Haku

FINE-011026

Tulosta

Asianumero: FINE-011026 (2018)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 22.08.2018

Veden tulviminen lattialle tiskialtaasta. Vuotaneen putken ikään perustuva ikävähennys vai päivänarvo? AR-laajennuksesta korvattava vahinko.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevassa rakennuksessa oli vesikatko huoltotöiden takia. Asunnon 22 asukas oli vesikatkon aikana keittiön vesihanaa kokeiltuaan jättänyt epähuomiossa hanan auki. Käyttövesi oli kytketty päälle asiakkaan ollessa poissa asunnostaan, jolloin hanasta oli alkanut valua vettä. Tiskialtaassa olleiden esineiden johdosta vesi ei päässyt viemäriin, vaan tulvi altaan täytyttyä lattialle ja kasteli rakennuksen rakenteita sekä alapuolista huoneistoa.  

Vakuutusyhtiön sähköpostitse antaman korvauspäätöksen mukaan vahinko on kiinteistövakuutuksesta korvattava. Korvauksessa huomioidaan viemärin iän mukaisesti 60 %:n ikävähennys, koska rakennuksen kaikki putkistot ovat vuodelta 1975.

Asiakas pyysi päätöksen oikaisemista katsoen, että kyse ei ole ollut putkirikosta tai LVI-tekniikan aiheuttamasta vuotovahingosta, minkä johdosta ikävähennystä ei tulisi tehdä viemärin iän perusteella. Vakuutusyhtiö katsoi oikaisupyynnön johdosta antamassaan uudessa korvauspäätöksessä, että kyse ei ole ollut oikaisupyynnössä viitatun ehtokohdan mukaisesta veden lattiakaivoon virtaamisen estymisestä. Yhtiö katsoi, että tapauksessa sattuneen kaltaiseen inhimillisestä toiminnasta aiheutuneeseen vahinkoon, joka on vakuutusehdoissa tarkoitettu AR-vahinko, sovelletaan vakuutuksen ehtokohdan 13.2.5 mukaisesti putkiston ikään perustuvia ikävähennyksiä (60 %).

Asiakas haki muutosta päätökseen vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Vakuutusyhtiö katsoi sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan päätöksessä, että ikävähennyksiä on sovellettu vakuutusehtojen mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko käyttäjän huolimattomuudesta aiheutuneessa vahingoissa perusteltua soveltaa vakuutusehtojen kohtaa 13.2.5 (Vahingon määrä rakennusten vuotovahingoissa). Asiakas katsoo, että hanan ja viemärin iällä ei tässä tapauksessa ole ollut vaikutusta vahingon syntyyn tai sen laajuuteen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiön mukaan korvauksessa on huomioitu ikävähennyksiä 60 % sen perusteella, että putkistot ovat vuodelta 1975. Vakuutusyhtiö pitää vakuutusehtojen kohdan 13.2.5 mukaisten ikävähennysten soveltamista vahinkoon vakuutusehtojen mukaisena ratkaisuna. Ehtokohdan soveltamiseen ei vaikuta se, onko vahinko käyttäjän huolimattomuudesta aiheutunut vai ei. Vakuutusyhtiö katsoo, että vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan ikävähennysten soveltaminen ei myöskään edellytä syy-yhteyttä putken iän ja vahingon syyn tai laajuuden välillä.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan asiassa VKL 420/11 antamaan lausuntoon, jonka mukaisesti lautakunta on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että asukkaan nukahtaessa lattiakaivon päälle, voidaan vakuutusehtojen mukaan viemärin tukkeutumisesta aiheutuneissa vahingoissa tehdä viemärin iän mukaiset ikävähennykset. Tässä tapauksessa on kyse vahinkomekanismiltaan identtisestä tapahtumasta: avoinna olevasta hanasta virtaavan veden pääsy viemäriin on estynyt viemärin päällä olevan esteen takia. Koska syynä vahinkoon on ollut viemärin tukkeutuminen, sovellettavaksi tulevat nimenomaan viemärin ikään perustuvat ikävähennykset.

Tapauksessa ikävähennyksen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen 10 %:n perusvähennys ja 2 % jokaista 15 vuotta ylittänyttä, vahingon tapahtuma-ajan-kohtaan mennessä päättynyttä täyttä kalenterivuotta kohden. Ikävähennys on enintään 60 %. Tässä tapauksessa putken asennusvuosi on ollut 1975 ja vahinkovuosi on 2017, joten ikävähennys lasketaan seuraavasti:

Vahinkohetkeen mennessä täydet kalenterivuodet 2017 - 1975 - 1 = 41. Ikävähennys on 10 % + (41 v – 15 v) x 2 % = 62 %. Vakuutusehtojen enimmäismäärä huomioiden ikävähennysten osuus on tässä vahinkotapauksessa siten 60 %.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa ei ole erimielisyyttä siitä, että kyseessä oleva vahinkotapahtuma on korvattava vakuutusehtojen kohdan 11.2 (All risk –laajennus, korvattavat vakuutustapahtumat) mukaisesta turvasta. Erimielisyys tapauksessa koskee sitä, tuleeko ikävähennys tapauksessa määrittää vakuutusehtojen kohdan 13.2.5 mukaisesti, vaikka putkiston iällä ei ole ollut vaikutusta vahinkotapahtumaan.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 8.1.1 (Vuotovahinkovakuutus, Korvattavat vakuutustapahtumat, Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta
· vesijohdosta
· jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
· lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta
· öljysäiliöstä
· pore- tai uima-altaan putkistosta
· koneesta tai laitteesta.


Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana tapahtuneet vahingot.

Vakuutuksesta korvataan myös rakennuksen jätevesiviemäristä nousseesta vedestä aiheutunut vahinko, kun vahingon on aiheuttanut rakennuksen omaan viemäriverkostoon syntynyt äkillinen ja ennalta arvaamaton putkiston sisäinen tukkeutuma.

[…]

Ehtokohdan 8.2.8 (Vuotovahinkovakuutukseen liittyvät rajoitukset, Avoinna olevat hanat) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite ole rikkoutunut.

Ehtokohdan 11.2 (All Risk -laajennus, Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk -laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 5–10 perusteella.

Ehtokohdan 13.2.1 (Korvattavan vahingon määrän laskeminen, Korvausvelvollisuuden ylärajat) mukaan jos omaisuuden vakuutusarvo on sen jälleenhankinta-arvo, on vakuutuksenantajan korvausvelvollisuuden yläraja omaisuuden jälleenhankinta-arvo.

Ehtokohdan 13.2.2 (Vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan) vahingon määrä jälleenhankinta-arvon mukaan saadaan, kun omaisuuden jälleenhankinta-arvosta vähennetään mahdollinen jäännösarvo.

Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään omaisuuden jäännösarvolla vähennetty jälleenhankinta-arvo.

Ehtokohdan 13.2.5 (Vahingon määrä rakennusten vuotovahingoissa) mukaan jos rakennuksen vakuutusarvo on jälleenhankinta-arvo, on sammutuslaitteiston laukeamisvahingoissa, kohdassa 8.1.1 määritellyissä vuotovahingoissa ja kohdan 11.2 AR-vahingoissa vahingon määrä rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset vähennettynä ikävähennyksellä seuraavasti:

Kun vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston, koneen, laitteen tai sammutuslaitteiston tai tukkeutuneen viemärin ikä on vahinkohetkellä
· alle 15 vuotta, korvataan vuotovahinko ilman ikävähennystä
· 15 vuotta tai sitä enemmän, vähennetään vuotovahingon määrästä ikävähennysprosentin mukainen osuus.

Ikävähennysprosentti saadaan laskemalla yhteen 10 %:n perusvähennys ja 2 % jokaista 15 vuotta ylittänyttä, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättynyttä, täyttä kalenterivuotta kohden. Ikävähennyksenä vähennetään kuitenkin enintään 60 %.

Liitoskohdan vuotaessa ikävähennys määritellään vanhemman putkenosan mukaan.
[…]


Ehtokohdan 13.3.3.1 (Vuotovakuutuksen korotettu omavastuu) mukaan jos vuotovahinko aiheutuu siitä, että veden virtaaminen lattiakaivoon on estynyt kaivon päällä olleen esteen takia, vähennetään vahingon määrästä perusomavastuun jälkeen 10 %:n lisäomavastuu. Omavastuun määrä on kuitenkin enintään 20 000 euroa.

Jos vahingon määrästä on tehty ikävähennys, ei omavastuuta vähennetä korotettuna.

Asian arviointi

Tässä tapauksessa vakuutetun rakennuksen rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut sen seurauksena, että asukas on käyttöveden ollessa katkaistuna kokeillut keittiön hanasta, onko katkos jo loppunut ja tässä yhteydessä vahingossa jättänyt keittiön vesihanan auki. Kosteuskartoitusraportissa 28.8.2017 todetaan, että asiakkaan ollessa lähikaupassa vedet on kytketty päälle. Tiskialtaassa on ollut runsaasti ”irtaimistoa ym. roskaa”. Valuva vesi on näin tulvinut yli keittiön lattialle ja muualle huoneistoon.

Osapuolten välillä on riidatonta, että kyseessä oleva vahinkotapahtuma ei ole korvattava vakuutusehtojen kohdan 8.1.1 mukaisesti vuotovahinkona, vaan vakuutusyhtiön 29.11.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä mainitulla tavalla AR-laajennuksesta korvattavana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona. Vakuutusyhtiön ratkaisu on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan tältä osin perustunut siihen, että hana, josta vettä on valunut, ei ole ollut ehtokohdassa tarkoitetulla tavalla rikkoutunut. Koska veden pääsy tiskialtaan viemäriin on estynyt sen päällä tiskialtaassa olevien esineiden vaikutuksesta, kyse ei myöskään ole ollut viemäriverkostoon syntyneestä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta putkiston sisäisestä tukkeumasta.

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiön kantaa siitä, että esillä olevassa tapauksessa sattuneen AR-vahingon korvauksista tehdään putkiston ikään perustuva vähennys, puoltaa ehtokohdan 13.2.5 otsikointi ”Vahingon määrä rakennusten vuotovahingoissa”. Mainittu otsikko muodostaa yhdessä ehtokohdan ensimmäisessä kappaleessa olevan, ehtokohdan 11.2 mukaisia AR-vahinkoja koskevan maininnan osalta lukijalle käsityksen siitä, että myös sellaisten AR-vahinkojen osalta, jotka eivät ole aiheutuneet minkään putken tai laitteen rikkoutumisesta tai vuotamisesta, ikävähennys tehdään tämän ehtokohdan mukaisesti. Tätä johtopäätöstä tukee osaltaan myös ehtokohdan 11.2 mukaisten AR-vahinkojen rinnastaminen ehtokohdassa 8.1.1 määriteltyihin vuotovahinkoihin. Toisaalta ensimmäisen kappaleen tekstin perusteella jää näitä mainintoja lukuun ottamatta muuten avoimeksi, minkälaisiin äkillisiin ja ennalta arvaamattomiin vahinkoihin tämän ehtokohdan ikävähennystä on tarkoitettu sovellettavan.

Vakuutusyhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnan aikaisempaan ratkaisusuositukseen tapauksessa VKL 420/11. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että tuossa tapauksessa sovelletut vakuutusehdot ovat olleet olennaisesti esillä olevasta tapauksesta poikkeavat. Lisäksi kyse on ollut vuotovahinko-osasta korvattavan vahingon ikävähennysten laskemisesta, kun taas tässä tapauksessa kyse on vakuutuksen nk. AR-laajennuksesta äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona korvattavasta tapauksesta. Näistä syistä Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön vetoamalla ratkaisulla ei ole varsinaista ohjaavaa vaikutusta nyt käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta. 

Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 2. kappaleen sanamuodon mukaan ikävähennys tehdään ”vahingon aiheuttaneen johdon, putkiston, koneen, laitteen tai sammutuslaitteiston tai tukkeutuneen viemärin” (kursivointi tässä) iän perusteella. Tämä nimenomainen maininta viittaa siihen, että ikävähennyksen tekeminen puheena olevan ehtokohdan 2. kappaleen mukaisesti edellyttää vahingon jonkinlaista syy-yhteyttä vahingon aiheuttaneeseen viemäriin tai laitteeseen.  Saman ehtokohdan 4. kappaleen mukaan liitoskohdan vuotaessa ikävähennys määritellään vanhemman putkenosan mukaan. Myös tämä maininta tukee osaltaan johtopäätöstä siitä, että ikävähennys tulee sovellettavaksi silloin, kun vuoto tapahtuu laitteesta, putkesta tai viemäristä, ja putken iällä on ollut merkitystä vuotovahingon tapahtumisen kannalta.

Vakuutuslautakunta kiinnittää huomiota lisäksi siihen, että vakuutusehtojen kohta 13.3.3.1, joka koskee lattiakaivon päällä olleen esteen aiheuttamasta vahingosta tehtyjä vähennyksiä (ja siten AR-laajennuksesta korvattavia vahinkoja) on muotoiltu siten, että näistä vahingoista vähennetään ensisijaisesti 10 %:n lisäomavastuu. Omavastuuta ei vakuutusehtojen mukaan kuitenkaan vähennetä korotettuna, mikäli vahingon määrästä on tehty ikävähennys. Vaikka nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei olekaan ollut kyse lattiakaivon päällä olleen esteen aiheuttamasta vahingosta, kyse on kuitenkin AR-laajennuksesta korvattavasta vahingosta, joka ei lattiakaivon päällä olevan esteen tilanteita koskevaa ehtokohtaa vastaavasta syystä ole vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattava. Ehtokohdan 13.3.3.1 keskeisenä sisältönä on, että ikävähennystä ei siinä mainituissa tapauksissa lähtökohtaisesti tehdä. Myös tämän ehtokohdan perusteella on siten tulkinnanvaraista, tuleeko putken tai laitteen ikään perustuva ikävähennys tehtäväksi sellaisesta nesteen vuotamista käsittäneestä vahingosta, jonka syynä ei ole putken tai laitteen rikkoutuminen, toimimattomuus tai sisäinen tukos. Ehtojen tulkinnanvaraisuutta lisää se, että ehtokohdan 13.3.3.1 otsikkona on ”Vuotovakuutuksen korotettu omavastuu”, vaikka se ei sisältönsä puolesta koske vakuutuksen vuotovahinko-osasta (kohta 8, ”Vuotovahinkovakuutus”) korvattavia vahinkoja.

Esillä olevassa tapauksessa on kyse vakuutusyhtiön vakiosopimusehtojen soveltamisesta. Yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan vakioehtojen ollessa sisällöltään ristiriitaiset niitä tulkitaan laatijansa vahingoksi. Tässä tapauksessa vakuutusehdot ovat sisällöltään ristiriitaiset ja monitulkintaiset siltä osin, tuleeko AR-laajennuksesta korvattavien vahinkojen osalta ikävähennys tehdä vahingon aiheuttaneen putken tai laitteen iän perusteella niissäkin tilanteissa, joissa putkella tai laitteella ei ole ollut suoranaista merkitystä vahingon aiheutumisen kannalta. Vakuutusehtoja voidaan edellä mainituista syistä tässä tapauksessa perustellusti tulkita siten, että vuotovahingon ikävähennyksen soveltaminen edellyttää ehtokohdan 12.5 sanamuodon mukaisesti sitä, että ikävähennyksen laskemisen perusteena oleva putki tai laite on ollut vahinkotapahtuman konkreettisena aiheuttajana. Koska tällaisesta tilanteesta ei tässä tapauksessa ole ollut kysymys ja osapuolten välillä on riidatonta, että kyse on jälleenhankinta-arvon mukaan korvattavasta kohteesta, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko tulee korvata vakuutusehtojen 13.2.2 mukaisesti jälleenhankinta-arvon perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon jälleenhankinta-arvon mukaisesti ilman ikävähennyksen tekemistä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia