Tapahtumatiedot
Elintarvikkeita valmistavan A Oy:n 20.12.2016 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan yrityksen tuotantoon käyttämässä pakastekuivauslaitteistossa oli ilmennyt satunnaisia toimintahäiriöitä 10.9.2016 alkaen. Häiriöt olivat aiheuttaneet seitsemän tuotantoerän pilaantumisen. Vika paikallistettiin 30.9.2016, mutta korjauksen jälkeinen koekäyttövaihe oli kestänyt 22.10.2016 asti. Laitevika aiheutti 42 vuorokauden tuotannon keskeytyksen tuotantosesongin aikana. Sen johdosta tilauksia oli peruuntunut tai siirtynyt myöhempään ajankohtaan ja eräs tuotekehityshanke oli peruuntunut kokonaan. A Oy oli arvioinut keskeytysvahingon määräksi ylimääräisine kuluineen 21 365,43 euroa.
Vakuutusyhtiö oli hyväksynyt keskeytysvahingon määräksi 21 104,16 euroa ja maksanut vahingosta A Oy:lle 2 000 euron omavastuuosuudella vähennetyn korvauksen. A Oy on vakuutusyhtiön kanssa käymässään kirjeenvaihdossa katsonut, että koska tuotanto oli aloitettu vasta vuoden 2016 kesällä, korvausperusteena käytetty keskeytysvakuutuskate tuli laskea vuoden 2017 toteutuneiden vertailulukujen perusteella. Esittämiensä laskelmien perusteella A Oy on vaatinut 27.2.2018 vahingosta 38 439,52 euron lisäkorvausta.
Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillä 9.3.2018 ja 11.3.2018 kieltäytynyt maksamasta lisäkorvausta. A Oy:n vuoden 2016 liikevaihto oli ollut 48 816,76 euroa eli keskimäärin 4 473,89 euroa kuukaudessa 11 kuukauden mukaan. Keskeytysvakuutuskate oli ollut 27 940,24 euroa vuodessa, 2 328 euroa kuukaudessa ja 77,61 euroa vuorokaudessa. Korvaussumma oli perustunut siihen, että A Oy:n vuoden 2017 tuloslaskelmien mukaan sesonkiajan (vahinkoajan) keskimääräinen liikevaihto oli ollut 317,87 prosenttia suurempi kuin muiden kuukausien aikana. Koeajojen perusteella materiaaleista ja palveluista ei ollut vähennetty neljän ajon osuutta 1 227,64, mutta keskeytysajalta oli 1 482,64 euron arvosta ostoja. Vuoden 2016 liikevaihto oli 61 082,78 euroa eli keskimäärin 5 090,23 euroa kuukaudessa. Sesonkiajan keskeytysvakuutuskate oli ollut 3 607,59 euroa kuukaudessa (5 090,23 -1482,64) ja 120,25 euroa vuorokaudessa. Sesonkiajan 317,87 prosentin lisäys huomioiden keskeytysvakuutuskate oli 502,48 euroa vuorokaudessa ja korvaus 502,48 euroa x 42 vrk = 21 104,16 euroa.
Keskeytysvakuutuksesta korvattiin rikkoutuneen laitteen tuotannon keskeytyksestä aiheutunut liikevaihdon menetys eli se, mitä laite olisi tuottanut ollessaan kunnossa. Mahdolliset konsultaatiot, tuotekehitys ja muut vastaavat hankkeet eivät olleet koneen tuotannon aiheuttamaa liikevaihtoa eivätkä siten korvattavia. Tässä tapauksessa korvaus oli kuitenkin maksettu koko liikevaihto ja vielä kasvun osuus huomioiden.
Keskeytysvakuutuskatteen osalta vahingon määrään laskettiin niin suuri osa vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen korvausaikana oli siitä laskentakauden liikevaihdosta, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa. Peruuntuneista tilauksista ei ollut saatu pyydettyjä selvityksiä. Peruuntunut tuotekehitys- ja tuotantohanke ei ollut tuotannon keskeytymisestä aiheutunutta suoranaista esinevahinkoa, joten siltä osin korvausta ei maksettu.
Asiakkaan valitus
A Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta keskeytysvahingon korvaamisesta, koska sen mielestä vakuutusyhtiön korvauspäätös ei ole perustunut todelliseen vahingon määrään eikä vertailukelpoisiin laskentamalleihin. Korvaussumman ero todellisiin keskeytysvahingon alaisiin menetyksiin oli noin 2,8 - 4,5 -kertainen. A Oy on vaatinut korvauksen oikaisemista vastaamaan asiakirjojen mukaisia toteutuneita menetyksiä, jotka laitteen rikkoutuminen oli aiheuttanut. Lisäkorvausta oli maksettava 70 100,89 euroa. A Oy on vaatinut korvaussummalle seitsemän prosentin viivästyskorkoa laskettuna 60 vuorokautta vahinkoilmoituksen jättämisestä 20.12.2016 eli 19.2.2017 lukien. Vakuutusyhtiön oli myös selvitettävä asiaa käsitelleiden henkilöiden toiminta käsittelyn viivästymisen ja tosiasioiden huomioon ottamatta jättämisen osalta.
A Oy on esittänyt vaatimustensa perusteeksi selvitystä muun muassa laiterikon aiheuttaman viivästyksen vuoksi peruuntuneesta tuotekehityshankkeestaan ja selostanut seikkaperäisesti korvauskäsittelyn kulkua ja viipymistä. A Oy on lausunut toimintansa olevan sesonkipainotteista, koska satokausi painottui heinä-syyskuulle. Elintarvikkeiden jalostuksen ja jalostusteknologian sesonki alkoi satokauden loppupuolella ja jatkui noin marraskuuhun asti. Tällöin käsiteltiin pääosa satokauden tuotteista, tehtiin elintarvikkeiden vuotuisen kausivaihtelun edellyttämä ja uusien tuotetyyppien ja raaka-aineiden tuotekehitys ja teknologiakehitys. Liikevaihto syntyi tällöin, asiakkaat tilasivat tuotteita ja rahtivalmistusta sekä teknologian kehittämistä ja optimointia satokauden tuotteille.
Sesonkikuukausien ulkopuolella A Oy:llä ei välttämättä ollut kaikkina kuukausina liikevaihtoa juuri ollenkaan. Näin ollen kalenterivuoden muiden kuukausien käyttäminen laskentaperusteena oli lähtökohtaisesti virheellistä eikä sen perusteella ollut mahdollista laskea eikä arvioida sesonkikuukausien liikevaihtoa ja -voittoa. Puheena olevaa laiterikon vuoksi keskeytynyttä toimintaa ei sellaisenaan edes ollut olemassa laskelmissa käytetyllä ajanjaksolla tammikuusta osin elokuuhun vuonna 2016. Laitteiston täyden tuotantokyvyn ja kapasiteetin hyödyntämisen mahdollistanut päivitys oli teetetty vasta heinä- ja elokuussa 2016 laajamittaisempaa tuotantoa ja kaupallistetun teknologian myyntiä varten. Vakuutusyhtiön käyttämä laskentaperuste oli siten perätön.
Vakuutusyhtiölle oli toimitettu selvitys siitä liiketoiminnasta, joka oli ollut riippuvainen kyseisen laitteiston toiminnasta ja oli keskeytynyt tai peruuntunut laiterikon seurauksena. Kaikki kaupallinen konsultaatio, tuotekehitys ja muut vastaavat hankkeet perustuivat kyseisen laitteiston katkottomaan toimintaan, sillä mainittu toiminta edellytti taustakseen kokeellista tietoa. Käytännössä kaikki kaupallinen toiminta oli kyseisen koneen tuotannon (oma tuotanto, rahtivalmistus, tuotekehitysajot) tuomaa liikevaihtoa. Ero vahinkoajan kärsineimmän kuukauden, lokakuun, ja vertailukelpoisen ajankohdan liikevaihdossa oli 1206 prosenttia, mikä osoitti väittämän todeksi.
Vakuutusehtojen mukaan keskeytysvakuutuskatteen osalta vahingon määrään laskettiin niin suuri osa vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen korvausaikana oli siitä laskentakauden liikevaihdosta, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa. Tätä periaatetta vakuutusyhtiö ei ollut noudattanut. Käytetty määritelmä laskentakaudeksi sisälsi vahinkoajankohtaan liittymättömiä suhdelukuja, joilla ei ollut mitään tekemistä vahinkoajan todellisten liikevaihdollisten menetysten eikä vahinkoajankohdan liiketoiminnan tai sen vertautuvuuden kanssa.
A Oy on vedonnut vakuutusyhtiölle toimittamiinsa selvityksiin tuotekehityshankkeesta sekä voimassa olleista jatkuvista toimitussopimuksista asiakkaiden kanssa, joita selvityksiä vakuutusyhtiö ei ollut ottanut huomioon. Tuotekehityshankkeen tuoman liikevaihdon menetys oli johtunut nimenomaan laiterikosta. Laitteiston vianetsintä ja korjaus oli vaatinut erityisasiantuntemusta ja se oli tehty arvokkaan tilauskannan vuoksi niin nopeasti kuin mahdollista. A Oy on katsonut, ettei vakuutusyhtiön menettely asiassa ole ollut hyvän vakuutustavan mukaista.
Lisäkirjelmässään 10.4.2018 A Oy on muun muassa lausunut, että vakuutusyhtiölle oli jo keväällä 2017 ilmoitettu, että A Oy käytti kirjanpitäjää vain vuotuisten tilinpäätösten laatimiseen. Muu kirjanpito laadittiin itse. Vakuutusyhtiö oli kuitenkin toistuvasti pyytänyt tuloslaskelmia, joiden se oli tiennyt valmistuvan vasta useita kuukausia myöhemmin, ja joiden merkitys oli liiketoiminnan sesonkiluonteen vuoksi kyseenalainen. Näin ollen niitä jouduttiin tekemään erikseen.
Selvitykset peruuntuneista tuotetilauksista oli toimitettu siinä muodossa ja sillä tarkkuudella kuin voitiin laatia ja toimeksiantoasiakirjat sellaisina kuin ne oli tilaajan kanssa neuvoteltu. Koska tilauksia ei vahingosta johtuen voitu tosiasiassa ottaa vastaan ja tämä oli ilmoitettu asiakkaille, laskelmat perustuivat ajankohdan alaspäin pyöristettyihin keskiarvoihin eli vahingon aiheuttamien menetysten vähimmäismäärään.
Selvityksistä huolimatta vakuutusyhtiö ei ollut ottanut huomioon sesonkikohtaista liikevaihtoa, vaan laskentamalli oli virheellinen. Korvauspäätöksen perusteena oli käytetty matemaattisesti virheellistä keskiarvoa, jonka laskentaperusteiksi oli esitetty muun muassa kuukausia, jolloin vastaavaa liiketoimintaa ei ollut olemassa.
A Oy on toimittanut lautakunnalle myös 2.5.2018 päivätyn lisäkirjelmän, jossa se ei kuitenkaan ole esittänyt uusia asiaan vaikuttavia seikkoja.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut ratkaisunsa olevan vakuutusehtojen ja vakuutussopimuksen mukainen. Vakuutusyhtiö on lausunut, että keskeytysvahingolla tarkoitettiin liiketoiminnan keskeytymistä tai pienentymistä, josta aiheutui liikevaihdon menetystä. Rikkokeskeytysvakuutuksesta korvattiin vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos keskeytysvahinko oli suoranainen seuraus vakuutusyhtiön esinevakuutusehtojen rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta. Vakuutusehtojen mukaan keskeytysvakuutuskatteella tarkoitettiin sitä liiketoiminnan tuottoa, joka saatiin vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut -kuluerä. Lisäksi otettiin huomioon valmistuotevaraston muutos.
Vakuutusyhtiön mukaan 20.12.2016 päivätty vahinkoilmoitus ei ollut tullut perille ja asiakasta oli pyydetty lähettämään vahinkoilmoitus sähköpostitse hänen otettuaan puhelimitse yhteyttä 25.4.2017. Asiakas oli toimittanut vahinkoilmoituksen yhteydessä oman laskelmansa liikevaihdosta ja myöhemmin laskelmia myös bruttomyynnistä. Asiakasta oli pyydetty toimittamaan tuloslaskelmat, ja pyyntö kirjanpidon tuloslaskelmista, joissa oli eritelty myynnit, ostot, muut tulot sekä menot, oli uudistettu 15.12.2017 asiakkaan toimitettua vain omia laskelmiaan myynneistä. Pelkän myynnin perusteella keskeytysvakuutuskatetta ei voitu laskea.
Vakuutusyhtiön mukaan lisäselvityksiä oli jouduttu pyytämään tämän jälkeenkin ja vielä 23.1.2018 tuloslaskelmien mukaan lasketut summat olivat poikenneet A Oy:n esittämästä vahingosta. Tuolloin korvauksesta oli kuitenkin maksettu riidaton osuus, joka perustui vuoden 2016 liikevaihtoon. Keskeytysvakuutuskatteeksi oli saatu 77,61 euroa vuorokaudessa ja korvaus 42 vuorokauden ajalta oli yhteensä 3 259,62 euroa.
Vakuutusyhtiölle oli toimitettu tuloslaskelmat 2015 syys- ja lokakuulta, vuoden 2016 tuloslaskelmat kuukausittain sekä tilinpäätös. Lisäksi oli saatu vuoden 2017 loka- ja marraskuun tuloslaskelma. A Oy oli toimittanut selvityksiä peruuntuneista tilauksista, joista ei kuitenkaan ilmennyt vahingon määrä. A Oy:ltä oli pyydetty vuoden 2017 koko tuloslaskelmaa ja myös kirjanpitäjän yhteystiedot, jotta vakuutusyhtiö voisi pyytää tiedot suoraan kirjanpitäjältä. Tämän jälkeen toimitetuista kuukausikohtaisista tuloslaskelmista ilmeni, että yrityksen tulos oli ollut suurempi konerikkokeskeytyksen ajankohtana. Uudessa korvauspäätöksessä oli huomioitu myös sesonkikohtainen liikevaihto, jolloin keskeytysvakuutuskatteeksi oli saatu 502,48 euroa vuorokaudessa, ja lisäkorvausta keskeytysajalta maksettiin 15 844,54 euroa.
Vakuutusyhtiö on lausunut, että keskeytysvakuutuksesta korvattiin rikkoutuneen laitteen tuotannon keskeytyksestä aiheutunut liikevaihdon menetys eli se, mitä rikkoutunut laite olisi keskeytysaikana tuottanut ollessaan kunnossa. Selvityksiä ja vuoden 2017 tuloslaskelmia oli pyydetty, jotta nähtäisiin, mitä rikkoutunut kone oli käynnissä ollessaan tuottanut. Konsultaatiot, tuotekehitykset sekä muut vastaavat hankkeet eivät olleet rikkoutuneen koneen tuotannon aiheuttamaa liikevaihtoa. Tässä tapauksessa korvauksessa oli huomioitu koko liikevaihdon lisäksi kasvun osuus, vaikka se ei ollut suoranaisesti koneen tuotantoon liittynyttä liikevaihtoa.
A Oy oli esittänyt keskeytysvahingoksi myös peruuntuneita tilauksia. Tieto ei ollut kuitenkaan perustunut kirjanpitoon, laskentatoimen raportteihin tai tilauskirjoihin. A Oy:ltä oli pyydetty näihin liittyen tilausvahvistuksia tai tilauskirjoja, joita A Oy ei ollut toimittanut. A Oy oli esittänyt osaksi keskeytysvahinkoa myös tuotekehitys- ja tuotantohankkeen peruuntumisen. Hanke oli peruuntunut viivästymisen vuoksi. Peruuntuneen hankkeen seuraukset eivät olleet rikkoutuneen laitteen tuotannon keskeytymisestä aiheutunutta suoraa vahinkoa, joten keskeytysvakuutuksen perusteella tästä ei voitu maksaa korvausta.
Vakuutusehtojen mukaan vahingon tapahduttua vakuutuksenottajan tuli ryhtyä väliaikaisiinkin toimenpiteisiin vakuutetun liiketoiminnan uudelleen käynnistämiseksi tai käynnissä pitämiseksi samassa laajuudessa kuin ennen vahinkoa. Teknisellä keskeytysajalla tarkoitettiin sitä yhtenäistä aikaa, joka alkoi liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumapäivästä ja päättyi, kun vahingoittunut omaisuus oli saatettu tai olisi voitu saattaa ennalleen tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen. Vahingosta saatujen tietojen mukaan vika oli havaittu 12.9.2016. Korjauslaskun mukaan vian etsintä ja öljyn erottajan vaihto oli tehty vasta 3.10.2016. Vakuutusyhtiö on todennut maksaneensa korvausta koneen korjaustoimenpiteiden viivyttämisestä huolimatta myös ajalta 12.9. - 3.10.2016.
Lisävastineessaan 2.5.2018 vakuutusyhtiö on lausunut huomioineensa keskeytysvahinkona sen osuuden, mitä rikkoutunut laite olisi keskeytysaikana tuottanut kunnossa ollessaan. Toimitettujen tietojen perusteella rikkoutuneen koneen tuotannon keskeytys oli alkanut 10.9.2016 ja päättynyt 22.10.2016. Korvauksessa oli huomioitu syys- ja lokakuun lisäksi myös marraskuu, koska A Oy:n selvityksen mukaan laskutus tuli näiltä osin jälkikäteen. Kuukaudet, jolloin A Oy teki suurimman osan tuloksestaan, oli huomioitu korvauksessa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kyse A Oy:n elintarviketuotantoonsa ja tuotekehitykseensä käyttämän pakastekuivauslaitteiston vian aiheuttaman A Oy:n toiminnan keskeytymisen korvaamisesta A Oy:llä voimassa olleesta keskeytysvakuutuksesta. A Oy ja vakuutusyhtiö ovat ennen muuta erimielisiä vakuutuksen perusteella maksettavan korvauksen määrästä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
A Oy:n keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.5.2010 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on turvata vakuutuksenottajan harjoittaman ja vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan tulos. Keskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko ja sen pienentämiseksi maksetut kulut vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välisen vakuutussopimuksen mukaisesti.
Vakuutusehtojen kohdan 2 määritelmien mukaan:
…
2.2 Keskeytysvahinko
Keskeytysvahingolla tarkoitetaan liiketoiminnan keskeytymistä tai pienentymistä, josta aiheutuu liikevaihdon menetystä.
…
2.4 Tekninen keskeytysaika
Teknisellä keskeytysajalla tarkoitetaan sitä yhtenäistä aikaa, joka alkaa liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttaneen esinevahingon tapahtumapäivästä ja päättyy silloin, kun vahingoittunut omaisuus on saatettu tai olisi voitu saattaa ennalleen tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen.
2.5 Keskeytysvakuutuskate
Keskeytysvakuutuskatteella tarkoitetaan sitä liiketoiminnan tuottoa, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut -kuluerä. Lisäksi otetaan huomioon valmistuotevaraston muutos.
Vakuutusehtojen kohdan 5.3, Rikkokeskeytysvakuutus, alakohdan 5.3.1, Rikkokeskeytysvakuutuksesta korvattavat vahingot, mukaan rikkokeskeytysvakuutuksesta korvataan vakuutetun liiketoiminnan keskeytysvahinko, jos
- keskeytysvahinko on suoranainen seuraus vakuutusyhtiön esinevakuutusehdon ES1 rikkovakuutuksen perusteella korvattavasta esinevahingosta ja
- esinevahinko on tapahtunut rikkokeskeytysvakuutuksen vakuutuskauden aikana ja voimassaoloalueella ja
- esinevahinko on tapahtunut sellaiselle vakuutuksenottajan liiketoiminnassaan hyödyksi käyttämälle omaisuudelle, jota ei ole rajattu pois vakuutusyhtiön esinevakuutuksen ehdossa ES1 esinevakuutuksen kohteena. …
Vakuutusehtojen korvaussäännösten kohdan 6.1.1, Aika, jolta keskeytysvahinko lasketaan (korvausaika), mukaan keskeytysvahingon määrä lasketaan vastuuajalta, jos
- esinevahingossa vahingoittunut omaisuus on korjattu tai sen tilalle on hankittu samanlainen tai samankaltainen omaisuus tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen ja
- vakuutettua liiketoimintaa jatketaan samassa toimipisteessä ja samassa laajuudessa kuin ennen vahinkoa.
Vakuutusehtojen kohdan 6.1.2, Keskeytysvahingon määrän laskenta, alakohdan 6.1.2.1, Vakuutuksen kohteena keskeytysvakuutuskate, rajoitettu keskeytysvakuutuskate tai henkilöstökulut, mukaan keskeytysvakuutuskatteen tai rajoitetun keskeytysvakuutuskatteen menetyksen osalta vahingon määrään
lasketaan niin suuri osa vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen korvausaikana on siitä laskentakauden liikevaihdosta, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa. …
Vakuutuksenottajan velvollisuus on osoittaa syntynyt vahingon määrä.
Vahingon määrä voidaan selvittää esimerkiksi kirjanpidon, sisäisen laskentatoimen raporttien, liiketoimintasuunnitelmien ja tilauskirjojen avulla. …
Vakuutusehtojen muiden korvaussääntöjen kohdan 6.3.1, Vahingosta ilmoittaminen ja velvollisuus pienentää vahinkoa, mukaan vahingon tapahduttua vakuutuksenottajan on viipymättä ilmoitettava siitä vakuutusyhtiölle ja ryhdyttävä väliaikaisiinkin toimenpiteisiin vakuutetun liiketoiminnan uudelleen käynnistämiseksi tai käynnissä pitämiseksi samassa laajuudessa kuin ennen vahinkoa.
Vakuutusehtojen kohdan 6.3.2, Vahingon selvittäminen, mukaan vakuutuksenottajan tai hänen edustajansa on annettava vahingon selvittämiseksi tarpeelliset, vakuutusyhtiön pyytämät asiakirjat ja tiedot sekä avustettava vakuutusyhtiötä vahingon selvittämisessä.
Asian arviointi
A Oy:n vakuutuksesta annetun vakuutuskirjan mukaan puheena olevassa rikkokeskeytysvakuutuksessa vakuutuksen vastuuajaksi on ollut sovittuna 12 kuukautta ja enimmäiskorvausmääräksi 171 600 euroa.
Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että A Oy:n pakastekuivauslaitteistossa ilmennyt vika oli aiheuttanut toiminnan keskeytymisen 42 vuorokaudeksi ajalla 10.9.2016 - 22.10.2016. Lautakunnalle toimitetusta asiakirjaselvityksestä ei ilmene seikkoja, joiden perusteella laitteen saattamisessa uudelleen normaaliin toimintakuntoon olisi kyseisenä aikana A Oy:n puolelta viivytelty. Keskeytys on myös johtunut vakuutusehtojen mukaan korvaukseen oikeuttavasta syystä. Osapuolet eivät myöskään ole erimielisiä siitä, että vakuutuksen kohteena on ollut A Oy:n liiketoiminnan keskeytysvakuutuskate.
Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan keskeytysvahingoksi on määritelty liikevaihdon menetykseen johtanut yrityksen liiketoiminnan keskeytyminen tai pienentyminen, joka puheena olevan rikkokeskeytysvakuutuksen kysymyksessä ollessa on ollut suoranainen seuraus vakuutuksen piiriin kuuluvasta esinevahingosta. Vakuutuksen kohteena olevalla keskeytysvakuutuskatteella tarkoitetaan vakuutusehtojen kohdan 2.5 mukaan sitä liiketoiminnan tuottoa, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaalit ja palvelut -kuluerä. Lisäksi otetaan huomioon valmistuotevaraston muutos.
A Oy on muun muassa vaatinut, että osana keskeytysvahinkoa tulisi korvata pakastekuivauslaitteiston rikkoutuessa meneillään olleen tuotekehityshankkeen peruuntumisesta aiheutunut menetys. Vakuutusehtojen mukaan menetys on korvattava, mikäli se on ollut suoranainen seuraus A Oy:n laitteiston rikkoutumisesta. Lautakunta toteaa, että velvollisuus esittää selvitystä vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman sattumisesta ja korvattavan vahingon määrästä kuuluu ensisijaisesti korvauksen hakijalle.
A Oy on lautakunnalle 11.3.2018 osoittamassaan ratkaisupyynnössä selostanut, että kyseiseen Kiinassa toteutettavaksi suunniteltuun hankkeeseen oli osallistunut useita yrityksiä. Selostuksesta ilmenee, että A Oy:n laitteiston rikkoutuminen oli tapahtunut vaiheessa, jossa asiakkaan lähettämää koemateriaalia oli ilmeisesti ollut määrä käsitellä valmistusmenetelmien kehittämiseksi. Kyseiset tuotekehitysajot oli tehty myöhästyneinä 22.- 26.10.2016 ja niihin perustunut tarjous oli lähetetty 27.10.2016. Selvityksestä ilmenee edelleen, että hankeaikataulu oli ollut valmiina kokonaisuutena 26.10.2016. Tämän jälkeen suunnitelmia oli päivitetty 22.12.2016, A Oy:n mukaan vastaamaan viivästynyttä aikataulua. Asiakas oli reklamoinut viivästymisestä 13.1.2017 ja ilmoittanut hankkeen peruuttamisesta 10.3.2017.
Vakuutuslautakunta katsoo projektiin osallistuneiden toimijoiden lukuisuus ja A Oy:n ilmoittamasta tuotekehitysajojen ja hankeaikataulun valmistumisesta aikataulun myöhempään tarkistamiseen ja hankkeen peruuntumiseen kulunut aika huomioon ottaen, ettei saadun selvityksen perusteella voida päätellä, että asiakkaan vetäytyminen hankkeesta olisi johtunut nimenomaan A Oy:n laitteiston rikkoutumisesta. Siten asiassa on jäänyt selvittämättä, että kyseisen tuotekehityshankkeen peruuntumisen A Oy:lle aiheuttama liikevaihdon menetys olisi ollut suoranainen seuraus A Oy:n laitteiston rikkoutumisesta ja sellaisena korvattava rikkokeskeytysvakuutuksesta.
Keskeytysvahingon johdosta maksettavan vakuutuskorvauksen määrän osalta lautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 6.1.2.1 mukaan keskeytysvakuutuskatteen tai rajoitetun keskeytysvakuutuskatteen menetyksen osalta vahingon määrään lasketaan niin suuri osa vakuutusarvosta, kuin esinevahingon aiheuttama liikevaihdon väheneminen korvausaikana on siitä laskentakauden liikevaihdosta, joka olisi toteutunut ilman esinevahinkoa. Vakuutusehdoissa ei ole lähemmin määritelty sitä tapaa, jolla ilman vahinkoa toteutunut laskentakauden liikevaihdon määrä tulisi arvioida.
Tässä tapauksessa A Oy:lle aiheutuneen liikevaihdon vähenemisen ja keskeytysvahingon määrän selvittämistä vaikeuttaa olennaisesti se, että A Oy on kuvannut toimintansa olevan korostetun sesonkiluonteista. A Oy:n selvittämän mukaan vahinko oli kohdistunut juuri sesongin ajankohtaan. Lisäksi vahingon johdosta keskeytynyt tuotanto oli selvityksen mukaan aloitettu vasta vahinkovuonna. Tämän vuoksi yrityksen normaaliin aiemmin toteutuneeseen toimintaan perustuvia vertailulukuja liikevaihdosta tai sesongin aikaisesta kuukausittaisestakaan liikevaihdosta ei ole keskeytysvakuutuskatteen laskemiseksi käytettävissä. Kuukausikohtainen liikevaihdon menetys ei ole luotettavasti todettavissa myöskään keskeytysaikaa välittömästi edeltäneiden tai sitä seuranneiden kuukausien liikevaihdon perusteella. Lautakunta katsoo, ettei aiheutuneen vahingon määrää, jolta osin näyttövelvollisuus edellä manituin tavoin kuuluu A Oy:lle, myöskään voida pitää selvitettynä vain vuoden 2017 toteutuneen liikevaihdon perusteella, joten vahingon määrä on tässä tilanteessa pyrittävä arvioimaan kohtuuden mukaan.
Käytettävissä olevien tilinpäätöstietojen mukaan A Oy:n liikevaihto oli koko vahinkovuonna 2016 ollut 61 082,78 euroa. A Oy:n kuukausittaisesta liikevaihdostaan ajalta elokuu 2015 - marraskuu 2016 aiemmin esittämän selvityksen perusteella toteutunut kuukausikohtainen liikevaihto oli vuonna 2016 vaihdellut huomattavasti ollen keskeytyskuukausia lukuun ottamatta keskimäärin noin 4 943 euroa kuukaudessa. Parhaan kuukauden eli toukokuun liikevaihdon A Oy on ilmoittanut olleen 12 555,25 euroa kuukaudessa.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut laskeneensa A Oy:n sesonkiajan vakuutusehtojen kohdan 2.5 mukaiseksi keskeytysvakuutuskatteeksi 3 607,59 euroa kuukaudessa eli 120,25 euroa vuorokaudessa. A Oy:n vakuutusyhtiölle ilmeisesti helmikuussa 2018 toimittaman myös vuoden 2017 normaalin toiminnan toteumaa koskevan selvityksen perusteella vakuutusyhtiö on hyväksynyt A Oy:n vuoden 2016 sesonkiajan kuukausittaisen liikevaihdon lisäykseksi muihin kuukausiin verrattuna 317,87 prosenttia ja tämän mukaan arvioiduksi keskeytysvakuutuskatteeksi keskeytysajalta 502,48 euroa vuorokaudessa. Korvausmääräksi ilman vakuutuksen omavastuuosuutta on siten saatu 42 vuorokaudelta 21 104,16 euroa. Ottaen huomioon, että vakuutusyhtiön mainittu arvio on perustunut A Oy:n itsensä toimittamiin lukuihin, sekä edellä mainitut korvauksen määrittämiseen liittyvät epävarmuustekijät, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sillä ole perustetta päätyä vuonna 2016 peruutetut tilauksetkaan huomioon ottaen asiassa muuhun arvioon aiheutuneen keskeytysvahingon määrästä.
Siltä osin kuin A Oy on vaatinut vahinkoasiaa käsitelleiden vakuutusyhtiön toimihenkilöiden toiminnan asianmukaisuuden selvittämistä, Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sen toimivaltaan kuulu antaa ratkaisusuosituksia tämän kaltaisista vakuutuksenantajien sisäisistä menettelytapakysymyksistä.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski
Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Lehto
Makkula
Sarpakunnas
Sjögren