Haku

FINE-011181

Tulosta

Asianumero: FINE-011181 (2019)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 08.05.2019

Vuotovahinko. Ikävähennykset. Korjauskulut. Korvattavan vahingon laajuus. Sopimus vahinkojen korvaamisesta. Asumisen keskeytys.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalon (rakennusvuosi 1966, laajennusosa rakennettu vuonna 1998) keittiön lattiarakenteessa havaittiin 8.5.2017 vuotovahinko, jonka syyksi paljastui lattiarakenteessa kulkevan rautaisen viemäriputken syöpymä. Kosteuskartoitusraportin 10.5.2017 mukaan vuotovesi oli kastellut keittiön lattiarakennetta erityisesti makuuhuoneeseen ja ulkoseinään päin. Kosteutta oli kalusterungoissa sekä seinien alaosissa makuuhuoneessa ja ulkoseinässä. Myös hellan korokevalu ja muurin alaosa olivat kastuneet. 

Vakuutusyhtiö korvasi päätöksensä 10.5.2017 mukaisesti kosteuskartoituksen tehneen RT Oy:n osalta 260 euroa. Korvauspäätöksen 21.7.2017 mukaan vakuutusyhtiö korvasi RT Oy:n omakotitalon rakenteiden ja eräiden kaapistojen korjaustyötä koskevan laskun (yhteensä 3.877 euroa) kokonaan.

Korvauspäätöksen 16.11.2017 mukaan vakuutusyhtiö maksoi seuraavat korvaukset:

Kotivakuutus Laaja, Vuoto:

Sähkönkulutus 50%                                    28,92

Kaapistot 50%                                            1.447,98

Omat työt 30h 50%                                   135,00

Oma materiaali 50%                                 100,00

Pannuhuoneen kuivaus 50%                      250,00

Kotivakuutus, Omakotitalon irtaimisto, Laaja, AR-lisä

APK                                                            375,00

Ikävähennys                       9 % (5 v)          -168,75

Kohteen omavastuu                                   -250,00

Omavastuun hyvitys                                      20,00

Korvaus yhteensä euroa                            1.938,15

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii korvausta sijaisasunnon käyttämisestä ja sijaisasumisesta aiheutuneista matkakuluistaan. Vakuutusyhtiö korvasi RT Oy:n laskun 3.820 euroa kokonaan. Keittiön kaapiston osalta vakuutusyhtiö maksoi vain osakorvauksen. Asiakkaan mielestä korjaustyöt jäivät kesken. Häneltä kului rahaa tarvikkeisiin ja korjausyrityksen laskuun 2.800 euroa. Asiakas vaatii korvausta myös keittiön alapuolella olevan pannuhuoneen kuivaustyöstä. Vakuutusyhtiö on epäselvin perustein katsonut, että tältä osin vahinko ei ole korvattava. Asiakas on tyytymätön myös siihen, että keittiön lattia on korjauksen jälkeen rakoillut huomattavasti. Keittiön lattian raot eivät ole hävinneet, vaikka korjaustyöstä on kulunut jo noin vuosi. Aiemmassa lattiassa, jonka asiakas asensi itse vuonna 1998, ei ollut rakoja.

Vahinko tapahtui, kun keittiön viemäri oli vuotanut pitkän ajan lattian alle. Keittiön lattia, komerot ja kaapistot jouduttiin purkamaan vaurioiden takia kokonaan. Myös makuuhuoneen lattian alta oli poistettava täytteet. Asiakas kertoo, että rakenteiden kuivaus tehtiin omana työnä. Viemärin uusimiseen tarvittiin putkimiestä ja kaivinkonetta. Asiakas maksoi kustannukset itse.

Asiakkaan mukaan hänen omakotitalonsa sijaitsee pienellä maa- ja metsätilalla. Sijaisasuntona käytettiin noin 15 kilometrin päässä keskustassa sijaitsevaa asiakkaan osakehuoneistoa, josta asiakkaan iäkäs sisar muutti kesäksi pois, jolloin asunnon vuokratulot jäivät saamatta. Taimien istutukseen ja vesomiseen liittyen asiakas joutui kulkemaan sijaisasunnon ja omakotitalon väliä noin kahden kuukauden ajan. Yhteensä sijaisasumista tarvittiin noin neljän kuukauden ajan ja edestakaisia ajomatkoja oli 67 kappaletta (á 30 km). 

Asiakas katsoo, että pannuhuoneessa todettu kosteus ei ole voinut tulla ulkoapäin. Pannuhuone sijaitsee keittiön ja vuotokohdan alapuolella. Pannuhuoneen ja kivijalan väli on 1,8 – 2 metriä ja tila on täytetty täytesoralla. Asiakkaan mukaan vuotava viemäri valutti vettä betonirakenteiden välillä olevaan maahan, josta vesi tuli pannuhuoneeseen betoniseinän läpi. Asiakas havainnollistaa rakennuksen rakennetta laatimallaan karkealla pohjapiirroksella. Hän kertoo rakentaneensa talon itse ja kertaakaan yli 50 vuoden asumisaikana pohjakerroksessa ei ollut kosteutta. Talo sijaitsee korkealla hiekkaisella mäellä, jolta joka suuntaan on jyrkkä pudotus.

Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen siitä, että hän olisi tehnyt yhtiön kanssa sopimuksen maksettavista korvauksista. Asiakas kertoo, että ei pysty hoitamaan asioita internetissä, koska hänen yhteytensä ei toimi kunnolla, ja lisäksi hän ei osaa käyttää viestiominaisuuksia kunnolla. Asiakas kertoo pyytäneensä, että vakuutusyhtiö lähettäisi vahinkoon liittyvät tiedonannot kirjallisina. Kirjallista sopimusta korvauksista ei ole.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Kastumisesta johtuneiden vaurioiden syynä on ollut viemäriputken vuoto. Putki oli vuodelta 1966 ja siten yli 50 vuotta vanha. Putken iän perusteella vakuutuskorvauksesta tehdään 50 %:n vuotovähennys, joka lasketaan kaikista vesivahingon korjauskustannuksista. Putken korjauskuluista vähennetään 3 %:n vuosittaiset ikävähennykset, jotka ovat 100 % tämän ikäisessä putkessa.

Asiakkaan osuudeksi vahingosta jää näin ollen 50 % vesivahingon korjauskustannuksista ja putken korjauskustannukset kokonaisuudessaan.

RT Oy:n laskelma jälleenrakennuksen kuluista oli 3.877 € ja purkukustannusten osalta 1.227 €. Näistä asiakkaalle olisi vakuutusehtojen mukaan jäänyt maksettavaksi 50 % ja lisäksi putken korjauskustannukset kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö kertoo, että se yritti asiakkaalle maksettavaksi jäävän 50 %:n osalta yhdessä asiakkaan kanssa löytää tilanteeseen sopivan ratkaisun. Vakuutusyhtiön mukaan yhtiö ja asiakas sopivat, että jos asiakas hoitaa itse purkutyön, kuivauksen ja asumisen keskeytyminen järjestelyt, vakuutusyhtiö voi korvata jälleenrakennuslaskun kokonaisuudessaan. Asiakas siis kattaisi jälleenrakennuksen laskun osalta 50 % vuotovähennyksen omilla töillään. Vakuutusyhtiön mukaan sopimus on tehty asiakkaan kanssa puhelimessa ja asiakkaalle on sen jälkeen 26.5.2017 lähetetty sähköpostilla ilmoitus ja vahvistus, että näin on sovittu

Jos sopimusta ei olisi tehty, asiakas olisi vakuutusyhtiön mukaan maksanut purkamisesta ja korjauskuluista puolet itse eli 2.552 euroa. Nyt on sovittu, että vakuutusyhtiö maksaa kokonaan korjauslaskun 3.877 euroa ja asiakas maksaa muut kustannukset. Käytännössä vakuutusyhtiö on siis korvannut korjauskustannuksista 1.938,50 euroa liikaa ja asiakas on maksanut vastaavasti koko purkukustannuksen 1.227 euroa ja huolehtinut sijaisasumisesta. Vakuutusyhtiön mukaan tällöin vakuutusyhtiö on jo maksanut liikaakin, koska asiakkaan osuus kustannuksista olisi ollut 2.552 euroa, mutta nyt hän on maksanut vain 1.227 euroa ja sijaisasumisen. Sijaisasumisen osuudelle on siis jäänyt laskennallisesti 1.325 euroa.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaalle on myöhemmin korvattu vuotovähennys huomioiden 50 % kaikista seuraavista kustannuksista: sähkönkulutuksesta (28,92 €), kaapistoista (1 447,98 €), omat työt 30 h (135 €), materiaaleista (100 €) ja pannuhuoneen kuivauksesta (250 €). Kaapistojen korvaus on katsottu vielä asiakkaan hyväksi, sillä urakoitsijan laskelmassa oli jo huomioituna kaapistojen uusintaa. Vakuutusyhtiö korostaa, että vahinko on käsitelty asiakkaan toivomuksesta siten, että korjaustyö voitaisiin hoitaa mahdollisimman pienillä asiakkaan rahassa maksettavilla kustannuksilla. Mikäli sopimusta ei olisi tehty, asiakas olisi joutunut maksamaan purku- ja korjaustoimenpiteistä 2.552 euroa suoraan rakennusliikkeelle. Nyt hän asiakas ei ole maksanut mitään näistä kustannuksista, vaan hänen osuutensa on hoidettu em. sopimuksen mukaisesti omilla töillä ja sijaisasumisella.

Lattian korjaustyöt on tehnyt RT Oy ja asiakas on reklamoinut työstä. Lattia on myöhemmin alkanut ”irvistämään”. Urakoitsija oli vastannut asiakkaalle, että puun elämisen vuoksi mahdollinen korjaustyö tehdään tulevana kesänä, kun nähdään onko lattia asettunut. Vakuutusyhtiö katsoo lattian osalta, että kyse on urakoitsijan ja asiakkaan välillä selvitettävästä asiasta, joka ei kuulu vakuutusyhtiön vastattavaksi.

Asiakas on valittanut myös pannuhuoneen kosteutta koskevasta ratkaisusta. Vakuutusyhtiön mukaan vahingosta on tämän osalta maksettu asiakkaalle korvaus 500 euron mukaisesti, jolloin vuotovähennys huomioon ottaen korvausta tulee maksettavaksi 250 euroa. Pannuhuoneessa edelleen olevan kosteuden syy ilmenee RT Oy:n raportista. Raportin mukaan pannuhuoneessa on maakosteutta ja siitä ilmenee, että rakennuksessa ei ole minkäänlaista salaojitusta. Maakosteuden vaikutus on nähtävissä ympäri rakennuksen kiertävästä sokkelista, josta maalipinta on hilseillyt. Vakuutusyhtiön mukaan ylimääräinen putkivuodon aiheuttama kuivaus on maksettu vahinkoa edeltäneeseen tasoon saakka vakuutuksesta. Koska pannuhuoneen kosteus ei kokonaan johdu vuotovahingosta, ei sen osalta ole korvattu enempää. Kyse on ulkopuolisista vesistä ja kosteudesta aiheutuneesta vahingosta, joka ei vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan kuulu vakuutuksesta korvattaviksi.

Sijaisasumisen kuluja koskevasta vaatimuksesta vakuutusyhtiö on lausunut, että asiakkaalla on oma asunto, johon hän siirtyi remontin ajaksi. Yhtiön mukaan myös sijaisasumisjärjestelyjen kustannukset sovittiin huomioitavan siinä, että 50 %:n vuotovähennystä ei tehdä jälleenrakennuslaskusta, joka on sopimuksen perusteella korvattu kokonaan. Jos sijaisasumisen kustannuksia olisi korvattu asiakkaalle, tämä olisi tullut huomioitavaksi siinä, että jälleenrakennuslaskua ei olisi voitu maksaa kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiakkaalle ei ole edes aiheutunut sijaisasumisesta mitään kustannuksia, koska hän muutti omaan asuntoonsa. Ainakaan kustannukset eivät ylitä vakuutusyhtiön laskennallisesti arvioimaa sijaisasumisen osuutta, joka on yhtiön mukaan 1. 325 euroa.

Yhteenvetona vakuutusyhtiö toteaa, että korvauspäätöksen 21.7.2017 mukaisesti jälleenrakennuksen kulut on maksettu kokonaisuudessaan, eikä näistä ole tehty vakuutusehtojen mukaista 50 %:n vähennystä. Yhtiön mielestä tämä menettely on vastannut nimenomaisesti asiakkaan toiveen mukaisesti osapuolten välillä tehtyä sopimusta, jonka mukaan korjauskulujen kokonaan maksamisen jälkeen purku- ja kuivauskustannukset sekä sijaisasumisen kulut kuuluvat kokonaan asiakkaalle.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan asiakkaan vahinkoilmoituksen ja korvaushakemukset. Yhtiön vastauksen mukaan vahinkoilmoitus on tehty puhelimitse. Korvaushakemukset ovat kadonneet vakuutusyhtiössä tehdyn muuton yhteydessä. Yhtiön korvauskäsittelijältä saadun tiedon mukaan korvaushakemukset ovat vastanneet vakuutusyhtiön korvauspäätöksissä olevia maksuerittelyjä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee viemäriputken vuotovahingon johdosta maksettavien korvausten määrää. Kyse on myös siitä, mitä osapuolten välillä voidaan katsoa sovitun korvausten maksamisesta.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai näihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Ehtokodan 3.6 (LVI-laiteturva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton LVI-laitteen tai -putkiston välitön rikkoutuminen.

Ehtokohdan 3.8 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset 4 alakohdan 1) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle

- suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.

Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa

- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
- sulamis- tai sadevesi on läpäissyt ulkoapäin rakenteen kuten perustuksen, ulkoseinän tai vesikaton.
- kylmälaitteen sulatusvesi on valunut laitteen ulkopuolelle.

Ehtokohdan 4 alakohdan 5) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.

Ehtokohdan 6.2.1.3 (Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot) mukaan vuodosta aiheutuneen vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista rakennuksen korjauskustannuksista putkiston iän mukaan määräytyvä vähennys seuraavasti, ellei vakuutuskirjaan ole muuta merkitty.

Putkiston ikä                                              Vähennys korvattavan vahingon

                                                                  korjauskustannuksista

0 - 29 vuotta                                              0 %

30 - 50 vuotta                                            25 %

yli 50                                                          50 %

 Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä. Putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina rakennuksen käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta putkisto on otettu käyttöön.

Ehtokohdan 6.2.1.4 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan rakennuksen putkiston sekä lämpö-, vesi-, ilmastointi- (LVI) ja sähkölaitteiden (S) vahingoissa vahingon määrä lasketaan siten, että korvattavista korjauskustannuksista vähennetään vuotuiset ikävähennykset seuraavasti:

- rakennuksen putkisto, sähkökaapelit ja sähköjohdot 3 %
- lämpöpumput 9 %
- maalämpöpumput 6 %
- muut LVI- ja sähkölaitteet mukaan lukien lämmityskaapelit 6 %.

Vähennys lasketaan putkiston sekä LVI- ja sähkölaitteiden uusimis- tai korjauskustannuksista. Näihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.

Laitteen ja putkiston ikä lasketaan kalenterivuosina laitteen tai putkiston käyttöönotosta tai putkiston uusimisesta. Laitteen yksittäisen osan korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönotto- eikä sitä seuraavalta vuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin laite tai putkisto on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Asian arviointi

Korvattavasta vahingosta vakuutusehtojen mukaan tehtävät ikävähennykset

Esillä olevassa tapauksessa asiakkaan omakotitalon rakenteille on aiheutunut vahinkoa viemäriputken (vuodelta 1966) syöpymisestä aiheutuneesta vuodosta. Ehtokohdan 6.2.1.3 (Rakennuksen johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneet vuotovahingot) mukaan vuodosta aiheutuneen vahingon määrä lasketaan tekemällä korvattavista rakennuksen korjauskustannuksista 50 %:n vähennys, kun putkiston ikä on yli 50 vuotta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus tehdä vuotovahingossa vaurioituneiden keittiön kalusteiden ja rakennuksen rakenteiden korjaus- ja uusimiskuluista sekä rakenteiden kuivauskuluista maksetuista korvauksista putken ikään perustuva 50 %:n ikävähennys.

Ehtokohdan 6.2.1.4 (LVI- ja sähkölaitevähennykset) mukaan muun muassa rakennuksen putkiston vahingoissa korvattavista korjauskustannuksista vähennetään rakennuksen putkiston osalta 3 %:n vuosittainen ikävähennys. Ehtokohdan mukaan vähennys lasketaan putkiston uusimis- tai korjauskustannuksista, joihin lasketaan kuuluvan myös rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maankaivu-, täyttö- ja niihin liittyvät työkustannukset.

Vakuutuslautakunta katsoo, että viemäriputken iän perusteella tehtävä ikävähennys (yli 100 %) johtaa tässä tapauksessa siihen, että putken korjaustyöstä ja siihen liittyneistä kaivuu- ja asennustöistä aiheutuneista kuluista ei ikävähennyksen tekemisen jälkeen jää maksettavaa. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta näiden kulujen osalta.

Keittiön lattian puutteet ja pannuhuoneen kosteus

Asiakas on valittanut siitä, että RT Oy:n kesällä 2017 tekemän keittiön lattian korjaustyön jäljiltä aiemmin rakenteeltaan yhtenäiseen puulattiaan on tullut rakoja. Hänen mukaansa RT Oy on ilmoittanut, että puun elämisen johdosta lattian korjaustarvetta arvioidaan seuraavana kesänä, kun nähdään, onko lattia asettunut. Lattia on edelleen korjaamatta.

Korvauskäytännössä vakiintunut lähtökohta on se, että vaurioituneen omaisuuden omistava vakuutuksenottaja toimii korjaustyön tilaajana ja vakuutusyhtiö korvaa korjaustyöstä aiheutuneet laskut vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiön toimiessa tällä tavoin maksajan roolissa sille ei synny vastuuta itsenäisesti toimivan korjausurakoitsijan työn laadusta eikä velvollisuutta valvoa korjaustyön suorittamista. Vakuutusyhtiön vastuu rajoittuu vakuutusehtojen mukaisen korvauksen suorittamiseen.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi tässä tapauksessa toiminut korjaustyön tilaajana. Myöskään asiakas ei ole tätä suoranaisesti väittänyt. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä ei tämän vuoksi ole vastuuta korjaustyön lopputuloksesta.
Asiakkaan mukaan vuotovahingosta on aiheutunut pannuhuoneeseen kosteusvaurioita, joiden johdosta pannuhuoneessa on edelleen kosteutta. Vakuutusyhtiö on korvannut pannuhuoneen kuivaukseen liittyvistä kuluista 500 euroa.  Yhtiö on kosteuskartoitusraporttiin viitaten katsonut, että pannuhuoneesta myöhemmin todettu kosteus ei ole aiheutunut vuotovahingosta.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta kosteuskartoitusraportista ilmenee, että rakennuksen ulkopuolelta otetuissa valokuvissa kivijalassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Raportin tarkistusmittausta 30.1.2018 koskevien merkintöjen mukaan kohonneita kosteusarvoja oli todettu pannuhuoneen seinässä lähellä katon rajaa, kun taas betonilattian rakennekosteus oli ollut normaali. Raportin mukaan rakennuksessa ei ole minkäänlaista salaojitusta ja maakosteuden vaikutus on nähtävissä rakennuksen sokkelin maalipinnan hilseilystä. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella viemärivuodon johdosta kosteutta on todennäköisesti päässyt myös pannuhuoneen rakenteisiin. Pannuhuonetta on tämän jälkeen kuivattu asiakkaan omin toimenpitein. Selvitystä siitä, minkälaisia kuivatustoimenpiteitä pannuhuoneessa on tehty tai myöskään tietoja toimenpiteiden ajankohdasta ei ole kummankaan osapuolen toimesta esitetty Vakuutuslautakunnalle. Vakuutusyhtiö on korvannut asiakkaalle kuivaustyöstä 500 euroa vähennettynä 50 %:n ikävähennyksellä. Kosteuskartoitusraportin perusteella pannuhuoneesta todettujen kohonneiden kosteusarvojen syynä on todennäköisesti ollut rakennusta ympäröivästä maaperästä peräisin oleva kosteus, josta aiheutunut vahinko ei vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan ole korvattavaa. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että viemärivuodon aiheuttaman kosteuden kuivaustyöstä on pannuhuoneen osalta aiheutunut vakuutusyhtiön korvaaman määrän ylittäviä kustannuksia.   

Osapuolten välinen korvaussopimus ja korvattavan vahingon määrä

Vakuutusyhtiö on esittänyt, että asiakas ja yhtiö ovat sopineet vahingon korvaamisesta siten, että vakuutusyhtiö maksaa korjaustyöt toteuttaneen RT Oy:n omakotitalon rakenteiden ja eräiden kaapistojen korjaus- ja uusimistyötä koskevan 3.877 euron laskun kokonaan. Yhtiön mukaan tällöin on sovittu, että asiakas maksaa vuotovahinkoon liittyviä purkamiskustannuksia koskevan 1.227 euron laskun kokonaan ja hoitaa itse myös ”purun, kuivauksen ja asumisen keskeytyksen järjestelyt”, minkä jälkeen asiakkaan on katsottava kattaneen omilla töillään RT Oy:n 3.877 euron laskusta tehtävän 50 %:n vuotovähennyksen, joka korvauksesta olisi vakuutusehtojen mukaan tullut vähentää.

Vakuutusyhtiön mukaan edellä kuvattu sopimus on tehty puhelimessa ja siitä ei ole kirjallista asiakirjaa tai muuta dokumenttia. Vakuutusyhtiö viittaa toimihenkilönsä H:n asiakkaalle 26.5.2017 lähettämään sähköpostiviestiin, joka on yhtiön mukaan toiminut vahvistuksena sopimuksen tekemisestä.  Asiakas on kiistänyt, että sopimusta olisi tehty. Hän on kertonut, että ei pysty hoitamaan asioita internetissä. Asiakas on lisäksi pyytänyt vakuutusyhtiötä lähettämään vahinkoasiaa koskevat viestit kirjallisina.

Vakuutuslautakunta toteaa, että yleisten oikeudellisten periaatteiden mukaan sopimukseen vetoavalla osapuolella on näyttötaakka siitä, että sopimus on syntynyt. Hyvään vakuutustapaan kuuluu, että silloin, kun korvausratkaisu poikkeaa asiakkaan vaatimuksista, korvauspäätös on yleensä annettava kirjallisesti, jotta asiakas voi varmistua vakuutusyhtiön korvausratkaisun perustelujen ja maksettavan korvauksen määrän oikeellisuudesta. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön väittämän sopimuksen sisältönä on ollut, että asiakkaalla ei lainkaan ole oikeutta korvauksiin tietyistä vakuutussopimuksen perusteella korvattavista kuluista sen perusteella, että vakuutusyhtiö maksaa korvauksen tietyistä korvauseristä ilman ikävähennyksen tekemistä. Erityisesti tästä lähtökohdasta Vakuutuslautakunta katsoo hyvän vakuutustavan edellyttävän, että korvaussopimus tehdään tämän kaltaisessa tilanteessa kirjallisesti. 

Vakuutusyhtiö on kertonut, että korvauksista on sovittu puhelimessa, minkä asiakas on kiistänyt luonnehtien puhelimessa läpi käytyjä asioita yksinomaan vakuutusyhtiötä edustaneen H:n ”yksipuoliseksi saneluksi”. Ristiriitaisten kertomusten perusteella ja kirjallisen sopimuksen puuttuessa Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että osapuolten välillä olisi syntynyt vakuutusyhtiön sähköpostitse lähettämän yhteenvedon mukainen korvaussopimus, jonka perusteella asiakkaalla ei lainkaan olisi oikeutta korvaukseen esimerkiksi vuotovahingon korjaukseen liittyvistä purkamiskuluista, rakennuksen kuivauksesta ja asumisen keskeytymisestä. Sopimuksen vakuutusyhtiön väittämällä tavalla syntymistä vastaan puhuu myös se, että vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 16.11.2017 maksanut korvauksia muun muassa asiakkaan ilmeisesti myöhemmistä vuotovahingon korjaamiseen liittyneistä töistä ja pannuhuoneen kuivauksesta­­.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee laskea asiakkaalle vuotovahinkoon liittyvistä purkutöistä aiheutuneista kuluista (1.227 euroa) vakuutusehtojen mukainen korvaus. Yhtiön tulee myös käsitellä asiakkaan vuotovahingon korjauksiin liittyneestä omasta työstään esittämät korvausvaatimukset siltä osin kuin niitä ei ole käsitelty korvauspäätöksessä 16.11.2017. Näistä korvauksista vakuutusyhtiö voi tehdä vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset.  Lisäksi yhtiön tulee käsitellä asumisen keskeytysturvasta asiakkaan menettämistään vuokratuloista ja matkakuluista esittämät korvausvaatimukset.

Asiakas ei ole kiistänyt vakuutusyhtiön kertomusta siitä, että yhtiö on ilmoittanut ennen RT Oy:n 3.877 euron korjauslaskun maksamista asiakkaalle, että vakuutusehtojen mukaan laskusta tulisi vähentää 50 %:n ikävähennys, mutta vähennystä ei tehdä jos asiakas itse vastaa tietyistä kustannuksista ja töistä. Koska vakuutusyhtiön ei tämän johdosta voida katsoa korvauspäätöksellään 21.7.2017 varauksitta sitoutuneen maksamaan korjauslaskun ilman ikävähennyksiä, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö voi lukea asiakkaalle korjauslaskusta maksetun 50 %:n ikävähennyksen osuuden (1.938,50 euroa) oman korvausvelvollisuutensa vähennykseksi.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee uudelleen asiakkaan vuotovahinkoon liittyneistä purkukustannuksista, omasta työstä ja asumisen keskeytymisestä esittämät korvausvaatimukset, ja maksaa asiakkaalle vakuutusehtojen mukaisen lisäkorvauksen, mikäli vakuutusehtojen mukaisesti laskettu vahinko ylittää RT Oy:n laskua koskevaa ikävähennystä vastaavan 1.938,60 euroa. Muilta osin Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet
Maso
Sario
Rantala
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia