskäynnin yhteydessä.

R:n raportissa vakuutuksenottajan todetaan kertoneen, että vuotovesi oli valunut alakerran asuntoon vaurioittaen asunnon kattoa. Vahingon laajuuden selvittämiseksi suositellaan alapuolisessa asunnossa tehtäviä lisätutkimuksia. Näitä tutkimuksia R ei ole päässyt raportin perusteella tekemään. Myöskään D Oy ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja eivät ole päässeet todentamaan alapuoleisen asunnon vaurioita. Kiinteistöllä suoritettujen kartoitusten ja tarkastusten perusteella ei voida todentaa, että asuntojen A5 ja sen alapuolisen asunnon rakenteet olisivat kärsineet havaittavia kosteusvaurioita. Raportissa WC-tilan kosteusalue on rajattu pesualtaan alle lattiakaivon ympärille.

WC-tilan remontointiajankohta ei ole vakuutusyhtiön tiedossa, mutta valokuvien perusteella on ilmeistä, että remontti on tehty aikana (1980 – 2010 -luvuilla), jolloin lattiakaivollisen tilan lattialta on edellytetty vedeneristystä. WC-istuinvuodosta ei olisi aiheutunut rakenteiden kastumista, jos lattian vedeneristys vastaisi sille asetettuja vaatimuksia. Vakuutuksen rajoitusehdon perustella lattiakaivon ja lattian vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutuneita vahinkoja ei korvata vakuutuksesta. Käytettävissä olevien selvitysten perusteella ei ole varmuudella tiedossa, mistä lattiakaivon ympärillä todetut kosteudet johtuvat, mutta koska lattialla on ollut kartoitushetkellä irtovettä, on pidettävä todennäköisenä, että kohonneet kosteusarvot johtuvat ainakin osittain siitä. Kostean alueen rajautuminen lattiakaivon ympärille viittaa kuitenkin vahvasti vedeneristysten puutteellisuuteen.

Vakuutussopimuslain mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko sattunut vakuutustapahtuma, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on maksettava. Vakuutusyhtiön saaman selvityksen perusteella tapauksessa ei ole osoitettu, että yläkerran asunnossa olisi aiheutunut korvattavuuden edellytykset täyttävä vuotovahinko. Koska alapuolisen asunnon mahdollisia vaurioita ei ole päästy tarkastamaan, vahingon korvattavuutta ei ole voitu arvioida myöskään vaurioiden perusteella.

Jos WC-tilan lattiarakenteiden avaamisen ja alakerran asunnossa myöhemmin suoritettavan kosteuskartoituksen jälkeen havaitaan rakenteellisia kosketus-vaurioita, vakuutusyhtiö voi arvioida vuotovahingon korvattavuutta uudelleen. Tällöin on kuitenkin huomioitava, että lattiakaivon ja lattian vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutuneita vahinkoja ei korvata vakuutuksesta.

Alakerran asunnon A3 vuotovahinko

R on yläkerran kosteuskartoituksen yhteydessä suorittanut kartoituksen toisessa alakerran asunnossa, jonka WC- ja pesuhuonetilassa ja eteisessä on kartoitushetkellä havaittu irtovettä ja rakenteellisia kosteusvaurioita. Tarkkaa vahingon aiheuttajaa ei kartoitusraportissa ole todettu, mutta raportin valokuvista voidaan havaita, että WC- ja pesuhuonetilassa olevan lämminvesivaraajan ylivuotoputki on ohjattu suihkukaapin alle lattialle. Lisäksi osasta lattiaa puuttuu pintamateriaaleja ja näiden tilalla on rakennus- ja kalustelevyjä. WC- ja pesuhuonetilan ja eteisen lattiarakenteet ovat valokuvien perusteella pahoin lahovaurioituneet ja romahtaneet pitkäaikaisen kosteusrasituksen seurauksena. Tilan yleisen kunnon perusteella on ilmeistä, ettei rakenteiden vaurioitumisessa ole kyse äkillisestä ja ennalta-arvaamattomasta vuotovahingosta, vaan materiaalien pitkäaikaisen heikkenemisen ja puutteellisten asennusten luonnollisesta seurauksesta.

Rakennus on valmistunut vuonna 1930 ja sen käyttövesiputkistot on uusittu vuonna 1983. Kartoitusraportin valokuvien perusteella vahinkoalueiden pintamateriaalit tai laitteet eivät vastaa alkuperäistä tasoa, mikä viittaa siihen, että WC-tiloissa on suoritettu jonkinasteista pintaremonttia joko käyttövesiputkistojen uusimisvuonna tai tämän jälkeen. Vakuutusyhtiö pitää raportin valokuvien perusteella ilmeisenä, ettei tehdyn pintaremontin yhteydessä ole huomioitu uusimisajankohdan rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisia vedeneristysvaatimuksia eikä vaatimusta ohjata lämminvesivaraajan ylivuotovedet viemäriin. Tämän kaltaiset laiminlyönnit ovat rakennusvirheitä, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei rajoitusehdon mukaan korvaa.

Vahinkojen korvaaminen vakuutuksen ilkivaltaosasta

Asiakas on 28.8.2017 ilmoittanut puhelimitse, että aiemmin ilmoitettu yläkerran vuotovahinko on johtunut ilkivallasta. Vakuutuksenottajan mukaan asunnon vuokralainen oli ilkivaltaisesti rikkonut WC-istuimen säiliön, joka oli päästänyt suuren määrän vettä rakenteisiin ja alapuoliseen asuntoon. Lisäksi vuokralainen oli tuhonnut asunnon asuinkelvottomaan kuntoon, heittänyt asunnon ulkopuolelle porraskäytävään yläkerran asunnosta peräisin olevan hellan ja pyykinpesukoneen sekä rikkonut kiinteistön ovia ja ikkunoita.

Yläkerran asunnon vuotovahinkoilmoituksen yhteydessä asiakas ei ole maininnut kiinteistöllä havaituista muista vahingoista tai siitä, että hän epäilee vahingon aiheutuneen ilkivallasta. Poliisin tutkintailmoituksen selostuksen perusteella asiakas oli kuitenkin ollut tietoinen muista kiinteistön vaurioista vuotovahinkoilmoituksen yhteydessä elokuun alussa. Tutkintailmoituksen selostuksen mukaan asiakas oli havainnut ilkivaltavahingot mennessään asuntoon putkimiehen kanssa. Asiakkaan toimittaman laskun perusteella putkimiehen vierailu on tapahtunut samana päivänä, kun vuotovahingosta oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle.

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan ilkivallasta vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut vahinko, silloin kun ilkivalta pystytään yksilöimään yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi. Ilkivaltaa yksilöitäessä on pystyttävä todentamaan, että vahinko on aiheutunut samasta tapahtumasta. Ilkivaltavahingosta tarkastuksen suorittaneen D Oy:n raportin perusteella on havaittavissa, että kiinteistöllä on useita rikkinäisiä ikkunoita sekä ovia, jotka sijaitsevat eri puolilla kiinteistöä ensimmäisestä kerroksesta aina vesikatteen tasolla sijaitsevaan torniin. Asiakkaan mukaan vahinkoasunnon porraskäytävään oli heitetty ylhäältä pyykinpesukone sekä hella, jotka kerrotun mukaan olivat peräisin yläkerran asunnosta. D:n raportin perusteella porraskäytävässä ei kuitenkaan ole havaittavissa painavan kodinkoneen putoamisesta aiheutuneita vaurioita. Lausuntopyynnössään asiakas puolestaan kertoo, että ”käytävässä säilössä olleet tavarat oli rikottu”.

Kiinteistöllä tehdyissä tarkastuksissa saatujen tietojen perusteella vakuutusyhtiö katsoo, ettei rakennukseen ole osoitettu kohdistuneen mitään äkillistä yksittäistä ilkivallantekoa. Vaurioita on todettu ympäri kiinteistöä, mutta vaurioiden aiheuttajaa ja tapahtuma-ajankohtaa ei ole voitu todentaa siten, että vakuutusehtojen edellytys ilkivallan yksilöimisestä yksittäiseksi, äkilliseksi tapahtumaksi täyttyisi. Ovet ja lukot ovat olleet rikki ja kiinteistöön ollut vapaa pääsy määrittelemättömän ajan.

Yhteenveto, vuokratuoton menetys, vakuutuksen kohteena oleva omaisuus

Yhteenvetona vakuutusyhtiö katsoo, että vahingot eivät ole korvattavia. Vakuutusyhtiö ei vastineessaan ota kantaa vuoto- ja ilkivaltavahinkojen korjaustöiden laajuuteen ja niistä aiheutuvien kohtuullisten korjauskulujen määrään, koska etenkään kosteusvaurioiden osalta vahinkojen laajuus ei ole vakuutusyhtiön tiedossa. Vakuutusyhtiö pitää kuitenkin ilmeisenä, että niin koko rakennuksen kuin useiden yksittäisten rakennusosienkin päivänarvo on selvästi alle 50 %, jolloin korvattavankin vahinkotapahtuman yhteydessä korvauksena tulisi maksettavaksi päivänarvo-osuus korjauskuluista, eikä korjauskuluja korvattaisi täysimääräisesti. Vakuutusyhtiö antaa ratkaisun vahingon määrän osalta myöhemmin, jos Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on joltakin osin vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Vuotovahingon osalta huomioitaisiin myös vuotaneen putken tai laitteen iän mukaan määräytyvät ikävähennykset.

Asiakkaan lausuntopyyntöön liitetyn kustannusyhteenvedon osalta vakuutusyhtiö katsoo, että siinä mainitut TV, nahkasohva, TV-taso, sänky, pöytä ja tuolit, lamput, taulut, matot, jääkaapit ja asentamattomana ollut liesi eivät ole kiinteistövakuutuksen kohteena ja niiden vahingot rajautuvat vakuutuskorvauksen ulkopuolelle. Asiakkaalle vahingon selvittämisestä aiheutuneet kulut puolestaan eivät ole suoranaista esinevahinkoa, ja niiden rajautuminen korvauksen ulkopuolelle on lisäksi nimenomaisesti todettu vakuutusehdoissa. Myöskään häätö- ja ulosottokustannukset eivät ole suoranaista esinevahinkoa.

Vuokratuoton menetyksen korvaamisen edellytyksenä on, että keskeytysvahinko aiheutuu vakuutussopimuksesta korvattavan esinevahingon seurauksena. Koska tapauksessa ei ole kyse korvattavasta esinevahingosta, vakuutusyhtiö ei maksa korvausta myöskään vuokratuoton menetyksestä. Jos Vakuutuslautakunta katsoo joiltain osin kyseessä olevan korvattava esinevahinko, vakuutusyhtiö korvaa saamatta jäänyttä vuokratuloa kyseisten vaurioiden korvaamiseen kuluvalta ajalta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, ovatko rakennuksessa todetut vauriot, joista asiakas on vaatinut korvausta, vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistön täysarvovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 10.2 (Esinevakuutusten kohteet) mukaan vakuutus kattaa vakuutuskirjaan merkityn rakennuksen rakenteet, talotekniikan, varusteet, tontilla olevat rakennelmat, rakennuspaikan maapohjan ja piha-alueen sekä vuokratuoton seuraavasti:

10.2.1 (Rakennuksen rakenteet ja talotekniikka)

Vakuutuksen kohteena ovat vakuutettuun rakennukseen kuuluvat, koko rakennuksen käyttöä palvelevat, kiinteästi asennetut
· rakenteet, kalusteet ja pinnoitteet
· vakuutuksenottajan omistama, alkuperäinen, alkuperäistä vastaava tai koko rakennukseen samanaikaisesti jälkeenpäin asennettu talotekniikka (LVIS- ja konetekniikka) rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka.

Talotekniikkaan (LVIS- ja konetekniikka) kuuluviksi katsotaan koko rakennusta palvelevat hissit, sähköistys-, lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, ilmastointi-, sammutus-, valvonta-, hälytys-, tiedonsiirto- ja muut vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat, säiliöt ja säätölaitteet.

Vakituiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa talotekniikkaan kuuluviksi katsotaan myös asukkaiden yhteiskäytössä olevan pesutuvan pesukone, mankeli ja kuivausrumpu sekä yhteiskäytössä olevien kylmähuoneiden jäähdytyslaitteistot.
[…]

Talotekniikan rikkovakuutuksen (ks. kohta 15) kohteena on vain rakennuksen talotekniikka.

10.2.2 (Rakennuksen varusteet ja tontilla olevat rakennelmat)

Vakuutetun rakennuksen rakenteiden ja talotekniikan lisäksi vakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vastuulla olevat, vakuutetun rakennuksen käyttöä palvelevat
· rakennuksen tontilla olevat kiinteät tavanomaiset rakennelmat, rakenteet ja varusteet sekä enintään 12 m2:n suuruiset varastot ja katokset
· kiinteistön hoidossa käytettävät tavanomaiset työkalut ja enintään 5 kW:n tehoiset työkoneet ja niiden polttoaineet
· vakuutetun rakennuksen lämmitykseen käytettävät polttoaineet
· yksityistalouksien vakituiseen asumiseen liittyvät yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja kalusteet, kuten esimerkiksi asuinkerrostalon yhteiskäytössä olevan harrastetilan kalusto.
· vakuutettuun rakennukseen kiinteästi asennetut valonheittimet tms.

[…]

10.2.4 (Vuokratuotto)

Vakuutuksen kohteena on tästä sopimuksesta korvattavan esinevahingon seurauksena vakuutetusta rakennuksesta saamatta jäänyt vuokratulo. Saamatta jäänyttä vuokratuloa korvataan kuukaudessa enintään 0,51 euroa/m3 vahingoittuneen rakennuksen tilavuudesta laskettuna. Korvausta maksetaan enintään yhden vuoden ajalta esinevahingon sattumispäivästä. Korvauksen määrää laskettaessa vuokra-tulosta vähennetään säästyneet kiinteistön hoitokustannukset. Korvaus voidaan maksaa ainoastaan vakuutuksenottajalle tai kiinteistön omistajalle aiheutuneesta vuokratuoton menetyksestä.

Ehtokohdan 10.6.5 (Esinevakuutusten yhteiset korvausrajoitukset, Rakennus- ja asennusvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle itselleen
· suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
· rakenne-, valmistus- tai aineviasta
· perustamis- tai rakennusvirheestä

Ehtokohdan 10.7.3 (Vahingon selvittäminen) mukaan vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on annettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, [vakuutusyhtiön] pyytämät asiakirjat ja tiedot. Vakuutuksesta ei korvata tällaisista selvityksistä eikä niiden hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.

Tällaisia omalla kustannuksella tehtäviä selvityksiä ovat esimerkiksi vahinkoilmoitus ja luettelo tuhoutuneesta ja säilyneestä omaisuudesta, ostotositteet sekä vakuutuksenottajan [vakuutusyhtiötä] kuulematta pyytämät asiantuntijaselvitykset vahingon syyn, määrän tai korvattavuuden selvittämiseksi.
Ehtokohdan 13.1.1 (Vuotovakuutus, Korvattavat vahingot, Neste-, kaasu- tai höyryvuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut neste-, kaasu- tai höyryvuoto, kun aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan
· rakennuksen lämmitystä, ilmanvaihtoa tai vesihuoltoa palvelevista kiinteästi asennetuista putkistoista tai laitteista
· rakennuksen sisäpuolisista sadevesiputkistoista
· vesijohtoverkostoon liitetyistä käyttölaitteista, kuten pesukoneesta
· tuotantoa tai varastointia palvelevista putkistoista ja kiinteästi asennetusta laitteista
· kiinteästi asennetuista säiliöistä.

Muiden kuin edellä mainittujen putkien ja laitteiden tai veden- ja kosteudeneristyksen, rakenteiden tai putkiläpivientien läpi vuotaneen nesteen aiheuttamia vahinkoja ei korvata (poikkeuksena vesi-kattovuodot, kohta 13.1.3). Myöskään muualta virranneen sade-, sulamis- ja pintaveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

Esimerkki

Rakennuksen pesuhuoneen viereisten huonetilojen lattioiden ja seinien havaittiin kastuneen. Vahingon syyksi todettiin veden- ja kosteudeneristyksen puuttuminen pesuhuoneen rakenteista. Vuotovakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat seurausta märkätilan veden- ja kosteudeneristyksen tai rakenteiden läpi vuotaneen nesteen aiheuttamista vahingoista.

Ehtokohdan 13.2.1 (Korvausrajoitukset, Lattiakaivot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka aiheuttaa lattiakaivon ja korokerenkaan tai lattiakaivon ja lattian vedeneristyksen liitoksen tai lattiakaivon ja korokerenkaan putkiläpivientien kautta rakenteisiin vuotanut neste.

Ehtokohdan 14.1.1 (Murto- ja ilkivaltavakuutus, Korvattavat vahingot, llkivalta) mukaan vakuutuksesta korvataan tahallinen vahingonteko (ilkivalta) ja tuntemattomaksi jääneen ajoneuvon aiheuttama vahinko.

Korvauksen edellytyksenä on, että
· ilkivalta on kohdistunut suoraan vahingoittuneeseen omaisuuteen tai sitä suojaavaan rakenteeseen
· ilkivalta pystytään yksilöimään yksittäiseksi, äkilliseksi tapahtumaksi ja
· tapahtumasta on tehty rikosilmoitus.

Suomen rakentamismääräyskokoelma

C2 Veden- ja kosteudeneristys. Määräykset ja ohjeet (1976)

2.2.3 Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. (määräys)

D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet (1976)

3.2.1 Jätevesiviemäröinnissä ilmenevien haittojen estämiseksi tulee noudattaa seuraavaa:

a) Jokainen vesipiste samoin kuin sellaiset huonetilat, joissa esiintyy ylitulvimisvaaraa tai joiden lattiat on voitava vedellä puhdistaa, varustetaan kyseiseen tarkoitukseen soveltuvalla viemäripisteellä, mikäli jätevettä ei muulla tavalla voida haitatta viemäröidä.

[…]

e) Vesisäiliöiden tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet sekä pesu- ja astianpesukoneiden poistovedet johdetaan viemäriin siten, ettei em. laitteissa oleva vesi pääse viemärin kautta saastumaan.

3.2.4 Lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Asian arviointi

Yläkerran WC:n vuotovahingon korvattavuus

Esillä olevassa tapauksessa asiakkaan edustaja on ilmoittanut vahingoista vakuutusyhtiölle puhelimitse. Vakuutusyhtiö on toimittanut puheluista Vakuutuslautakunnalle litteroidut versiot. Esitetystä selvityksestä käy ilmi, että asiakkaan edustaja on kertonut 8.8.2017 käydyssä puhelinkeskustelussa, että yläkerran WC:ssä on sattunut edellisenä päivänä vesivahinko sen seurauksena, että WC-istuimen vesisäiliö on haljennut. Vettä on valunut lattioille ja mennyt myös alakerran kattoon. Asiakas on kertonut, että WC-istuin on poistettu ja vedenkierto suljettu laittamalla sulut päälle. Puhelinkeskustelussa on käyty läpi myös sitä, tuleeko asiakkaan vai vakuutusyhtiön tilata vahinkokartoitus.

Rakennuksessa on tehty kaksi vahinkotarkastusta/kartoitusta (R:n ja D:n tarkastukset), joista R:n tarkastus on toteutettu 30.8.2017. Vakuutusyhtiön toteamin tavoin R:n raportissa 2. kerroksen WC:n osalta kohtaan ”vahingon aiheuttaja” vahinkotapahtuman syyksi on merkitty putkivuoto, jonka putkimies on korjannut ennen vahinkokartoitusta. Lautakunnalle toimitetusta poliisin tutkintailmoitusjäljennöksestä ilmenee, että asiakkaan edustaja on ilmoittanut 26.8.2017 poliisille asunnossa A5 vuokralaisena olleen A:n aiemmin tekemästä vahingonteosta, jonka yhteydessä A oli muun ohessa rikkonut WC-istuimen, jolloin vettä oli valunut myös alakertaan.  

Asiakkaan edustaja ei ole alkuvaiheessa puhelimitse tekemässään vahinkoilmoituksessa maininnut WC-istuimesta aiheutuneeksi kerrotun vuodon syyksi sitä, että istuimen säiliö on rikottu tahallisesti. Asiakkaan tuolloin esittämästä kertomuksesta käy kuitenkin selvästi ilmi, että vuotovahingon syynä on ollut WC-istuimen vesisäiliön halkeaminen. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan tämän sinänsä lyhyen puhelinkeskustelun sisältö viittaa siihen, että vakuutusyhtiölle ilmoituksen tehneen henkilön tiedot vahingon syystä ja siihen liittyneestä tapahtumainkulusta ovat olleet alustavia ja perustuneet vahinkoilmoitusta tehtäessä myöhään edellisenä iltana tapahtuneeseen rakennuksessa käyntiin.

R:n raportista ei suoranaisesti ilmene, minkä tietojen perusteella vahingon syyksi on merkitty yläkerran WC:n osalta putkivuoto. Lautakunta pitää asiakkaan puolelta tehtyä ensimmäistä vahinkoilmoitusta uskottavana ja katsoo selvitetyksi, että vesivuoto on aiheutunut asiakkaan kertomalla tavalla WC-istuimen haljenneesta säiliöstä vuotaneesta vedestä. Kyse on ollut ehtokohdassa 13.1.1 tarkoitetusta laitteesta äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan tapahtuneesta vuodosta, jota Vakuutuslautakunta pitää tapaustyypiltään lähtökohtaisesti vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavana tapahtumana.

Vakuutuslautakunnalle toimitettujen kosteuskartoitusraporttien perusteella yläkerran WC:n ja sitä ympäröivien rakenteiden sekä WC:n alapuolella olevan asunnon osalta ei ole tehty kattavia kosteusmittauksia. Vakuutusyhtiön 27.11.2017 tehtyyn vahinkotarkastukseen perustuvan vahinkoselvityspöytäkirjan mukaan WC:n lattiaan on asennettu reunoiltaan ylös nostettu muovimatto ja pesualtaan alla on lattiakaivo. Pöytäkirjan mukaan muovimatto on ollut irti lattiakaivon ympäriltä ja hieman kupruilla. R:n raportin sivulla 9 olevaan valokuvaan on rajattu katkoviivalla kosteusalue (mittauspäivä 30.8.2017). Toisessa valokuvassa on maininta siitä, että lattialla on irtovettä ja lattiassa on kosteutta pesualtaan alla.

Asiassa esitetyn aineiston perusteella jää lähemmin selvittämättä, milloin rakennuksen WC-tilat on peruskorjattu. Vakuutusyhtiön mukaan talon käyttövesiputket on uusittu vuonna 1983. Valokuvista ilmenevän selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta arvioi, että WC-tilojen lattioita ja rakenteita on uusittu viimeistään putkien uusimisen yhteydessä ja mahdollisesti myös po. ajankohdan jälkeen. Tämän perusteella rakennusmääräykset ovat WC-tiloja uusittaessa edellyttäneet, että lattiakaivo liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen ja huonetilan lattia on vedenpitävä.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen johdosta on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vesieritys. Valokuvien ja vahinkotarkastuspöytäkirjan perusteella WC-istuimen säiliöstä vuotanutta vettä on todennäköisesti päässyt rakenteisiin lattialla olleen muovimaton ja lattiakaivon välisestä läpiviennistä. Lautakunta katsoo, että rakenteille muovimaton läpi päässeestä vedestä aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää WC-istuimen vuodon aiheuttamana vahinkona. Sen sijaan vaurioiden syynä on ollut vedeneristeen läpi vuotanut vesi, josta aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei korvaa.

Koska välipohjan ja WC:n alapuolella olevan asunnon rakenteiden osalta ei ole tehty kosteuskartoitusta, Vakuutuslautakunta ei voi muodostaa arviota siitä, onko WC-istuimen vuodosta mahdollisesti aiheutunut vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavaa vahinkoa esimerkiksi kynnyksen yli WC-tilan ulkopuolelle tulvineen veden seurauksena. Asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella tapauksessa ei ole osoitettu aiheutuneen korvattavaa vuotovahinkoa. Vakuutusyhtiö on vastineessaan ilmoittanut, että se voi arvioida vuotovahingon korvattavuutta uudelleen, jos alakerran asunnossa, jota tähän mennessä ei ole päästy tutkimaan, havaitaan rakenteellisia kosteusvauroita. Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakas voi halutessaan esittää tältä osin vakuutusyhtiölle lisäselvitystä.

Alakerran asunnon A3 vuotovahinko

R:n raportin ja vakuutusyhtiön vahinkoselvityspöytäkirjan mukaan alakerran asunnossa A3 on WC/kylpyhuonetila, jonka lattialta on 30.8.2017 R:n kartoituksen yhteydessä todettu irtovettä. Tilassa on lämminvesivaraaja, jonka ylivuotoputki on johdettu tilassa olevan suihkukaapin alle lattialle. Raportin mukaan WC-tilan lattia on romahtanut ja laatoituksen tilalla on rakennus- ja kalustelevyjä. Raportin mukaan myös viereisen eteisen lattia on romahtanut ja se on ollut märkä WC-tilan ympäriltä.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että WC-tilassa ei ole todettu varsinaista vuotovahinkoa. Lisäksi yhtiö on katsonut, että tilan vedeneristyksen ja lämminvesivaraajan ylivuotoputken ohjaamisen osalta ei ole noudatettu tilan remontointiajankohdan rakentamismääräyksiä. Vauriot ovat yhtiön mielestä aiheutuneet materiaalien pitkäaikaisen heikkenemisen ja puutteellisen asennuksen luonnollisina seurauksina.

Vakuutuslautakunnalle esitettyjen valokuvien perusteella WC-tilan lattiarakenteet ovat rikkoutuneet laajalta alalta. Lattialle johdetusta lämminvesivaraajan ylivuotoputkesta rakennuksen rakenteisiin päässeet vedet ovat todennäköisesti vaurioittaneet rakenteita pitkän ajan kuluessa, mihin viittaa myös raporteissa selostettu laaja lahovaurioituminen ja lattiarakenteiden romahtaminen.

Jo vuonna 1983 voimassa olleiden rakennusmääräysten mukaan vesisäiliöiden tms. ylivuoto- ja tyhjennysvedet on tullut johtaa viemäriin. Koska lämminvesivaraajan ylivuotoputki on johdettu lattialle, jonka kautta vettä on päässyt rakennuksen rakenteisiin, ylivuotoputkesta tulleesta vedestä aiheutuneiden vaurioiden on katsottava aiheutuneen ehtokohdassa 10.6.5 tarkoitetusta rakennusvirheestä. Myöskään sitä, että vettä on todennäköisesti päässyt suihkukaapissa ollutta suihkua käytettäessä kylpyhuoneen lattian vaurioituneiden kohtien kautta rakenteisiin, ei voida pitää vakuutusehtojen perusteella korvattavana vuotovahinkona. Alakerran kylpyhuoneen ja sitä ympäröivien rakenteiden vaurioitumisen syyksi ei tässä tapauksessa ole osoitettu muutakaan vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan putkistosta tai laitteesta tapahtunutta nestevuotoa, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vauriot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Vahinkojen korvaaminen vakuutuksen ilkivaltaosasta

Asiakas on esittänyt, että yläkerran WC-istuimen vaurioituminen ja useat muut rakennuksessa todetut vauriot, kuten ikkunoiden ja ulko-ovien lukkojen rikkoutumiset, rakennuksessa olleiden jääkaappien, pesukoneen ja hellan sekä muita esinevahinkoja tulisi korvata vakuutuksen ilkivaltaosasta, koska nämä vahingot on aiheutettu tahallisesti. Ilkivallantekojen tekijöinä ovat olleet muun muassa asunnon A5 asukas A ja hänen poikaystävänsä, jotka ovat rikkoneet WC-istuimen.

Rakennuksen kiinteistövakuutuksella ovat ehtokohdan 10.2.1 mukaisesti vakuutettuna rakennuksen osat ja vakuutettuun rakennukseen kuuluvat, koko rakennuksen käyttöä palvelevat, kiinteästi asennetut ja ehdoissa määriteltyyn talotekniikkaan kuuluvat hissit, sähköistys-, lämmitys-, jäähdytys-, vedenjakelu, jätevesiviemäröinti-, ilmastointi-, sammutus-, valvonta-, hälytys-, tiedonsiirto- ja muut vastaavat koneet, laitteet ja laitteistot sekä näihin kuuluvat johdot, putket, kanavat, säiliöt ja säätölaitteet. Ehtojen mukaan vakituiseen asumiseen tarkoitetussa rakennuksessa talotekniikkaan kuuluviksi katsotaan myös asukkaiden yhteiskäytössä olevan pesutuvan pesukone, mankeli ja kuivausrumpu sekä yhteiskäytössä olevien kylmähuoneiden jäähdytyslaitteistot. Vakuutuslautakunta toteaa, että käytävillä olleet jääkaapit, pesukone ja liedet sekä lausuntopyynnössä mainitut muut irtaimet esineet eivät ole vakuutuksen kohteena, minkä vuoksi näille esineille aiheutuneet vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Vakuutuksen ilkivaltaosasta korvataan tahallisesta vahingonteosta (ilkivalta) aiheutuneita vahinkoja. Ehtokohdan mukaan korvauksen edellytyksenä on, että ilkivalta pystytään yksilöimään yksittäiseksi, äkilliseksi tapahtumaksi.

Vakuutuslautakunta pitää aiemmin selostamillaan perusteilla tapauksessa selvitettynä, että rakennuksen 2. kerroksessa ollut WC-istuimen säiliö on haljennut sillä seurauksella, että säiliöstä on vuotanut vettä. Vahinkotapahtuma on tämän perusteella ollut vakuutuksen ilkivaltaosaa koskevassa ehtokohdassa tarkoitetulla tavalla yksittäiseksi ja äkilliseksi tapahtumaksi yksilöity.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei kuitenkaan ilmene, millä perusteella asiakkaan puolelta on arvioitu, että WC:n säiliö on rikottu tahallisesti. Säiliön vaurioiden laadusta ei ole toimitettu lautakunnalle tarkempaa kuvausta, esimerkiksi valokuvia rikkoutuneesta säiliöstä. Säiliön vaurioitumisen syy on jäänyt avoimeksi. Koska WC-istuimen säiliö voi haljeta myös muista syistä kuin esineen tahallisen vaurioittamisen seurauksena, lautakunta katsoo, että säiliön rikkoutumisen ei ole osoitettu aiheutuneen vakuutuksesta korvattavan tapahtuman seurauksena. 

Rakennuksessa on D:n raportin mukaan ollut 5.9.2017 rikki useita ikkunaruutuja, joista osa tosin on paikattu muoveilla. Rakennuksen käytävillä on ollut erilaista irtaimistoa, joista osa on rikottu. Polisiin tutkintailmoituksesta käy ilmi asiakkaan edustajien kertoneen poliisille, että jo ennen alkuvuonna 2017 tapahtunutta asunnon vuokraamista erääksi ilkivallantekijöistä epäillylle A:lle, asiakkaan tiedossa on ollut, että kiinteistössä asuu paljon ”epämääräistä porukkaa”.

R:n ja D:n raporttien sekä vakuutusyhtiön vahinkotarkastusta koskevan muistion valokuvien perusteella rakennuksen rakenteista ei ole havaittavissa asiakkaan vahinkoilmoituksessa kuvattuja ”kirveellä rikkomisen” jälkiä. Myöskään asiakkaan väittämästä hellan ja pyykinpesukoneen portaita alas heittämisestä aiheutuneita vaurioita ei ole nähtävissä valokuvista. Asunto A5 on valokuvien perusteella ollut epäsiisti ja siellä on nähtävillä asunnossa tapahtuneeseen huumeiden käyttöön liittyen lääkeruiskuja. Asunnon rakenteita ei kuitenkaan ole asiakkaan kertomalla tavalla rikottu.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan kertomus vahinkotapahtumasta ja raporttien selostuksista ja valokuvista ilmenevät vauriot ovat keskenään osittain ristiriitaisia. Asunnosta esitettyjen valokuvien perusteella kaikki tutkitut asunnot ovat huonokuntoisia. Rakennuksen sisätilat yleisesti epäsiistissä kunnossa ja erilaista irtaimistoa on käytävien lattioilla. Vaikka esimerkiksi ikkunaruutuja ja ovia on esitetyn selvityksen perusteella todennäköisesti rikottu myös tahallisesti, tekojen ajankohtaa ja tekijöitä ei ole lähemmin yksilöity. Valokuvien ja muun esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että vauriot ovat syntyneet pidemmän ajan kuluessa. Asiakirjojen perusteella ei voida pitää riittävästi näytettynä, että esimerkiksi vuokralainen A olisi aiheuttanut vaurioita samassa yhteydessä kuin alakerran asukkaan yhteydenoton perusteella asiakkaan tietoon tullut yläkerran WC-istuimen rikkoutuminen on tapahtunut. Vakuutuslautakunta katsoo tapauksessa jäävän näyttämättä, että ilkivaltavakuutuksesta korvattavaksi vaaditut vauriot olisivat aiheutuneet minkään yksittäiseksi tapahtumaksi yksilöitävissä olevan vahingonteon seurauksena. Tämän vuoksi vauriot eivät ole vakuutuksen ilkivaltaosasta korvattavia.

Muut korvausvaatimukset

Asiakas on vaatinut korvausta omasta työstään ja vahingon selvittelykuluista. Vakuutusehtojen mukaan vahingon selvittämiseksi tarpeellisten tietojen hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia ei kuitenkaan korvata vakuutuksesta. Koska tapauksessa ei ole osoitettu aiheutuneen vakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa, asiakkaiden omaa työtä ei voida katsoa korvattavaksi myöskään esinevahingon korjauskustannuksina.

Saamatta jääneen vuokratulon korvaamisen edellytyksenä on vakuutusehtojen mukaan, että tulojen menetys on aiheutunut vakuutuksesta korvattavan esinevahingon seurauksena. Koska esillä olevassa tapauksessa ei ole osoitettu tapahtuneen vakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa, Vakuutuslautakunnalla ei ole perusteita suosittaa korvausta myöskään vuokratulojen menetyksestä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho