Tapahtumatiedot
Metsästyskoira raateli asiakkaan omistaman siitokseen tarkoitetun poronvasan, joka jouduttiin lopettamaan. Koiran omistajan vastuuvakuutusyhtiöönsä tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hän oli koiran kanssa metsällä, koira juoksi vapaana ja hyökkäsi poron kimppuun. Vastuuvakuutusyhtiö ilmoitti korvaavansa asiakkaalle rakennuskaaren 22 luvun 7 § mukaisesti puolet vasan arvosta.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas vaatii, että vasan arvo korvataan kokonaan. Asiakkaan mielestä asiassa ei voi soveltaa rakennuskaaren 22 luvun 7 §:ää, sillä lainkohta on 1800–1900-luvun taitteesta ja viittaa koiran maatalouseläimelle aiheuttamaan vahinkoon. Poronhoitolaissa viitataan nimenomaan vahingonkorvauslakiin. Lisäksi asiakas tiedustelee, millä perusteella vakuutusyhtiö on päätellyt, että vakuutuksenottaja ei ole vaikuttanut vahinkoon huolimattomalla menettelyllä. Poronhoitolaki antaa vapaan laidunnusoikeuden poronhoitoalueella.
Vakuutusyhtiö viittaa vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1. momenttiin sekä edelleen rakennuskaaren 22 luvun 7 §:ään. Vakuutusyhtiö toteaa, että eläimen omistajan ja haltijan huolellisuusvaatimus eläimen valvonnassa on oikeuskäytännössä muodostunut tiukaksi ja eläimen aiheuttamat vahingot onkin pääsääntöisesti korvattava. Valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä arvioitaessa on huomioitava riskin suuruuteen vaikuttavana seikkana eläimen laji ja rotu sekä toimintaympäristön mukaiset riskitekijät. Vaikka valvontavastuuta eläimestä voidaan pitää tiukkana, ei se kuitenkaan ole tuottamuksesta riippumaton. Korvausvastuun syntyminen edellyttää aina jotakin huolimatonta tekoa tai laiminlyöntiä, jonka seurauksena aiheutuu vahinkoa. Jos tuottamusta ei voida osoittaa, ei eläimen omistaja tai haltija ole korvausvastuussa aiheutuneista vahingoista rakennuskaaren poikkeussäännöstä lukuun ottamatta.
Vakuutusyhtiö toteaa, että saadun selvityksen perusteella vahinko ei ole tapahtunut poronhoitoalueella. Näin ollen poronhoitolain säännökset poronhoitoalueita koskien eivät sovellu tapaukseen. Vahinko on myös sattunut metsästyslain 51 §:n mukaisen koirien kiinnipitoajan ulkopuolella, joten velvollisuutta koiran kytkemiseen ei vahinkohetkenä ole ollut metsästyslain perusteella. Myöskään järjestyslain säännökset koirien kiinnipitämisestä eivät sovellu tapaukseen, sillä vahinko ei ole sattunut taajama-alueella.
Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutuksenottaja ei ole toiminut vahinkohetkellä huolimattomasti ollessaan metsässä kouluttamassa metsästyskoiraansa. Vakuutuksenottaja ei ole ajanut koiraa tarkoituksella poron kimppuun, vaan vahinko on sattunut tuntemattomasta syystä. Vakuutuksenottaja on kuitenkin korvausvastuussa porolle aiheutuneesta vahingosta em. rakennuskaaren säännöksen mukaan. Vakuutusyhtiö katsoo korvattavaksi puolet vasan arvosta, ja ilmoittaa maksavansa korvauksen, kun asiakas ilmoittaa vakuutusyhtiölle tilinumeronsa.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on vakuutussopimuslain 68 § mukaisesti varannut vastuuvakuutuksen vakuutetulle tilaisuuden tulla kuulluksi. Vakuutetulla ei ole ollut asiaan kommentoitavaa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.7.2014 alkaen) kohdan 190.4.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan yksityishenkilönä toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka syntyy ja todetaan vakuutuksen voimassaoloalueella vakuutuskauden aikana ja josta vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 § mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 § mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.
Rakennuskaaren 22 luvun 7 § mukaan se, jonka eläin toiselta tappaa syötäväksi kelpaamattoman eläimen, maksakoon puolet tapetun hintaa. Jos se syötäväksi kelpaa, maksakoon neljänneksen, ja entinen omistaja pitäköön tapetun. Jos eläin eläimen haavoittaa, olkoon korvaus puoli parannuspalkkaa ja puoli vahinkoa. Jos eläimellä on tapa tehdä vahinkoa ja omistaja sen tietää taikka häntä on siitä varotettu, maksakoon kaksinkertaisesti mitä on sanottu. Sama laki olkoon koirasta, joka puree tahi repii eläimiä. Jos koira kolmannen kerran tekee vahinkoa, maksakoon sen omistaja mitä on sanottu ja tappakoon koiran.
Ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys koiran raateleman poronvasan korvausmäärästä. Asiakas katsoo, ettei tapauksessa voida soveltaa rakennuskaaren säännöstä, jonka mukaan korvattavaksi tulisi puolet poron arvosta. Vahingonkorvauslain mukaan korvattavaksi tulisi poron täysi arvo.
Koiran omistajan vahinkoilmoituksen mukaan koiran hyökkäsi poron kimppuun heidän ollessaan metsällä. Vastuuvakuutusyhtiö on todennut vahinkoilmoituksessa ilmoitetun mukaisesti, että vahinko on tapahtunut poronhoitoalueen ulkopuolella. Vahinkopaikka ei ole ollut taajamaa, eikä vahinko ole sattunut metsästyslain mukaisena koirien kiinnipitoaikana. Vakuutusyhtiö on näihin syihin vedoten katsonut, että koiran omistajan toiminta ei ole ollut tuottamuksellista eikä siten perusta vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausvastuuta. Rakennuskaaren 22 luvun 7 § mukaan koiran omistaja on suoraan lain nojalla tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa koiran porolle aiheuttamasta vahingosta.
FINE toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää tuottamusta. Pelkästään se, että vakuutetun toiminta on johtanut vahinkoon, ei vielä tarkoita sitä, että vakuutettu olisi vahingosta korvausvastuussa. Korvausvastuun syntyminen edellyttää vakuutetun tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Lisäksi vahingon tulee olla syy-yhteydessä huolimattomaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että vahingon tulee olla toiminnan ennakoitavissa oleva seuraus.
Tässä tapauksessa metsästyskoira on ollut metsässä vapaana ja hyökännyt tuntemattomaksi jääneestä syystä poron kimppuun. FINE toteaa, että pelkkä koiran omistaminen ei synnytä vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausvastuuta sen aiheuttamasta vahingosta. Vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttäisi sitä, että koiran omistajan voitaisi osoittaa toimineen tuottamuksellisesti, jolla tarkoitetaan huolimattomuutta, laiminlyöntiä tai muuta moitittavaa menettelyä.
FINE katsoo, että pelkästään koiran vapaana pitämistä siihen sallitulla alueella ja ajankohtana ei voida pitää tuottamuksellisena menettelynä. FINE katsoo käytettävissään olleiden tietojen perusteella, että koiran omistajan ei ole osoitettu toimineen tapauksessa tuottamuksellisesti, eikä näin ollen koiran omistaja ole poron menettämisestä vahingonkorvauslain mukaisessa vahingonkorvausvastuussa.
Mainittu rakennuskaaren säännös on voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota sanamuotonsa mukaisesti sovelletaan myös koirien aiheuttamiin vahinkoihin. Säännöksen mainintaa syötäväksi kelpaamattomista eläimistä sovelletaan FINEn käsityksen mukaan myös siitosporon kaltaisiin hyöty- tai tuotantoeläimiin. Poronvasan arvosta tulee tällöin korvattavaksi rakennuskaaren 22 luvun 7 § mukaisesti puolet.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta