Haku

FINE-011076

Tulosta

Asianumero: FINE-011076 (2019)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 17.01.2019

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä ostotapahtumista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan huolimattomuus. Maksunsaajan huolellisuus. Allekirjoitettujen kuittien puuttuminen.

Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää tehneensä hänen kortillaan Tallinnassa Fix Club -yökerhossa 19.1.2018 klo 00.58-04.01 välisenä aikana tehdyt, yhteisarvoltaan 5.155,00 euron ostotapahtumat. Kortti on ollut asiakkaan hallussa riidanalaisten ostotapahtumien jälkeen eikä asiakas ole kiistänyt kortillaan huoltoasemalla klo 04.32 (207,90 euroa), supermarketissa klo 04.48 (291,10 euroa) ja toisella huoltoasemalla klo 05.12 ja 05.15 (104,20 ja 4,00 euroa) tehtyjä ostotapahtumia. Asiakkaan mukaan hän ei ole näitä ostotapahtumia reklamoinut, koska hän ei muista niiden ajalta juuri mitään. Viimeinen asiakkaan kortilla tehty tapahtuma ennen riidanalaisia ostotapahtumia on 12,00 euron osto Venus Club –yökerhossa klo 00.11. Kortti on suljettu asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta klo 12.50. Pankin mukaan riidanalaiset tapahtumat on hyväksytty allekirjoituksella, mutta Pankki ei ole saanut veloittajalta kuitteja tapahtumista.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan näkemyksen mukaan tapahtumista näkee selvästi, miten kortin molemmat puolet on tyhjennetty järjestelmällisesti ja kyseessä on täysin järjestetty juttu, jossa on mukana myös vilpillinen veloittaja. Pankki ei ole myöskään saanut allekirjoitettuja tai muitakaan kuitteja tapahtumista. Näin ollen asiakas katsoo olevansa oikeutettu täysimääräiseen korvaukseen ja vaatii Pankkia korvaamaan asiassa aiheutuneen 5.155,00 euron vahingon.

Asiakas oli kuuden hengen työporukalla Tallinnassa käymässä. He saapuivat satamaan klo 15.30 ja jatkoivat siitä takseilla hotelliin. Melko pian kirjautumisen jälkeen he menivät rentoutumaan kylpyläosastolle, jossa he olivat suurin piirtein klo 16.30-18.30. Heti kylpemisen jälkeen he lähtivät syömään ravintolaan illallista. Illallisen aikana seurueeseen liittyi kaksi noin kolmekymppistä naista, jotka sanoivat olevansa kotoisin Pietarista ja lomamatkalla Tallinnassa. Asiakas maksoi illallisen ruokaosuuden ja ruokajuomat kortillaan klo 20:14. Sen jälkeen he jäivät vielä ravintolaan viettämään iltaa. Asiakas käytti vielä kerran korttiaan ko. ravintolassa, mutta muutoin käytti siellä käteistä. He poistuivat ravintolasta arviolta klo 22.00-22.30 aikoihin tarkoituksenaan lähteä kiertelemään ja katselemaan muitakin keskustan ravintoloita. Ainoa ravintola missä asiakas käytti korttiaan ruokaravintolan jälkeen on höyläyksien mukaan Venus Club. Muutoin asiakas käytti käteistä.

Jossain vaiheessa seurueen jäsenet erkaantuivat lähinnä erilaisten musiikkimakujen ja baaritoiveiden vuoksi. Asiakas päätyi pietarilaisten mukana jonkin verran yli puolenyön heidän suosituksestaan pieneen yökerhoon, varmasti juurikin tähän Fix Clubiin, jossa asiakkaan tilit tyhjennettiin. Siellä asiakas istui useamman aamuyön tunnin heidän kanssaan, välillä pöydässä kävi muitakin ihmisiä juttelemassa. Ehkä noin klo 3 asiakas alkoi suunnittelemaan lähtöä johonkin toiseen yökerhoon ja etsimään kollegansa, mutta silloin pöydässä alettiin pyytelemään asiakasta vielä jäämään ja he myös tarjosivat juotavaa. Asiakas jäi sitten siihen vielä istumaan. Kollega soitti 03:55 ja kertoi olevansa menossa Music Bariin, ja että siellä on muitakin meidän työkavereita. Silloin asiakas pyysi henkilökuntaa tilaamaan taksin, missä kesti jälkikäteen ajateltuna yllättävän kauan.

Kun taksi tuli, siihen nousi asiakkaan lisäksi ainakin toinen pietarilaisista. Viimeiset pari juomaa Fix Clubilla juuri ennen poistumista veivät asiakkaan nopeasti kovaan humalatilaan eikä asiakas muista taksin kyytiin nousemisen jälkeen matkasta juuri mitään. Asiakas pyysi kuitenkin jo alussa kuljettajaa ajamaan hotellille jonkin kioskin kautta mistä asiakas voisi ostaa tupakkaa. Asiakkaalla on hatarat muistikuvat siitä, että hänelle olisi taksissa sanottu hänen olevan velkaa yökerholle viimeisistä juomista koska ei maksanut niitä. Yökerhossa ne kuitenkin olivat tarjottuja juomia. Lisäksi asiakkaalle on hatara muistikuva, että hän olisi joutunut ottamaan jossain vaiheessa täysin toisen taksin päästäkseen hotellille saakka. Asiakas on puhelutietojen mukaan yrittänyt soittaa kahdelle kollegalleen 05.28-05.29, hatarien muistikuvien mukaan kadun laidalla taksia hakiessaan.
 
Loppujen lopuksi asiakas oli hotellilla ehkä vasta noin kuuden maissa. Taksissa ei ollut muita kuin asiakas ja kuski silloin. Sattumalta myös kolme kollegaa olivat juuri saapumassa hotellille kaupungilta ja he törmäsivät hotellin aulassa. He menivät asiakkaan huoneeseen odottelemaan aamupalan alkamista ja aamupalan jälkeen he menivät nukkumaan omiin huoneisiinsa. Hotellihuoneessa asiakas katsoi tavaransa läpi ja totesi kaiken olevan tallessa, käteistäkin oli vielä jäljellä. Ajokortti oli omituisesti korttikotelossa, mutta asiakas ei kiinnittänyt siihen sen enempää huomiota.

Seuraavana päivänä lounasta syödessä he keskustelivat ravintolaillallisen summasta. Asiakas sanoi maksaneensa illallisen ja tarkistaessaan tarkkaa summaa mobiilipankista huomasi, että tili oli käytännössä tyhjennetty kokonaan. Asiakas soitti välittömästi asian hänelle selvittyä pankkiin ja sulki kortin klo 12:50. Laiva lähti klo 13:30. Myöhemmin asiakas huomasi, että myös luottopuoli oli tyhjennetty.

Asiakas säilyttää korttiaan matkapuhelimen suojakotelossa, avattavan kotelon sisäpuolella olevassa korttitaskussa. Puhelinta asiakas säilyttää aina housujen vasemmassa etutaskussa, käteisiä oikeassa etutaskussa. Asiakas kokeilee aina illanvietossa useita kertoja illan aikana kädellä, että kotelo varmasti on taskussa, niin myös tuonakin iltana. Asiakas ei säilytä tunnuslukuaan missään muualla kuin päässään ja varoo näyttämästä sitä ulkopuolisille kun näppäilee sen.

Asiakas uskoo, että tuona kyseisenä iltana jompikumpi pietarilaisista on saanut urkittua tunnusluvun, joko ruokaravintolassa tai Venuksessa. Sen jälkeen kortti on anastettu asiakkaalta viemällä korttikotelo, mutta palauttamalla se kuitenkin taskuun. Kollega muisteli jälkikäteen, että hän oli juonut yhteistilauksilla pietarilaisten kanssa ruokaravintolassa ja kun tuli maksun aika, olivat naiset ehdottaneet, että antavat kollegalle rahaa ja hän maksaa kortilla. Kollega ei ollut kuitenkaan suostunut, vaan antoi naisille 20 euroa laskun maksuun. Tämäkin näin jälkikäteen haiskahtaa siltä, että olisivat halunneet päästä urkkimaan tunnuslukua.

Kollega on yrittänyt soittaa asiakkaalle 0.40, mutta asiakkaalta on mennyt tuo puhelu täysin ohi. Asiakas uskoo, että kotelo puhelimineen on ollut silloin jonkun toisen hallussa, mutta myöhemmin palautettu ilman korttia. Seuraavan puhelun asiakas havaitsi ihan hyvin ja se tuli klo 03:55. Ensimmäinen kortin höyläys on tapahtunut klo 0.58 mikä tukee teoriaa siitä, että kortti on varastettu klo 0.40 tai aiemmin. Kun asiakas sanoi olevani lähdössä Fix Clubilta pian, alkoi taivuttelu jäämiseen, minkä syynä asiakas uskoo olevan sen, että heillä oli edelleen kortti hallussaan. Juomisen tarjoamisella asiakas uskoo olleen se tarkoitus, että asiakas sammuisi ja he voisivat palauttaa kortin hallitummin. Asiakas epäilee että juomat olivat vähintäänkin reilulla alkoholilla terästettyjä, koska niistä hän meni niin kovaan humalaan niin nopeasti. Asiakas tuli heti reissun jälkeen kipeäksi ja nousi kova kuume. 

Taksimatkasta asiakkaalla on niin huterat muistikuvat, ettei asiakas voi muuta kuin arvailla mitä on tapahtunut. Korttia on edelleen käytetty, ilmeisesti jossain minimarketin tai huoltoaseman tapaisissa paikoissa, höyläten viimeisetkin katevarat. Näitä tapahtumia asiakas ei voi reklamoida, koska asiakas ei painostavan tunnelman lisäksi muista juuri mitään tuolta ajalta. Mutta ei asiakkaalla kuitenkaan ole ollut noin 600 euron arvosta tavaraakaan mukana kun on hotellille tullut. 

Asiakkaan mielestä on päivänselvää, kun katsoo korttitapahtumia, että korttia käyttänyt henkilö ja yökerhon maksupäätettä käyttänyt henkilö ovat tehneet yhteistyötä keskenään, tai ollut jopa mahdollisesti yksi ja sama henkilö. On vaikea kuvitella, että ravintolassa voisi ostaa jotain 5.155 euron edestä illassa. Jos kuitenkin voisi, niin uskoisi veloittajan säilyttävän siitä kuitit erittäin hyvässä tallessa. Edelleen on vaikeaa kuvitella, että asiakas voisi saada 60 % alennuksen ostoksesta ravintolassa. Kun katsoo tapahtumia, niin esimerkiksi klo 1.23 on yritetty veloittaa 2.000 euroa luoton puolelta ja kun se ei ole mennyt läpi, niin seuraavaksi on yritetty veloittaa 1.500 euroa samalla minuutilla ja sitten vielä klo 1.24 800 euroa. Lopuksi on sitten vaihdettu tilin puolelle ja tuo viimeisin summa 800 euroa onkin veloitettu debit-puolelta klo 1.24. Tuon mukaan siis kokonaisalennus tuotteesta olisi ollut 1.200 euroa, sen vuoksi kun asiakkaalla ei ole varaa. Jokainen ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Asiakkaalla itsellä on erittäin hyvin tiedossa luottopuolen raja, joka on 1.000 euroa, eikä hän siis yrittäisi koskaan tehdä sieltä 2.000 euron hankintoja. Edellisen kaltaisia tapahtumia löytyy myös klo 4:01. Alun perin yritetty veloittaa 1.250 euroa, mutta kun ei ole mennyt läpi niin summaa on laskettu 800 euroon. Tässäkin olisi muka tullut 450 euron alennus ostokseen.

Pankki itsekin jo myöntää viimeisimmässä lausunnossaan, että kortti on ollut oikeudettomassa käytössä. He vetoavat kortinhaltijan törkeään huolimattomuuteen. Asiakkaalla on mielestään aika rajalliset mahdollisuudet puolustautua rikollisia vastaan, jos heidän ainoastaan tarvitsee saada kortti haltuunsa ja käyttää korttia maksupäätteessä ja he voivat ohittaa pin-koodin kyselyn, eikä heidän tarvitse toimittaa edes niitä tekaistuja kuitteja jälkikäteen kenellekään.  Asiakkaan mielestä tässä on kyse vilpillisestä veloittajasta joka on järjestelmällisesti tyhjentänyt tilit. Näin ollen asiakas katsoo olevansa oikeutettu täysimääräiseen korvaukseen.

Asiakas on kertonut asioista niin tarkasti koko tapahtumien ajalta kuin vaan pystyy eikä hän itse näe pankin väittämää ristiriitaa kertomuksessaan. Pankki sekoittaa asioita ja tulkitsee asiakkaan sanomisia väärin ilmeisen tahallaan ja on myös koko prosessin ajan muuttanut perustelujaan. Lisäksi tähän liittyy Pankin antama väärä tieto harhautustarkoituksessa FINElle. Tuo tiedon vääristely, että onko korttia käytetty pin-koodilla vai allekirjoituksella, on sen verran merkittävä kokonaisuuden kannalta, että siitä valehtelua asiakas pitää vakavana rikkeenä Pankin puolelta. Pankki jopa perusteli FINElle lähettämässään ensimmäisessä lausunnossa kielteistä korvauspäätöstään sillä, että veloitukset olisi tehty käyttäen pin-koodia.

Pankin vastine

Asiakas on kertonut olleensa Tallinnassa yökerhossa hänelle tuntemattomassa seurassa usean tunnin ajan säilyttäen korttiaan housujensa etutaskussa ja tarkastaneensa säännöllisesti kortin tallella olon. Kyseinen kortti on asiakkaan kertoman mukaan ollut hänen hallussaan tapahtumien jälkeenkin.

Pankin korttijärjestelmätietojen perusteella asiakkaan reklamoimat veloitukset ovat tapahtuneen noin kolmen tunnin aikana asiakkaan kortin sirua lukien kortin ollessa veloittajan maksupäätteessä ja tapahtumat on hyväksytty allekirjoituksella. Kortin käyttöpaikka ei valitettavasti ole Pankin pyynnöstä huolimatta toimittanut kuitteja tapahtumista.

Selvyyttä ei ole, miten ulkopuolinen on voinut saada kortin asiakkaan kertomalla tavalla tilapäisesti haltuunsa ja käyttöönsä. Erityistä huolellisuutta kortin säilytyksessä tulee noudattaa tilanteissa, joissa sen katoamisen riski on suuri tai on riski joutua rikoksen kohteeksi kuten esimerkiksi tässä tapauksessa oltaessa ulkomailla ravintolassa entuudestaan tuntemattomassa seurassa. Sikäli kun jonkun on ollut mahdollista saada kortti käyttöönsä ja palauttaa se tuntien jälkeen asiakkaalle, asiakas ei ole toiminut korttiehtojen edellyttämällä tavalla huolellisesti eikä olosuhteisiin nähden riittävillä toimilla varmistunut kortin tallella olosta. Saadun selvityksen ja tapauksen olosuhteiden perusteella Pankki katsoo, että asiakas ei ole noudattanut maksupalvelulain ja korttiehtojen edellyttämää riittävää huolellisuutta, ja on siten säilyttäessään korttiaan menetellyt törkeän huolimattomasti, joten Pankki ei vastaa asiasta aiheutuneesta vahingosta miltään osin.

Pankin näkemyksen mukaan asiassa on olennaista se, että asiakkaan kortti on ollut maksutapahtumien aikana veloittajan maksupäätteessä ja asiakkaan hallussa veloitustapahtumien jälkeen. Kysymys ei ole "tavanomaisesta varkaudesta", jossa kortti varastetaan, korttia käytetään oikeudettomasti, ja kortti jää käytön jälkeen varkaan haltuun, vaan tässä kortti on ollut poikkeuksellisesti tapahtumien jälkeen asiakkaalla. Tällaisessa tilanteessa tapahtumat ovat voineet edetä kolmella tavalla.
- Asiakas on itse käyttänyt korttiaan.
- Kortti on anastettu asiakkaalta, sillä on tehty maksutapahtumat, jonka jälkeen kortti on palautettu asiakkaalle.
- Kortti on anastettu asiakkaalta ennen kutakin maksutapahtumaa, palautettu tapahtuman jälkeen, ja anastettu uudelleen, eli kortti on anastettu asiakkaalta useamman kerran.

Mikäli asiakas on käyttänyt korttiaan itse, asiakas vastaa kortillaan tekemistä ostotapahtumista.

Mikäli kortti on asiakkaan huomaamatta anastettu asiakkaalta yhden tai useamman kerran ja palautettu hänelle, asiakas ei ole toiminut korttiehtojen edellyttämällä tavalla huolellisesti eikä olosuhteisiin nähden riittävinä toimilla varmistunut kortin tallella olosta ollessaan yökerhossa tuntemattomassa seurassa.

Asiakas ei ole tällöin noudattanut maksupalvelulain ja korttiehtojen edellyttämää riittävää huolellisuutta, ja on säilyttäessään korttiaan menetellyt törkeän huolimattomasti, jolloin Pankki ei vastaa asiasta aiheutuneesta vahingosta miltään osin.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- verkossa tehty rikosilmoitus
- asiakkaan ravintolalasku/kuitti 18.1.2018 klo 20.14
- tilitapahtumaluetteloita

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, onko korttitapahtumat tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja voidaanko palveluntarjoajan katsoa edellyttäneen maksajan vahvaa tunnistamista, ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan 
Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Lain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n 1 momentin mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
 1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
 2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
 3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
 4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Lain 72 §:n (Todistustaakka) mukaan 
Jos maksupalvelun käyttäjä kiistää antaneensa suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, hänen palveluntarjoajansa on osoitettava, että suostumus on annettu sovitulla tavalla. Jos maksupalvelun käyttäjä väittää, että maksutapahtumaa ei ole toteutettu asianmukaisesti, palveluntarjoajan on osoitettava, että maksutapahtuma on kirjattu ja merkitty tileille oikein ja ettei maksutapahtuman käsittelyyn ole vaikuttanut tekninen vika tai muu häiriö.
Jos maksutapahtuma on käynnistetty maksutoimeksiantopalvelun tarjoajan välityksellä, tällä on todistustaakka 1 momentissa tarkoitetuista seikoista oman suorituksensa osalta ja siitä, että maksajan maksutiliä pitävä palveluntarjoaja on vastaanottanut maksutoimeksiannon.
Se seikka, että palveluntarjoaja voi näyttää, että suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen on annettu maksuvälineellä, ei välttämättä yksin riitä osoittamaan, että maksuvälineen haltija on antanut suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, toiminut petollisesti taikka laiminlyönyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti 53 ja 54 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen -kohdan mukaan 
[…]Kortinhaltija sitoutuu säilyttämään ja käsittelemään korttia, siihen liittyvää tunnuslukua ja kortin käyttöön liittyvää muuta tunnistetta huolellisesti ja turvallisesti siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada niitä tietoonsa tai käyttää niitä.[…] Kortin, tunnusluvun ja muun tunnisteen tallella oloa on seurattava huolellisesti. Kortinhaltijan on säännöllisesti varmistettava olosuhteiden kulloinkin edellyttämällä tavalla, että ne ovat tallessa ja erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa katoamisen riski on suuri.

Korttiehtojen Ilmoitusvelvollisuus-kohdan mukaan
Kortinhaltijan ja/tai tilinomistajan on viipymättä ilmoitettava pankille, jos 
- kortti tai siihen liittyvä tunnusluku tai muu tunniste katoaa tai
- on syytä epäillä, että jokin niistä on joutunut tai saat-tanut joutua sivullisen tietoon tai haltuun tai
- korttia on saatettu käyttää oikeudettomasti […]

Korttiehtojen Kortin, tunnusluvun ja muun tunnisteen käyttö -kohdan mukaan
[…] 
Maksamisen yhteydessä kortinhaltijan on luovutettava kortista tietoja
- joko asettamalla kortti fyysisesti maksupäätteen tai muun vastaavan kortinlukijan taikka laitteen luettavaksi tai […]
Kortinhaltija hyväksyy tekemänsä sopimukset ja sitoutuu maksamaan korttitapahtumista ja varojen siirroista syntyneet saatavat pankille
- allekirjoittamalla maksu- tai myyntitositteen, joka vastaa tunnusluvun käyttöä, […]

Asian arviointi

Maksajan suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen

Maksupalvelulain 38 §:n mukaan maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla. Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009) mukaan ilmaisulla ”sovitulla tavalla” tarkoitetaan momentissa sekä suostumuksen antamismenettelyä että muotoa. Osapuolet voivat sopia, että maksaja antaa suostumuksensa korttimaksun toteuttamiseen esimerkiksi allekirjoittamalla maksutositteen tai käyttämällä maksukorttiin liittyvää tunnuslukua. 

Maksupalvelulain todistustaakkaa koskevan 72 §:n mukaan jos maksupalvelun käyttäjä kiistää antaneensa suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, on palveluntarjoajan osoitettava, että suostumus on annettu sovitulla tavalla.

Pankkilautakunta katsoo, että Pankki, joka ei ole kyennyt esittämään ko. maksutapahtumien myyntitositteita, ei ole tässä tapauksessa osoittanut, että kortinkäyttäjä olisi allekirjoittanut myyntitositteet ja että suostumus maksutapahtumien toteuttamiseen olisi siten annettu sovitulla tavalla. 

Pankkilautakunta katsoo myös tapauksessa esitetyn kokonaisselvityksen perusteella - erityisesti yksittäisten riidanalaisten maksutapahtumien ja niiden yhteismäärän suuruus sekä katteen/limiitin puutteen vuoksi epäonnistuneiden peräkkäisten ostoyritysten suuruudet ja kellonajat huomioon ottaen -, että tapauksessa on kyse kortin oikeudettomasta käytöstä.

Vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin huolimattomuudestaan laiminlyöneen maksupalvelun 53 §:ssä ja korttiehdoissa asetettuja velvollisuuksiaan, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.

Maksupalvelulain 8 §:n (Määritelmät) mukaan vahvalla tunnistamisella tarkoitetaan maksupalvelun käyttäjän sähköistä tunnistamista, jossa suojataan tunnistamistiedon luottamuksellisuutta ja käytetään menettelyä, joka perustuu vähintään kahteen seuraavista kolmesta toisistaan riippumattomasta vaihtoehdosta:
a) johonkin, mitä vain maksupalvelun käyttäjä tietää;
b) johonkin, mitä vain maksupalvelun käyttäjällä on hallussaan;
c) maksupalvelun käyttäjän yksilöivään ominaisuuteen;

Pankkilautakunta toteaa, että tässä tapauksessa maksupalvelulaissa tarkoitetun vahvan tunnistamisen edellytys olisi täyttynyt, mikäli kyseessä olevat korttitapahtumat olisi hyväksytty kortin tunnusluvulla. Tällöin olisi täyttynyt kaksi kolmesta vahvan tunnistamisen vaatimuksesta, kortin hallussapito ja tunnusluku, joka on vain asiakkaan tiedossa. Allekirjoituksella hyväksytyissä korttimaksuissa ei täyty vahvan tunnistamisen kaksi tekijää. Vaikka Pankki olisi osoittanut, että maksutapahtumat olisi hyväksytty allekirjoituksin, ei asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä. Näin ollen Pankkilautakunta ei ole katsonut tapauksessa myöskään tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä maksupalvelulain 53 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta suosittaa, että Pankki korvaa asiakkaalle kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Atrila
Ahlroth
Piilo
Pulkkinen

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia