Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen asunnon 2 olohuoneen katossa todettiin kosteutta 14.8.2017. Vahingon syyksi todettiin yläkerrassa olevan kylpyhuoneen WC-istuimen viemärin liitosvuoto. Vuotovesi kasteli välipohjan rakenteita ja kosteusvaurioita tuli muun muassa alakerran olohuoneen kattoon ja seinän yläosaan.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 28.8.2017 kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaan huoneiston WC-istuin oli uusittu 2016 ja vanhan istuimen kiinnitysreiät olivat olleet tulkkimatta. Näiden kautta viemärin vuotovedet olivat päässeet välipohjarakenteeseen. Vahinko oli aiheutunut vanhan WC-istuimen tukkimattomien kiinnitysreikien kautta rakenteeseen päässeestä vedestä. Märkätilan vesieristyksen läpivientien kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä aiheutuvaa vahinkoa ei korvata.

Asiakas pyysi päätöksen oikaisua katsoen, että vahinko tulisi korvata asennusvirheen seurannaisvahinkona. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen, että kyse on vedeneristyksen läpi päässeestä kosteudesta ja viittasi virheellisesti asennettua omaisuutta koskevaan rajoitusehtoon. Yhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, tulisiko vahinko korvata asennusvirheen seurannaisvahinkona ja vakuutuksen Muu vahinkotapahtuma -turvassa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana suoranaisena omaisuusvahinkona. Vahinko on seurausta siitä, että WC-istuimen kiinnitysten yhteydessä kylpyhuoneen muovimattoon on tehty reikiä, eikä niitä ole tiivistetty. Riidatonta on, että kiinnitysreikien tiivistämättömyys on virheellinen työsuoritus, mikä on aiheuttanut vahingon. Vedeneriste eli muovimatto ei olisi ilman näitä reikiä vuotanut. Tämän johdosta kyse ei asiakkaan näkemyksen mukaan perinteisessä mielessä ole vedeneristeen läpi vuotaneesta nesteestä, kuten huonokuntoisen vedeneristeen aiheuttaman vahingon yhteydessä. Asiakkaan mielestä vakuutuksen rajoitusehdoilla tarkoitetaan juuri huonokuntoista vedeneristettä.

Tässä tapauksessa sattunut vahinko on ollut vakuutuksenottajana olevan taloyhtiön näkökulmasta täysin yllättävä, ja se ei ole johtunut esimerkiksi taloyhtiön huonosta kunnossapidosta tai rakenteiden kulumisesta. Vakuutuksesta luvataan korvata ehtokohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan muut äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot. Asiakas katsoo, että asennusvirheen seurannaisvahingossa kyse on juuri tällaisesta muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta. Kyseisen ehtokohdan rajoitusehdot rajaavat korvauksen ulkopuolelle virheellisesti asennetulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Tässä tapauksessa korvausta ei kuitenkaan haeta virheellisesti asennetusta WC-istuimesta, vaan korvausta haetaan virheen seurauksena syntyneestä kosteusvahingosta. Tätä seurannaisvahinkoa ei vakuutusehdoissa ole poissuljettu korvauksen piiristä.

Asiakas on kääntynyt vaatimuksineen asennusliikkeen puoleen. Koska kyse on kosteusvahingosta, jotka harvoin tulevat yrityksen vastuuvakuutuksesta korvattavaksi, asennusliike ei ole pystynyt suorittamaan korjauskustannuksista kuin puolet. Jäljelle jäävä osuus korjauskuluista on asiakkaan mielestä taloyhtiölle aiheutunut äkillinen ja yllättävä kulu vahinkotilanteessa, johon asiakkaana oleva taloyhtiö ei ole voinut vaikuttaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vuotovahinkoja koskevan rajoitusehdon mukaan Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Asiakkaan vetoamaa Muun vahinkotapahtuman turvaa koskevan ehtokohdan mukaan korvattavia ovat sellaiset äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle. Vuotovahinkojen korvaamista koskevassa ehtokohdassa mainittuja rajoitusehtoja sovelletaan siten myös Muun vahinkotapahtuman turvaan. Tämä ilmenee myös vakuutusehtojen kohdassa 5.7 olevasta maininnasta, jonka mukaan ”Muun vahinkotapahtuman turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu...”.

Näillä perusteilla kummastakaan vakuutuksen turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä.

Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut vanhan WC-istuimen kiinnitysreikien jättämisestä tukkimatta uuden WC-istuimen asentamisen yhteydessä. Kyseessä on siten selkeästi edellä mainitussa rajoitusehdossa tarkoitettu vahinko. Vesieristys on puuttunut niistä kohdista, joista vesi on päässyt rakenteisiin. Vakuutusyhtiö katsoo, että rajoitusehdon mukaan vahinkoa ei korvata silloin, kun vesieritys puuttuu kokonaan tai se ei ole riittävä eikä myöskään silloin, kun vesi on päässyt rakenteisiin vesieristyksen läpivientien kautta. Rajoitusehdon mukaan vahinkoa ei siten korvata milloinkaan tilanteessa, jossa vesi on päässyt vuotamaan rakenteisiin kohdasta, jossa olisi tullut huolehtia vesieristyksestä. Vakuutusyhtiön mielestä ehtokohtaa ei voida lukea asiakkaan väittämällä tavalla siten, että se koskisi ainoastaan tilanteita, joissa vesi on päässyt huonokuntoisen vesieristeen läpi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä on erimielisyyttä vuotovahingon korvattavuudesta. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, soveltuuko vedeneristyksen läpivientien kautta rakenteisiin päässeen veden aiheuttamaa vahinkoa koskeva rajoitusehto tähän vahinkotapahtumaan. Kyse on myös siitä, tuleeko vahinko kaikesta huolimatta korvata Muun vahinkotapahtuman turvassa tarkoitettuna äkillisenä ja ennalta arvaamattomana suoranaisena omaisuusvahinkona.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen (Omaisuusvakuutus 20.11.2016, Asuinrakennusten ehdot) kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai -laitteesta.

[…]

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu muun muassa
· märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä

Vakuutusehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
· muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa 25.8.2017 laaditusta kosteuskartoitusraportista ilmenee, että vesivuoto on tapahtunut WC-istuimen viemärin liitoksesta. Veden pääseminen rakenteisiin on raportin mukaan johtunut siitä, että WC-istuimen uusimisen yhteydessä vanhan istuimen kiinnitysreiät ovat jääneet tukkimatta ja vuotovesi on näiden reikien kautta edennyt välipohjarakenteeseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että WC-istuimen viemärin liitoksen vuodossa on kyse tapaustyypiltään korvattavasta vuotovahingosta. Toisaalta lautakunta viittaa vakuutuksen rajoitusehtojen tulkintaa koskevaan vakiintuneeseen käytäntöönsä, joka koskee tilanteita, joissa laite- tai putkivuoto on sattunut tilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta jossa ei ole ollut esimerkiksi vedeneristystä lainkaan. Näissä tapauksissa Vakuutuslautakunta on katsonut, että vuotovahingon eli rakenteiden kastumisen syynä ei ole vuotovahinko, vaan asianmukaisen vedeneristyksen puuttuminen tai muu vastaava rakenteiden puutteellisuus.

Vakuutuksen vuotovahinko-osaa koskevassa rajoitusehdossa korvattavuuden ulkopuolelle on rajattu tilanteet, joissa vahinko on aiheutunut vesieristyksen läpi tai vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon taikka putkiläpiviennin saumoista rakenteeseen vuotaneesta nesteestä. Rajoitusehdon sanamuodon perusteella vedeneristyksen tai sen läpivientien vuodon mahdollistavalla tavalla avoimeksi jäämisen syyllä ei ole merkitystä rajoitusehdon soveltumisen kannalta. Aiemman käytäntönsä mukaisesti Vakuutuslautakunta katsoo tässäkin tapauksessa, ettei rakenteiden kastumisvahingon syynä ole ollut viemärin liitoksen vuoto, vaan puutteellisesti toteutetun vesieristyksen seurauksena vedeneristeen jääneiden reikien kautta vuotanut vesi. Tämän vuoksi vahinko ei ole vakuutusehtojen mukaan Vuoto- ja LVI-turvasta korvattava.

Vakuutusehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan tästä turvasta korvataan vain sellaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajattu korvattavuuden ulkopuolelle. Tämän vuoksi vakuutusehtojen kohdan 5.7 mukainen vesieristyksen läpi tai vesieristyksen läpivientien kautta vuotanutta vettä koskeva rajoitusehto koskee myös tämän vakuutusehtojen kohdan mukaisia, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä aiheutuneita vahinkoja. Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko ei ole rajoitusehdon perusteella myöskään tästä turvasta korvattava. Asian ratketessa rajoitusehdon soveltumisen perusteella tapauksessa ei ole tarvetta ottaa kantaa siihen, onko vahinkoa pidettävä asiakkaan valituksessa esitetyillä perusteilla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Sario
Yrttiaho