Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 14.12.2016 mukaan A:lle (s. 1939) aloitettiin lokakuussa 2015 keskussairaalassa Tavanic-antibioottilääkitys. Ollessaan hoidossa A valitti useita kertoja jalkakipuja, mutta niiden epäiltiin johtuvan pitkäaikaisesta sängyssä makaamisesta sairaalassa ja A:ta kehotettiin kävelemään. Jatkohoidossa terveyskeskuksessa jalkakipu paheni ja päivystävä lääkäri keskeytti Tavanicin käytön. A:lla todettiin sittemmin molempien akillesjänteen repeämät, joiden johdosta A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä on korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta muun muassa kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaan sekä pysyvästä haitasta haittaluokan 2 mukaisen korvauksen.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön maksamiin tilapäisen ja pysyvän haitan korvauksiin ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen haittaluokan 2 mukainen tilapäisen haitan korvaus ei ole riittävä, sillä A:n molemmat akillesjänteet ovat katkenneet lääkevahingon seurauksena. Molemmissa jaloissa on jatkuva kipu ja liikkuminen on hankalaa. A katsoo, että tilapäinen haitta vastaa vähintään haittaluokkaa 3.

Vakuutusyhtiön maksama, haittaluokkaa 2 vastaava pysyvän haitan korvaus voisi vastata toisen akillesjänteen katkeamista, mutta ei molempia jänteitä. A ei pysty kävelemään epätasaisessa maastossa. Kun jalkaterät eivät toimi ja niissä ei ole ponnistusvoimaa, kävely on kuin puujaloilla kävelemistä. A:n nykyistä kävelyä kuvaa parhaiten sana köpöttely. Kävely on horjuvaa, voimakkaasti rasittavaa ja kaatumisen pelko on jatkuvaa. Jalat väsyvät, eikä A pysty kävelemään ilman apuvälinettä (potkuri, rollaattori, keppi) tai ilman kenkiä lainkaan. Kengissä A:n on käytettävä pohjallisia. Yhtäjaksoinen kävelymatka on noin 30 metriä. A on vahingon vuoksi joutunut luopumaan monista harrastuksistaan, kuten marjastuksesta, sienestyksestä ja talvikalastuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo vastineessaan, että A:lle maksetut tilapäisen ja pysyvän haitan korvaukset ovat asianmukaiset eikä A:n ratkaisusuosituspyynnössä ole esitetty sellaista, jonka perusteella korvauksia tulisi korottaa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 9.5.1996 ̶ 7.12.2016.

Keskussairaalan vatsatautien osaston hoitoaikaa 14. ̶ 21.10.2015 koskevan loppulausunnon mukaan A:lle on 12.10.2015 tehty diagnostinen vatsaontelon tähystys syöpäepäilyn vuoksi. A on kotiutunut 13.10.2015, mutta samana iltana on alkanut voimakas vatsakipu ja oikealle alavatsalle aina nivusiin asti levinnyt punotus. Oireilun on arvioitu sopivan ruusuun. A on osastohoidon aikana saanut antibioottihoitona Zinacefia ja Tavanicia.

Keskussairaalasta A on siirretty jatkohoitoon terveyskeskukseen, jonka hoitojaksoa 21. ̶ 26.10.2015 koskevan loppulausunnon 27.10.2015 mukaan A:lla on hoitojakson aikana todettu molemmissa akillesjänteissä turvotusta ja hieman verenpurkaumaakin. Ultraäänitutkimuksessa on todettu oikeassa akillesjänteessä vähäinen osarepeämä. Akillesjänneoireilua on pidetty ilmeisenä Tavanic-lääkkeen sivuvaikutuksena ja lääkitys on lopetettu. Sairauskertomustekstin 3.2.2016 mukaan akillesjänteet ovat alkaneet aristaa. Vastaanotolla on todettu aristuksen lisäksi molempien akillesjänteiden alaosassa ikään kuin pieni kuoppa. A:lle on ohjelmoitu akillesjänteiden ultraäänitutkimus, jossa merkinnän 16.2.2016 mukaan on todettu molemmissa akillesjänteissä täydellinen repeämä.

Ortopedian poliklinikan sairauskertomustekstin 28.4.2016 mukaan A on tullut terveyskeskuksen lähetteellä tutkittavaksi akillesjänneongelmien takia. A on kertonut, että akillesjänneongelmista aiheutuu tasapainovaikeuksia. Vastaanotolla kävely on ollut ilman keppiä lyhytaskelista ja töpöttävää. Kantakävely on onnistunut, mutta päkiäponnistus seisoviltaan ei. Akillesjänteissä on todettu molemmin puolin merkitsevän kokoiset kuopat. Makuulta päkiäponnistusvoima on molemmin puolin ollut kohtalaisen hyvä. Isovarpaan pitkän koukistajalihaksen (FHL) aktivaatiovoima on ollut hyvä. A:lle on aloitettu fysioterapia ja ohjelmoitu kontrollikäynti tilanteen seuraamiseksi. Kontrollikäynnillä 31.8.2016 tilanne on ollut ennallaan. A on kuitenkin pyrkinyt omatoimiseen kuntoutukseen ja saanut varpaiden koukistajalihasten toimintaa vahvistumaan. Akillesjänteiden päiden välillä on todettu olevan matkaa 4 ̶ 5 cm, mistä johtuen lihas ei tuota riittävää ponnistusvoimaa kävelyyn. Ortopedi on arvioinut, ettei akillesjänteiden kirurginen korjaaminen ole järkevää ottaen huomioon leikkaukseen liittyvät riskit. A:lle on suositeltu ToeOFF-tyyppisiä hiilikuituisia ortooseja tai vaihtoehtoisesti varrellisia, nilkkaa tukevia jalkineita. Keppiä A joutuu todennäköisesti joka tapauksessa jatkossa käyttämään tukena tasapainon ylläpitämiseksi. Puhelinkontaktimerkinnän 7.12.2016 mukaan ortoosit auttavat silloin, kun niitä pystyy käyttämään, mutta jatkuva käyttö ei ole puutteellisen istuvuuden vuoksi mahdollista. Kantapään alla on kipuja ja varpaissa puutumista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Tavanic-lääkkeen aiheuttaman molemminpuolisen akillesjännerepeämän johdosta maksettavien tilapäisen ja pysyvän haitan korvausten määrästä.

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;

2) ansionmenetyksestä;

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;

4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain (608/1948) 18 c §:n nojalla antaman asetuksen 1649/2009 haittaluokituksen kohdan 2.2 (Alaraajat kokonaisuutena) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajavuus ja haittaluokka 0 ̶ 5, kun kävely on lievästi ontuvaa, liikkuminen epätasaisella lievästi rajoittunut ja apuvälineen tarve ajoittaista. Kyseessä on keskivaikea toiminnanvajavuus ja haittaluokka 6 ̶ 10, kun vahingoittuneella on ontumista, merkittävää liikerajoitusta, jatkuva kävely on vaikeaa tai hidasta ja apuneuvo on tarpeen lyhyilläkin matkoilla.

Asian arviointi

1. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.
 
Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2 (lievät vammat, korvausasteikko vuonna 2015 200 ̶ 1200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne
 
- eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta,
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset
 
Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat, korvausasteikko vuonna 2015 1200 ̶ 3800 euroa)kuuluville vammoille on ominaista, että
 
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1-3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.
 
Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on vuonna 2015 annetun Tavanic-lääkehoidon seurauksena aiheutunut ensin molempien akillesjänteiden tulehdus, minkä seurauksena on myöhemmin kehittynyt molemminpuolinen akillesjännerepeämä. Repeämät on hoidettu konservatiivisesti. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei A:n lääkevahinko ole edellyttänyt leikkaushoitoa. Toisaalta tila on vaatinut kuntoutusta ja kontrollikäyntejä lähes vuoden ajan ja A:lle on jäänyt sen seurauksena selkeä pysyvä haitta. Ottaen huomioon lääkevahingon laadun, keston, tarvitut hoitotoimenpiteet ja vahingon seurauksena jääneen pysyvän haitan Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle vahingon seurauksena aiheutunut tilapäinen haitta vastaa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3, lievää vaikeammat vammat, alakolmannesta ja 1.500 euron korvausta. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

2. Korvaus pysyvästä haitasta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslain nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n lääkevahingon sattuessa on ollut voimassa sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1649/2009.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:n molemmat akillesjänteet ovat katkenneet ja niiden päät ovat noin 4 ̶ 5 cm päässä toisistaan. Vammasta aiheutuu voimattomuutta ja tasapaino-ongelmia, joiden vuoksi A joutuu käyttämään kävelykeppiä. Ilman keppiä kävely on lyhytaskelista ja töpöttävää. Kantapäissä on kipua ja varpaissa puutumista. Vakuutuslautakunta arvioi, että A:lle lääkevahingon seurauksena aiheutunut pysyvä haitta vastaa haittaluokitusasetuksessa tarkoitettua alaraajojen lievää toiminnanvajavuutta ja haittaluokkaa 4. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle tämän mukaisen lisäkorvauksen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta siten, että kokonaiskorvaus tilapäisestä haitasta on 1.500 euroa ja pysyvän haitan haittaluokka on 4.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila