Haku

FINE-010917

Tulosta

Asianumero: FINE-010917 (2019)

Vakuutuslaji: Yksityistapaturmavakuutus

Ratkaisu annettu: 28.08.2019

Kuinka suuri pysyvä haitta vahinkotapahtumasta oli aiheutunut? Aivovamman jälkitila. Kaularangan oireet.

Tapahtumatiedot

A (syntynyt 1969) joutui 2.8.2011 liikennevahinkoon, jossa rekka törmäsi A:n kuljettaman henkilöauton takaosaan. Lääketieteellisessä selvityksessä A:lle kuvataan aiheutuneen vahinkotapahtumassa aivovamma ja niskan piiskaniskuvamma.

A haki yksityistapaturmavakuutuksesta pysyvän haitan korvausta. Vakuutusyhtiö katsoi päätöksessään, että A:lle on aiheutunut vahinkotapahtuman seurauksena haittaluokan kolme (3) mukainen lievä aivovamman jälkitila ja haittaluokkaa kaksi vastaava (2) kaularangan toimintahäiriö. Näistä muodostuu haittaluokan viisi (5) mukainen yhdistetty haitta.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Hän vaatii haittaluokan kaksitoista (12) mukaista korvausta. Tämä muodostuu aivovamman jälkitilasta tulevasta haittaluokan kahdeksan (8) mukaisesta haitasta sekä niskan retkahdusvamman jälkitilasta aiheutuvasta haittaluokan seitsemän tai kahdeksan (7-8) mukaisesta haitasta. A viittaa hoitavien lääkärien hänen tilastaan 4.11.2013, 10.12.2013, 3.11.2014 ja 19.11.2014 antamiin lausuntoihin. Näistä selvityksistä ilmenee, että A:lle on jäänyt vahva-asteinen neuropsykologinen oireisto ja krooninen kipuoireisto sekä huomattava tuen, ohjauksen ja avun tarve. Kaularangan kuvantamistutkimuksessa on tehty löydös. A:lla on keskivaikean aivovamman [jälkitilaan] sopiva oirekuva ja piiskaniskuvamman jälkitila, joka ilmenee niskavaivoina ja neurologisina oireina, kuten tunnon heikkenemisenä. A on työkyvytön.

Vakuutuslautakunnan asiassa hankkiman lääketieteellisen asiantuntijalausunnon tiedoksiannon jälkeen A:n toimittamassa kirjelmässä tuodaan esille, että A:n oireita ei voida selittää muilla syillä kuin aivo- ja kaularankavammoilla. A:lla on ollut onnettomuutta edeltävä muistiaukko ja sekavuutta onnettomuuden jälkeen. Aivovammapotilaan oireet voivat myös vaikeutua ajan kuluessa. A:n pysyvä haitta tulee arvioida hänen tilansa ja oireidensa perusteella eikä arviota tule perustaa puutteellisiin tai laiminlyötyihin alkuvaiheen merkintöihin. Aikaisemman lääketieteellisen selvityksen lisäksi A viittaa lääkärinlausuntoon 14.12.2017, kuntoutuslausuntoon 21.5.2015, kuntoutusyhteenvetoon 2.9.2015 ja kuntoutuslausuntoon 5.12.2017.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen ja toistaa vastineessaan korvausmenetellyn yhteydessä esittämäänsä.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä E-lääkärinlausunto 10.12.2013, E-lääkärinlausunto 3.11.2014, E-lääkärinlausunto 19.11.2014 ja siihen liittyvä fysiatrian käyntimerkintä 19.11.2014, E-lääkärinlausunto 14.12.2017, neurologin käyntimerkintä 10.12.2013 sekä kaularangan magneettitutkimuksen lausunto 4.11.2013 ja siihen liittyvät rotaatiolausunto sekä fysioterapeutin merkinnät 28.10.2013.

Lisäksi lautakunnalla on käytössään lausunnot neuropsykologisesta kuntoutuksesta 15.12.2014 ja 5.12.2017, tasapainotestit 3.8.2015 ja 7.8.2015, kuntoutusjaksoon 29.7.2015–18.8.2015 liittyvät fysioterapian, psykologian, puheterapian ja sosiaalityön lausunnot sekä kuntoutusyhteenveto 2.9.2015.

Neurologin käyntimerkinnän 10.12.2013 mukaan A on ollut peräänajokolarissa 2.8.2011. Onnettomuudessa rekka-auto oli ajanut A:n auton perään 80 km/h nopeudella. Auton perän ilmoitetaan painuneen täysin kasaan. A oli ollut vahinkopaikalla tajuissaan ja valittanut raajojen puutumista ja hengitysvaikeutta. Vahinkotapahtuman jälkeinen muistiaukko on merkinnän mukaan ollut alle vuorokauden mittainen.

E-lääkärinlausuntoon 3.11.2014 merkityn tapahtumakuvauksen mukaan A:lla oli ollut takaraivolla hematooma ja hän oli valittanut niskakipua. Sairaalaan siirrettäessä A oli ollut sekava, mutta päivystykseen tultaessa yleistila oli ollut jo hyvä.  E-lääkärinlausunnon 3.11.2014 mukaan A kertoi, että hänellä on vahinkopäivältä vain yksi hatara muistikuva ennen onnettomuutta. Seuraava muistikuva oli vahingon jälkeiseltä päivältä ja siitä eteenpäin muistikuvat olivat yhtenäiset.

E-lääkärinlausunnon 3.11.2014 mukaan A:lle alkuvaiheessa tehdyssä pään TT-tutkimuksessa ei tehty kallonsisäisiä vammalöydöksiä. A:lle 27.12.2011 tehdyssä pään magneettitutkimuksessa löydös oli normaali. Kaularangan magneettikuvauksessa 27.10.2011 ei havaittu traumamuutoksia, vaan vain lieviä kulumamuutoksia. A:lle 28.10.2013 tehdyssä dynaamisessa kaularangan magneettitutkimuksessa todettiin yliliikkuvuutta ja alarialigamentin ruptuuraksi tulkittua kirkassignaalisuutta.

E-lääkärinlausunnon 3.11.2014 merkintöjen mukaan A:lle 3.1.2013 tehdyssä neuropsykologisessa tutkimuksessa hänen kognitiivisen suoriutumisensa todettiin olevan vähän yli keskitasoa. Muistitoiminnat olivat keskitasoa parempia. Selkeää kielellisen hahmottamisen tai päättelyn tai muistin vaikeuksia ei hänellä ollut havaittavissa, mutta lievää tarkkaavaisuuden säätelyn ja eriyttämisen ja työmuistiprosessoinnin vaihtelua oli todettavissa. Osin todettiin jumiutumista ja virhealttiutta. Oireet korostuivat väsyneenä.

E-lääkärinlausunnon 3.11.2014 mukaan A:lle on jäänyt tyypillinen lievä aivovamman ja piiskaniskuvamman jälkeinen oirekuva. Hänellä esiintyy niska-hartia-takaraivokipua ja lihastensio-oireistoa, johon liittyvät tasapainoepävarmuusongelmat erityisesti epätasaisessa maastossa. Kognitiivisena oireena A:lla on muistiongelmaa, keskittymiskyvyn hankaluutta, ärsyyntymistaipumusta, normaalista poikkeavaa väsyvyyttä ja lisääntynyttä vuorokautisen unen tarvetta. Lisäksi hänellä on jonkun verran mielialaongelmia ja lisäksi seksuaalitoimintojen heikkenemistä.

E-lääkärinlausunnon 3.11.2014 merkintöjen mukaan A on ollut kuntoutuksessa touko-kesäkuussa 2013 ja loka-marraskuussa 2013. Niskaoireen hoitona A on saanut ortopedistä manuaalista terapiaa. A:n ei ole katsottu pystyvän jatkamaan työssään. Hän oli yrittänyt työhön paluuta, mutta oli joutunut toistuvasti sairauslomille. Oireena hänellä oli ollut päänsärkyä, jota hälinä pahentaa. A:n kuvataan olleen väsynyt ja yöunet ovat olleet pitkiä. Vastaanoton aikana hänellä todettiin ajoittaista mieleen palauttamisen ongelmaa. Tutkimuslöydöksinä oli havaittavissa vähäistä tasapainovaikeutta ja tunnon "toisenlaisuutta" kasvoilla käsissä eri puolilla. Aivovamman jälkitilan haittaluokaksi on E-lääkärinlausunnossa 3.11.2014 arvioitu kahdeksan (8).

A on ollut 19.11.2014 fysiatrin arvioissa. Oireina A:lla on kuvattu päänsärkyä ja yläniskan kipuoiretta, joka säteilee oikeaan yläraajaan. A:lla on ollut huimauksen tunnetta ja kaatumisen tunnetta. Esimerkiksi liukuportaissa hän ei kykene hahmottamaan, milloin pitäisi astua pois. Aamuisin ylös noustessa hän tuntee huimausta ja joutuu pitämään sängyn laidasta kiinni. Niskan liikkeet A on kokenut kivulloisina. Puutumista on esiintynyt vasemmalla käden IV-V ja sormissa vasemmalla pikkuvarpaassa. Öisin käsien puutumista, vasen yläraaja on kauttaaltaan jäykemmän tuntuinen. Tilankuvauksessa todetaan niskahartiaseudun lihakset kireiksi kauttaaltaan. Kaularangan liikkeistä provosoituu kipua ja huonovointisuuden tunnetta. Rotaatioissa ja fleksiossa on rajoittuneisuutta jonkin verran. Ihotunnossa todetaan lievää alentumista hermotusalueilla C4-C8. Olkanivelen liikkeet ovat olleet normaalit ja kivuttomat. Lihasvoimat ovat muutenkin symmetriset ja heijasteet normaalit. Kaularangan osalta haittaluokaksi on arvioitu tuolloin 7-8.

Asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa lääketieteellisen asiantuntijalausunnon neurologian erikoislääkäri Timo Pietilältä. Selvitysten osalta erikoislääkäri Pietilä huomauttaa, että alkuvaiheen sairauskertomuksia ei ole käytössä eikä aineisto kata myöskään vahinkotapahtumaa edeltävää aikaa. Asiantuntijalausunnon mukaan alkuvaiheen sairauskertomuksien puuttumisen vuoksi muistiaukon pituuden arvioiminen on epävarmaa.

Neurologian erikoislääkäri Pietilä huomauttaa asiantuntijalausunnossaan, että Käypä hoito -suosituksen [29.12.2017] määritelmän mukaan kysymys on lievästä aivovammasta, kun henkilön GCS-pistemäärä on 13–15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan ja lisäksi henkilöllä on jokin seuraavista tiloista: enintään 30 minuutin tajuttomuus, enintään 24 tunnin vahinkotapahtuman jälkeinen muistiaukko tai vähäinen vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa. Keskivaikean aivovamman määritelmä on Käypä hoito -suosituksen mukaan: vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa ja jokin seuraavista: GCS-pistemäärä 9-12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen, yli 30 minuutin mutta enintään 24 tunnin tajuttomuus ja yli 24 tunnin mutta enintään seitsemän vuorokauden vahinkotapahtuman jälkeinen muistiaukko.

Asiantuntijalausunnon mukaan A:lla ei ole ollut havaittavissa olevaa kallonsisäistä löydöstä ja vahinkotapahtuman jälkeinen muistiaukko on ollut korkeintaan noin vuorokauden. Keskivaikean aivovamman kriteerit eivät täyty, joten alkuvaiheen aivovamma on ollut vaikeusasteeltaan lieväksi luokiteltava. Aivovamman jälkitilan haittaa arvioitaessa todetaan A:n alkuvaiheen tietojen viittaavan lievään aivovammaan. Oireina A:lla on kuvattu päänsärkyä, väsymistä, lievää muistin epävarmuutta, alentunutta rasituksen sietoa. Tutkimuslöydökset ovat olleet vähäisiä eikä merkittävää sosiaalisen toimintakyvyn alentumaa ole ollut havaittavissa. Asiantuntijalausunnon mukaan haitan nimike on lievä aivovamman jälkitila. Haittaluokaksi arvioidaan kolme (3).  Haitan voidaan arvioida muodostuneen pysyväksi noin kahden vuoden kuluttua vammasta.

Asiantuntijalausunnon mukaan dynaamisen magneettitutkimuksen merkitys on epäselvä, koska myös henkilöillä, joilla ei ole niskaoireita, tapahtuu merkittäviä selkäydinkanavan koon muutoksia pään taivutuksiin liittyen. Alariaaliligamettien signaalimuutoksien merkitys on vähäinen ja myös terveillä koehenkilöillä muutoksia havaitaan runsaasti. Tämän tutkimuksen [kuvantaminen 28.11.2013] tuloksien merkittävyys jää hyvin epävarmaksi ja vähäiseksi. Asiantuntijalausunnon mukaan A:lla on todettu kaularangan alueella lieviä, kivulloisia liikerajoituksia ja lieviä yläraajojen neurologian löydöksiä. Fysiatrin käyntimerkinnän (19.11.2014] pohjalta A:lla kuvattuja oireita ei voida luokitella kohtalaisen voimakkaiksi. Kysymyksessä on nimikkeen kaularangan lievä toiminnanvajaus perusteella arvioitava tila ja haittaluokka on kaksi (2). Haitan voidaan arvioida olevan pysyvä noin kahden vuoden kuluttua vammasta, joskin lievää parantumista on voinut tämän jälkeen vielä tapahtua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys A:lle vahinkotapahtuman 2.8.2011 perusteella muodostuneen yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavan pysyvän haitan arvioinnista.  

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 1.1 (Tapaturma) mukaan tapaturmalla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, joka johtuu ulkoisesta syystä ja aiheuttaa vakuutetulle ruumiinvamman hänen sitä tahtomatta.

Vakuutusehtojen kohdan 2.4 (Haittakorvaus) mukaan haitalla tarkoitetaan lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka tapaturmasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määritettäessä huomioidaan ainoastaan tapaturmasta aiheutuneen vamman laatu, ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Haittaa määritettäessä ei huomioida vakuutetun niitä vikoja tai sairauksia, jotka eivät johdu tästä korvattavasta tapaturmasta.

Haitan suuruus määritetään Sosiaali- ja terveysministeriön antaman tapaturmavakuutuslakiin perustuvan haittaluokituspäätöksen mukaisesti. Haitta-luokituspäätöksessä vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1- 20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa haittaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 %:n haittaa.

Korvausta ei makseta haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.

Vakuutusehtojen kohdan 2.4.1 (Korvaus pysyvästä haitasta) mukaan korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, mutta aikaisintaan kun pysyvä haitta on jatkunut kolme kuukautta. Korvauksena maksetaan haittaluokkaa vastaava osa sovitusta haittakorvauksesta. --

Jos haittaluokka vahvistetaan korkeammaksi kolmen vuoden sisällä korvauksen maksamisesta, lisäkorvauksena maksetaan haittaluokkien erotusta vastaava määrä. Myöhemmin ei korvauksen määrää tarkisteta vamman haittaluokan muuttuessa.

Asian arviointi

Syy-yhteys ja korvaus pysyvästä haitasta

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan lähtökohtaisena velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon vamman laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvän haitan suuruus määritellään tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen (1649/2009) mukaan.

Vakuutuslautakunta arvioi ensin A:lle aivovamman jälkitilasta aiheutuvaa pysyvää haittaa. Tämän jälkeen arvioidaan kaularangan oireiston aiheuttamaa pysyvää haittaa. Lopuksi lautakunta ottaa kantaa yhdistettyyn haittaluokkaan.  

Aivovamman jälkitila

Vakuutuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen (1649/2009) kohdan 6. (Aivot) mukaan aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä haittaa arvioitaessa on aina selvitettävä aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen oireista ja tutkimuslöydöksistä. Näitä ovat tajunnan tason alenema, muistiaukon kesto, mikäli mahdollista arvioituna tuoreeltaan vamman jälkeen, ensiavussa tehdyt objektiiviset havainnot tajunnasta ja muusta neurologisesta tilasta sekä aivokuvausten tulokset. Alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen. Jälkitilan aiheuttaman haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen.

Tässä tapauksessa Vakuutuslautakunnalla ei ole käytössään alkuvaiheen potilasasiakirjoja. Selvityksestä kuitenkin ilmenee, että vuonna 2011 tehdyissä kuvantamistutkimuksissa ei ole tehty kallonsisäisiä tapaturmavammalöydöksiä. Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A olisi ollut tajuton tai että hänellä olisi ollut yli vuorokauden mittainen vahinkotapahtuman jälkeinen muistiaukko.

Vakuutuslautakunnan hankkimassa asiantuntijalausunnossa kuvataan aivovammojen Käypä hoito -suosituksen mukaiset lievän aivovamman ja keskivaikean aivovamman edellytykset. Asiantuntijalausunnon mukaan A:n alkuvaiheen aivovamma on ollut vaikeusasteeltaan lieväksi luokiteltavissa oleva. Lautakunta pitää selvitettynä, että A:lle on aiheutunut 2.8.2011 sattuneessa vahinkotapahtumassa lievä aivovamma. Alkuvaiheen aivovamman tilaa ei voida arvioida keskivaikeaksi selvityksessä mainitun vahinkotapahtumaa edeltävän muistiaukon perusteella. Tilanteessa, jossa lautakunnalle ei ole esitetty alkuvaiheen lääketieteellistä selvitystä, ei vahinkotapahtumasta johtuvaa alkuvaiheen tilaa voida päätellä myöskään myöhemmin kuvatun oireilun nojalla.

Haittaluokituksen aivoja koskevan osan (6. Aivot) mukaan aivovamman aiheuttamassa kokonaishaitassa ovat tärkeimpiä kyky- ja persoonallisuusmuutokset ja joissain tapauksissa psyykkiset jälkihaitat, kuten kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Näiden lisäksi esiintyy osalla aivovamman saaneista erityishäiriöinä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö, dysfasia tai epilepsiaa. Muita vaihtelevasti esiintyviä oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, väsyvyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti. Nämä eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivo-vammojen jälkitilan vaikeuden arvioinnille.

Haittaluokituksen aivovammoja koskevan osan nimikkeen ”Lievä aivovamman jälkitila” (haittaluokka 0-5) kuvauksen mukaan alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan. Lievä aivovamman jälkitilaan liittyy lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumusta, muistin lievä epävarmuutta kuormituksessa sekä vähän alentunut rasituksensieto. Sosiaalinen toimintakyky on ennallaan.

Haittaluokituksen nimikkeen ”Keskivaikea aivovamman jälkitila” (haittaluokka 6-10) kuvauksen mukaan alkuvaiheen tiedot viittaavat vähintään keskivaikeaan aivovammaan. Keskivaikean aivovamman jälkitilaan liittyy lieviä, mutta selvästi haittaavia pysyviä oireita, kuten toistuvat päänsäryt, muistin heikkeneminen, väsyvyys ja aloitekyvyn aleneminen. Sosiaalinen toimintakyky on hieman heikentynyt. Tutkimuksissa todetaan haittaavia vaikeuksia muun muassa toiminnan ohjauksessa ja muistissa. Myös kognitiivisia erityishäiriötä, epilepsiaa tai lieviä halvauksia voi esiintyä.

Edellä todetun mukaisesti A:lle on aiheutunut alkuvaiheen lievä aivovamma. Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan myöhemmin A:lla on oireina kuvattu päänsärkyä, väsymistä, lievää muistin epävarmuutta, alentunutta rasituksen sietoa. Tutkimuslöydökset ovat olleet vähäisiä eikä merkittävää sosiaalisen toimintakyvyn alentumaa ole ollut havaittavissa. Asiassa saadun selvityksen perusteella ja hankkimansa asiantuntijalausunnon huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle on vahinkotapahtuman 2.8.2011 perusteella jäänyt lievä aivovamman jälkitila, joka asettuu vaikeudeltaan sanotun haittaluokituksen nimikkeen keskivaiheille. Lautakunta pitää aivovamman jälkitilan perusteella maksettua haittaluokan kolme (3) mukaista korvausta riittävänä.

Kaularangan vammoista aiheutuva haitta

A:n alkuvaiheen oireista saadun selvityksen perusteella hänen niskansa oli vahinkotapahtuman jälkeen ollut kipeytynyt. A oli tuntenut myös raajojen puutumista. Myös tapaturma on ollut tyypiltään ominainen kaularangan alueelle kohdistuvalle vammamekanismille. Myöhempien merkintöjen mukaan A:lle 27.12.2011 tehdyssä kaularangan magneettikuvauksessa ei ole havaittu tapaturmamuutoksia. Tutkimuksessa on havaittu käytettävissä olevien merkintöjen mukaan lieviä kulumamuutoksia. Vakuutuslautakunnalla ei ole käytössään radiologin lausuntoa tästä kuvantamistutkimuksesta.

A:lle 28.10.2013 tehdyssä dynaamisessa kaularangan magneettitutkimuksessa todettiin yli-liikkuvuutta ja alarialigamenttiin liittyvä löydös. Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan dynaamisen magneettitutkimuksen merkitys on epäselvä. Lausunnon mukaan henkilöillä, joilla ei ole niskaoireita, tapahtuu merkittäviä selkäydinkanavan koon muutoksia pään taivutuksiin liittyen. Asiantuntijalausunnon mukaan alariaaliligamettien signaalimuutoksia koskevien havaintojen merkitys on vähäinen ja myös terveillä koehenkilöillä muutoksia havaitaan runsaasti. Edellä todetun huomioiden Vakuutuslautakunta ei ole voinut tehdä kuvantamistutkimuksen 28.10.2013 perusteella päätelmiä 2.8.2011 sattuneen vahinkotapahtuman A:n kaularangalle aiheuttamista vammoista.   

A:n kaularangan vammoista johtuva haitta arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen (1649/2009) kohdan 3. (Kaularanka) perusteella Siinä kaularangan lievän toiminnanvajauksen (0-3) mukaiseen tilaan mainitaan liittyvän lieviä kivuliaita kaularangan liikerajoituksia ja lieviä yläraajan neurologisia oireita ja löydöksiä. Kaularangan keskivaikeaan toiminnanvajaukseen (4-6) liittyy kohtalaiset ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset, kohtalaisia neurologisia oireita ja yläraajojen tunto-, motoriikka- ja hienomotoriikkalöydökset. Kaularangan vaikeaan toiminnanvajauksen (7-10) kuvauksessa mainitaan huomattavat ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset ja haitallinen virheasento, huomattavia neurologisia oireita ja yläraajojen tunnon, motoriikan ja hienomotoriikan häiriöitä.

Vakuutuslautakunnan hankkiman asiantuntijalausunnon mukaan A:lla on todettu kaularangan alueella lieviä, kivulloisia liikerajoituksia ja lieviä yläraajojen neurologian löydöksiä. Lausunnon mukaan fysiatrin käyntimerkinnän [19.11.2014] nojalla A:lla kuvattuja oireita ei voida luokitella kohtalaisen voimakkaiksi. Asiantuntijalausunnon mukaan kysymyksessä on haittaluokan kaksi (2) mukaiseksi arvioitava kaularangan lievä toiminnanvajaus.

Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A:lle olisi vahinkotapahtumasta 2.8.2011 aiheutunut luotettavasti kuvantamismenetelmillä havaittuja tai muulla tavoin todettuja tapaturmaisia kudosvaurioita. Huomioiden tämän seikan ja kaularangan oireista saadut tilankuvaukset lautakunta katsoo, että A:lle on jäänyt 2.8.2011 sattuneen vahinkotapahtuman johdosta lievä kaularangan toiminnanvajaus. Lautakunnalla ei ole käytettävissä olevan selvityksen nojalla perustetta arvioida kaularangan toiminnanvajauksen aiheuttamaa pysyvää haittaa haittaluokkaa kaksi (2) korkeammaksi.

Yhdistetty haitta

Vakuutuslautakunta katsoo sille esitetyn selvityksen perusteella, että A:lle on jäänyt vahinkotapahtuman 2.7.2011 seurauksena haittaluokan kolme (3) mukainen lievä aivovamman jälkitila ja haittaluokan kaksi (2) mukainen lievä kaularangan toiminnanvajaus. Näiden haittojen yhdistetty haittaluokka on viisi (5).

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Rahijärvi
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Sario
Sibakov

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia