Haku

FINE-010788

Tulosta

Asianumero: FINE-010788 (2019)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 25.01.2019

Kaupungin vastuu. Liukastuminen kevyen liikenteen väylällä. Selvitykset liukkaudentorjuntatoimista. Tuottamus. Tuliko liukastumisesta seurannut henkilövahinko korvata kaupungin vastuuvakuutuksesta?

Tapahtumatiedot

A (s. 1936) liukastui 20.2.2016 vähän kello 10 jälkeen B:n kaupungin ylläpitämällä kevyen liikenteen väylällä. Liukastumisen seurauksena A kaatui ja hänen oikea reisiluunsa murtui. A esitti henkilövahingon johdosta korvausvaatimuksen B:n kaupungille, joka teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään B:n kaupungin selvitykseen, jonka mukaan vahinkopaikka oli viimeksi ennen A:n kaatumista aurattu ja hiekoitettu vahinkopäivän aamuna klo 5.05 ̶ 7.20, jolloin oli vallinnut normaali lauha talvikeli. Kunnossapitotoimien jälkeen vallitsevassa säätilassa ei myöskään ollut tapahtunut merkittävää muutosta, joka olisi edellyttänyt alueen aurausta tai uudelleen hiekoittamista ennen tapaturmahetkeä. Yhtiö katsoi, ettei A:n henkilövahingon ollut osoitettu syntyneen B:n kaupungin tai sen henkilökuntaan kuuluvan henkilön tuottamuksen seurauksena, mistä johtuen B:n kaupungille ei ollut syntynyt korvausvastuuta vahingosta. Korvausvastuun puuttuessa vahinkoa ei myöskään korvattu vastuuvakuutuksesta. Asia käsiteltiin A:n valituksen perusteella vielä vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakuelimessä, joka ei suosittanut muutosta päätökseen.  

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A vaatii korvausta sairaala- ja matkakuluista, kivusta ja kärsimyksestä, puhelin-, posti- ja muista vastaavista kuluista sekä asiamiehen palkkiosta. A käy kirjelmässään läpi asian käsittelyn eri vaiheita ja esittää kritiikkiä vakuutusyhtiötä, B:n kaupunkia sekä korvausasiaa hoitanutta asiamiestään kohtaan.

Kun A kaatui, kevyen liikenteen väylä oli todella liukas eikä hiekkaa ollut. B:n kaupungin edustaja on kertonut, että hiekka-auto on kulkenut kyseistä katua. A ei kuitenkaan ole saanut vastausta siihen, onko auto kulkenut ajoradalla, kevyen liikenteen väylällä vaiko kadun toisella puolella olevalla jalkakäytävällä. Kyseinen katu on kaupungin keskuskatu, jolla talviaikaan kulkee usein aura- ja hiekka-autoja menossa eri työkohteisiin. Ne eivät aina katua ajaessaan hiekoita. A huomauttaa vielä, että hänen vaatteensa olisivat kaatumisen jälkeen olleet hiekanpölyssä, jos katu olisi ollut hiekoitettu. Nyt pölyä ei kuitenkaan ollut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö viittaa vahinkopaikan kunnossapidosta vastaavan urakoitsijan selvitykseen. Kyseinen jalkakäytävä oli GPS-järjestelmään tallentuneiden tietojen mukaan hiekoitettu samana aamuna klo 5.05 ̶ 7.20 välillä. Yhtiö katsoo, että B:n kaupunki on osoittanut huolehtineensa vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta asianmukaisesti ja sääolosuhteiden edellyttämällä tavalla. Jalkakäytävä oli hiekoitettu muutamia tunteja ennen tapaturmaa ja tieto hiekoituksesta oli tallentunut urakoitsijan järjestelmään. B:n kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitovelvollisuuttaan, eikä sille siten ole syntynyt korvausvelvollisuutta A:n henkilövahingosta.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B:n kaupungille tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. Kaupungin puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, ettei kaupungilla ole asiaan lisättävää.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n henkilövahinko korvata B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (31.8.1978/669) 3 §:n (15.7.2005/547) mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. (1 mom.) Kadun kunnossapito käsittää myös ne toimenpiteet, jotka talvella ovat tarpeellisia kadun pysyttämiseksi 1 momentin mukaisessa kunnossa, kuten lumen ja jään poistamisen, kadun pinnan pitämisen tasaisena, liukkauden torjumisen, liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisen sekä katuojien, sadevesikourujen ja -kaivojen avoinna pitämisen. (4 mom.)

Saman lain 4 §:n (15.7.2005/547) 1 momentin mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. (…)

Julkisyhteisön vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 203.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön

  • toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, (…)

joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Asian arviointi

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kadun kunnossapidosta vastaavalla taholla on ns. korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kadulla voidaan turvallisesti liikkua. Kunnossapitovelvollisella on näyttötaakka siitä, että mm. liukkaudentorjunnasta on olosuhteet huomioon ottaen asianmukaisesti huolehdittu. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet. A:n kaatuminen on tapahtunut kevyen liikenteen väylällä, joka tulee pitää jalankulku- ja pyöräilyliikenteen edellyttämässä kunnossa.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetuissa A:n selvityksissä on kerrottu, että loukkaantumiseen johtanut kaatuminen on johtunut kevyen liikenteen väylän liukkaudesta. A:n mukaan vahinkopaikalla ei kaatumisen tapahtuessa ole ollut hiekkaa. Lautakunnan käyttöön on lisäksi toimitettu A:ta vahinkopaikalla auttaneen taksinkuljettajan 25.5.2016 päivätty lausunto. Lausunnon mukaan taksinkuljettaja ja muut paikalle vahingon jälkeen saapuneet ihmiset ovat todenneet, että vahinkopaikka on ollut erittäin liukas, liukkaampi kuin jääkenttä. Liukkaus on todennäköisesti johtunut siitä, että jalkakäytävä oli aurattu ja sen seurauksena pinta oli liippaantunut. Tämän jälkeen jalkakäytävää ei ollut hiekoitettu. Kaikki auttajat liukastelivat paikalla ja taksinkuljettaja varoitti ambulanssihenkilökuntaakin vahinkopaikan liukkaudesta. B:n kaupungin kiinteistöpalveluyhtiön kunnossapidon valvojan selvityksen 2.5.2016 mukaan vahinkopaikka on urakoitsijan GPS-järjestelmään tallentuneiden tietojen mukaan hiekoitettu vahinkopäivän 20.2.2016 aamuna aikavälillä 5.05 ̶ 7.20. Sääolosuhteet tapahtumaa edeltävänä ja seuraavana päivänä olivat normaalia lauhaa talvikeliä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n kertomus vahinkopaikan olosuhteista vahingon tapahtumahetkellä ja B:n kaupungin liukkaudentorjunnasta esittämä selvitys ovat keskenään ristiriitaiset. A:n mukaan vahinkopaikka on ollut hiekoittamaton, kun taas B:n kaupunki on ilmoittanut, että hiekoitus on suoritettu joitakin tunteja ennen vahinkotapahtumaa, mikä tieto käy kaupungin mukaan ilmi kunnossapitoa hoitaneen urakoitsijan GPS-järjestelmästä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei B:n kaupunki ole paikannustietojen lisäksi esittänyt muuta selvitystä liukkaudentorjunnasta, kuten esimerkiksi kunnossapitopäiväkirjaa. Lautakunta katsoo, ettei pelkkien paikannustietojen perusteella voida todeta, onko kunnossapitotoimia suoritettu ajoradan, kevyen liikenteen kulkuväylien vai molempien osalta. Ottaen huomioon tämän epäselvyyden sekä A:ta vahinkopaikalla avustaneen taksinkuljettajan lausunnon vahinko-olosuhteista Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän osoittamatta, että vahinkopaikan liukkaudentorjunnasta olisi asianmukaisella tavalla huolehdittu ennen A:n liukastumista. Lautakunta katsoo, että B:n kaupungille on syntynyt korvausvastuu A:n henkilövahingosta ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n henkilövahingon vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen

Tulosta