Haku

FINE-011358

Tulosta

Asianumero: FINE-011358 (2018)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 08.11.2018

Vuotovahinko. Yrityksen vaihto-omaisuus. Välitön esinevahinko. Vahingon korvattavuus. Homeiden ja mikrobien aiheuttama vähitellen tapahtuva vahinko. Vahingon määrä.

Tapahtumatiedot

Kun asiakas oli 1.7.2017 vaihtanut rikkoutuneen astianpesukoneen tilalle toista konetta, hän oli havainnut kosteusvaurion. Selvitysten mukaan vuoto oli aiheutunut astianpesukoneen putken rikkoutuneesta liitoskohdasta. Asiakas oli asunnossa olleen homealtistuksen vuoksi hävittänyt suurimman osan koti-irtaimistosta ja yrityksensä vaihto-omaisuuden.

Koti-irtaimisto oli vakuutettu laajan turvatason kotivakuutuksella. Asuinpinta-alaksi vakuutuskirjaan oli merkitty 130 m2. Vakuutusyhtiö oli tehnyt asiakkaalle 20.3.2017 päivätyn tarjouksen yritystoiminnan vaihto-omaisuuden vakuuttamisesta, mutta asiakas ei ollut tarjousta hyväksynyt.

Asiakas oli heinäkuussa 2017 ollut 2 kertaa yhteydessä vakuutusyhtiöön puhelimitse. Vakuutusyhtiö oli puhelinkeskustelussa 25.7.2017 tehnyt kielteisen korvauspäätöksen.

Asiakas oli 14.12.2017 ottanut uudelleen yhteyttä vakuutusyhtiöön. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli tehnyt 22.12.2017 päivätyn kirjallisen korvauspäätöksen, jota se oli 28.12.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä perustellut yksityiskohtaisemmin.

Korvauspäätöksen mukaan vakuutusyhtiö on korvannut keittiön astianpesukoneen vuotovahingosta aiheutuneen välittömän esinevahingon (keittiön esineet ja elintarvikkeet) sekä asumisen keskeytymisen keittiön korjausajalta 1,5 kuukaudelta. Korvausta vakuutusyhtiö oli maksanut 2.900 euroa.

Asiakkaan valituksen johdosta vakuutusyhtiö on 1.2.2018 päivätyllä ratkaisulla katsonut, ettei korvauspäätöksen muuttamiselle ole perusteita.

Asiakkaan valitus

Asiakas haluaa, että ulkopuolinen taho määrittää, voiko vakuutusyhtiö rajata korvausvastuun vain yhteen huoneeseen. Jos vakuutusyhtiö voi menetellä näin, asiakas vaatii korvauksia korkojen kera vakuutusyhtiön tekemän virheen vuoksi. Kesällä asiakas oli saanut vakuutusyhtiöstä myönteisen oikeusturvapäätöksen, jotta hän voi hakea korvauksia talon omistajalta.

Asiakas kertoo ottaneensa vakuutusyhtiöön yhteyttä 13.7.2017. Hän oli tuolloin kysynyt yleisluonteisesti, että ”Jos talossa, jossa asuu vuokralla, huomattaisiin hometta niin korvaako kotivakuutukseni omaisuutta mitenkään?” Vakuutusyhtiöstä oli vastattu, että mitään hitaasti syntyviä vaurioita, kuten hometta ei korvata. Asiakas oli muutamia päiviä myöhemmin soittanut uudelleen ja kysynyt, korvaisiko kotivakuutus edes asumiskustannuksia, koska hän ei voinut asua talossa, joka sairastutti koko perheen. Edelleen vakuutusyhtiön vastaus oli sama.

Asiakas oli ottanut joulukuussa 2017 uudelleen vakuutusyhtiöön yhteyttä vuotovahingon korjaamiseen liittyvässä asiassa. Tuolloin hänelle oli sanottu, että hänen kotivakuutuksena korvaa myös hänen menetyksiään. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö oli maksanut korvauksen keittiön osalta. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin ilmoittanut, ettei kaikkea korvata, ja vedonnut siihen, että talossa oli muutakin vikaa.

Asiakkaalta oli mennyt suurin osa henkilökohtaisesta omaisuudesta ja yrityksen varasto kaatopaikalle. Homeet olivat vapaasti levinneet keittiöstä koko huoneistoon koska keittiön ja olohuoneen välillä ei ole ovea vaan iso oviaukko. Hometta oli levinnyt asuntoon asumisen aikana ja väärin tehdyn remontin aikana.

Yrityksen vaihto-omaisuuden osalta asiakas ilmoittaa, ettei hän ottanut vakuutusta. Asiakas on varma siitä, että hänelle oli sanottu, että vaihto-omaisuus menee vielä kotivakuutuksen piirissä.

Vakuutusyhtiössä on jo kesällä tiedetty kosteus/homevaurion aiheutuneen astianpesukoneesta, koska hän oli siitä toisessa puhelinkeskustelussa kertonut. Silloinkin oli sanottu, ettei kotivakuutus korvaa mitään homeisiin liittyviä vaurioita.

Asiakas kokee tehneensä virheen siinä, että luotti vakuutusyhtiöön, josta sanottiin, ettei mitään korvata. Hänestä tuntuu väärältä, että vakuutusyhtiö ei voi edes myöntää, että he tekivät alun perinkin virheen, kun väittivät, ettei vakuutus korvaa mitään homeisiin liittyvää.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää ratkaisuaan vakuutusehtojen mukaisena ja pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää asiakkaan vaatimukset perusteettomina.

Tapahtumatietoina vakuutusyhtiö toteaa, että asiakas oli 13.7.2017 ja 25.7.2017 ottanut yhtiöön yhteyttä, koska astianpesukonetta vaihdettaessa oli havaittu vanhan astianpesukoneen vuotaneen pitkään liitoskohdastaan ja talossa oli löytynyt hometta. Vakuutusyhtiö oli 25.7.2017 antanut puhelimitse kielteisen korvauspäätöksen. Asiakas oli joulukuussa 2017 antanut uusia ja tarkentavia selvityksiä vahingosta. Yhtiö oli tämän jälkeen korvannut keittiön vahingoittuneen irtaimiston ja asumisen keskeytymisen 1,5 kuukauden ajalta.

Henkilökohtainen omaisuus

Vakuutusyhtiö katsoo, että kosteusvahinko on aiheutunut tiskikoneen letkun liitoskohdasta. Asiakkaalle on korvattu keittiössä vahingoittunut irtaimisto, joka on voinut homehtua äkillisesti. Ilmassa leijuvien homeitiöiden joutumista kaikkiin muihin huoneisiin vähitellen ei voida pitää äkillisenä tapahtumana.

Vakuutusehtojen mukaan kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena aiheutunut äkillinen esinevahinko voi tulla korvattavaksi.

Ilmassa leijuvien homeitiöiden joutumista kaikkiin muihin huoneisiin vähitellen ei voida pitää äkillisenä tapahtumana. Jos katsottaisiin, että homeitiöt ovat päässeet leviämään koko talon irtaimistoon keittiön vuotovahingon takia, tällaista esineille hitaasti kehittynyttä tapahtumaa ei korvata vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön mielestä asiassa on jäänyt näyttämättä

  1. se, että vuotovahinko olisi sattunut juuri asiakkaan asuessa talossa
  2. se, onko home levinnyt edes keittiön irtaimistoon äkillisesti, ja
  3. mikä on vahingon määrä. Asiakas on heittänyt kaiken tavaran pois edes yrittämättä puhdistaa tavaroita, jotka olisivat voineet olla puhdistettavissa.

 

Esitetyistä selvityksistä ilmenee, ettei keittiötä ole vuotovahinkoa korjattaessa osastoitu ja muita tiloja suojattu asianmukaisesti. Kylpyhuoneessa on ollut kosteutta ja lattiakaivon korokerengas on ollut silmämääräisesti epätiivis ja seinien silikonisaumat ovat olleet puutteelliset. Myös saunatiloissa on ollut kohonneita kosteusarvoja. Asiassa on jäänyt näyttämättä, mistä muun irtaimiston homehtuminen tai vahingoittuminen on johtunut.

Yrityksen vaihto-omaisuus

Asiakas väittää, että hänelle on kerrottu yrityksen varaston kuuluvan kotivakuutukseen. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei se ole antanut asiakkaalle virheellistä tietoa yritysomaisuuden kuulumisesta kotivakuutuksen piiriin.

Puhelinkeskustelussa 20.3.2017 asiakasneuvoja on asiakkaalle kertonut, että vaihto-omaisuus tulee vakuuttaa. Vakuutusmääräksi on tuolloin yhdessä arvioitu 10.000 euroa. Asiakas ei ole hyväksynyt vakuutusyhtiön tekemää kirjallista tarjousta, minkä vuoksi vaihto-omaisuus on jäänyt vakuuttamatta.

Kotivakuutuksen kohteena voi vakuutusehtojen mukaan olla erikseen vakuutettu ja vakuutuskirjaan merkitty pienimuotoisen yrittäjätoiminnan käyttö- ja vaihto-omaisuus valittuun enimmäiskorvausmäärään. Asiakkaan vaihto-omaisuutta ei ole vakuutettu osana kotivakuutusta, eikä tästä ole vakuutuskirjassa mitään merkintä. Varaston tai yritystoiminnan koon arviointi ei tässä kohti ole tarpeellista.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavia selvityksiä:

  • Asiakkaan toiminimelle osoitettu 20.3.2017 päivätty vakuutustarjous, jossa vakuutettavaksi kohteeksi on merkitty muun muassa vaihto-omaisuus 10.000 euron vakuutusmäärästä.
  • Puhelintallenne 20.3.2017 keskustelusta asiakkaan ja asiakasneuvoja SH:n välillä sekä puhelun sisältöä koskeva SH:n 15.1.2018 sähköpostiviestinä antama selvitys.
  • Osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa.
  • Raportti yritys C:n 18.7.2017 tekemästä kosteuskartoituksesta. Raportin mukaan asunnon keittiössä on ollut kohonneita kosteusarvoja. Myös kylpyhuoneessa, saunassa ja pukuhuoneessa oli havaittu kohonneita kosteusarvoja. WC:n ja makuuhuoneen mittauksissa rakenteiden oli havaittu olevan kuivia.
  • Ympäristöterveyskeskuksen 28.7.2017 päivätty tarkastuskertomus terveyshaitta-arvion tekemisestä. Keittiössä havaittu kosteusvaurio ja mikrobikasvusto ovat raportin mukaan sellaisia olosuhteita, joista voi aiheutua terveyshaitta. Pesuhuoneessa havaittu kosteus oli todennäköisesti aiheutunut pesuhuoneen normaalista käytöstä.
  • 28.8.2017 päivätty raportti yritys I:n tekemästä, keittiön rakenteisiin kohdistuneesta näytteenotosta ja analyysituloksesta. Analyysituloksen mukaan näytteessä voitiin katsoa esiintyvän mikrobikasvua ja aktinomykeettikasvua.
  • Ympäristöterveyskeskuksen 8.9.2017 päivätty jälkitarkastusraportti. Tarkastus oli tehty terveyshaitan poistumisen arvioimiseksi.
  • Valokuva roskalavalla olevasta irtaimistosta.
  • Selvityksiin sisältyviä valokuvia ja piirros keittiössä vaurioituneesta alueesta.

 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,

  • oliko yritystoimintaan kuulunut vaihto-omaisuus vakuutettuna kotivakuutuksessa
  • onko muualla kuin keittiössä olleen koti-irtaimiston vahinko vakuutusehtojen tarkoittamaa välitöntä esinevahinkoa
  • onko muualla kuin keittiössä olleen koti-irtaimiston vahingoittuminen johtunut vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä, joka ei liity vuotovahinkoon.

 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin omaisuusvakuutusehtojen kohdan 2.2 (Irtaimisto) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty irtaimisto. Irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäiseen ja vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä.

Ehdoissa olevassa taulukossa on kerrottu vakuutuksen kohteena olevien yksittäisten esineitten tai tiettyjen esine- tai omaisuusryhmien enimmäiskorvausmäärät. Taulukossa on mainittu muun muassa ansiotoiminnassa käytettävät työkalut, työvälineet ja laitteet yhteensä 2.000 euron enimmäiskorvausmäärästä.

Ehtojen kohdan 2.5 (Yrittäjätoiminnan omaisuus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty pienimuotoisen yrittäjätoiminnan käyttö- ja vaihto-omaisuus valittuun enimmäiskorvausmäärään asti.

Ehtojen kohdan 3.5 (Vakuutusturvat, Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtojen kohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) alakohdan 2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten (muun ohessa) sienettymisestä, homehtumisesta, lahoamisesta tai kulumisesta, aineen väsymisestä, kondensiosta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Asian arviointi

Vaihto-omaisuuden turva

Asiakas on esittänyt vakuutusyhtiön kertoneen, että yrityksen vaihto-omaisuus kuuluisi kotivakuutukseen. Vakuutusyhtiö on kiistänyt antaneensa asiasta virheellistä tietoa. Vakuutusyhtiö on 20.3.2017 puhelinkeskustelun perusteella tehnyt asiakkaalle vakuutustarjouksen muun muassa vaihto-omaisuuden vakuuttamiseksi. Puhelinkeskustelussa asiakasneuvoja on kertonut asiakkaalle, että vaihto-omaisuus tulee vakuuttaa yritystoiminnan vakuutuksella. Puhelinkeskustelussa oli esillä myös se, että asiakkaan käyttämä tietokone sisältyy hänen kotivakuutukseensa.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa esitetty selvitys osoita asiakkaan saaneen virheellistä tietoa vaihto-omaisuuden vakuuttamisesta. Asiakas ei ole erikseen sopinut vaihto-omaisuuden sisällyttämisestä kotivakuutukseen, koska tätä koskevaa merkintää ei ole kotivakuutussopimuksen sisällön kuvaavassa vakuutuskirjassa. Asiakas ei myöskään ole hyväksynyt erillistä tarjousta vaihto-omaisuuden vakuuttamisesta yritystoiminnan omaisuusvakuutuksella. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vaihto-omaisuus ole ollut vakuutettuna koti- tai muussakaan omaisuusvakuutuksessa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta maksaa korvausta vaihto-omaisuuden vahingoittumisesta.

Vuototurva

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 22.12.2017 katsonut vuotovahingon kuuluvan asiakkaan kotivakuutuksen korvauspiiriin, ja korvannut kaikki keittiössä vahingoittuneet esineet ja elintarvikkeet. Lisäksi vakuutusyhtiö on maksanut korvausta asumiskäytön keskeytymisestä. Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa vakuutusyhtiö on 13.7.2018 kuitenkin muun ohessa katsonut, että asiassa on jäänyt näyttämättä se, onko vuoto tapahtunut juuri asiakkaan asuessa talossa ja onko home levinnyt edes keittiön irtaimistoon äkillisesti.

Vakuutusehtojen mukaan vuototurvasta korvataan välitön esinevahinko, jonka on aiheuttanut laitteen tai putkiston äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntynyt vuoto. Korvausvelvollisuus siis syntyy, kun putken tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta on seurannut vuotovahinko. Vakuutusehtojen vuototurvassa ei ole erikseen asetettu vaatimusta siitä, että välittömän esinevahingon pitää olla äkillinen ja ennalta arvaamaton. Välittömän esinevahingon käsitettä ei myöskään ole ehdoissa määritelty.

Vakuutuslautakunta katsoo vuodon olevan asiakkaan kotivakuutuksen korvauspiiriin kuuluva vakuutustapahtuma. Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt sellaista uutta selvitystä, jonka perusteella 22.12.2017 tehtyä päätöstä vuotovahingon korvattavuudesta tulisi muuttaa.

Keskeinen ratkaistava kysymys on tämän jälkeen se, onko myös muualla kuin keittiössä olleen koti-irtaimiston vahingoittuminen ollut vuodon aiheuttama välitön esinevahinko. Vakuutusyhtiö on katsonut muun irtaimiston vahingoittuneen homeen vaikutuksesta vähitellen. Asiakas on kertonut, ettei keittiön ja olohuoneen välissä ole ovea, vaan oviaukko, josta homeitiöt ja mikrobit ovat voineet esteettä levitä laajemmallekin alueelle kuin vain keittiöön.

Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että myös huoneiston muissa tiloissa kuin keittiössä on ollut kohonneita kosteusarvoja. Ympäristöterveyskeskuksen raportin (28.7.2017) mukaan pesuhuoneessa ja saunassa havaittu kosteus on todennäköisesti aiheutunut tilojen normaalista käytöstä. Jälkitarkastusraportin (8.9.2017) mukaan korjattavaa tilaa ei ole keittiön korjaustoimien yhteydessä osastoitu siten, että homeitiöiden ja mikrobien leviäminen keittiöstä olisi estetty.

Vakuutuslautakunta katsoo, että koti-irtaimiston vahingoittuminen vuodon aiheuttamasta kosteudesta johtuneen mikrobi- ja homealtistuksen vuoksi on tässä tapauksessa ehtojen tarkoittama välitön esinevahinko. Vahingon suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon se, että koti-irtaimisto on vuotovahingon lisäksi vahingoittunut myös muusta syystä kuin astianpesukoneen putkiliitoksen vuodosta johtuen.

Hitaasti kehittyvät tapahtumat

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on kuitenkin otettava huomioon se, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on ehtojen kohdassa 4.2 rajattu hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten muun muassa sienettymisestä ja homehtumisesta aiheutuvat vahingot.

Vakuutukseen sisältyviä rajoitusehtoja tulee tulkita supistavasti. Vakuutuslautakunnan näkemyksen tähän tapaukseen sovellettavaa, edellä mainittua rajoitusehtoa ei voida tulkita niin laajasti, että se aina rajaisi kaikki hitaasti kehittyvän tapahtuman, kuten homehtumisen tai sienettymisen, aiheuttamat vahingot korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei kosteuden aiheuttamia vahinkoja koskevaa rajoitusehtoa voida soveltaa silloin, kun itse kosteus on aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta. Merkitystä ei ole sillä, kuinka pitkään omaisuus on ollut kosteuden vaikutuksen alaisena silloin, kun vuotovahinko katsotaan äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen aiheuttamaksi korvattavaksi vahingoksi.

Koti-irtaimiston vahingon määrä

Asiakas on asiakirjoihin liitetyissä sähköpostiviesteissä ja kirjelmissään luetteloinut vahingoittunutta irtaimistoa, mutta hän ei ole esittänyt tarkempaa selvitystä vahingon määrästä. Selvitystä ei ole myöskään siitä, mikä omaisuus on säilytetty ja mitkä hävitetyistä esineistä olisi voitu puhdistaa käyttökuntoisiksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että koti-irtaimiston vahingoittumiseen home- ja mikrobivaurioiden seurauksena on vaikuttanut kolme tekijää. Näistä yksi on kotivakuutuksen ehtojen mukaan korvattavaksi katsottu vuotovahinko. Tarkemman selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta arvioi, että vuotovahinko on aiheuttanut 2/3 muissa huonetiloissa kuin keittiössä olleelle koti-irtaimistolle syntyneestä vahingosta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on korvannut keittiön tavaroista 2.150 euroa. Vakuutusyhtiö on maksanut tuon korvauksen ilman tarkempaa ja yksilöidympää luetteloa kuin mikä ilmenee Vakuutuslautakunnan asiakirjoissa olevista, asiakkaan vakuutusyhtiölle 14.12.2017 lähettämistä sähköpostiviesteistä.

Asiakas on ilmoituksensa mukaan hävittänyt suuren osan koti-irtaimistostaan. Vakuutusyhtiö on katsonut, että osa irtaimistosta olisi voitu puhdistaa. Vakuutuslautakunta katsoo, että kovat materiaalit, kuten kirjoitus- ja työpöydät sekä kaapistot voidaan puhdistaa ja ottaa käyttöön. Kovien pintojen puhdistusaineeksi riittää yleensä yleispuhdistusaine ja homepölyn puhdistaminen kovista pinnoista on helpompaa kuin pehmeistä pinnoista, joihin homeen hajukin tarttuu yleensä vahvemmin. Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tarkoitettujen kovien materiaalien osalta vakuutuksesta tulee korvata 2/3 sellaisista kustannuksista, joilla esineet olisi voitu puhdistaa käyttökuntoisiksi.

Vakuutuslautakunta ei voi ottaa kantaa korvausten suuruuteen, koska asiakas ei ole tehnyt yksilöityä luetteloa, eikä vakuutusyhtiö vielä ole asiaa käsitellyt ja tehnyt vahingoittuneen irtaimiston osalta korvauspäätöstä.

Lopputulos

Koska vaihto-omaisuus ei ole ollut vakuutettuna kotivakuutuksessa, vakuutusyhtiön vaihto-omaisuutta koskeva ratkaisu on asianmukainen. Tältä osin Vakuutuslautakunta ei suosita korvauksen maksamista.

Koti-irtaimiston osalta Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingoittuneen, mutta puhdistettavissa olleen koti-irtaimiston arvioiduista puhdistuskustannuksista 2/3, ja hävitettyjen esineiden osalta 2/3 vakuutusehtojen mukaan laskettavasta vahingon määrästä. Asiakas voi toimittaa vakuutusyhtiölle yksilöidyn listauksen edellä tarkoitetuista, vakuutuksesta korvattavaksi tulevista esineistä korvauksen laskemista ja maksamista varten.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vuori
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia