Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 3.12.2014 mukaan A:lle (s. 1944) määrättiin vuonna 2006 Rivatril-lääkitys raajaoireisiin (alaraajojen lihasvaivat, krampit, töissä mm. portaisiin juuttuminen). Oireet tulkittiin myöhemmin virheellisesti Parkinsonin taudiksi, jota A ei kuitenkaan sairasta. Lääkkeen käytön sivuvaikutuksena A:lle syntyi toistuva, hyvin vaikea unissakävely. Aiemmassa elämässään A ei ollut koskaan kävellyt unissaan edes lapsena. Sivuvaikutus kesti parisen vuotta. Se alkoi vuonna 2010, toistui, tiheni ja paheni. Siitä seurasi suuria jokapäiväistä arkea rasittaneita toiminnallisia haittoja ja vaikeuksia. A löysi aamulla tavaroita epätavallisista paikoista, joihin hän oli niitä unissakävelyn aikana siirrellyt. Unihäiriö rajoitti A:n sosiaalista elämää, kun se esti vapaan matkustelun, pelästytti yövieraat ja herätti tuttavien luona yöpyessä säikähtäneen isäntäväen. A ei voinut enää ottaa vastaan vieraita tavanomaisesti. Sivuvaikutus aiheutti voimakasta psyykkistä haittaa ja se aiheutti myös vaaratilanteita ja siitä aiheutui fyysisiä vammoja. Kun yksityinen neurologi lopetti Rivatrilin vuonna 2012, unissakävely loppui kokonaan. A katsoi, että unissakävely oli Rivatrilin aiheuttama lääkevahinko ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että vahingon korvaaminen lääkevahinkovakuutuksesta edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja vahingon välillä. Yhtiö totesi, ettei unissakävelytaipumus ole Rivatrilin tunnettu haittavaikutus. Tällä perusteella yhtiö arvioi, ettei unissakävelyn syy-yhteys Rivatrilin käyttöön ollut niin todennäköinen, että kysymyksessä olisi lääkevahinkovakuutusehdoissa tarkoitettu vahinko. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että unihäiriöt ovat Rivatril-lääkityksen tunnettuja sivuvaikutuksia. Unissakävely on yksi unihäiriön muoto ja A:n kokemuksissa se on ollut pahempi kuin pahimmatkaan painajaiset. Fyysiset vaarat ovat todellisia, ikääntyminen huomioiden vielä vakavampia. Unissakävely ilmaantui lääkkeen annosnoston myötä ja ilmeni pahimpana vuosina 2009 ̶ 2010. Vuonna 2012 neurologian klinikalla epäiltiin unissakävelyn syyksi lääkevaikutusta. Puolisen vuotta myöhemmin yksityinen neurologi ryhtyi selvittämään syytä ja kehotti tauottamaan, mieluiten kokonaan lopettamaan Rivatrilin käytön. A lopetti käytön, ja tämän seurauksena unissakävelykin loppui. Toisin kuin vakuutusyhtiön päätöksessä on virheellisesti todettu, ei unissakävelyä enää Rivatrilin käytön lopettamisen jälkeen esiintynyt.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitettyyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 16.2.2005 ̶ 8.2.2016.

Neurologian sairauskertomustekstien 17.3.2005 ̶ 30.1.2015 mukaan A on vuodesta 2005 alkaen ollut tutkittavana ja hoidettavana muistivaikeuksien, kielellisten vaikeuksien, vasemmanpuoleisen kömpelyysoireiston ja kramppien sekä liikkumis- ja tasapainovaikeuksien vuoksi. Kontrollikäynnillä 31.12.2007 on yöllisten raajakramppien hoitoon päädytty kokeilemaan Rivatril-lääkettä (Rivatril 0,5 mg, ½ tablettia päivässä tarvittaessa). Kontrollikäynnillä 17.11.2008 on aloitettu ekstrapyramidaalioireisiin Sifrol. Kontrollikäynnillä 26.3.2009 on asetettu Parkinson-diagnoosi kliinisten oireiden ja Sifrol-lääkkeen hyvän vasteen perusteella, vaikkakaan diagnoosi ei aiemmin tehdyssä beeta-CIT-tutkimuksessa ole varmentunut. Merkinnän 4.1.2010 mukaan A:ta on terveyskeskuksesta ohjeistettu syksyn 2009 aikana käyttämää Rivatrilia 3 tablettia päivässä, minkä mukaisesti A on toiminut. Kontrollikäynnillä 24.1.2011 Rivatrilin annostukseksi on määrätty 0,5 mg 1 x 1 ja tarvittaessa 0,5 tablettia lisää. Poliklinikkakäynnillä 16.5.2011 A on tuonut esille yölliset unihäiriöt: on esiintynyt unissakävelyä ja kyläreissulla on yöllä ollut jonkinlainen sekavuustila.

Hoitoaikaa 23. ̶ 25.2.2012 koskevan epikriisin 2.3.2012 mukaan A on ollut osastohoidossa yöllä kotona tapahtuneen kaatumisen jälkeen. A on herännyt yöllä, huulesta on vuotanut verta ja otsassa on ollut kuhmu. Tapahtunutta A ei ole muistanut. A on kertonut, että hänellä on esiintynyt unissakävelyä noin vuoden ajan ja ajoittain hän on herännyt muualta kuin sängystä. Myös A:n läheiset ovat todenneet unissakävelyn. Viimeisen vuoden aikana on unissakävelyn lisäksi ollut lisääntynyttä muistiongelmaa ja tavaroiden putoamista käsistä. A:n käytössä olleet verenpainelääkkeet Kinzalmono ja Furesis on tauotettu. Lisäksi A:lle on suositeltu tarvittaessa käytössä olleen Tenoxin lopettamista kokonaan, koska se voi aiheuttaa huimausta, yöllistä sekavuutta ja kaatuilua etenkin, jos samanaikaisesti ottaa Rivatrilin ja Mirtazapinin, joka myös on ollut käytössä tarvittaessa. Tämän hoitojakson jälkeen A:lla on ollut neurologian päivystyskäyntejä 18.10.2013 (rintakipu, kielen turruus, puhumisen vaikeus), 17.1.2014 (outo olo oikealla päälaella/ohimolla, oikealla silmällä ei näe normaalisti, vaikeuksia löytää sanoja, irvistäminen ei ole onnistunut, katseella ei ole pystynyt seuraamaan liikettä; tähän oirekuvaan liittyen osastohoitojakso 17. ̶ 20.1.2014) ja 22.1.2014 (ei ole saanut työnnetyksi kieltä ulos suusta).

Yksityisneurologin sairauskertomustekstin 27.8.2012 mukaan A:lla on edelleen ollut unissakävelyä, viimeksi viikkoa aikaisemmin. Neurologi on suosittanut Rivatrilin tauottamista ja melatoniinin kokeilemista sen tilalle. Saman neurologin vastaanottokäynnillä 19.9.2013 A on kertonut, että melatoniini on lopettanut unissakävelyt kokonaan. Neurologian poliklinikan tekstin 13.8.2014 mukaan A on ollut vastaanotolla kliinisen tilanteen ja diagnostisten vaihtoehtojen arviointia varten. Sifrol-lääkkeen annostusta on yksityisen neurologin toimesta laskettu ja A on tämän jälkeen voinut paremmin. Vastaanotolla neurologisessa statuksessa ei ole todettu Parkinsonin tautiin sopivia löydöksiä, vaikka Sifrol-lääkitystä on merkittävästi pienennetty aiemmasta, joten lääkitys on päädytty purkamaan kokonaan. Kontrollikäyntiä 30.1.2015 koskevan epikriisin mukaan A:lla ei ole myöskään lääkityksen lopettamisen jälkeen todettu Parkinsonin tautiin sopivia löydöksiä, joten diagnoosi voidaan kumota.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla Rivatril-lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen ilmennyt unissakävelytaipumus korvata Rivatrilin aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan A:ta on vuodesta 2005 lähtien tutkittu muun muassa muistivaikeuksien, kielellisten vaikeuksien, vasemmanpuoleisen kömpelyysoireiston ja kramppien sekä liikkumis- ja tasapainovaikeuksien vuoksi. A:lle on 31.12.2007 aloitettu raajojen kramppioireiden hoitoon Rivatril-lääkitys. Annos on aluksi ollut ½ tablettia päivässä tarvittaessa, sittemmin annostusta on nostettu. Lääkkeen käytön aikana A:lla on ilmennyt taipumus unissakävelyyn ja A on mm. loukannut itseään kävellessään unissaan. Unissakävelytaipumus on A:n mukaan poistunut, kun Rivatril on vuonna 2012 vaihdettu melatoniiniin.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei Rivatril-lääkkeeseen ole liitetty unissakävelyä haittavaikutuksena. A:n osalta lautakunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että Rivatril-lääkitystä on sairauskertomustekstien perusteella ehditty käyttää vuosien ajan, ennen kuin unissakävely on alkanut. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei syy-yhteys lääkkeen käytön ja unissakävelyn välillä ole todennäköinen. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila