Tapahtumatiedot

Asiakas oli 30.1.2014 tehdyllä sopimuksella sijoittanut 25.000 euroa sijoitussidonnaiseen säästöhenkivakuutukseen, jonka myönsi henkivakuutusyhtiö A. Vakuutusyhtiötä edusti asiamiesyritys B Oy, jonka asiakkaana asiakas oli ollut vuodesta 2011 lähtien. Asiakas teki vakuutukseen 5.000 euron lisäsuorituksen 17.4.2014 ja 10.000 euron lisäsuorituksen 3.2.2015. Vakuutukseen liitettyihin sijoituskohteisiin tehtiin vakuutuksen voimassaoloaikana muutoksia B Oy:n edustaja X:n kanssa pidettyjen tapaamisten yhteydessä.

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on kertamaksullinen, elinikäinen, sijoitussidonnainen henkivakuutus, joka sisältää henkivakuutusturvan vakuutuksenottajan kuoleman varalta. Vakuutus toimii siten, että asiakas sijoittaa vakuutukseen haluamansa summan, vähintään 25.000 euroa, ja määrittelee mihin sijoituskohteisiin varat sijoitetaan. Vakuutusyhtiö hankkii näillä varoilla asiakkaan määrittelemät kohteet omistukseensa, jos kohteet ovat olleet vakuutusyhtiölle hyväksyttäviä. Asiakas siis omistaa vakuutuksen, jonka arvo on kytketty hänen valitsemiinsa sijoituskohteisiin, jotka vakuutusyhtiö hankkii ja omistaa.

Asiakas reklamoi palveluntarjoajalle syksyllä 2017, kun hänen vakuutukseen sijoittamansa pääoma oli alentunut noin 24.000 euroa. Asiakas katsoi, että vakuutukseen oli vastoin alkuperäistä sopimusta liitetty hyvin korkeariskisiä sijoituskohteita. Asiakkaan mukaan X oli antanut hänelle väärää ja puutteellista tietoa vakuutukseen liitetyistä sijoituskohteista ja niiden riskeistä sekä vakuutuksen arvonkehityksestä. Asiakas katsoi, että hänelle suositellut sijoituskohteet eivät vastanneet hänen sijoitustoiminnalle asettamia reunaehtoja ja tavoitteita.

Asiakas teki 1.3.2018 valituksen myös FINEn Sijoituslautakunnalle ja vaati korvausta sijoitetun pääoman alenemisesta. Vakuutusyhtiö ehdotti asiakkaalle sovintoratkaisua ja tarjosi 17.729 euron hyvitystä. Asiakas ei hyväksynyt tarjousta.

Vakuutukseen oli sijoitettu yhteensä 40.000 euroa. 30.10.2018 sijoituksen arvo oli 15.054 euroa. Vakuutukseen sijoitetun pääoman arvo oli siten loppuvuoteen 2018 mennessä alentunut yhteensä 24.946 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vakuutussijoituksen kokonaistappiota vastaavan määrän hyvittämistä kokonaisuudessaan ja korkoineen.

Asiakas katsoo saaneensa X:ltä epäasianmukaista sijoitusneuvontaa. Asiakas ei ole ollut missään vaiheessa valmis minkäänlaiseen riskinottoon, minkä hän oli kertonut myös X:lle. Asiakas oli vakuutussopimuksen solmimishetkellä osa-aikaeläkkeellä ja tiesi, että joutuisi terveydentilansa vuoksi lopettamaan työnteon lähivuosina kokonaan. Sijoituksiin käytetyillä varoilla oli tarkoitus täydentää pientä eläkettä ja siten turvata eläkeajan toimeentuloa. Varat oli tarkoitus sijoittaa pääomaturvattuihin sijoituskohteisiin.

Asiakas kertoo, että X pyysi häntä allekirjoittamaan kaikki asiakirjat aina tyhjinä. Asiakas ei tiennyt, mitä lomakkeisiin myöhemmin täytettiin, sillä hän ei saanut niistä jäljennöksiä itselleen. Asiakkaan mukaan hänelle ei muutoinkaan missään vaiheessa annettu tietoja vakuutukseen liitettävien sijoituskohteiden riskeistä ja muista ominaisuuksista. Asiakas pääsi tutustumaan sijoituskohteiden esitemateriaaliin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2018, kun asia oli jo Sijoituslautakunnan käsiteltävänä. Jälkeenpäin asiakas on ymmärtänyt, että vakuutukseen liitetyt sijoituskohteet eivät ole missään vaiheessa vastanneet hänen sijoitusprofiiliaan ja sitä, mitä hän oli X:n kanssa keskustellut ja sopinut.

Asiakas katsoo, että X antoi hänelle tarkoituksenmukaisesti virheellisiä tietoja sijoituskohteista ja niiden arvonkehityksestä. X ei milloinkaan kertonut asiakkaalle sijoituskohteiden myyntitappioista. Asiakas havaitsi jossain vaiheessa, että vakuutusyhtiön lähettämistä arvolaskelmista ilmenevät luvut poikkesivat niistä luvuista, joita X oli hänelle kertonut. Kun asiakas tiedusteli X:ltä syytä havaitsemiinsa eroavaisuuksiin, X perusteli eroja mm. sillä, että vakuutusyhtiön raportit eivät olleet ajantasaisia tai, että ne olivat muuten puutteellisia eivätkä siten näyttäneet todellista tilannetta. X sai asiakkaan uskomaan, että vakuutuksen tilanne oli hyvä, vaikka vakuutus oli tosiasiallisesti reilusti tappiolla.

Asiakas katsoo, että X pyrki tietoisesti ja järjestelmällisesti johtamaan häntä harhaan. Asiakkaan mukaan hän olisi puuttunut asiaan aikaisemmin, jos hän olisi saanut osto- ja myyntitapahtumista sekä sijoituskohteiden arvonkehityksestä totuudenmukaisia tietoja. Asiakkaan mukaan hän on sijoitusasioissa ymmärtämätön, kokematon ja arka, minkä vuoksi hän luotti X:n toimiin ja uskoi tämän puheet. Vakuutuksen todellinen tilanne valkeni asiakkaalle vasta elokuussa 2017, kun X ilmoitti asiakkaalle siirtyneensä toisiin tehtäviin ja samalla sen, että vakuutuksen sen hetkinen arvo oli n. 16.000 euroa.

Kaikki sijoitukset on asiakkaan mukaan lunastettu ennenaikaisesti ja suurella tappiolla. X oli selittänyt ennenaikaista myyntiä mm. tappioiden minimoimisella. Asiakas kuitenkin katsoo, että ainoa X:n toimintaa selittävä tekijä on korkeariskisten tuotteiden myyntiin liittyvien välityspalkkioiden tavoittelu.

Valituksessa ja lisäkirjelmissä esittämiensä väitteiden tueksi asiakas viittaa hänen ja X:n välisiin sähköpostikeskusteluihin, jotka asiakkaan mukaan osoittavat X:n valehdelleen hänelle järjestelmällisesti ja johtaneen häntä tietoisesti harhaan.

Asiakas katsoo myös, että vakuutusyhtiö A ei voi pätevästi vedota ainoastaan siihen seikkaan, että dokumenttien perusteella kaikki oli kunnossa ja, että sillä ei siten ollut syytä epäillä väärinkäytöksiä B Oy:n toiminnassa. Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata epäselvyydet asiamiehensä toiminnassa, sillä väärinkäytöksissä oli kyse systemaattisesta toiminnasta, joka jatkui useamman vuoden ajan ja kohdistui julkisuudessa olleiden tietojen mukaan useampiin vakuutuksenottajiin.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö A katsoo edelleen, että 17.729 euron hyvityksen maksaminen vakuutuksen jäljellä olevan takaisinostoarvon lisäksi johtaisi asianmukaiseen lopputulokseen. Asiakkaan vastattavaksi jäävä osuus olisi 7.217 euroa.

Vakuutusyhtiö perustelee kantaansa seuraavasti:

• Tarvekartoituksen perusteella asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana 2011 lähtien. Nyt puheena oleva vakuutussopimus on tehty A:n kanssa 30.1.2014.
• Asiakastapaamisessa 29.9.2011 on käyty läpi asiakkaan tarvekartoitus ja hänen riskiprofiilikseen on asetettu matala riskitaso. Asiakas on ilmoittanut, että hänellä on aiempaa sijoituskokemusta osakkeista, vakuutuksista ja rahastosijoittamisesta. Tarvekartoitus päivitettiin joulukuussa 2013, kun nyt puheena olevan vakuutussopimuksen solmimisesta päätettiin. Asiakkaan riskiprofiili päivitettiin keskisuureksi riskitasoksi huhtikuussa 2014 ja korkeaksi riskitasoksi syyskuussa 2014.
• Tarvittavat tiedot oli annettu ja saatu ja niiden perusteella asiakas ja B Oy olivat arvioineet asiakkaan vakuutustarpeen ja valinneet vakuutukseen liitettävät asianmukaiset sijoituskohteet. Päätökset sijoituskohteista on asiakas tehnyt yhdessä sijoitusneuvojan kanssa.
• B Oy on toimittanut asiakkaalle tuotetiedotteen, vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, jotka sisältävät kuvauksen kaikista vakuutuksen kuluista.
• Vakuutuksen arvolaskelma on lähetetty asiakkaalle kotiosoitteeseen vuosittain.
• Asiakkaalla on ollut käytössään myös vakuutusyhtiön verkkopalvelun käyttäjätunnukset. Hän on käyttänyt palvelua ensimmäisen kerran 11.2.2014. Tuotetiedotteen, vakuutuskirjan sekä vakuutusehtojen lisäksi vakuutuksen kulut näkyvät asiakkaan verkkopalvelussa. Asiakas on käyttänyt verkkopalvelua aktiivisesti.
• Vakuutusta hakiessaan asiakas on allekirjoittanut hakemuslomakkeen ja soveltuvuuslausunnon. Lisäksi hän on allekirjoittanut merkintälomakkeet ja ostositoumukset, joissa hän on vahvistanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä sijoituksiin liittyvät riskit. Hyväksymislausunnossa todetaan selvästi, että allekirjoituksellaan asiakas vahvistaa ymmärtävän sen, että sijoituksista voi koitua tappioita tai sijoitukset voi menettää kokonaan.

Vakuutusyhtiön ehdottama korvaussumma koostuu sijoitustappiosta (11.997 euroa) ja muista kuluista (5.732 euroa). Koska asiakkaan sijoitusneuvojana oli ollut X, on vakuutusyhtiö hyvityksen määrää laskiessaan arvioinut asiaa siten kuin asiakas olisi ollut alhaisen riskitason asiakas. Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan kaupankäynti on ollut suhteellisen vähäistä, sillä osto- tai myyntitapahtumia on ollut keskimäärin 7.8 vuodessa. Asiakas oli vakuutussopimuksen tullessa voimaan 57-vuotias ja hän oli ollut tuolloin B Oy:n asiakkaana jo kaksi vuotta. Vakuutusyhtiö toteaa, että vakuutustuotteella on keskipitkän tai pitkän aikavälin sijoitushorisontti. Tässä tapauksessa vakuutus on ollut voimassa 4.8 vuotta. Vakuutusyhtiön mukaan kaikki asiakirjat oli tehty asianmukaisesti mukaan lukien allekirjoitetut kaupankäyntilomakkeet ja hyväksymislausunto. Lisäksi asiakkaalle oli lähetetty vuosittain vakuutuksen arvolaskelma.

Selvitykset

Vakuutusta koskevat asiakirjat

Sijoituslautakunnan käyttöön on toimitettu vakuutukseen sovellettavat vakuutusehdot sekä vakuutuskirjat vakuutuksen ottamisvaiheesta 30.1.2014 ja lisäsijoitusten tekoajankohdilta 17.4.2014 ja 3.2.2015. Lisäksi on toimitettu tuote-esite, tuotetiedote ja käteisvaroja koskeva opas.

Vakuutuksen ottamisvaiheesta ja lisäsijoitusten tekoajankohdilta on toimitettu myös asiakkaan allekirjoittamat hakemuslomakkeet ja soveltuvuuslausunnot (vaatimukset ja tarpeet -kirjeet). Hakija on allekirjoituksillaan vakuuttanut vastaanottaneensa ja lukeneensa vakuutuksen tuote-esitteen ja tuotetiedotteen sekä valittujen sijoituskohteiden kirjallisen materiaalin, jonka osalta hakija vakuuttaa ymmärtävänsä materiaalin täysin ja hyväksyvänsä riskit. Lisäksi hakija on vakuuttanut ymmärtävänsä sen, ettei henkivakuutusyhtiö ole tarjonnut hänelle sijoitusneuvontaa eikä ole vastuussa vakuutukseen liitetyn omaisuuden tuotosta ja vakuutuksen menestyksestä.

Vakuutuksen ottamisvaiheessa täytetyn soveltuvuuslausunnon mukaan asiakkaalle oli henkilökohtaisesti suositeltu sijoitussidonnaista henkivakuutusta. Perusteluina olivat vero- ja vakuutusedut, laaja tuotevalikoima ja perintöasiat. Lausunnon mukaan asiakas oli myös saanut kaiken vakuutussopimukseen liittyvän kirjallisuuden, ja hän oli tietoinen kaikista sovellettavista maksuista ja kuluista. Lisäksi asiakas oli tietoinen siitä, että vakuutuksen arvo voi nousta tai laskea ja hän ei välttämättä saa takaisin alkuperäistä sijoittamaansa summaa. Tuolloin merkityn sertifikaatin osalta asiakas oli vielä allekirjoittanut erillisen monikohtaisen hyväksymislausunnon, jossa hän oli vakuuttanut ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä kaikki kyseessä olevaan sijoitukseen liittyvät riskit ja ettei vakuutusyhtiö ole vastuussa niistä.

Ensimmäisen lisäsijoituksen aikaan tehdyssä soveltuvuuslausunnossa on todettu, että asiakkaan tavoitteena oli vero- ja vakuutusedut sekä laaja tuotevalikoima. Hänelle oli henkilökohtaisesti suositeltu lisäsijoituksen tekemistä henkivakuutukseen. Sertifikaattisijoituksen osalta asiakas oli jälleen allekirjoittanut erillisen hyväksymislausunnon. Toisen lisäsijoituksen aikaan asiakkaan tavoitteeksi oli soveltuvuuslausuntoon merkitty veroedut, tuottokupongit, pääomaverohyöty ja laaja tuotevalikoima. Tuolloinkin hänelle oli henkilökohtaisesti suositeltu toisen lisäsijoituksen tekemistä henkivakuutukseen.

Tuotetiedotteesta, vakuutusehdoista ja 30.1.2014 päivätyn vakuutuskirjan neljänneltä sivulta ilmenee, että vakuutukseen liittyy ensimmäisen viiden vuoden ajalta vuotuinen 1,75 %:n hoitopalkkio, joka kuudennesta vuodesta alkaen alenee 0,5 %:iin. Lisäksi peritään vaihtelevan suuruinen neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio, palvelupalkkio sekä välitysmaksuja ja kaupankäynnistä johtuvia ulkoisia kustannuksia. Ensimmäisen viiden vuoden ajalta hoitopalkkion prosentuaalinen osuus on laskettu aina vähintään vakuutusmaksujen määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut.

Tuotetiedotteesta, vakuutusehdoista ja 30.1.2014 päivätyn vakuutuskirjan neljänneltä sivulta ilmenee myös takaisinostokulujen määräytymisperusteet. Jos vakuutus lunastetaan takaisin viiden vuoden kuluessa vakuutusmaksun sijoituksesta, sovelletaan takaisinostoon ennenaikaisesta takaisinostosta perittävää kulua. Tämä kulu on ensimmäisten kuuden kuukauden aikana 8,5 % vakuutusmaksusta ja laskee kuuden kuukauden välein 0,85 %:lla 0 %:in seuraavien kuuden vuoden aikana. Myös osittaiseen takaisinostoon sovelletaan tietyin vakuutusehdoissa tarkemmin määritellyin edellytyksin ennenaikaisen takaisinoston kuluja.

Asiakkaan vakuutusyhtiö A:lta vuosina 2014–2017 saamista vakuutuksen vuositiedotteista ilmenee, että vakuutuksen vuotuinen nettotuotto oli vakuutuskulujen, sijoituskohteiden merkinnästä ja vaihdoista perittävien kulujen sekä sijoituskohteiden arvonvaihtelun vuoksi alusta pitäen negatiivinen. Vuoden 2014 lopussa vakuutuksen vuotuinen nettotuotto aloituspäivästä lähtien laskettuna oli -29,72 %, vuonna 2015 -36,63 %, vuonna 2016 -28,12 % ja vuonna 2017 -21,46 %. Vakuutuskulujen osuudeksi on eri vuosina merkitty noin 4-9 % vakuutuksen arvosta; vakuutuskulut eivät sisällä vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden välitys- ja merkintäpalkkioita. Tiedotteista ilmenee lisäksi, että vakuutusmaksuja oli vuosina 2013-2015 maksettu kaikkiaan 40.000 euroa. Vakuutuksen arvo oli vuoden 2014 lopussa 21.982,43 euroa, vuonna 2015 19.330,72 euroa, vuonna 2016 16.912,18 euroa ja vuonna 2017 16.709,25 euroa.

Sijoittajaprofiili ja sijoituskohteet – avaintieto- ja esitemateriaali

Sijoituslautakunnalle toimitetun 29.9.2011 päivätyn tarvekartoituslomakkeen mukaan asiakkaan netto-omaisuus oli 300.000 euroa. Omaisuudesta noin 100.000 euroa oli säästötilillä ja noin 10.000 euroa oli sijoitettuna osakkeisiin. Lisäksi n.11.000 euroa oli sijoitettuna rahastoihin ja eläkevakuutukseen. Asiakkaan aikaisemmaksi sijoituskokemukseksi oli mainittu osakkeet, rahastot ja vakuutukset. Asiakkaan sijoitustoiminnan tavoitteeksi oli kirjattu ”elämän turvaa, tulevaisuutta varten, elämistä varten”. Tuottotavoitteeksi oli merkitty ”yli inflaation” ja riskiprofiiliksi matala. Suunniteltu sijoitusaika oli neljä vuotta. Likviditeetiksi oli merkitty myös neljä vuotta, minkä jälkeen kaikki sijoitukset tulisi olla tarvittaessa rahaksi muutettavissa. Tarvekartoituksen perusteella asiakkaalle oli suositeltu pääomaturvattuja osakeobligaatioita, joihin asiakas sijoitti yhteensä 10.000 euroa. Ehdotusta oli perusteltu sillä, että sijoitustuotteet olivat pääomaturvattuja ja markkinatilanteeseen sopivia.

Asiakkaan ja X:n tapaamisessa 2.12.2013 asiakkaan sijoitushorisonttia tai riskitasoa ei muutettu siitä, mitä 29.9.2011 oli sovittu. Sijoitustavoitteiden on sen sijaan kirjattu muuttuneen siten, että asiakas tavoitteli sijoitustoiminnalla vero- ja vakuutusetuja sekä sijoitusten hajauttamista. Asiakkaalle oli tuolloin suositeltu A vakuutusyhtiön tarjoamaa sijoitussidonnaista henkivakuutusta. Vakuutushakemuksen sekä osto- ja myyntilomakkeiden mukaan vakuutukseen liitettäviksi sijoituskohteiksi oli suositeltu sijoitusrahastoa, indeksitodistusta ja kehittyvät markkinat sertifikaattia. Sijoitusrahaston ja kehittyvät markkinat sertifikaatin esitemateriaalia ei ole toimitettu lautakunnan käyttöön. Indeksitodistuksen esitemateriaalin mukaan kyseessä oli keskiriskin tuote, jonka juoksuaika oli viisi vuotta. Tuotteeseen sijoitettiin 13.000 euroa ja se lunastettiin 9.9.2014 arvoon 12.451,26 euroa.

14.4.2014 päivätyssä asiakastietojen päivityslomakkeessa asiakkaan sijoitustavoitteeksi on kirjattu ”keskiriskinen yleisesti”. Tuolloin tehty 5.000 euron lisäsuoritus oli suositeltu sijoitettavaksi kehittyvät markkinat sertifikaattiin ja hedgerahastoon. Kehittyvät markkinat sertifikaatin esitemateriaalia ei ole toimitettu lautakunnan käyttöön. Hedgerahastoa koskevan avaintietoasiakirjan mukaan rahaston riskiluokka oli viisi, mikä tarkoittaa keskimääräistä korkeampaa riskiä. Rahaston on kuvattu sopivan vaativalle, finanssimarkkinoiden toimintaa tuntevalle sijoittajalle, joka hakee sijoitukselleen korkeaa riskipitoista tuottoa 3-5 vuoden tähtäimellä. Rahastoon sijoitettiin 2.000 euroa ja sijoitus lunastettiin 14.1.2015 arvoon 2.028,94 euroa.

9.9.2014 päivätyssä asiakastietojen päivityslomakkeessa sijoitustavoitteeksi on merkitty ”keski- ja korkeariskinen”. Asiakkaan on mainittu haluavan sijoituksia pois Suomen markkinoilta, minkä vuoksi hänelle oli suositeltu kehittyvät markkinat sertifikaattia ja autocall BRIC -tuotetta. Kehittyvät markkinat sertifikaatin esitemateriaalia ei ole toimitettu lautakunnan käyttöön. Autocall BRIC –kuponkia koskevan esitemateriaalin mukaan kyseessä oli keskiriskin tuote, jonka juoksuaika oli viisi vuotta. Autocall BRIC –tuotteeseen sijoitettiin 9.000 euroa. Osa sijoituksesta lunastettiin 14.1.2015 arvoon 1.628,80 euroa ja loput 31.3.2015 arvoon 5.385,40 euroa.

14.1.2015 päivätyssä asiakastietojen päivityslomakkeessa sijoitustavoitteeksi oli kirjattu 10 % korkeaa riskiä ja loput keski- tai matalampaa riskiä. Asiakkaalle oli suositeltu Stock Picker -tuotetta ja US-sertifikaattia. Lautakunnan käyttöön toimitetun Stock Picker -esitteen mukaan tuote oli warrantti. Esitteessä ei ole esitetty nimenomaista riskiluokitusta. US-sertifikaattia koskevan esitteen mukaan tuote oli tarkoitettu ainoastaan ammattimaisille sijoittajille. Stock Picker –warranttiin sijoitettiin 1.510 euroa. Asiakkaan 10.000 euron lisäsuoritus sijoitettiin kokonaisuudessaan ammattimaisille sijoittajille tarkoitettuun US-sertifikaattiin, johon sijoitettiin yhteensä 12.000 euroa. Ensiksi mainittu lunastettiin 14.1.2016 arvoon 37,60 euroa. US-sertifikaatti lunastettiin 23.10.2015 arvoon 7.560 euroa.

Tapaamisella 31.3.2015 ei tehty muutoksia sijoitustavoitteisiin. Asiakkaalle oli jälleen suositeltu Stock Picker -warranttia ja kansainväliset markkinat autocall sertifikaattia. Toiseksi mainitusta ei ole toimitettu lautakunnan käyttöön esitemateriaalia. Warranttiin sijoitettiin 1.510 euroa. Vakuutusyhtiön vuotuisen arvolaskelman mukaan warranttisijoituksen arvo 31.12.2017 oli 860,00 euroa.

23.10.2015, 14.1.2016, 2.6.2016 ja 9.5.2017 päivätyissä asiakastietojen päivityslomakkeissa sijoitustavoitteeksi on merkitty ”tuottoa, veroedut”.

Tapaamisella 23.10.2015 asiakkaalle oli suositeltu sijoitusrahastoa, sijoituswarranttia ja autocall sertifikaattia. Rahaston osalta lautakunnan käytössä on ainoastaan rahaston vuosikertomus vuodelta 2015, ei rahastoesitettä. Autocall sertifikaattia koskevan esitemateriaalin mukaan tuotteen riskiluokka oli 6/7 eli tuotteeseen liittyi keskimääräistä riskiä korkeampi riski. Sertifikaattiin juoksuaika oli 1-5 vuotta, siihen sijoitettiin 5.000 euroa ja se lunastettiin 2.6.2016 arvoon 4.476,01 euroa.   

14.1.2016 asiakkaalle oli suositeltu jälleen keskiriskistä sertifikaattia, jonka juoksuaika on viisi vuotta. Sertifikaattiin sijoitettiin 5.100 euroa ja se lunastettiin 5.1.2017 arvoon 5.280,46 euroa. Myös 2.6.2016 asiakkaalle oli suositeltu sertifikaattia, joka oli sitä koskevan esitteen mukaan keskiriskin tuote. Tuotteen juoksuaika oli kuusi vuotta. Tuotteeseen sijoitettiin 4.080 euroa ja se lunastettiin 5.1.2017 arvoon 4.120,97 euroa.

5.1.2017 suositeltiin sijoitusrahastoa. Rahasto on ilmeisesti sama rahasto, johon asiakas oli jo aikaisemmin (2.12.2013 ja 23.10.2015) sijoittanut, mutta rahaston nimi oli vaihtunut. Lautakunnan käyttöön on toimitettu 13.11.2017 päivätty rahastoesite. Esitteessä ei ole esitetty nimenomaista riskiluokitusta. Esitteessä on sen sijaan mainittu, että rahasto on kaikille sijoittajille soveltuva. Esitteen mukaan tuottoja etsitään useista omaisuuslajeista ja useilta markkinoilta. Rahaston osakemarkkinasijoitusten osuus rahaston varoista on vähintään 0 % ja enintään 100%. Suositeltu vähimmäissijoitusaika on viisi vuotta. Rahastoon oli aikaisemmin sijoitettu yhteensä 10.000 euroa ja lunastettu 3.000 euroa. Nyt rahastoon sijoitettiin 8.500 euroa. Rahasto-osuudet lunastettiin 9.5.2017 arvoon 16.300,49 euroa.

9.5.2017 asiakkaalle suositeltiin hedgerahastoa. Rahastoa koskevan avaintietoasiakirjan mukaan kyseessä oli osakerahasto, jonka riskiluokka oli viisi eli keskimääräistä korkeampi riski. Lautakunnan käyttöön on toimitettu myös sijoitusrahastoa koskeva ”fact sheet”, jossa on todettu, että rahasto sopii hyvää tuottoa tavoittelevalle ja pitkäaikaiselle sijoittajalle. Asiakirjassa on annettu rahaston kuukausikatsaus huhtikuulta 2017. Lisäksi asiakirjassa on kuvattu mm. rahaston arvonkehitystä vuodesta 2005 vuoteen 2017. Rahastoon sijoitettiin 16.000 euroa.

Asiakas on allekirjoittanut 2.12.2013, 14.4.2014, 9.9.2014, 14.1.2015, 31.3.2015, lomakkeen, jolla hän vakuuttaa vastaanottaneensa tietoa vipusertifikaatista tai muusta sijoitusmahdollisuudesta ilman pääomaturvaa ja olevansa tietoinen siitä, että sijoittaja voi menettää koko vipusertifikaattiin sijoittamansa pääoman. Lomakkeen mukaan sijoittajan ei tulisi sijoittaa vipusertifikaatteihin enempää kuin 10 % tai korkeintaan 15 % sijoitusvarallisuudestaan.

Lautakunnalle on toimitettu myös ostositoumus- ja merkintälomakkeita, jotka ilmentävät yllä kuvattua asiakassuhteen kulkua. Myös ostositoumus- ja merkintälomakkeissa asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut perehtyneensä sijoitustuotteita koskevaan tuotemateriaaliin ja vakuuttanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä kaikki sijoituksiin liittyvät riskit. Asiakas on lomakkeissa myös vahvistanut olevansa tietoinen siitä, että voi menettää sijoitetun pääoman joko osittain tai kokonaan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että henkivakuutusyhtiö A on vakuutusedustuksesta annetun lain (15.7.2005/570) perusteella vastuussa asiamiesyritys B Oy:n toiminnasta suhteessa asiakkaaseen. Vakuutussopimuslain 5 §:n ja 9 §:n määräykset selonotosta ja tiedonantovelvollisuudesta koskevat myös B Oy:n asiakkaalle antamia suosituksia ja tietoja.

Käsittelyn rajaus ja ratkaistava kysymys

Osapuolet ovat tapauksen käsittelyn aikana päätyneet yksimielisyyteen myös siitä, että hyvityksen maksaminen asiakkaalle on perusteltua. Asiassa jäljellä oleva erimielisyys koskee siten hyvityksen määrää. Tämän vuoksi lautakunnan ei vakuutussijoituksen osalta ole tarpeellista käsitellä palveluntarjoaja B Oy:n menettelyä ja hyvitysvelvollisuuden perusteita muuten kuin hyvityksen määrän arvioimiseksi merkityksellisiltä osin.

Asiakkaan vakuutussijoituksen kokonaistappioksi on edellä todetusti muodostunut 24.946 euroa. Asiakas on vaatinut tappiota vastaavan määrän hyvittämistä kokonaisuudessaan ja korkoineen. Hänen mukaansa vakuutussopimuksen solmiminen ja vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden valinta on perustunut X:n suosituksiin. Asiakas katsoo, että hänelle annettiin virheellistä tietoa sijoituksiin liittyvästä riskistä ja vakuutuksen arvonkehityksestä. Vakuutukseen oli tehty toistuvasti keski- ja korkeariskisiä sijoituksia, vaikka sijoitusten piti olla pääomaturvattuja. Asiakas kiistää sopineensa X:n kanssa riskitason korottamisesta. Hän allekirjoitti kaikki asiakirjat tyhjinä eikä ollut tietoinen, mitä niihin täytettiin jälkeenpäin.

Vakuutusyhtiö A on tarjoutunut hyvittämään kokonaistappiosta sijoitustappioiden ja niin sanottujen muiden kulujen osuuden, yhteensä 17.729 euroa. Riidanalaiseksi jäävä määrä 7.217 euroa vastaa sijoitusvakuutuksen omien kulujen määrää.

Asiassa on siten kyse sen arvioimisesta, onko vakuutusyhtiö A velvollinen hyvittämään asiakkaalle myös vakuutuksen omia kuluja vastaavan summan eli niin sanotut vakuutuskuoren kulut. Asiassa tulee siten arvioitavaksi oliko vakuutus itsessään asiakkaalle soveltuva sijoitustuote ja oliko vakuutuksesta sekä sen kuluista ja muista ominaisuuksista annettu asiakkaalle asianmukaiset tiedot ennen sopimuksen solmimista.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. […]

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Asiaan sovellettavan sääntelyn ja ratkaisukäytännön esittelyn osalta lautakunta viittaa vastaavanlaista tilannetta koskeviin ratkaisusuosituksiinsa asianumerolla FINE-004540 ja FINE-007425.

Tiivistetysti kyse on siitä, että palveluntarjoajan on ennen vakuutuksen tekemistä tullut antaa vakuutuksen hakijalle selkeät tiedot muun muassa vakuutukseen ja siihen liitettäviin sijoituskohteisiin liittyvistä kuluista, riskeistä ja muista ominaisuuksista. Riitatilanteessa vakuutusyhtiön tulee voida osoittaa, että se oli antanut nämä tiedot. Jos tätä ei voida osoittaa, vakuutussopimus ei ole voimassa vakioehtojensa mukaisena vaan sen sisältöisenä, mitä asiakkaan oli perusteltua käsittää. Palveluntarjoajan on tullut antaa vastaavat tiedot myös sijoitusmuutoksia tehtäessä. Yhtiöllä on lisäksi vastuu siitä, että sen asiakkaalle antamat tuotesuositukset ovat olleet perusteltuja ottaen huomioon asiakkaan sijoituskokemus, varallisuus, sijoittamisen tavoitteet, riskinottohalukkuus ja muut vastaavat sijoitusneuvonnankin kannalta merkitykselliset seikat.

Viitetapauksissa todetun mukaisesti lautakunta ottaa myös nyt käsillä olevaa tapausta ja asiakkaan kertomusta arvioidessaan huomioon sen, että FINEn neuvontaan ja lautakunnalle on keväästä 2017 alkaen saapunut lukuisia yhteydenottoja, joissa B Oy:n edustajien toimintaa kuvataan asiakkaan kertomusta vastaavalla tavalla. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää asiakkaan kuvausta tapahtumien kulusta ja sijoituskohteiden ominaisuuksista hänelle annetuista vääristä ja puutteellisista tiedoista uskottavana. Tästä seuraa se, että sijoituskohteiden valinnan ja vaihtojen yhteydessä täytetyillä lomakkeilla annetut asiakkaan ilmoitukset tuotteisiin liittyvien riskien ja muiden ominaisuuksien täydellisestä ymmärtämisestä ja hyväksymisestä jäävät lautakunnan arvioinnissa vaille itsenäistä merkitystä.

Asiakkaan sijoittajaprofiili

Asiakas oli vuonna 2011 määritelty matalan riskin sijoittajaksi. B Oy:n laatimien asiakastietojen päivityslomakkeiden mukaan riskitasoa oli kuitenkin vakuutuksen voimassaoloaikana sovittu korotettavaksi kahdesti; ensin keskiriskin tasolle ja sen jälkeen korkean riskin tasolle. Asiakas on kiistänyt nostaneensa riskitasoaan.

Lautakunta toteaa että vakuutuksen ja muiden sijoitustuotteiden soveltuvuutta asiakkaalle on arvioitava suhteessa asiakkaan tosiasialliseen sijoittajaprofiiliin, ei ainoastaan sen perusteella minkälaiseksi sijoittajaprofiili on asiakirjoissa kirjattu. Lautakunnan käyttöön toimitettujen selvitysten mukaan asiakas oli sijoitustoiminnalla pyrkinyt siihen, että tulevaisuuden turvaksi ja elämistä varten säästetyt varat eivät menettäisi arvoaan inflaation vuoksi. Lähes olematon reaalituottotavoite on linjassa sen kanssa, mitä asiakas on kertonut riskinottohalukkuudestaan, sijoitettavien varojen käyttötarkoituksesta ja esimerkiksi henkilökohtaisista olosuhteistaan. Myös asiakkaan alun perin määrittämä sijoitushorisontti oli suhteellisen lyhyt ja sijoitusten rahaksi muutettavuus oli hänelle tärkeää. Suunniteltu sijoitusaika oli ainoastaan neljä vuotta, minkä jälkeen sijoitusten oli tarkoitus olla tarvittaessa jopa kokonaan rahaksi muutettavissa.

Ottaen huomioon asiakkaan alkuperäiset sijoitustoiminnalle asettamat tavoitteet sekä B Oy:n toimintaan liittyvät epäselvyydet, lautakunta pitää uskottavana asiakkaan kertomusta siitä, että hän ei ole ollut tietoinen myöhemmin kirjatuista riskitason korotuksista. Myös vakuutusyhtiö on hyvityksen määrää koskevassa arvioinnissaan määritellyt asiakkaan matalan riskitason asiakkaaksi siitä huolimatta, että asiakkaan riskitasoa on dokumenttien mukaan korotettu kahdesti. Edellä selostetuin perustein lautakunta arvioi asiaa siitä lähtökohdasta, että asiakas on ollut koko vakuutuksen voimassaoloajan matalariskinen sijoittaja.

Vakuutustuotteen soveltuvuus asiakkaalle

Kun vakuutussopimuksesta neuvoteltiin vuonna 2013, ei asiakkaan sijoitushorisonttiin tai likviditeettiin tehty muutoksia. Asiakas oli matalan riskin sijoittaja, jonka alkuperäisestä neljän vuoden suunnitellusta sijoitusajasta oli tuolloin kulunut kaksi vuotta. Vakuutustuotteen soveltuvuutta asiakkaalle oli perusteltu vero- ja vakuutuseduilla sekä sijoitusten hajauttamisella.

Lautakunta toteaa, että asiakkaalle oli suositeltu nyt puheena olevaa vakuutusta tilanteessa, jossa alun perin suunniteltua neljän vuoden sijoitusaikaa oli jäljellä alle kaksi vuotta. Suositeltu sijoitussidonnainen henkivakuutusvakuutus on keskipitkän tai pitkän aikavälin sijoitustuote. Asiakkaan tapauksessa vakuutus on saatettu voimaan niin sanotulla viiden vuoden kulurakenteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vakuutuksen kulut painottuvat ensimmäiselle viidelle vuodelle. Lisäksi viiden ensimmäisen vuoden aikana vakuutuksen takaisinostoon sovelletaan ennenaikaisen takaisinoston kuluja, mikä johtaa siihen, että vakuutuksen takaisinosto vakuutuksen solmimista seuraavien vuosien aikana ei ole yleensä taloudellisesti kannattavaa eikä siten käytännössä useinkaan mahdollista.

Sijoituslautakunta toteaa, että matalariskisiin sijoituskohteisiin liittyy lähtökohtaisesti riskiä vastaava eli matalahko tuotto-odotus. Vakuutuksen alkupainotteinen kulurakenne ja hoitopalkkion prosentuaalisen osuuden laskeminen vähintään vakuutusmaksun määrästä yhdistettynä matalariskisten sijoituskohteiden tuotto-odotukseen johtaa siihen, ettei vakuutuksesta todennäköisesti kerry matalariskiselle sijoittajalle vakuutuskulujen ja muiden kulujen vähentämisen jälkeen tuottoa ollenkaan ensimmäisten viiden vuoden aikana.

Laskentatapa, jossa hoitopalkkion osuus lasketaan aina vähintään vakuutukseen sijoitetusta määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut, on matalariskisen sijoittajan kohdalla omiaan jouduttamaan sijoitetun pääoman vähenemistä ensimmäisten vuosien aikana. Lautakunta on edellä viitatussa ratkaisukäytännössä pitänyt tällaisia vakuutusehtoja matalariskisen sijoittajan kohdalla jopa hyvän tavan vastaisina. Lautakunta on katsonut, että ehdon soveltaminen voi synnyttää vakuutuksessa pääomaa alentavan negatiivisen kierteen, kun sijoituksen arvon alentuessa siihen kohdistuva vakuutuksen kulurasitus suhteellisesti kasvaa.

Edellä selostetuin perustein lautakunta katsoo, että nyt puheena oleva henkivakuutus ei ole asiakkaan kaltaiselle matalan riskin ja lyhyen sijoitushorisontin sijoittajalle soveltuva tuote. Vakuutuksen kulut muodostuvat ensimmäisen viiden vuoden aikana helposti niin suuriksi, että sijoituksen kokonaisarvo alentuu näiden vuosien aikana. Lisäksi sijoitettujen varojen realisointi ei ole usein vakuutussopimuksen solmimista seuraavien vuosien aikana tosiasiassa mahdollista, vaikka vakuutuksenottajalla on lain ja vakuutussopimuksen perusteella oikeus milloin tahansa vakuutuksen voimassaoloaikana irtisanoa ja takaisinostaa vakuutus. Lautakunta katsoo, että vakuutus ei ole ollut asiakkaalle soveltuva tuote eikä sen suosittaminen ole ollut asiakkaan edun mukaista.

Vakuutuksesta annetut tiedot

B Oy:n toimintaan liittyvät epäselvyydet huomioon ottaen lautakunta ei ole voinut todeta, että suositellun vakuutustuotteen olennaiset tiedot kuten vakuutuksesta perittävät kulut olisi kuvattu asiakkaalle oikein ja selkeästi ennen vakuutussopimuksen solmimista. Asiassa jää myös luotettavasti osoittamatta mitä kirjallista aineistoa asiakas oli saanut vakuutuksesta. Näin ollen lautakunta katsoo vakuutusyhtiön laiminlyöneen vakuutussopimuslain mukaista tiedonantovelvollisuuttaan vakuutuksen kulujen osalta. Korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO:2015:93 viitaten lautakunta katsoo, että asiakkaan on tullut voida luottaa siihen, että hän saa palveluntarjoajalta olennaiset, asianmukaiset tiedot sijoitusvakuutuksesta ja siihen liitettävistä sijoituskohteista. Asiakkaan mahdollinen laiminlyönti tutustua esiteaineistoon ei tässä tapauksessa vähennä hänen oikeuttaan saada hyvitystä.

Sijoituskohteet

Asiakkaalle oli vakuutussopimuksen solmimisesta lähtien suositeltu pääasiassa keskiriskisiä ja sitä korkeampiriskisempiä strukturoituja tuotteita ja rahastoja. Yksikään tuote, josta esite on toimitettu, ei ollut pääomaturvattu tai muuten matalan riskin tuotteeksi luokiteltava tuote. Suositeltuihin sijoituskohteisiin on sen sijaan liittynyt riski pääoman menettämisestä merkittäviltä osin. Eriasteisten keskiriskin tuotteiden lisäksi sijoituskohteiden joukossa on ollut myös muutamia korkeariskisiä warrantteja. Suositeltu sijoitusaika on useiden tuotteiden osalta ollut viisi tai kuusi vuotta.

Lautakunta katsoo, että asiakkaalle suositellut sijoituskohteet eivät niiden riskitaso, sijoitusmäärät ja suositeltu sijoitusaika huomioon ottaen ole olleet asiakkaan tosiasialliseen sijoittajaprofiiliin ja riskitasoon sopivia. Tästä huolimatta osa sijoituksista on menestynyt suhteellisen hyvin ja suurimmat sijoitustappiot näyttävät aiheutuneen niistä tuotteista, joiden osalta esitemateriaalia ei ole lautakunnan käyttöön toimitettu.

Asiakkaalle suositeltujen ja vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden joukossa on ollut myös yksi ainoastaan ammattimaisille sijoittajille tarkoitettu korkeariskinen strukturoitu tuote. Tuotteeseen oli 14.1.2015 sijoitettu 12.000 euroa, mikä oli 30 % koko vakuutusmaksun määrästä. Lautakunta katsoo, että tuote ei sen riskitaso ja sijoitusmäärä huomioon ottaen olisi ollut asiakkaalle soveltuva missään tilanteessa, ei edes siinä tapauksessa, että asiakkaan riskitaso olisi ollut asiakirjoissa kuvatun korkean riskin tasolla.

Lautakunta toteaa, että asiakkaalle suositeltujen sijoituskohteiden soveltuvuuden arvioinnilla ei ole tämän riita-asian ratkaisun kannalta itsenäistä merkitystä, sillä vakuutusyhtiö on jo tarjoutunut hyvittämään asiakkaalle sijoitustappioiden osuuden ja asia on siltä osalta riidaton. Lautakunta katsoo, että suositeltujen sijoituskohteiden pääasiallinen soveltumattomuus asiakkaalle kuvastaa kuitenkin sitä, että asiakkaan saama sijoitusneuvonta on ollut systemaattisesti epäasianmukaista. Tällainen laajempi kuva suositeltujen sijoituskohteiden pääasiallisesta soveltumattomuudesta puolestaan vahvistaa lautakunnan näkemystä asian lopputuloksesta; vakuutusyhtiön vastattavaksi jää vakuutuksen kulujen hyvittämisen myötä menetettyä pääomaa vastaavan summan hyvittäminen kokonaisuudessaan.

Ratkaisu asiassa

Kerrottujen syiden vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutustuote ei ole ollut asiakkaalle soveltuva sijoitustuote eikä sitä siten olisi tullut suositella asiakkaalle. Asiassa ei myöskään ole tullut osoitetuksi, että riidanalaisista kuluista olisi annettu asiakkaalle riittävät tiedot ennen vakuutussopimuksen solmimista.

Sen lisäksi, että henkivakuus itsessään ei ole ollut asiakkaalle soveltuva tuote, myöskään vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden ei voida katsoa soveltuneen asiakkaalle.

Lautakunta pitää perusteltuna, että B Oy:n toiminnasta vastuussa oleva henkivakuutusyhtiö A hyvittää asiakkaalle vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisella sopimusvastuuperusteella ja vahingonkorvauksena riidanalaiset vakuutuksen kulut kokonaisuudessaan.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaalle tämän vaatimuksen mukaisesti vakuutussijoituksen kokonaistappiota vastaavan hyvityksen viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa lautakunta suosittaa suorittamaan korkolain (633/1982) mukaisesti siitä ajankohdasta lukien, jolloin 30 päivää oli kulunut siitä, kun vakuutusyhtiö vastaanotti asiakkaan 12.10.2017 päivätyn reklamaatiokirjeen.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Rissanen

Jäsenet:
Ovaska
Pönkä
Sario
Tapanila