Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuonna 1925 rakennetun 2-kerroksisen omakotitalon (rakennuksen kokonaisala 140 m2) rossipohjassa ollut käyttövesiputki oli rikkoutunut useista kohdista. Vuotovahinko oli havaittu 22.7.2017. Vakuutuksenottaja hävitti koko koti-irtaimiston, koska se oli terveysviranomaisten suorittaman tarkastuksen mukaan käyttökelvotonta homeiden ja sieni-itiöiden vuoksi.

Korvauspäätöksissään vakuutusyhtiö on 20.10.2017 ja 6.3.2018 katsonut, ettei irtaimiston vahinko ole aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Korvauspiiristä on rajattu ulkopuolelle homehtumisen, sienettymisen ja hajun aiheuttamat vahingot. Irtaimisto ei ole putkistovuodosta kastunut, joten kyse ei ole suoranaisesta esinevahingosta. Irtaimiston pilaantumisesta ei voida maksaa korvausta.

Vakuutuskirjan (19.2.2017) mukaan omakotitalossa oleva koti-irtaimisto on vakuutettu laajalla kotivakuutuksella. 1.4.2017 alkaneella vakuutuskaudella vakuutuskirjassa on mm. seuraavat merkinnät koti-irtaimiston osalta

• pinta-ala 140 m2
• vakuutusmäärä 20.252,50 euroa.
• huoneiston kiinteät sisusteet 4.050,50 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas ei hyväksy vakuutusyhtiön kielteistä korvausratkaisua. Hän vaatii, että vakuutuksesta korvataan muutosvakuutuskirjan 9.3.2018 mukainen koko irtaimiston vakuutusmäärä 20.300 euroa. Lisäksi hän vaatii, että huoneiston kiinteistä sisustuksista korvataan 4.100 euroa, koska he ovat joutuneet hävittämään kaikki kiinteät irtaimistot, kuten keittiön, wc:n ja kodinhoitohuoneen kiinteän irtaimiston.

Vakuutusyhtiö on maksanut rakennuksen vahingosta kertakorvauksena 162.000 euroa. Talossa on ollut putkirikko, jonka seurauksena taloon on tullut hometta ja lattiasientä. Lattiasienestä aiheutunut mikrobi on levinnyt asuntoon ja sen rakenteisiin sekä saastuttanut irtaimiston, minkä vuoksi he ovat terveystarkastajan ohjeistuksella joutuneet hävittämään kaiken irtaimiston. Asiakas ilmoittaa vielä, että koko irtaimisto on jouduttu hävittämään myös sen vuoksi, että hän oli itse sairastunut tästä lattiasienestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa on kysymys siitä, täyttääkö aiheutunut vahinko vakuutusehtojen mukaisen korvattavan vahingon tunnusmerkit. Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton suoranainen esinevahinko. Nimenomaisen rajoitusehdon perusteella vakuutuksesta ei korvata sellaista vahinkoa, joka aiheutuu irtaimelle omaisuudelle homehtumisesta, sienettymisestä, hajusta, mikrobeista taikka ylipäätään vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Jos irtaimisto on kuitenkin kastunut ja tämän seurauksena homehtunut, on tällaiset vahingot vakiintuneesti korvattu vakuutuksesta.

Vahinkokartoitusraportin ja ympäristöterveystarkastajan lausunnon perusteella koti-irtaimisto on altistunut homehtumiselle vakuutuspaikan lattia- ja seinärakenteiden sisäpuolella olevan homekasvuston vuoksi. Rakenteiden home- ja mikrobiongelman aiheutti pitkäkestoinen ja laajoja vaurioita aiheuttanut vuotovahinko, joka on rakennuksen vakuutuksesta korvattu.

Irtaimiston vaurioituminen ei ole tapahtunut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla äkillisesti, vaan pitkän ajan kuluessa ja siten vähitellen. Vuotovahingon seurauksena irtaimisto ei ole miltään osin kastunut. Sen vaurioituminen on tapahtunut ajan kuluessa rakenteista huoneilmaan päässeiden homeitiöiden ja/tai mikrobien seurauksena.

Jos Vakuutuslautakunta arvioi irtaimistovahingon korvattavuuden toisin, vakuutusyhtiö toteaa, että R. Oy:n lausunnon mukaan kovat materiaalit, kuten ruokapöydät, kaapistot, piano, ruokailuvälineet yms. voidaan puhdistaa ja ottaa käyttöön. Irtaimistovahingon määrään vakuutusyhtiö ei ole tarkemmin ottanut kantaa. Jos Vakuutuslautakunnan ratkaisun jälkeen on tarpeellista, vakuutusyhtiö jatkaa vahinkokäsittelyä ja vahingon määrän selvittelyä.

Kiinteiden sisustusten osalta vakuutusyhtiö toteaa, että niiden vahinko on korvattu osana rakennusvahinkoa vakuutusehtojen mukaisesti. Kiinteät sisustukset ovat vakuutuksen kohteena myös rakennuksen vakuutuksessa. Vakuutetun edun mukaista on se, että sisustuksen osuus käsitellään rakennuksen täysarvovakuutuksesta, jossa ei ole erillistä enimmäiskorvausmäärää kuten irtaimistovakuutuksessa. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• A. Oy:n vahinkokartoittajan KA:n laatima tarkastusraportti 25.7.2017 suoritetusta vahinkotarkastuksesta.
• R. Oy:n 24.9.2017 päivätty ja rakennusmestari KH:n laatima lausunto vesivuotovaurion korjaustarpeesta. KH on rakennusterveysasiantuntija (RTA, VTT) sekä asbesti- ja haitta-aineasiantuntija (AHA, VTT). Kohdekäynnin tarkoituksena oli antaa lausunto rakennuksen kunnosta, terveellisyydestä ja korjaustarpeesta.
• Ympäristöterveystarkastaja PT:n 21.11.2017 päivätty lausunto A. Oy:n vahinkotarkastusraportin (24.9.2017) ja PT:n itse tekemien 2 tarkastuskäynnin perusteella.
• Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä,

• onko koti-irtaimiston vahingoittuminen putkistovuotoa seuranneen kosteuden vuoksi vakuutusehtojen tarkoittama äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko
• voiko vakuutusyhtiö vähitellen tapahtuvia ilmiöitä ja omaisuuden homehtumisen tai kosteuden aiheuttamia vahinkoja koskeviin rajoitusehtoihin vetoamalla evätä korvauksen
• onko vakuutusyhtiön maksettava korvausta koti-irtaimiston vakuutukseen sisältyvästä kohteesta ”huoneiston kiinteät sisusteet”?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutuksen (Esinevakuutus) mukaan

• Kohta 2.1.1 (Vakuutettava omaisuus, irtaimistot, kodin ja vapaa-ajan asunnon irtaimisto): Kun asuinrakennus on vakuutettuna samanaikaisesti irtaimiston kanssa, ovat irtaimistovakuutuksessa vakuutettuja kiinteitä sisustuksia pinnoitteet, kiinteät kalusteet sekä kiinteästi asennetut kodinkoneet, kuten liesi ja liesituuletin.
• Kohta 2.2.1 (Rakennukset, rakennuksen vakuutuksen kohteena oleva omaisuus): Vakuutuksen kohteena on (muun muassa) rakennus ja rakennuksessa tai sen kanssa samalla kiinteistöllä sijaitseva kiinteästi asennettu, rakennuksen käyttöä palveleva seuraava omaisuus:
  • tavanomaiset koneet ja laitteet, kuten LVISA-laitteet
  • sähkö- ja muut kaapelit sekä johtimet ja putkistot, kuinkin enintään kunnalliseen tai muuhun yleiseen liittymään asti
  • kiinteät sisustukset.
• Edellä mainitun ehtokohdan mukaan LVISA-laitteita eivät ole kodinkoneet, kuten astianpesukone ja liesi, vaikka ne olisikin asennettu rakennukseen kiinteästi.
• Kohta 3.1.1 (Vakuutusturvan sisältö ja korvattavat vakuutustapahtumat, Laaja Kotivakuutus): Laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Ehdon mukaan tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat (muun muassa) vuotovahingot.
• Kohta 4.7 (Vakuutustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset, vähitellen aiheutuvat vahingot): Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen (muun muassa) pilaantumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
• Kohta 4.8 (Vakuutustapahtumiin liittyvät yleiset rajoitukset, homehtumisen, sienettymisen, hajun, kosteuden tai kondenssiveden aiheuttama vahinko): Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle homehtumisesta, sienettymisestä, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä.
• Kohta 6 (Indeksitarkistukset) Vakuutusmäärä vahinkohetkellä on yhtä monta prosenttia vakuutuskirjaan merkitystä vakuutusmäärästä kuin vahinkokuukautta neljä kuukautta aikaisemman kalenterikuukauden indeksi on tarkistushetken indeksistä.

Asian arviointi

Kiistattomia ovat Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan seuraavat asiat:

• Vuonna 1925 rakennettu omakotitalo ja siellä ollut koti-irtaimisto sekä huoneiston kiinteät sisusteet ovat olleet vakuutettuina laajalla kotivakuutuksella, josta korvataan äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena syntyneet suoranaiset esinevahingot.
• Rakennuksessa on ollut vakuutusehtojen kohdassa 3.1 tarkoitettu äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta johtunut vuotovahinko, josta vakuutusyhtiö on korvannut rakennukselle aiheutuneet vahingot.
• Koti-irtaimisto ei ole vuotovahingon seurauksena kastunut, mutta se on homeitiöiden ja/tai mikrobien vuoksi vahingoittunut. Koti-irtaimisto on hävitetty kokonaisuudessaan.
• Vakuutusyhtiö on maksanut rakennusvahingosta korvausta 162.000 euroa.

Asiassa on kiistaa

• siitä, onko käyttövesiputken pitkään jatkuneen vuodon seurauksena syntyneen kosteuden vaikutuksesta kehittyneiden homeitiöiden ja mikrobien aiheuttama irtaimiston pilaantuminen koti-irtaimiston vakuutuksesta korvattava suoranainen esinevahinko tilanteessa, jossa putkesta vuotanut vesi ei ole kastellut irtaimistoa
• siitä, olisiko osa koti-irtaimistosta voitu puhdistaa käyttökelpoiseksi
• siitä, tuleeko vakuutusyhtiön korvata koti-irtaimiston vakuutuksesta erikseen myös vakuutuskirjassa mainitut erityiset sisusteet.

A. Oy:n raportin mukaan vuotoa on ollut pitkän aikaa. R. Oy:n lausunnon mukaan rakennuksen rakenteissa oli laajoja lima- ja lattiasienikasvustoja. Rakennuksen 1. kerroksen alapohjarakenne oli erittäin pahoin kosteus- ja mikrobivaurioitunut. Sieni- ja mikrobijäämät ovat erittäin vaikeasti hävitettäviä. Toiseen kerrokseen varastoituun irtaimistoon on purkutöiden yhteydessä kulkeutunut mikrobeja ja sieni-itiöitä epätiiviiden välipohjarakenteiden läpi.

Irtaimistovahingon korvattavuus

Vakuutusyhtiö on perustanut epäävän korvauspäätöksensä siihen, ettei irtaimisto ole kastunut vuotovahingossa. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, etteikö irtaimiston pilaantuminen olisi ollut seurausta käyttövesiputken rikkoutumisesta johtuneen vuotovahingon aiheuttaman kosteuden vuoksi syntyneestä home- ja mikrobikasvustosta.

Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että koti-irtaimiston ja kiinteiden sisusteiden vahingoittuminen homeitiöiden ja mikrobien vaikutuksesta on ollut seurausta vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vuotovahingosta, vaikka irtaimisto ja kiinteät sisusteet eivät ole kastuneet putkesta vuotaneesta vedestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa on kuitenkin otettava huomioon se, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on ehtojen kohdissa 4.7 ja 4.8 rajattu muun muassa vähitellen tapahtuvista ilmiöistä, homehtumisesta, sienettymisestä, hajusta tai kosteudesta aiheutuvat vahingot.

Vakuutukseen sisältyviä rajoitusehtoja tulee tulkita supistavasti. Vakuutuslautakunnan näkemyksen tähän tapaukseen sovellettavia, edellä mainittuja rajoitusehtoja ei voida tulkita niin laajasti, että ne aina rajaisivat kaikki vähitellen tapahtuvan ilmiön tai homehtumisen, sienettymisen taikka kosteuden aiheuttamat vahingot korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, ettei kosteuden aiheuttamia vahinkoja koskevaa rajoitusehtoa voida soveltaa silloin, kun itse kosteus on aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta. Merkitystä ei ole sillä, kuinka pitkään omaisuus on kosteuden vaikutuksen alaisena silloin, kun vuotovahinko katsotaan äkillisen ja ennalta arvaamattoman vakuutustapahtuman aiheuttamaksi korvattavaksi vahingoksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata vakuutetulle koti-irtaimistolle aiheutunut vahinko vakuutusehtojen mukaisesti.

Vakuutuksenottaja on hävittänyt koko koti-irtaimiston. Vakuutusyhtiö on katsonut, että osa irtaimistosta olisi voitu puhdistaa ja ottaa käyttöön. Vakuutuslautakunta toteaa, että R. Oy:n lausunnon mukaan kovat materiaalit, kuten ruokapöydät, kaapistot, piano ja ruokailuvälineet yms., voidaan puhdistaa ja ottaa käyttöön. Työterveyslaitoksen ohjeessa todetaan, että kovien pintojen puhdistusaineeksi riittää yleensä yleispuhdistusaine ja että homepölyn puhdistaminen kovista pinnoista on helpompaa kuin pehmeistä pinnoista, joihin homeen hajukin tarttuu yleensä vahvemmin.  Vakuutuslautakunta katsoo, että tässä tarkoitettujen kovien materiaalien osalta vakuutuksesta tulee korvata sellaiset kustannukset, joilla esineet olisi voitu puhdistaa käyttökuntoisiksi.

Vakuutuslautakunta ei voi ottaa kantaa korvausten suuruuteen, koska vakuutusyhtiö ei vielä ole asiaa käsitellyt eikä tehnyt korvauspäätöstä.

Vakuutuslautakunta toteaa vielä, että vakuutuksesta korvattavan irtaimistovahingon enimmäismäärä määräytyy 1.4.2017 alkaneen vakuutuskauden vakuutusmäärän, vahinkoajankohdan (22.7.2017) ja vakuutusehtojen mukaisen indeksitarkistuksen perusteella.  Muutosvakuutuskirjassa (9.3.2018) tarkoitettu vakuutusmäärä (20.300 euroa) koskee 1.4.2018 alkanutta vakuutuskautta, eikä sitä voida korvausta laskettaessa käyttää enimmäiskorvausrajana.

Kiinteät sisusteet

Kiinteät sisusteet ovat olleet vakuutettuina sekä rakennuksen että koti-irtaimiston vakuutuksessa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvanneensa kiinteät sisusteet rakennuksen vakuutuksesta. Kyseinen omaisuus on vakuutusehdoissa yksilöity siten, että

• irtaimistovakuutuksessa vakuutettuina ovat pinnoitteet, kiinteät kalusteet ja kiinteästi asennetut kodinkoneet, kuten liesi ja liesituuletin
• rakennuksen vakuutuksessa kohteena ovat rakennukseen kiinteästi asennetut, rakennuksen käyttöä palvelevat kiinteät sisustukset.

Vakuutuslautakunta toteaa, että erityiset sisusteet ovat ehtojen mukaan sellaista omaisuutta, joka on kiinnitettynä rakennukseen. Kyse ei ole irtaimistoesineistä, vaan rakennukseen kiinnitetyistä pinnoitteista, kalusteista ja kodinkoneista.

Irtaimistovakuutuksessa kiinteiden sisusteiden vakuutusmäärä on vakuutuskirjan mukaan ollut 4.050,50 euroa. Rakennuksen vakuutuksessa kiinteille sisusteille ei ole erikseen määritelty enimmäiskorvausrajaa tai vakuutusmäärää.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee maksaa koti-irtaimiston vakuutuksesta lisäkorvausta erityisistä sisusteista vain siltä osin, kuin rakennuksen vakuutuksesta maksettu korvaus ei riitä kattamaan erityisille sisusteille aiheutunutta vahinkoa kokonaisuudessaan. Korvaus voi olla enintään vahinkohetkellä voimassa olleen, indeksitarkistetun vakuutusmäärän suuruinen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa koti-irtaimiston ja erityisten sisusteiden osalta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho