Haku

FINE-011149

Tulosta

Asianumero: FINE-011149 (2018)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 16.10.2018

Todennäköinen syy-yhteys keuhkoahtaumataudin hoitoon määrätyn Relvar Ellipta -lääkkeen käytön ja asiakkaalla ilmenneiden oireiden, kuten mm. hengitysvaikeuksien, eteisvärinän, rinnan kiristyksen ja päänsäryn välillä. Tuliko oireet korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

A (s. 1942) haki lääkevahinkoilmoituksella 15.1.2018 korvausta oireista, jotka olivat ilmenneet keuhkoahtaumataudin hoitoon vuonna 2016 määrätyn Relvar Ellipta -lääkkeen käytön aikana. A viittasi ilmoituksessa Potilasvakuutuskeskukselle tekemäänsä vahinkoilmoitukseen, jonka mukaan hänen kuntonsa huononi voimakkaasti lääkkeen käytön aikana: liikkuminen oli vaikeaa, A:lla oli hengitysvaikeuksia, rinnan kiristystä, päänsärkyä aamuisin, huimausta, kummallisia unia ja ajatuksia, masennusta, muistin heikkenemistä, uupumista ja lihassärkyä. Huonoimmillaan A jaksoi kävellä vain 15 ̶ 20 metriä. Kun A lopetti Relvar Elliptan käytön huhtikuussa 2017, hänen kuntonsa koheni. A:lle aiheutui kipua ja särkyä sekä ansionmenetystä, koska hän ei oireiden vuoksi voinut hankkia sivutuloja lehdenjakajana.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö viittasi A:ta koskeviin potilasasiakirjamerkintöihin, joiden mukaan A oli saanut tammikuussa 2016 flunssan, jonka yhteydessä hengitystoiminnoissa tapahtui huonontumista. A:lle kokeiltiin eri lääkityksiä, joiden vaste oli tehoiltaan vaatimatonta. Lisäksi A sai kaksi eri kertaa kortisonikuurin. A:n vointi jatku pitkään huonona. Subjektiivisten oireiden vähentymistä alkoi ilmaantua vasta keväällä 2017. Oireiden pahentuminen alkoi jo ennen Relvar Ellipta -lääkkeen käytön aloittamista. Vakuutusyhtiö piti todennäköisenä, ettei A:n oireilu ollut syy-yhteydessä lääkehoitoon, vaan sen syynä oli ollut A:n perussairauden oireilun vaihtelu sairastetun flunssan kanssa. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A:n perussairaudet ovat olleet olemassa vuosia, mutta vain vahinkoilmoituksessa mainitut oireet ja eteisvärinä ovat alkaneet Relvar Ellipta -lääkkeen käytön aikana. Kun Relvarin käyttö lopetettiin, myös oireet eteisvärinä mukaan lukien loppuivat. Kun A on ollut vuoden ilman Relvaria, hänen kuntonsa on kohentunut lähes entiselleen ja hän on kyennyt palaamaan työhön. A katsoo, ettei Relvaria olisi tullut määrätä hänelle perussairaudet huomioon ottaen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitettyyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 9.6.2015 ̶ 27.2.2018.

Selvitysten mukaan A:lla on perussairauksina aorttaläppävika, keuhkoahtaumatauti, uniapnea, ylipaino (BMI 43), tyypin II diabetes ja kohonneet veren kolesteroliarvot. A:lla on pitkä tupakointihistoria (100 askivuotta), tupakoinnin hän on lopettanut vuonna 2005. A on 9.3.2016 hakeutunut terveyskeskuslääkärin vastaanotolle, koska hengenahdistus on vuoden 2016 ajan tasaisesti pahentunut. A on kyennyt kävelemään noin 100 metriä, portaiden kävely ei ole onnistunut. Puristavaa rintakipua, kuumeilua tai limaisuutta ei ole ollut. Oireena on ollut hapenpuutteen tunne. Vastaanotolla on todettu kävellessä hengenahdistusta. Keuhkoista on kuultu puhtaat hengitysäänet ja sydämestä tasainen rytmi, systolinen sivuääni on ollut vanhastaan. Raajoissa on todettu lievää kuoppaturvotusta. Veren happimäärästä kertova SpO2-arvo on ollut 96 % ja verenpaine 136/72. Sydänfilmissä on todettu normaali rytmi, ei verenkierron riittämättömyyteen tai johtumishäiriöihin viittaavaa. Terveyskeskuslääkäri on arvioinut, ettei A:n tila kliinisesti täysin sovi keuhkoahtaumataudin pahenemiseen, mutta on kuitenkin päätynyt poissulkumielessä hoitamaan oireita keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheena. A:lle on aloitettu kokeeksi käyttöön Spirivan tilalle Anoro.

Sairauskertomustekstin 12.4.2016 mukaan A ei ole kokenut hyötyneensä Anorosta. Nyt käytössä on eteisvärinäkohtauksen vuoksi ollut Xarelto, mutta muita lääkitysmuutoksia ei ole tehty. Hengenahdistus on jälleen lisääntynyt, lääkityksinä on ollut käytössä Seretide ja Spiriva. Limannousua on tullut lisää, minkä lisäksi A:lla on ollut yskitysoiretta. Pienessäkin rasituksessa on herkästi tullut hengenahdistusta. Tilaa on pidetty COPD:n pahentumana. A:lle on aloitettu kortisonikuuri, lisäksi antibiootti sekä Erdopect limaa irrottamaan. Tekstin 9.5.2016 mukaan lääkitykseen on lisätty Relvar Ellipta ja Daxas. Merkinnän 18.5.2016 mukaan A ei ole käyttänyt Xarelto- eikä Relvar-lääkkeitä kustannussyistä. Merkinnän 12.7.2016 mukaan hengenahdistusta on taas ollut lisääntyvästi 2 ̶ 3 vuorokauden ajan ja 30 metrin kävelymatka on ahdistanut jo hyvin voimakkaasti. A ei ole ottanut Relvaria käyttöön Seretiden tilalle. A:lle on aloitettu Prednison-kortisonikuuri, joka myöhemmän puhelinkontaktimerkinnän mukaan on auttanut hengenahdistusoireeseen.

Sairauskertomustekstin 16.11.2016 mukaan A:n lääkityksiä on tehostettu, Relvarin annostusta on nostettu, minkä lisäksi käytössä on ollut Spiriva ja tarvittaessa Ventoline. A:n toimintakyky on merkittävästi parantunut ja kävelymatka on pidentynyt jo useampaan sataan metriin. A on 24.2.2017 ollut vastaanotolla hengenahdistuksen ja kurkkukivun takia. Myös eteisvärinää on edeltävien päivien aikana ollut selvästi aikaisempaa enemmän. A on 3.4.2017 ollut vastaanotolla päänsäryn takia, jota on erityisesti ilmennyt aamuisin noin tuntiin heräämisen jälkeen ja iltaisin noin tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Taustalla on epäilty mahdollista keuhkoahtaumataudista johtuvaa hapenpuutetta ja Spirivan tilalle on kirjoitettu tehokkaampi Incruse.

Keuhkosairauksien tekstin 10.4.2017 mukaan A on lopettanut Relvar-lääkkeen käytön ja ottanut tilalle aiemmin käytössä olleen Seretide Diskuksen. Tästä on ollut apua voinnin kohenemiseen. Rintakehän painontunne on hävinnyt ja hengenahdistus on helpottanut. Tekstin 16.8.2017 mukaan Relvar paransi alkuun oloa, mutta sitten ilmaantui kiristävää tunnetta rintaan, painajaisia ja selkeää kunnon huononemista ja jo 15 metrin matka postilaatikolle teki tiukkaa. Nyt A on jaksanut tehdä pihatöitä. A syö kortisonikuureja kolmen päivän ajan noin kolmen viikon välein ja kokee näin pysyvänsä hyvässä kunnossa. Keuhkofunktiot ovat kuitenkin huonontuneet, jonka vuoksi kontrolleja keuhkosairauksien poliklinikalla on päätetty vielä jatkaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla ilmenneet hengitysvaikeudet, rinnan kiristys, päänsärky, huimaus, kummalliset unet ja ajatukset, masennus, muistin heikkeneminen, uupuminen, lihassärky ja liikkumisvaikeudet korvata Relvar Ellipta -lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan A on 9.3.2016 terveyskeskuslääkärin vastaanotolle vuoden 2016 aikana vähitellen pahentuneen hengenahdistusoireen vuoksi. Oireistoa on hoidettu keuhkoahtaumataudin pahentumana. A:lla on keväällä 2016 todettu myös eteisvärinä. Keuhko-oireisiin on sairauskertomusmerkinnän 9.5.2016 mukaan lisätty mm. Relvar Ellipta, jota A ei kuitenkaan ilmeisesti ole aluksi käyttänyt. Sairauskertomusmerkinnän 16.11.2016 mukaan A:n vointi on kohentunut Relvarin annosnoston myötä ja kävelymatka on pidentynyt jo useampaan sataan metriin. Seuraavan kerran A on ollut vastaanotolla hengenahdistusoireiden vuoksi helmikuussa 2017. Vastaanotolla 3.4.2017 A on ollut päänsäryn vuoksi. Päänsärkyä on pidetty mahdollisesti keuhkoahtaumataudin pahentumisesta johtuvana.

Vakuutuslautakunta toteaa edellä kerrottuun viitaten, että A:n hengenahdistusoireilu on alkanut jo ennen Relvar Ellipta -lääkkeen aloittamista. A sairastaa keuhkoahtaumatautia, jonka tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, yskä ja limannousu. Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että A:n hengenahdistusoireilussa on ollut kyse hänen perussairautensa eli keuhkoahtaumataudin pahenemisesta sekä eteisvärinän aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta, ei Relvar Ellipta -lääkkeen sivuvaikutuksista. Myös eteisvärinä on lautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan alkanut ennen lääkityksen aloittamista. Myöskään muut A:n korvattaviksi vaatimat oireet eivät Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan todennäköisesti johdu Relvar Ellipta -lääkkeen käytöstä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia