Haku

FINE-011256

Tulosta

Asianumero: FINE-011256 (2019)

Kategoria: Sijoitusvakuutusasia

Ratkaisu annettu: 04.04.2019

Sijoitussidonnainen henkivakuutus. Sijoituskohteista annetut tiedot. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti. Hyvityksen määrä.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli 14.2.2013 ja 4.6.2014 päättänyt sijoittaa yhteensä 180.931,32 euroa sijoitussidonnaiseen henkivakuutukseen, jonka myönsi henkivakuutusyhtiö A. Vakuutusyhtiötä edusti asiamiesyritys B Oy. Vakuutukseen liitettyihin sijoituskohteisiin tehtiin sopimusaikana muutoksia B Oy:n edustajien kanssa olleiden tapaamisten yhteydessä. Asiakas päätti 9.3.2016 ostaa vakuutuksen osittain takaisin 35.000 euron arvosta.

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on kertamaksullinen, elinikäinen, sijoitussidonnainen henkivakuutus, joka sisältää henkivakuutusturvan vakuutuksenottajan kuoleman varalta. Asiakas sijoittaa vakuutukseen vähintään 25.000 euroa ja määrittelee, mihin sijoituskohteisiin varat sijoitetaan. Vakuutusyhtiö hankkii näillä varoilla asiakkaan määrittelemät kohteet omistukseensa, jos kohteet ovat olleet vakuutusyhtiölle hyväksyttäviä. Asiakas siis omistaa vakuutuksen, jonka arvo on kytketty hänen valitsemiinsa sijoituskohteisiin, jotka vakuutusyhtiö hankkii ja omistaa.

Asiakkaan vakuutussijoituksen arvo oli alentunut. Asiakas oli 28.3.2018 tehnyt valituksen FINEn Sijoituslautakunnalle ja vaatinut A:lta korvausta sijoitetun pääoman alentumisesta. Asiakas katsoi B Oy:n edustajien antaneen hänelle väärää ja puutteellista tietoa vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden riskeistä ja muista ominaisuuksista. Asiakkaalle oli tarjottu hänen riskitasoonsa nähden liian korkeariskisiä tuotteita. Asiakas oli vieläpä laskenut riskitasonsa keskitasolta matalaksi vuonna 2015, mistä B Oy:kin oli ollut koko ajan tietoinen. B Oy:n ongelmien paljastuttua asiakas vaihtoi palveluntarjoajakseen C Oy:n. Sen edustajalta asiakas on sittemmin kuullut, että osa hänen sijoitusvakuutukseensa liitettynä olleista kohteista on ollut niin riskipitoisia, ettei niitä edes tarjota yksityissijoittajille.

Vakuutusyhtiö tarjosi asiakkaalle 18.317 euron hyvitystä. Asiakas hylkäsi tarjouksen. Loppuvuoden 2018 tilanteessa vakuutukseen sijoitetun pääoman arvo oli alentunut 56.504 euroa.

Asiakkaan vaatimus perusteineen

Asiakas vaatii runsaan 50.000 euron suuruisen arvonalentuman ja viiden vuoden matalariskisestä sijoituksesta saamatta jääneen tuoton hyvittämistä 180.000 euron pääomalle.

Hän katsoo saaneensa B Oy:n edustajilta epäasianmukaista sijoitusneuvontaa. Asiakkaan periaatteena on ollut riskin pienentäminen iän myötä, minkä hän oli kertonut myös B Oy:lle. Toisin kuin B Oy on väittänyt, asiakas ei ole ollut tyytymätön vakuutuksensa sijoituskohteiden matalaan tuottoon eikä ole tavoitellut korkeaa tuottoa, vaan hän on tavoitellut aluksi keskiriskin ja vuodesta 2015 alkaen matalan riskitason mukaista riskiä ja tuottoa.

Asiakas katsoo joutuneensa B Oy:n huonon yrityskulttuurin uhriksi. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta. B Oy:n edustajat eivät olleet noudattaneet asiakkaan ohjeita ja he olivat tahallaan antaneet väärää tietoa sijoituskohteisiin liittyvistä riskeistä ja vakuutuksen arvon kehityksestä. Vielä kesällä 2017 asiakkaalle oli sanottu vakuutussijoituksen arvon olevan 140.000 euroa, mikä ei ole pitänyt lainkaan paikkaansa. Tapaamisten yhteydessä asiakkaan allekirjoitettavaksi oli tuotu papereita, jotka eivät olleet vastanneet käytyjen keskustelujen sisältöä. Asiakas oli vakuutussopimusta edeltäneiden huonojen kokemustensa vuoksi toistuvasti ilmoittanut, että hänen vakuutussijoituksessaan ei saa olla sertifikaatteja. Silti niitä oli merkitty B Oy:n edustajien suosituksesta. Asiakas ei edelleenkään ymmärrä miten hänen allekirjoituksensa oli saatu korkeariskisten sijoituskohteiden hankintaan. Hän kieltää koskaan allekirjoittaneensa mitään asiakirjaa, jonka mukaan hän voisi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan ja pitää tällaisia asiakirjoja väärennöksinä. Hän ei myöskään ollut koko vakuutusaikana saanut ainuttakaan esitettä näistä riskipitoisista sijoituskohteista.

B Oy:n edustajat ovat aiheuttaneet asiakkaalle sijoitustappioita korkeariskisillä tuotteilla, vaikka hänelle oli vakuuteltu vakuutuksen kokonaisriskin olevan matala. Asiantuntevan palveluntarjoajan olisi tullut kieltäytyä tarjoamasta korkeariskiä kohteita asiakkaan kaltaisen riskiprofiilin omaavalle sijoittajalle, vaikka hän olisi sellaisia halunnutkin. Myös vakuutusyhtiö A:n olisi tullut havaita olennainen ristiriita asiakkaan riskiprofiilin ja hänelle tarjottujen tuotteiden välillä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan B Oy:llä on ollut lukuisia samanlaiseen riitatilanteeseen päätyneitä asiakkaita. On epäuskottavaa, että B Oy:n asiakkaiksi olisi valikoitunut suuri joukko tietoisia riskinottajia. Viime vuosien markkinatilanteessa osakemarkkinoiltakin olisi saanut hyvää tuottoa pienehköllä riskillä. Asiakkaan käsityksen mukaan B Oy:n edustajien toiminta johtuu erilaisiin korkeariskisiin tuotteisiin liittyneiden välityspalkkio­tuottojen tavoittelemisesta asiakkaiden edun kustannuksella.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö A katsoo edelleen, että 18.317 euron hyvityksen maksaminen vakuutuksen jäljellä olevan takaisinostoarvon lisäksi johtaisi asianmukaiseen lopputulokseen. Hyvityksen määrä perustuu vakuutuksen muiden ulkoisten kulujen määrään. Asiakkaan vastattavaksi jäävä osuus tappiosta koostuisi vakuutuksen kuluista (17.938 euroa), kaupankäyntikuluista (2.021 euroa) ja vakuutuskohteiden arvonmuutoksesta aiheutuneista tappioista (17.736 euroa, luvut kesäkuun 2018 tilanteesta).

Vakuutusyhtiö perustelee kantaansa seuraavasti:

  • tarvekartoituksen perusteella asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana jo vuodesta 2006 alkaen. Nykyinen vakuutussopimus oli tehty 21.3.2013.
  • Asiakastapaamisessa 14.2.2013 asiakkaan tarvekartoitus oli käyty läpi ja hänen riskiprofiilikseen oli asetettu keskitaso. Asiakkaalla oli aiempaa sijoituskokemusta osakkeista, vakuutuksista ja rahastosijoittamisesta. Maaliskuussa 2015 tarvekartoitus päivitettiin matalariskiseksi, tavoitteena saavuttaa tasaista tuottoa. Syyskuussa 2016 asiakas ilmoitti tapaamisen yhteydessä olevansa tyytymätön tuottoon ja halusi muuttaa kurssit paremmiksi. Asiakkaan tavoite oli ”hajautetaan sijoituksia – riskit alas tulevaisuudelle”. Tarvekartoitus käytiin läpi vuonna 2017 ilman muutoksia riskiprofiiliin tai sijoitustavoitteeseen.
  • Tarvittavat tiedot oli annettu ja saatu, joiden perusteella asiakas ja B Oy olivat arvioineet asiakkaan vakuutustarpeen ja valinneet yhdessä vakuutukseen liitettävät asianmukaiset sijoitukset.
  • B Oy oli toimittanut asiakkaalle tuotetiedotteen, vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, jotka sisältävät kuvauksen kaikista vakuutuksen kuluista.
  • Vakuutuksen arvolaskelma on lähetetty asiakkaan kotiosoitteeseen vuosittain. Laskelmaan sisältyvät kaikki vakuutustapahtumien tiedot, muun muassa tiedot tuotteista perittävistä kustannuksista sekä sijoituskohteisiin tehdyistä muutoksista.
  • Vakuutusta hakiessaan asiakas oli allekirjoittanut hakemuslomakkeen ja soveltuvuuslausunnon. Lisäksi hän oli allekirjoittanut merkintälomakkeet ja ostositoumukset, joissa hän oli vahvistanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä sijoituksiin liittyvät riskit. Hyväksymislausunnossa todetaan selvästi asiakkaan ymmärtävän sen, että sijoituksista voi koitua tappioita tai sijoitukset voi menettää kokonaan.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaalla on ollut velvollisuus perehtyä saamaansa aineistoon huolellisesti. Hän on ollut aktiivisesti työelämässä, ja hänellä on ollut aiempaa sijoituskokemusta muun muassa vakuutussijoittamisesta. Hänellä ei ole esimerkiksi ymmärtämistä heikentäviä sairauksia tai vastaavia tekijöitä. Kohtuudella voidaan olettaa, että hän oli ymmärtänyt allekirjoittamiensa asiakirjojen sisällön.

B Oy on selvityksissään kiistänyt asiakkaan ilmoituksen siitä, että hän olisi erikseen kieltänyt sertifikaatteihin sijoittamisen. Tällaista ei ole dokumentoitu, ja väite on epäuskottava ottaen huomioon, että asiakas oli 19.3.2013 alkaen tehnyt lukuisia sertifikaatti- ja warranttisijoituksia ja tällöin allekirjoittanut tarpeelliset merkintä- ja vakuutuslomakkeet.

Korvaussummaa määrittäessään yhtiö toteaa ottaneensa huomioon seuraavat seikat:

  • asiakas oli määritelty vuonna 2013 keskiriskin asiakkaaksi ja matalan riskin asiakkaaksi vuonna 2015.
  • vakuutuksessa on ollut keskimäärin 7,6 osto- tai myyntitapahtumaa vuodessa. Yhtiö pitää tätä suhteellisen vähäisenä kaupankäyntinä, eivätkä kertyneet tappiot tai kulut siten johdu liiallisesta kaupankäynnistä.
  • asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana seitsemän vuotta ennen kyseisen vakuutuksen ottamista. Hän oli 60-vuotias vakuutuksen tullessa voimaan.
  • asiakkaan vakuutus oli voimassa 5 vuotta 6 kuukautta. Tuotteella on keskipitkän/pitkän aikavälin sijoitushorisontti.
  • kaikki asiakirjat oli tehty asianmukaisesti, mukaan lukien allekirjoitetut kaupankäyntilomakkeet ja hyväksymislausunto. Lisäksi asiakkaan kotiosoitteeseen oli vuosittain lähetetty vakuutuksen arvolaskelma.

Selvitykset

Tarvekartoitus- ja päivityslomakkeet sekä allokaatiomuutokset

Lautakunnalle toimitetun 14.2.2013 päivätyn tarvekartoituslomakkeen mukaan asiakkaan netto-omaisuus oli 600.000 euroa, josta noin 200.000 euroa oli varainhoitosopimuksen piirissä ja noin 100.000 euroa sijoitettuna osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin. Asiakkaalla oli aiempaa sijoituskokemusta osakkeista, rahastoista ja vakuutuksista. Hän tavoitteli tuottoa keskimääräisellä riskitasolla. Varat oli tarkoitettu oman elämän turvaamista varten.

Kartoituksen lopputuloksena asiakkaalle suositeltiin varojen siirtämistä varainhoitosopimuksesta sijoitusvakuutukseen, jossa varoista noin 40.000 eurolla merkittäisiin autocall-tuotetta ja loput sijoitettaisiin yhdistelmärahastoon. Ehdotuksen perusteluina oli verojen poistaminen sijoitusaikana ja varainhoidon siirtyminen rahastomuotoon. Toimeksiantolomakkeelta ja asiakkaan 21.2.2013 päivätystä salkkuraportista ilmenee, että asiakkaalla oli varainhoidon piirissä ollut erilaisia rahasto-, osakeindeksilaina- ja osakesijoituksia sekä alun perin 3.200 euron määräinen vipusertifikaattisijoitus, jonka arvo oli alentunut noin 80 %.

Asiakkaan 14.2.2013 päivätystä sijoitusvakuutushakemuksesta ilmenee, että 169.515,18 euron vakuutusmaksusta sijoitettaisiin 130.000 euroa yhdistelmärahastoon. Samassa yhteydessä täytetyn soveltuvuuslausunnon mukaan vakuutusta oli suositeltu asiakkaalle, koska vakuutus tarjosi pääomatuloverosta vapaan ympäristön, joka parantaa tuottomahdollisuuksia. Noin kuukautta myöhemmin vakuutusmaksusta sijoitettiin 37.740 euroa keskiriskiseen autocall-tuotteeseen, joka erääntyi vuotta myöhemmin arvoon 37.000 euroa. Asiakas oli tällöin ja myöhempien kohdevaihtojen yhteydessä allekirjoittanut merkintä- ja muita lomakkeita, joissa hän oli vakuuttanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä kaikki sijoituksiin liittyvät riskit ja olevansa tietoinen siitä, että hän voi menettää kaikki vipusertifikaatteihin sijoittamansa varat.

B Oy:n toimittaman selvityksen mukaan sijoitusvakuutuksen sisältöön alettiin tehdä muutoksia 19.9.2013 alkaen. Tuolloin ja 6.5.2014 sijoitettiin yhteensä neljään erilaiseen strukturoituun tuotteeseen kaikkiaan 74.760 euroa. Näistä vain yhtä keskiriskistä autocall-tuotetta koskeva esitemateriaali on toimitettu lautakunnalle. Varat olivat peräisin yhdistelmärahastosta ja alkuvuonna 2013 hankitun autocall-tuotteen erääntymisestä. Tapaamisella 4.6.2014 asiakas sijoitti vakuutukseen lisää 11.416,14 euroa. Tuolloin merkittiin 10.150 eurolla sertifikaattia ja jo aiemmin merkittyä autocall-tuotetta. Sertifikaatin esitemateriaaleja ei ole toimitettu. Seuraavaksi 25.9.2014 yhdistelmärahastosta siirrettiin 20.000 euroa uuteen sertifikaattiin. Esitteensä mukaan tämä oli vain ammattimaisille sijoittajille tarkoitettu tuote, jossa oli mahdollista menettää koko sijoitettu pääoma.

Tapaamisen 2.3.2015 yhteydessä asiakkaan riskitasoksi päivitettiin matala. Yhdistelmärahastosijoitus lunastettiin arvoon 83.972,80 euroa, ja tilalle merkittiin korkopainotteista yhdistelmärahastoa 75.500 eurolla sekä sertifikaattia 7.510 eurolla. Näiden esitemateriaaleja ei ole toimitettu lautakunnalle.

Seuraavassa tapaamisessa 20.4.2015 yksi sertifikaattisijoituksista oli erääntynyt. Tilalle merkittiin 28.000 eurolla hedge-rahastoa, jonka riskiluokka esitemateriaalin mukaan on 5/7 eli keskimääräistä korkeampi riski. Lisäksi merkittiin 5.100 eurolla sijoituswarranttia, joka esitteensä mukaan on korkeariskinen viputuote, johon sijoitetun pääoman voi menettää täysin. Tapaamisen 17.8.2015 yhteydessä yhdistelmärahastosta lunastettiin 35.000 euroa ja tilalle merkittiin pääomaturvattua sertifikaattia 34.720 eurolla. Asiakastietojen päivityslomakkeelle on merkitty, että rahaston kehitys ei ollut tyydyttävää.

Tapaamisella 5.1.2016 yhdistelmärahastosta lunastettiin 28.000 euroa, ja tilalle merkittiin hedge-rahastoa 34.000 eurolla. Päivityslomakkeen merkintöjen mukaan asiakas ei ollut tyytyväinen korkopainotteisen yhdistelmärahaston tuottoon ja että hän tulee nostamaan varoja vakuutuksesta keväällä.

Asiakkaan ostaessa vakuutuksen osittain takaisin 9.3.2016 hedge-rahastosijoitukset lunastettiin tappiollisesti, samoin keväällä 2014 merkitty sertifikaatti ja 17.8.2015 merkitty pääomaturvattu sertifikaatti. B Oy:n selvityksestä laskien tässä vaiheessa realisoitiin yhteensä yli 20.000 euron suuruinen sijoitustappio. Vakuutuksesta takaisinostettu määrä oli 35.000 euroa, ja samalla korkopainotteista yhdistelmärahastoa merkittiin 71.000 eurolla.

Seuraavassa tapaamisessa 14.9.2016 korkopainotteisesta yhdistelmärahastosta lunastettiin 42.000 euroa ja 19.9.2013 merkitty sertifikaatti myytiin tappiolla. Tilalle merkittiin hedge-rahastoa 15.000 eurolla ja keskiriskiseksi kuvattua sertifikaattia 30.600 eurolla. Päivityslomakkeen mukaan asiakas ei ollut saanut yhdistelmärahastosta mitään tuottoa. Seuraavalla tapaamisella 24.1.2017 syksyllä 2016 merkitty sertifikaatti lunastettiin arvoon 34.595,35 euroa ja loput korkopainotteisesta yhdistelmärahastosta arvoon 38.966,32 euroa. Tilalle merkittiin hedge-rahastoa 36.300 eurolla ja uutta sertifikaattia 35.700 eurolla. Toimitetun aineiston mukaan sertifikaatin ehdollisena vuotuisena kuponkituottona oli 8 %, ja tuotteeseen sijoitettu pääoma oli mahdollista menettää täysin.

Hedge-rahastoon tehdyt sijoitukset lunastettiin 17.3.2017 arvoon 51.407,13 euroa ja tilalle merkittiin yhdistelmärahastoa 52.200 eurolla. Tämä rahastosijoitus lunastettiin 26.6.2017 arvoon 49.712,72 euroa ja tilalle merkittiin hedge-rahastoa 49.227,45 eurolla.

Vakuutusehdot ja vakuutuksen kuluja koskevat tiedot

Vakuutusehdoista ja 21.3.2013 päivätyn vakuutuskirjan sivulta 4 ilmenee, että tähän henkivakuutukseen liittyy ensimmäisen viiden vuoden ajalta vuotuinen 1,75 %:n hoitopalkkio, joka kuudennesta vuodesta alkaen alenee 0,5 %:iin. Lisäksi peritään vaihtelevansuuruinen neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio, palvelupalkkio sekä välitysmaksuja ja kaupankäynnistä johtuvia ulkoisia kustannuksia. Ensimmäisen viiden vuoden ajalta hoitopalkkion prosentuaalinen osuus on laskettu aina vähintään vakuutusmaksujen määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut.

Ennenaikaisesta takaisinostosta perittävä maksu on 8,50 % vakuutusmaksusta ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja laskee sen jälkeen 0,85 %-yksikköä joka kuudes kuukausi aina nollaan asti, ja pysyy siinä vuodesta kuusi eteenpäin.

Asiakkaan saamista vakuutuksen vuositiedotteista 2013–2017 ilmenee, että vakuutuksen vuotuinen nettotuotto oli vakuutuskulujen, sijoituskohteiden merkinnästä ja vaihdoista perittävien kulujen sekä sijoituskohteiden arvonvaihtelun vuoksi alusta pitäen negatiivinen. Vakuutusmaksuja oli maksettu yhteensä 180.931,32 euroa, ja vakuutuksen arvo oli alentunut vuosittain siten, että vuoden 2017 lopussa se oli 84.564,06 euroa. Arvon alentumaan oli vaikuttanut myös 35.000 euron määräinen osittainen takaisinosto vuonna 2016.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan vakuutukseen sijoittama määrä oli tässä tapauksessa alentunut keski- ja korkeariskisistä sijoituskohteista kertyneiden tappioiden, sijoituskohteiden kaupankäyntiin liittyneiden asiamiespalkkioiden ja kulujen sekä vakuutuksen omien kulujen yhteisvaikutuksesta. Asiakas on vaatinut hyvitystä asiamiesyritys B Oy:n edustajien hänelle suosittelemien korkeariskisten ja hänen sijoitusprofiiliinsa soveltumattomien sijoituskohteiden aiheuttamista menetyksistä ja saamatta jääneestä tuotosta.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että henkivakuutusyhtiö A on vakuutusedustuksesta annetun lain (15.7.2005/570) perusteella vastuussa asiamiesyritys B Oy:n toiminnasta suhteessa asiakkaaseen. Vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n määräykset selonotosta ja tiedonantovelvollisuudesta koskevat myös B Oy:n asiakkaalle antamia suosituksia ja tietoja. Asiakas ja A ovat tapauksen käsittelyn aikana päätyneet yksimielisyyteen myös siitä, että hyvityksen maksaminen asiakkaalle on perusteltua.

Asiassa jäljellä oleva erimielisyys koskee hyvityksen määrää. Tämän vuoksi lautakunnan ei vakuutussijoituksen osalta ole tarpeen käsitellä palveluntarjoaja B Oy:n menettelyä ja hyvitysvelvollisuuden perusteita muuten kuin hyvityksen määrän arvioimiseksi merkityksellisiltä osiltaan.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. […]

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Asiaan sovellettavan sääntelyn ja ratkaisukäytännön esittelyn osalta lautakunta viittaa vastaavanlaista tilannetta koskeviin ratkaisusuosituksiinsa asianumeroilla FINE-004540 ja FINE-007425.

Tiivistetysti kyse on siitä, että palveluntarjoajan on ennen vakuutuksen tekemistä tullut antaa vakuutuksen hakijalle selkeät tiedot muun muassa vakuutukseen ja siihen liitettäviin sijoituskohteisiin liittyvistä kuluista, riskeistä ja muista ominaisuuksista. Riitatilanteessa vakuutusyhtiön tulee voida osoittaa, että se oli antanut nämä tiedot. Jos tätä ei voida osoittaa, vakuutussopimus ei ole voimassa vakioehtojensa mukaisena vaan sen sisältöisenä, mitä asiakkaan oli perusteltua käsittää. Palveluntarjoajan on tullut antaa vastaavat tiedot myös sijoitusmuutoksia tehtäessä. Yhtiöllä on lisäksi vastuu siitä, että sen asiakkaalle antamat tuotesuositukset ovat olleet perusteltuja ottaen huomioon asiakkaan sijoituskokemus, varallisuus, sijoittamisen tavoitteet, riskinottohalukkuus ja muut vastaavat sijoitusneuvonnankin kannalta merkitykselliset seikat.

Viitetapauksissa todetun mukaisesti lautakunta ottaa myös nyt käsillä olevaa tapausta ja asiakkaan kertomusta arvioidessaan huomioon sen, että FINEn neuvontaan ja lautakunnalle on keväästä 2017 alkaen saapunut lukuisia yhteydenottoja, joissa B Oy:n edustajien toimintaa kuvataan asiakkaan kertomusta vastaavalla tavalla. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää asiakkaan kuvausta tapahtumien kulusta ja sijoituskohteiden ominaisuuksista hänelle annetuista vääristä ja puutteellisista tiedoista uskottavana. Tästä seuraa se, että sijoituskohteiden valinnan ja vaihtojen yhteydessä täytetyillä lomakkeilla annetut asiakkaan ilmoitukset tuotteisiin liittyvien riskien ja muiden ominaisuuksien täydellisestä ymmärtämisestä ja hyväksymisestä jäävät lautakunnan arvioinnissa vaille itsenäistä merkitystä.

Asiakkaan vaatimus ja käsittelyn kohdentaminen

Asiakas on vaatinut korkeariskisiin kohteisiin sijoittamisesta aiheutuneiden tappioiden, arvonaleneman ja kaupankäyntikulujen sekä saamatta jääneen sijoitustuoton hyvittämistä. Hän on ei-ammattimainen sijoittaja, ja kohdevaihdot ovat perustuneet B Oy:n edustajien suosituksiin. Asiakas on kertonut, ettei hänelle ollut annettu oikeita tietoja sijoituskohteiden riskitasosta ja että hän oli alusta pitäen nimenomaisesti kieltänyt sertifikaatteihin sijoittamisen. Vakuutuksessa oli kuitenkin tehty toistuvasti sertifikaatti- ja warranttisijoituksia, ja asiakas on epäillyt merkintälomakkeilla olevien allekirjoitustensa aitoutta.

Lautakunta toteaa, että asiakas ei ole riitauttanut itse sijoitusvakuutustuotteen soveltuvuutta hänelle tai vakuutuksen hoitokuluja.

Saamatta jääneen tuoton osalta lautakunta katsoo, että selvityksestä ei ilme­ne, että asiakkaalle olisi ennen vakuutuksen tekemistä luvattu jokin tietty kiinteä tuottotaso tai kerrottu vakuutukseen sijoitettujen varojen olevan aina pääomaturvattuja. Aiempi sijoituskokemuksensakin huomioon ottaen asiakkaan on vakuutusta ottaessaan ollut perusteltua ymmärtää, että hänen vakuutussijoituksensa arvo saattaa alentua sopimusaikana paitsi sijoitusriskin toteutumisen vaikutuksesta myös vakuutuksen hoitokulu- ja muiden veloitusten vuoksi.

Sijoitustuotteiden osalta lautakunta toteaa, että vakuutukseen keväällä 2013 tehty 130.000 euron määräinen yhdistelmärahastosijoitus oli B Oy:n toimittamasta selvityksestä laskien lunastettu yhteensä 36.600 + 20.000 + 83.972,80 = 140.572,80 euron arvosta kevääseen 2015 mennessä. Keväällä 2013 merkitty autocall-tuote oli ilmeisesti kuponkituottoa maksettuaan erääntynyt vuoden kuluttua 37.000 euroon merkintäarvon oltua 37.740 euroa. Lautakunta katsoo, että nämä alkuvaiheen sijoitukset ovat olleet asiakkaan tuolloista keskimääräistä riskitasoa vastaavia tai ainakaan niistä ei ole aiheutunut kokonaisuutena tappiota. Tämän vuoksi lautakunnan arviointi kohdistuu sopimuksen voimassaoloaikana tehtyihin muutoksiin.

Sertifikaatti- ja warranttisijoitusten osalta Sijoituslautakunta ei kirjallisessa menettelyssään pysty arvioimaan asiakkaan esittämää merkintä- ja muihin lomakkeisiin liittyvää väärennösväitettä. Tämän vuoksi lautakunta pitää alla olevassa sertifikaatteja, warrantteja ja muitakin sijoituskohteita koskevassa arvioinnissaan olennaisena sitä, olivatko asiakkaalle suositellut tuotteet hänen kulloisenkin riskitasonsa mukaisia ja oliko niistä annettu hänelle asianmukaiset tiedot ennen kohdevaihtojen tekemistä.

Arvio sopimusaikaisista kohdevaihdoista

Lautakunnalle ei ole toimitettu esitemateriaaleja useimmista 19.9.2013–4.6.2014 tehdyistä sijoituksista strukturoituihin tuotteisiin, eikä lautakunta siten ole voinut todeta, että nämä olisivat olleet asiakkaan riskitasoa vastaavia ja muuten hänelle soveltuvia sijoituskohteita. Poikkeuksena on autocall-tuote, johon tuossa vaiheessa sijoitettiin yhteensä 40.810 euroa. Se oli esitemateriaalin mukaan keskiriskinen, lähtökohtaisesti asiakkaan riskitasoa vastaava tuote.

Asiakkaalle oli 25.9.2014 suositeltu 20.000 euron sijoittamista vain ammattimaisille sijoittajille tarkoitettuun, merkittävän pääomariskin sisältäneeseen kohteeseen. Lautakunta katsoo, että tuote ei ole ollut asiakkaalle soveltuva.

Asiakkaan riskitasoksi oli sovittu matala 2.3.2015 alkaen. Tuolloin tehty 75.500 euron sijoitus korkopainotteiseen yhdistelmärahastoon on asianmukaisesti alentanut sijoituksen riskitasoa. Samalla tehdystä sertifikaattisijoituksesta ei kuitenkaan ole toimitettu esiteaineistoa, eikä lautakunta ole voinut todeta tämän kohteen soveltuvuutta asiakkaalle. Asiakkaalle 20.4.2015 ja myöhemmin suositeltu hedge-rahasto on ollut keskimääräistä korkeariskisempi. Sijoitetut määrät huomioon ottaen rahasto ei vastannut asiakkaan matalaa riskitasoa. Myöskään korkeariskisen sijoituswarrantin suosittaminen ei ole vastannut matalaa riskitasoa.

Asiassa jää selvittämättä, minkä vuoksi hedge-rahastoa oli suositeltu asiakkaalle vielä tammikuussa 2016, vaikka rahaston suositeltu sijoitusaika oli 3-5 vuotta ja B Oy:llä oli merkintöjen perusteella jo tiedossa, että asiakas aikoo tehdä lähitulevaisuudessa vakuutuksesta takaisinoston. Selvityksestä ei myöskään ilmene, miksi osittaisen takaisinoston yhteydessä maaliskuussa 2016 asiakkaalle realisoitiin suuret sijoitustappiot myymällä strukturoituja sijoituskohteita kesken niiden juoksuajan ja siirtämällä merkittävä osuus sijoituksesta korkopainotteiseen yhdistelmärahastoon. Syyskuusta 2016 alkaen kyseistä yhdistelmärahastoa alettiin taas lunastaa keskiriskisiin tuotteisiin sijoittamiseksi, vaikka asiakkaan riskitaso oli edelleen matala. Sijoituskohteiden riskitason korottaminen ilman vastaavaa muutosta asiakkaalle sovitussa riskitasossa ei ole ollut asianmukaista.

Asiakkaan varoja oli siirrelty syksystä 2016 alkaen yhdistelmärahastojen ja hedge-rahaston välillä, mikä on aiheuttanut kaupankäynti- ym. kuluja ja sijoitustappioita. Kulut huomioon ottaen selvityksestä ei ilmene perusteltuja syitä, jotka olisivat puoltaneet tällaista edestakaista varojen siirtelemistä. Asiakkaalle tuolloin suositellut sertifikaatit eivät myöskään niiden riskitaso ja sijoitusmäärät huomioon ottaen ole olleet matalariskiselle sijoittajalle soveltuvia.

Ratkaisu asiassa

Lautakunta katsoo, että sopimusaikaiset kohdevaihdot ovat olleet osittain liian riskipitoisia asiakkaan riskiprofiiliin nähden, ja osittain tuotteiden soveltuvuus asiakkaalle jää osoittamatta. Varojen edestakainen siirtely sijoitusrahastojen välillä on aiheuttanut asiakkaalle tappioita ja turhia kaupankäyntikuluja.

B Oy:n toimintaan liittyneet epäselvyydet huomioon ottaen lautakunta ei ole voinut todeta, että suositeltujen kohteiden todellinen riskitaso, kulut ja muut ominaisuudet olisi kuvattu asiakkaalle oikein ennen kohdevaihtojen tekemistä. Asiassa jää luotettavasti selvittämättä, mitä kirjallista aineistoa asiakas oli saanut hänelle suositelluista sijoituskohteista. Joka tapauksessa lautakunta katsoo korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO:2015:93 viitaten, että asiakkaan on tullut voida luottaa siihen, että hän saa palveluntarjoajalta olennaiset, asianmukaiset tiedot sijoitusvakuutuksesta ja siihen liitettävistä sijoituskohteista. Asiakkaan mahdollinen laiminlyönti tutustua sijoituskohteiden esiteaineistoon ei tässä tapauksessa vähennä hänen oikeuttaan saada hyvitystä.

Kerrottujen syiden vuoksi lautakunta pitää asiassa perusteltuna, että B Oy:n toiminnasta vastuussa oleva vakuutusyhtiö A hyvittää asiakkaalle vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisella sopimusvastuuperusteella ja vahingonkorvauksena paitsi vakuutuksen muita ulkoisia kuluja vastaavan 18.317 euroa myös vakuutuskohteiden arvonmuutoksesta aiheutuneen tappion ja osan kaupankäyntikuluista. Tämän lisäkorvauksen yhteismääräksi lautakunta arvioi noin 19.000 euroa.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle yhteensä 37.500 euron hyvityksen.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Ovaska
Pönkä
Sario
Tapanila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia