Tapahtumatiedot

Asiakkaan 29.8.2017 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen Piaggio–merkkinen moottoripyöränsä oli vaurioitunut 13.7.2017 auton törmäyksestä aiheutuneen kaatumisen seurauksena. Asiakas huomasi vauriot aamulla. Poliisin tutkintailmoitusjäljennöksestä ilmenee, että moottoripyörä oli vahingon sattuessa pysäköitynä asiakkaan kotipihassa olevalla pysäköintialueella.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 2.3.2018 mukaan asiakas oli kertonut, että moottoripyörästä oli kaatumisen yhteydessä vaurioitunut tuulilasi ja oikeanpuoleinen peili. Moottoripyörän päällä oli ollut suojapeite, minkä vuoksi moottoripyörä oli tarkastettava naarmujen ja vikojen varalta. Moottoripyörä oli viety vahinkotarkastukseen P-korjaamolle. Korjaamon mukaan moottorin öljytilassa oli vettä. Vauriokuvista ilmenee, että moottoripyörän lukuisissa oikeanpuoleisissa osissa on erilaisia naarmuvaurioita ja oikeanpuoleisen peilin varsi on korjattu jonkinlaisella teippauksella. Korjaamon antaman arvion mukaan korjauskustannukset ovat noin 3.500 euroa ja moottoripyörän korjaaminen kannattamatonta.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli käynyt asiakkaan kanssa puhelinkeskustelun sen selvittämiseksi, mitkä vauriot ovat syntyneet moottoripyörän kaatumisen yhteydessä. Vahinkotarkastaja oli luetellut vaurioita ja asiakkaan mukaan moottoripyörän oikeanpuoleisissa katteissa, äänenvaimentajan lämpösuojassa ja etujarrukahvassa olevat vauriot olivat tulleet ilmoitetun vahinkotapahtuman yhteydessä. Suojapeitteeseen ei ollut asiakkaan mukaan tullut vaurioita. Vakuutusyhtiön kirjallisella kuntoselvityslomakkeella olleisiin moottoripyörän kuntoa koskeviin kysymyksiin asiakas oli vastannut 13.11.2017, että moottoripyörä oli normaalissa kunnossa (ikään ja ajomäärään nähden tavanomainen kunto) ja moottorin osalta hyvässä kunnossa (ikään ja ajomäärään nähden tavanomaista paremmassa kunnossa).  Selvityksen mukaan moottoripyörässä ei ollut puutteita tai korjaamattomia vikoja tai vaurioita. Moottoripyörä oli ostettu Autovahinkokeskus Oy:stä (jäljempänä AVK). Selvityksen mukaan moottoripyörästä oli sen ostamisen jälkeen korjattu rengas, peili, lokasuoja, suodattimet ja muuta.

Vakuutusyhtiön AVK:lta hankkimista myyntikuvista käy ilmi, että P-korjaamolla vahinkotapahtuman jälkeen otetuissa valokuvissa muun muassa oikeanpuoleisissa katteissa, äänenvaimentajan lämpösuojassa ja etujarrukahvassa on samat vauriot kuin moottoripyörässä oli jo sitä AVK:sta myytäessä. Peilin varsi oli myös ollut vaurioitunut jo moottoripyörää myytäessä, ja siihen oli laitettu jonkinlainen teippaus.

Asiakas on ilmoittanut, että moottoripyörässä ei ollut korjaamattomia vikoja tai vaurioita ennen vahinkotapahtuman sattumista. Todellisuudessa moottoripyörässä on kuitenkin ollut runsaasti vanhoja korjaamattomia vaurioita, jotka eivät ole aiheutuneet vahingosta ilmoitettaessa kerrotulla tavalla. Asiakkaan on moottoripyörän AVK:sta ostaneena täytynyt olla asiasta tietoinen. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse on vakuutussopimuslain 72 §:ssä tarkoitetusta vilpillisestä väärien tietojen antamisesta. Väärillä tiedoilla on tavoiteltu siinä määrin suurta perusteetonta korvausta, että vaikka moottoripyörän tuulilasi olisikin vaurioitunut vahinkoilmoituksessa kerrotun kaatumisen johdosta, korvaus on myös tältä osin perusteltua evätä kokonaan. Moottoripyörän kaatuminen ei vakuutusyhtiön arvion mukaan selitä veden joutumista moottoriöljyn sekaan, koska tälle tapahtumalle ei ole olemassa mitään ajoneuvon rakenteesta johtuvaa tai muutoinkaan todettavissa olevaa syytä. Vakuutusyhtiö ei maksanut vahingosta korvausta.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii moottoripyörän vaurioitumisen johdosta 2.400 euron lunastuskorvauksen maksamista. Kaatumisen seurauksena moottoripyörästä oli hajonnut ainakin pleksi. Vakuutusyhtiöstä kehotettiin viemään moottoripyörä korjaamolle tarkistettavaksi. Asiakas vei moottoripyöränsä läheiselle korjaamolle samana päivänä. Moottoripyörä oli korjaamolla tarkastettavana noin kuukauden ja lopulta asiakkaalle ilmoitettiin, että moottoripyörä on ajokelvottomassa kunnossa, koska moottori on hajonnut. Tämän oli korjaamon mukaan aiheuttanut moottoritilaan joutunut jäähdytysneste.

Asiakkaan mielestä ainut syy moottorin hajoamiseen on voinut olla moottoripyörän kaatuminen parkkipaikalla, koska ennen kaatumista moottoripyörä oli täysin ajokuntoinen tekniikan osalta. Moottoripyörä on ostettu AVK:lta ja siinä on ollut tiettyjä puutteita, joista osan asiakas oli korjannut. Moottoripyörä on myös katsastettu sen ostamisen jälkeen. Kaatumisen yhteydessä moottoripyörästä entuudestaan säröillä olleet pleksi ja peili hajosivat täysin. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiö tarjoutui lunastamaan moottoripyörän noin 2000 eurolla, mihin asiakas ei kuitenkaan suostunut, koska hän oli korjannut ja huoltanut pyörää paljon sen ostamisen jälkeen. Vakuutusyhtiö vaati asiakkaalta kirjeitse rikosilmoitusta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiöstä luvattiin ottaa asiakkaaseen yhteyttä hänen äidinkieltään puhuvan henkilön toimesta, mutta tätä ei tapahtunut.

Asiakas hämmästelee sitä, miksi vakuutusyhtiö päätyi täysin kielteiseen korvauspäätökseen tarjouduttuaan ensin lunastamaan moottoripyörän. Asiakkaan mielestä pääasiallinen syy moottoripyörän lunastuskuntoon päätymiselle on sen kaatuminen parkkipaikalla, jonka seurauksena aiemmin moitteettomasti toiminut moottori hajosi. Moottoripyörässä olleet muut puutteet ovat asiakkaan mielestä sivuseikkoja, vaikka myös pleksi ja peili hajosivat täysin kaatumisen jälkeen. Asiakas katsoo vakuutusyhtiön käyttäneen hyväksi hänen heikkoa suomen kielen taitoaan ja venyttäneen asian käsittelyn kohtuuttoman pitkäksi (yli puoli vuotta), jolloin asiat jo luonnollisesti unohtuvat. Moottoripyörä on edelleen korjaamolla.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja toistaa korvauspäätöksessään vedotut seikat. P-korjaamolta ilmoitettiin vahinkotarkastuksessa vaurioituneina kohteina pleksi, oikea peili, oikea jarrukahva, oikea kate, oikea katteen sisäosa, äänenvaimentimen lämpösuoja, matkustajan oikea kädensija, oikea takakate ja oikean takakatteen tyyppimerkintä. Lisäksi moottoripyörän öljytilassa oli havaittu vettä. Valokuvista ilmenee oikeanpuoleisissa osissa olevan muun muassa erilaisia naarmuja ja oikeanpuoleisen peilin varren olevan korjattu teipillä. Korjaamon arvion mukaan vaurioiden korjauskustannukset ovat noin 3500 euroa ja korjaaminen on kannattamatonta. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan ottaessa puhelimitse asiakkaaseen yhteyttä moottoripyörän vaurioiden tarkemmaksi selvittämiseksi, asiakas kertoi, että kaikki korjaamon mainitsemat vauriot, kuten vauriot moottoripyörän oikeanpuoleisissa katteissa, äänenvaimentajan lämpösuojassa sekä etukahvassa, ovat syntyneet tämän vahingon seurauksena. Vakuutusyhtiön mukaan moottoripyörässä ei ole toisen ajoneuvon törmäykseen viittaavia törmäysjälkiä.

Vanhoista vaurioista kysyttäessä asiakas on kertonut vain, että moottoripyörässä oli naarmuja etulokasuojassa. Muutoin moottoripyörä oli korjattu ostohetkestä. Ajoneuvo on myyty AVK:lta vaurioituneena ja vakuutusyhtiön lunastamana. Korjaukseen käytetyistä osista asiakas ei ole osannut kertoa muuta kuin sen, että osat oli ostettu internetistä. Kuitteja ei ollut tallella. Trafin tietojen mukaan moottoripyörällä oli ajettu katsastusajankohtana 15.7.2016 29 185 kilometriä. Korjaamon ilmoituksen mukaan vahinkohetkellä ajoneuvon kilometrilukema 13.7.2017 oli 29 200 kilometriä.

Asiakas on kertonut lausuntopyynnössään ostaneensa moottoripyörän AVK:lta. Vahinkotarkastajalle hän on kertonut ostaneensa moottoripyörän kaveriltaan ja tämän jälkeen kaveriltaan, joka oli ostanut moottoripyörän AVK:lta.

Asiakkaan mukaan P-korjaamo oli ilmoittanut moottorivaurion aiheutuneen moottoritilaan joutuneesta jäähdytysnesteestä. Korjaamo on ilmoittanut vakuutusyhtiölle kirjallisesti, että moottorissa on vettä. Selvityksessä ei ole mainintoja jäähdytinnesteestä. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan öljytila on suljettu järjestelmä, johon vettä voi päätyä vain moottoririkon ja sylinterinkannen vaurioitumisen yhteydessä, jolloin vesi olisi jäähdytysnestettä, tai öljyntäyttöaukon kautta kaataen.

Asiakas on ilmoittanut vahinkokäsittelyssä ja valituksessaan moottoripyörän olevan teknisesti moitteettomassa kunnossa, eikä korjaamo ole ilmoittanut sylinterinkannessa olevan mitään vikaa. Vaurioituneen sylinterinkannen huomaisi ajossa muun muassa voimakkaana savuna, ja asiakkaan olisi tullut havaita tämä vaurio ajoneuvoa käytettäessä. Öljyntäyttöaukko suljettu kierretulpalla (”mittatikku”) ja se sijaitsee valokuvista ilmenevällä tavalla sellaisessa paikassa, että kohteen ollessa oikealla kyljellään sinne on käytännössä mahdotonta laittaa nestettä, koska öljy valuu ulos korkkia avattaessa. Öljyntäyttöaukon ympärillä ei ollut öljyn valumisesta viittaavia jälkiä. Moottorin öljytilassa ei ole reikiä, joista vettä olisi voinut päästä öljytilaan, koska öljytilasta ei ole tullut nestettä pois. Jos öljytilassa oleva neste olisi jäähdytinnestettä, tulisi vastaavasti jäähdytinnesteen joukossa olla öljyä nesteiden liikkuessa molempiin suuntiin. Veden ja öljyn ollessa samassa astiassa ne eivät sekoitu itsestään keskenään aineiden ominaisuuksista johtuen. Yksinomaan moottorissa oleva vesi ei vaurioita moottoria, vaan moottori tulee käynnistää, jotta se vaurioituisi.

Asiakas kertoi puhelimessa, että korjaamolla havaittiin öljyn olevan vetistä. Hän kertoi vahinkotarkastajalle, että ei ole käynnistänyt moottoria vahingon jälkeen ja moottoripyörä oli kuljetettu korjaamolle pakettiautolla. Vakuutusyhtiön mukaan moottorin öljytilaan ei ole teknisesti mahdollista päästä vettä vain makuuttamalla ehjää moottoripyörää kyljellään. Moottoripyörän kaatuminen ei selitä veden joutumista moottoriöljyn sekaan, sillä tälle ei ole olemassa mitään ajoneuvon rakenteesta johtuvaa tai muutoinkaan todettavissa olevaa syytä.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2005:115 esitetyn periaatteen mukaan todistustaakka vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden perustavan syy-yhteyden olemassaolosta on lähtökohtaisesti korvausta vaativalla. Koska moottorissa tai moottorin öljytilassa ei ole havaittu vaurioita, jotka voisivat aiheutua kaatumisesta tai muusta kohdetta ulkoapäin vahingoittaneesta syystä, vakuutusyhtiö ei korvaa moottorin vauriota. Asiakas on kertonut, ettei ole käynnistänyt moottoria, joten moottorissa mahdollisesti nyt oleva vika ei ole voinut aiheutua vedestä ja moottoripyörä on ollut ennen ilmoitettua vahinkoa teknisesti hyvässä kunnossa. Moottoripyörän lukon ympärillä ei ole havaittu olevan jälkiä tai viitteitä muusta kuin ajoneuvon omalla avaimella käynnistämisestä.

Jotta moottorin öljytilaan voisi päästä vettä tahallisen teon seurauksena, olisi ilkivallantekijän tullut nostaa suojapeite ylös, avata täyttöaukon korkki, kaataa neste moottoripyörän alaosassa olevasta aukosta ja sulkea täyttöaukon korkki. Tämän jälkeen tekijä olisi laittanut suojapeitteen paikalleen ja kaatanut moottoripyörän toiselta puolelta oikealle kyljelleen öljyntäyttöaukon sijaitessa oikeassa kyljessä. Ilkivaltavakuutusta koskevan rajoitusehdon mukaan ilkivaltavakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu toisella ajoneuvolla. Asiakas kertoo vahingon aiheutuneen, kun auto törmäsi hänen moottoripyöräänsä. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi myöskään ilkivaltavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö kiistää antaneensa asiakkaalle korvauspäätöstä, jonka mukaisesti vahinko on korvattava ja moottoripyörä lunastetaan. Yhtiön mukaan asiakkaalle on kerrottu useasti käsittelyn yhteydessä, että korvausratkaisua ei ole tehty. Vahinkotarkastaja on neuvotellut vakuutetun kanssa vahingon määrästä, mutta kertonut samalla vakuutetulle korvausratkaisun olevan avoin. Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi, että asiassa on annettu sitova korvauspäätös, vakuutusyhtiö vetoaa oikeustoimilain kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä koskevaan pätemättömyysperusteeseen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:

• AVK:n valokuvat moottoripyörästä, jotka on otettu ennen moottoripyörän myymistä vaurioituneena
• P-korjaamolla 13.7.2017 otetut valokuvat moottoripyörästä
• Asiakkaan 13.11.2017 allekirjoittama selvitys ajoneuvon kunnosta. Selvityksen kohdassa ”Ajoneuvon kunto juuri ennen vahinkoa” on valittu kohtien Yleiskunto, Katteet, Peilit ja Äänenvaimentajan suoja osalta vaihtoehto Normaali (Ikään ja ajomäärään nähden tavanomainen kunto, ei korjattavia vikoja/vaurioita) ja kohdan Moottori osalta vaihtoehto Hyvä (Ikään ja ajomäärään nähden tavanomaista parempi kunto, ei korjattavia vikoja/vaurioita). Lomakkeen kysymyksen ”Oliko ajoneuvon tekniikassa, varusteissa tai rakenteissa puutteita tai korjaamattomia vikoja/vaurioita?” on vastattu kielteisesti. Kysymykseen ”Oliko ajoneuvoa korjattu teidän tai edellisen omistajan omistusaikana?” on vastattu myönteisesti. Tehtyinä korjauksina lomakkeella on lueteltu ”Rengas, peili, lokasuoja, suodattimet ja muuta”.
• P-korjaamon sähköpostiviesti vakuutusyhtiölle 15.8.2017. Viestin mukaan: ”Vaurioiden laajuudesta ja pyörän arvosta johtuen suosittelen lunastusta. Pyörä on ollut kyljellään pitkän aikaa ja siitä johtuen on moottoriin jostain syystä päässyt vettä öljytilaan, josta johtuen moottori pitää avata. On myös mahdollista, että pyörä on kokenut ilkivaltaa ja siitä johtuen on vettä moottorissa. Jos pyörä korjataan, on kustannusarvio 3500 euroa sis. alv 24 %.”
   

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, ovatko moottoripyörän vauriot aiheutuneet ilmoitetun vahinkotapahtuman yhteydessä ja onko asiakkaan katsottava antaneen vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.11.2015 lukien) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle

1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta

2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]

Ehtokohdan 3.6. (Ilkivaltavakuutus) mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella teolla tarkoitetaan, että teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta. […]

Ilkivaltavakuutuksesta ei korvata vahinkoa
1. joka on aiheutettu toisella ajoneuvolla

Asian arviointi

Onko vakuutusyhtiö antanut vahinkoasiassa sitä sitovan korvauspäätöksen?

Asiakas on vedonnut siihen, että vakuutusyhtiö tarjoutui pian vahinkotapahtuman jälkeen lunastamaan moottoripyörän 2000 eurolla. Vakuutusyhtiö on kiistänyt antaneensa asiassa myönteistä korvauspäätöstä. Yhtiön vahinkotarkastaja on neuvotellut asiakkaan kanssa moottoripyörän arvosta, mutta asiakkaalle on vakuutusyhtiön mukaan kerrottu, että korvausratkaisua asiassa ei ole vielä tehty. Vakuutusyhtiö on vastineessaan selostanut vahinkotarkastajan kanssa käytyjen puhelinkeskustelujen keskeiset kohdat.

Asiakas ei ole esittänyt selvitystä korvauspäätöksen antamista koskevan väitteensä tueksi. Ajoneuvovahingoissa, joissa arvioidut korjauskulut ovat ajoneuvon käypään arvoon verrattuna huomattavat, on tavanomaista, että ajoneuvon arvo määritetään ja siitä neuvotellaan vahingonkärsineen kanssa ennen vahingon korvattavuutta koskevan ratkaisun tekemistä. Vakuutuslautakunnalla ei näistä syistä ole perusteita arvioida tilannetta siten, että vakuutusyhtiön olisi vastoin kiistämistään katsottava antaneen moottoripyörälle sattuneeksi ilmoitetun vahinkotapahtuman korvaamista koskevan myönteisen korvauspäätöksen.

Ovatko vauriot aiheutuneet ilmoitetun vahinkotapahtuman yhteydessä? Onko kyse ollut vilpistä?

Vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle valokuvia, jotka on otettu kyseisestä moottoripyörästä AVK:ssa ennen sen myymistä vaurioituneena. Lisäksi yhtiö on vedonnut asiakkaan täyttämään moottoripyörän kuntoa koskevaan lomakkeeseen.

Ennen vahinkotapahtumaa otetuista valokuvista ilmenee, että moottoripyörässä on ollut sitä AVK:sta myytäessä vaurioita muun muassa etulokasuojassa, oikean puolen katteessa ja oikeassa sivupeilissä, jarrukahvan päässä, pleksissä ja taustapeilissä. P-korjaamolla otetuista vauriokuvista käy ilmi, että moottoripyörässä on edelleen samat korjaamattomat vauriot. Valokuvien vertailun perusteella pääosa moottoripyörässä olevista vaurioista on ollut moottoripyörässä jo ennen vakuutusyhtiölle ilmoitetun vahinkotapahtuman sattumista, eivätkä nämä vauriot siten ole syntyneet ilmoitetun vahinkotapahtuman yhteydessä.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan lausunnon perusteella Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että veden joutuminen moottoritilaan ei ole aiheutunut moottoripyörän kaatumisen yhteydessä. Myös ilkivaltaista veden laittamista moottoriöljyn sekaan on pidettävä esitetyn selvityksen perusteella epätodennäköisenä vaihtoehtona. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että veden joutuminen moottoritilaan olisi ollut seurausta mistään vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta. 

P-korjaamon valokuvien ja AVK:lla ennen moottoripyörän myyntiä otettujen valokuvien vertailun perusteella ainoat uudet moottoripyörän ulkoiset vauriot ovat pleksin aiempaa laajempi vaurioituminen ja aiemmin teipillä kiinnitetyn sivupeilin laajempi vaurioituminen (P-korjaamon valokuvien perusteella peili puuttuu kokonaan). Vakuutusyhtiön asiakkaan ja vahinkotarkastajan välillä käydystä puhelusta esittämän selvityksen ja moottoripyörän kuntoa koskevan lomakkeen tietojen perusteella asiakas on erikseen kysyttäessä kertonut vakuutusyhtiölle, että moottoripyörän rakenteissa ei ole juuri ennen vahinkotapahtuman sattumista ollut korjaamattomia vaurioita.

Vakuutuslautakunta pitää esitetyn selvityksen perusteella riittävästi näytettynä, että moottoripyörän kunnosta ennen vahinkotapahtumaa ja moottoripyörälle vahinkotapahtuman yhteydessä tulleista vaurioista on tässä tapauksessa annettu tarkoituksellisesti vääriä tietoja vakuutuskorvauksen saamiseksi. Vakuutuslautakunta katsoo, että väärien tietojen antaminen on tapahtunut vilpillisesti. Vakuutusyhtiö on osoittanut, että pääosa moottoripyörälle vahinkotapahtumassa aiheutuneiksi kerrotuista vauriosta on ollut moottoripyörässä jo ennen vahinkotapahtuman sattumista. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on näissä olosuhteissa ollut oikeus evätä korvaus niiden vaurioiden osalta, joita moottoripyörälle on nyt ilmoitetun vahinkotapahtuman yhteydessä mahdollisesti aiheutunut.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho