Haku

FINE-011088

Tulosta

Asianumero: FINE-011088 (2018)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 08.11.2018

Lämmitysputken liitosvuoto. Valmistus- tai materiaalivirhe. Oliko vahinko korvattava?

Tapahtumatiedot

L Ky:n kosteuskartoitusraportin 23.1.2018 mukaan vakuutuksen kohteena olevassa vuonna 1978 rakennetussa omakotitalossa tapahtui vuotovahinko lämmitysverkoston putken liitoksesta. Liitoskohta sijaitsi rakennuksen makuuhuoneessa. Vuotovesi kasteli ainakin makuuhuoneen lattiarakennetta ja seinärakenteiden alaosia.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 5.2.2018 mukaan vuotanut putki/liitos on komposiittiputkea ja se oli asennettu 2015. K Oy:n LVI-insinööri X:n lausunnon mukaan vesivahingon aiheuttaja on ollut joko viallinen osa tai liian korkealla käyneet lämmöt. Todennäköisempi vahingon aiheuttaja on viallinen osa, koska vain yksi liitos on pettänyt.

Vakuutusyhtiö vetosi valmistus- tai materiaalivirhettä koskevaan vakuutuksen rajoitusehtoon sekä yleisten sopimusehtojensa määräykseen, jonka mukaan erityislain kuten tuotevastuulain perusteella maksettava korvaus on ensisijainen tämän vakuutussopimuksen korvauksiin nähden. Vakuutusyhtiö katsoi, että putkiliitos oli vuotanut liitoksen viallisen osan johdosta. Tällä tavoin aiheutuneesta vahingosta on tuotevastuulain nojalla ensisijaisesti vastuussa osan valmistaja tai maahantuoja. Putkimiehen lausunnon mukaan putki ja liitos ovat A -merkkisiä. A on D:n teknisten tuotteiden tuotemerkki. Vakuutusyhtiö kehotti asiakasta kääntymään korvausasiassa maahantuojana toimivan D:n puoleen.

Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön ja LVI-yritys B Oy:tä edustavan Y:n lausunnon, jonka mukaan kohteen pannuhuoneessa ei ollut näkyvillä patterilinjastolle menevää sekoitusventtiiliä. Lausunnon mukaan vesi todennäköisesti menee patteriverkostoon suoraan yhtä kuumana kuin se on varaajassa. Lämpötila voi olla hyvinkin kuuma, jos puukattilassa on ollut tulet, ja varaaja ladattu kuumaksi. Putken vuoto voi hyvinkin johtua ylikuumasta vedestä, kun komposiittiputkien lämmönkesto on yleisesti 70 ˚C ja hetkellisesti 95 ˚C.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 12.3.2018 mukaan korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Kyseessä oleva putkisto kestää korkeintaan 95-asteista vettä hetkellisesti. Sitä, että putkistoon pääsee sekoitusventtiilin puuttumisen johdosta ylikuumaa vettä, ja lämpöjohdon komposiittiliitos tämän seurauksena rikkoutuu ja alkaa vuotaa, ei voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vakuutustapahtumana sen paremmin rikkoutumisen kuin vuodonkaan kannalta. Yhtiö viittasi myös rikkoutumisturvan rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata puutteellisuuden tai kuumuuden aiheuttamaa vahinkoa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisua asiassa.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että kyse ei ole ennalta arvaamattomasti aiheutuneesta putkivuodosta. Asiantuntijalausuntojen mukaan vuodon on voinut aiheuttaa joko viallinen putken osa tai lämmitysverkostoon päässyt liian kuuma vesi. K Oy:n LVI-insinööri X on ensin todennut, että vesivahingon aiheuttaja on joko viallinen osa tai se, että putkeen on päässyt liian kuumaa vettä. Hän on pitänyt todennäköisempänä aiheuttajana viallista osaa, koska vain yksi lämmitysputkiston liitos on pettänyt. B Oy:n Y on antamassaan lausunnossa todennut, että kohteen pannuhuoneessa ei ole näkyvillä patterilinjastolle johtavaa sekoitusventtiiliä lainkaan, minkä johdosta vesi todennäköisesti menee patteriverkostoon suoraan niin kuumana kuin se on varaajassa. Lämpötila voi olla hyvinkin korkea, jos puukattilassa on ollut tuli ja varaaja ladattu kuumaksi. Vakuutusyhtiö katsoo, että putken vuoto voi hyvinkin johtua ylikuumasta vedestä, kun komposiittiputkien lämmönkesto on yleisesti 70 ˚C jatkuvana ja hetkellisesti 95 ˚C.

Vakuutusyhtiö viittaa julkaisuun "Talotekniikka RYL 2002, Talotekniikan rakentamisen yleiset laatuvaatimukset", jossa on esitetty LVI-alan hyvää rakentamistapaa. Julkaisun kohdan G1200 (Lämmönjakelun yleiset laatuvaatimukset) mukaan lämmönjakelussa käytettävät putket, laitteet ja varusteet ovat lämmityskäyttöön tarkoitettuja. Niiden rakenne, materiaalit, pintakäsittely yms. ovat sellaiset, että normaalit käyttöolosuhteet ja virtausnopeudet eivät aiheuta korroosiota, ääntä tai muodonmuutoksia. Muoviputkille määritetyt enimmäislämmönkestävyysarvot eivät saa ylittyä käytössä eivätkä asennuksessa.

Sekoitusventtiilin tarkoituksena patteriverkostossa on sekoittaa verkostossa kiertävään kuumaan veteen kylmää vettä siten, ettei veden lämpötila verkostossa nouse liian kuumaksi ja aiheuta vaurioita putkistolle. Sekoitusventtiili voi olla automaattinen, jolloin siihen liitetty termostaatti tunnistaa veden lämpötilan ja lisää siihen kylmää vettä tarvittaessa. Venttiili voi olla myös käsin säädettävä, jolloin tietty määrä kylmää vettä sekoittuu patteriverkostossa kulkevaan veteen sen lämpötilasta riippumatta.

Vuotanut liitososa on A-merkkinen osa, jonka lämpötilan kesto on vakuutusyhtiön saamien asiantuntijalausuntojen mukaan jatkuvasti + 70 C° ja hetkellisesti + 95 C°. Myös liitososan maahantuojan nettisivuilla kerrotaan, että A-komposiittijärjestelmän lämpötilan kestot ovat yllä mainitut. Vakuutusyhtiö tarkentaa vielä, että se ei vetoa mihinkään Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan eli rakennusmääräysten kohtaan, vaan hyvään rakentamistapaan, jonka vastaista rakentamista voidaan pitää rakennusvirheenä.

Rakennusvirheen aiheuttamia vahinkoja ei voida pitää vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla ennalta arvaamattomina, eikä tällaisten virheiden aiheuttamia vahinkoa korvata vakuutuksesta. Todennäköisin syy vuotovahingolle on vakuutusyhtiön mukaan liian kuuman veden pääseminen patteriverkostoon. Tämä on johtunut siitä, että järjestelmään ei ole asennettu sekoitusventtiiliä, joka olisi lisännyt varaajalta liian kuumana tulevaan veteen kylmää vettä ja täten varmistanut, ettei komposiittijärjestelmän lämpötilan kesto ylity. Kyse on verkoston suunnittelussa ja asennuksessa tehdyn virheen seurauksena aiheutuneesta vahingosta, jota vakuutus ei korvaa. Kyse voi myös olla vuotaneen putkiosan virheellisyydestä, josta aiheutuvista vahingoista on tuotevastuulain mukaan ensisijaisesti vastuussa osan valmistaja tai maahantuoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko rakenteita kastelleessa lämmitysverkoston vuotovahingossa ollut kyse äkillisen ja ennalta arvaamattoman vuodon aiheuttamasta suoranaisesta esinevahingosta, vai onko vakuutusyhtiö osoittanut, että putken rikkoutumisen ja siitä aiheutuneen vuotovahingon syynä on ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu valmistus- tai materiaalivirhe. Erimielisyys koskee myös sitä, onko vahinkotapahtumassa ollut kyse vakuutusehtojen mukaan ensisijaisesti tuotevastuulain perusteella korvattavasta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.7.2016 alkaen) kohdan KO140 (Vakuutusturvan sisältö) mukaan vakuutus korvaa äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttaman suoranaisen esinevahingon, kun omaisuus on vakuutettu toteutuneen riskin varalta. Lisäksi korvataan näissä vakuutusehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti. Korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

[…]
Vakuutus ei korvaa vahinkoa, jonka syntyyn on selvä syy-yhteys viranomaismääräysten laiminlyönnillä tai suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakenne-, perustamis- tai asennusvirheellä taikka rakentamismääräysten, rakentamista koskevien ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisella rakentamisella taikka työvirheellä, käyttövirheellä, keskeneräisyydellä, puutteellisuudella tai ikääntymisellä.

Ehtokohdan KO 144 (Putkivuoto) mukaan vakuutus korvaa omaisuudelle aiheutuneen vahingon, kun neste, höyry tai kaasu on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan
- rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä. 

[…]

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.7.2016 alkaen) kohdan 14.4.1 (Takuu, erityislaki tai vastaava korvaa ensin) mukaan erityislain kuten tuotevastuulain, tiekuljetusvastuulain tai liikennevakuutuslain taikka julkisista varoista, takuun tai vastaavan perusteella maksettava korvaus on ensisijainen tämän vakuutussopimuksen korvaukseen nähden.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan tästä vakuutuksesta korvataan omaisuusvahinko, kun neste on vuotanut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rakennuksen tai tontin kiinteistä putkista, laitteista tai säiliöistä. Kosteuskartoitusraportin perusteella arvioituna vuotovahinko on aiheutunut, kun lämmitysverkoston putken liitos on alkanut vuotaa.  Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä sitä, että putki alkaa äkillisesti vuotaa, on vakiintuneesti pidetty vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavana vahinkona. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että myös tässä tapauksessa putkiliitoksesta tapahtuneessa vesivuodossa on lähtökohtaisesti kyse vakuutusehtojen mukaisesta, tapaustyypiltään korvattavasta vuotovahingosta. Asiassa on kuitenkin arvioitava, onko vahinko evättävä sillä perusteella, että vuodon syynä on ollut jokin vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu olosuhde.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtoon vedotessaan näyttötaakka rajoitusehdossa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta. Lisäksi rajoitusehtoja on yleisten tulkintaperiaatteiden mukaan tulkittava suppeasti ilman, että niiden soveltamista laajennetaan tulkinnan kautta vakuutusehtojen sanamuodon ulkopuolelle.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vuotovahinko on ollut seurausta asennusvirheestä tai vaihtoehtoisesti vuotaneen liitoksen valmistusviasta. Yhtiön mukaan vuotanut putki/liitos on komposiittiputkea ja se oli asennettu 2015. Vakuutuslautakunnalle toimitettujen selvitysten perusteella lämmitysputki on vuotanut lämpöjohdon komposiittiliitoksesta. X on vakuutusyhtiölle antamassaan lausunnossa todennut valokuvan perusteella, että vuotanut komposiittiliitos on A-merkkinen osa. Lausunnon mukaan:”…Osa on puristettu oikein ja putkikin näyttäisi olevan oikeaoppisesti perille työnnetty. Mielestämme vesivahingon aiheuttaja on siis joko viallinen osa tai sitten lämmöt ovat käyneet liian korkealla. A:n komposiitin jatkuva lämpötilan kesto on 70 ˚C ja hetkellinen lämpötilan kesto 95 ˚C. Todennäköisempi vahingon aiheuttaja on kuitenkin viallinen osa koska vain tämä yksi liitos on pettänyt. Y on puolestaan katsonut, että putken vuoto ”voi hyvinkin johtua ylikuumasta vedestä”, koska ”kohteessa ei ole pannuhuoneessa näkyvillä patterilinjastolle sekoitusventtiiliä ollenkaan, joten vesi todennäköisesti menee patteriverkostoon niin kuumana kuin se on varaajassa. Lämpötila voi olla hyvinkin kuumaa, jos puukattilassa on ollut tulet ja varaaja ladattu kuumaksi.”

Liitoksen asennustapaan ja ominaisuuksiin lähemmin kantaa ottaneessa X:n lausunnossa ei ole kuvattu lähemmin sitä, minkälainen vaurio tai vika vuotaneessa liitoksessa on ollut. Liitoksen vaurion laatu ei myöskään ole nähtävissä X:n lausunnossa olevasta valokuvasta. Lausunnosta ei voida päätellä, perustuuko X:n arvio siitä, että kyse on mahdollisesti ollut ”viallisesta osasta” muuhun kuin siihen seikkaan, että vuonna 2015 asennettu putkiliitos on vahinkoajankohtana, siis noin kolmen vuoden kuluttua putkiston asentamisesta, alkanut vuotaa. X on pitänyt komposiittiputken lämmönkestoon nähden liian suurta veden lämpötilaa epätodennäköisempänä vuodon syynä kuin putkiliitoksen viallisuutta sillä perusteella, että vain kyseinen liitos (eivätkä myös muut liitokset) on pettänyt.

Y:n sähköpostitse antamasta lausunnosta ei voida varmuudella päätellä, perustuuko Y:n arvio siitä, että rakennuksen ”pannuhuoneesta” on puuttunut sekoitusventtiili, Y:n henkilökohtaisesti rakennuksessa tekemiin havaintoihin vai muuhun selvitykseen. Vakuutuslautakunnan mielestä Y:n sähköpostiviestissä käytettyjen ilmaisujen ”ei ole näkyvillä patterilinjastolle sekoitusventtiiliä ollenkaan”, ”vesi todennäköisesti menee patteriverkostoon suoraan niin kuumana kuin se on varaajassa” ja ”putken vuoto voi hyvinkin johtua ylikuumasta vedestä” perusteella jää epäselväksi, tarkoittaako Y:n sähköpostiviesti sitä, että liitosvuoto on Y:n näkemyksen mukaan todennäköisesti aiheutunut sekoitusventtiilin puuttumisesta johtuneesta veden liian korkeasta lämpötilasta, vai sitä, että liian korkea veden lämpötila on Y:n arvion mukaan eräs mahdollisista vuodon syistä. Myöskään L Ky:n kosteuskartoitusraportin valokuvista tai muustakaan lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei käy ilmi, millä tavoin lämminvesivaraajasta vuotaneeseen liitokseen johtava putkisto on toteutettu ja onko putkistossa sekoitusventtiili.

Vahingon syystä esitetyt X:n ja Y:n arviot ovat sisällöltään osittain ristiriitaisia. Vakuutuslautakunnalle toimitettujen X:n ja Y:n lausuntojen sisällön perusteella kumpikaan lausunnonantajista ei nähtävästi ole tehnyt havaintoja vuotaneesta liitoksesta tai rakennuksen lämmitysputkiston toteutuksesta muuten kuin valokuvien perusteella. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota erityisesti X:n arvioon siitä, että liian lämpimän veden aiheuttaman liitoksen vaurion mahdollisuutta vastaan puhuu se, että vain kyseinen liitos on alkanut vuotaa. Asiassa ei toisaalta ole esitetty lainkaan selvitystä siitä, millä tavoin kyseinen liitos on mahdollisesti ollut viallinen tai minkälainen vaurio liitoksessa on ollut. Asiassa jää epäselväksi, onko lämmitysverkossa ollut sekoittajaa ja kuinka lähellä vettä lämmittävää varaajaa vuotokohta on sijainnut. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida pitää poissuljettuna, että liitoskohdan vuoto on johtunut muusta syystä kuin liitoksen viallisuudesta tai veden liian korkeasta lämpötilasta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiassa riittävää näyttöä siitä, että lämmitysverkon liitoksesta tapahtunut vuotovahinko olisi rajoitusehdon mukaisella tavalla selvässä syy-yhteydessä joko liitoksen valmistusvirheeseen tai myöskään lämmitysverkon hyvän rakennustavan vastaiseen asentamiseen. Koska näyttöä valmistusvirheestä ei ole, vakuutusyhtiö ei voi evätä korvausta myöskään yleisten sopimusehtojensa tuotevastuulain ensisijaisuutta koskevan sopimusehtojen määräyksen perusteella. Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että viimeksi mainitun ehtokohdan soveltaminen edellyttäisi sanamuotonsa mukaan sitä, että kotivakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on tosiasiassa todettu esimerkiksi tuotevastuulain perusteella korvattavaksi, mitä tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella ei ole tapahtunut.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia