Tapahtumatiedot
Asiakas asunto-osakeyhtiö A on hakenut korvausta oikeusturvavakuutuksestaan koskien vesivahingon korjaustyöhön liittyvään riitaa taloyhtiön ja osakkaan välillä.
Osakas K oli 13.2.2015 pyytänyt taloyhtiön hallitukselta vahvistusta sitovasta aikataulusta asunnon D 4 vesivahinkokorjaustyöstä ja yhteystiedot vastuullisesta työnjohtajasta. Samalla K pyysi vahvistus- ja yhteystietojen lähettämistä viimeistään 16.2.2015 kello 16.00 mennessä uhalla, että muutoin heidän asianajajansa ryhtyy selvittämään, kuka on vastuussa tästä heille syntyneestä vahingosta ja onko kyseessä kiinteistönhoidon laiminlyönti.
Taloyhtiön hallitus oli irtisanonut 12.1.2015 isännöitsijäsopimuksen päättymään 30.4.2015. Isännöitsijä hoiti irtisanomisen jälkeen ainoastaan rutiiniasiat, kuten taloyhtiön laskujen maksamiset, eikä ollut halukas osallistumaan vastauskirjeen laatimiseen K:lle määräajassa.
Asianajaja neuvoi hallitusta laatimaan vastauskirjeen.14.2.2015 lähetetyssä vastauksessa todettiin muun ohessa, ettei hallitus ole päättänyt sitovasta aikataulusta koskien asunnon D 4 vesivahinkokorjaustyötä. Kirjeessä todettiin myös, ettei korjaukselle ole nimetty vastuullista työnjohtajaa. Korjaukset oli tarkoitus sisällyttää vuoden 2015–2019 kunnossapitoselvitykseen ja sisällyttää siihen tarvittavat varat yhtiökokoukselle annettavaan vuoden 2015 talousarvioehdotukseen. Vuoden 2015 yhtiökokous oli tarkoitus pitää toukokuussa 2015. Hallitus oli kokouksessaan 9.2.2015 päättänyt pyytää lisää suunnittelutarjouksia vesivahingon kunnostamiseksi jo olemassa olevien tarjouksien lisäksi.
Taloyhtiön puheenjohtajan seuraava yhteydenotto asiamiehelle tapahtui 4.3.2015, jolloin taloyhtiön hallitus oli saanut sähköpostin liitetiedostona K:n asianajalta vaatimuskirjeen, jossa on vaadittu, että taloyhtiön on korvattava työn teettämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut.
Vaatimuskirjeessä K:n asianajaja ilmoitti, että kirje on asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 4 §:n 2 momentin mukainen kirjallinen huomautus. Jos taloyhtiön vastausta ei saada, K tulee teettämään kunnossapitotyön ja saattamaan taloyhtiön laiminlyönnin viranomaisen ratkaistavaksi. K toivoo, että asiassa olisi löydettävissä sovinnollinen ratkaisu. Koska taloyhtiön perusteeton viivyttely korjaustyön suorittamisessa on pakottanut K:n kääntymään lakimiehen puoleen, taloyhtiöltä on vaadittu täysimääräistä korvausta K:n asiamieskustannuksista.
Asunto-osakeyhtiön asianajaja laati 6.3.2015 päivätyn vastauksen, jonka allekirjoitti hallituksen enemmistö. Vastauksessa on todettu, että kosteusvaurioiden korjaaminen kuuluu taloyhtiön vastuulle ja korjaukset suoritetaan kevään 2015 aikana. Taloyhtiö oli tässä yhteydessä oikaissut aikaisemman väitteen, että korjausasia oli tarkoitus viedä taloyhtiön käsiteltäväksi.
Taloyhtiön asianajajan toimeksianto päättyi toukokuussa 2015, kun selvisi, että K:n vaatimiin korjaustoimiin ryhdytään kesällä 2015. Riita-asia taloyhtiön ja K:n välillä sovittiin 16.11.2015 allekirjoitetulla sovintosopimuksella.
Vakuutusyhtiö myönsi 13.4.2015 oikeusturvaedun ja merkitsi vahinkopäiväksi 29.3.2015.
Vakuutusyhtiö on pyytänyt 12.12.2015 korvauspäätöksessä asiamiestä toimittamaan tarkemmat erittelyt tehdyistä töistä, työtunneista ja tuntilaskutuksesta sekä osapuolten esittämät vaatimukset ja vastaukset. Vakuutusyhtiö on pyytänyt huomioimaan, että urakkaneuvotteluista aiheutuneet kulut eivät kuulu oikeusturvavakuutuksen piiriin ja niiden osuutta ei korvata.
Asiamies on toimittanut 21.12.2015 vakuutusyhtiölle pyydetyn selvityksen. Asiamies on ilmoittanut, että ”toimeksiannon hoitaminen vaati tavanomaista enemmän taustatyön tekemistä itse selvityksestä tarkemmin ilmenevistä syistä. Myös asian rakennustekninen puoli vaati tavanomaista enemmän paneutumista syystä, että tähän liittyvät isännöitsijän palvelukset eivät olleet käytettävissä. Toivon mukaan nämä olosuhteet voidaan ottaa huomioon.”
Asiamies on selvityksessään todennut, että ”siltä varalta, että pitäisitte ajankäyttöä jostain syystä liiallisena, totean seuraavaa. Taloyhtiön hallituksen enemmistö oli irtisanonut 12.1.2015 isännöintisopimuksen päättymään 30.4.2015. Hallituksen vähemmistöön jääneet jäsenet halusivat isännöitsijän jatkavan toimessaan ja liitoutuivat isännöitsijän kanssa. Irtisanotulta isännöitsijältä oli hankalaa saada K:n vahinkoasian hoitamiseksi tarpeellisia tietoja. Niitä saatiin vain tipoittain ja silloinkin puutteellisina. K:n asiamiehen vaatimuskirjeen saavuttua vähemmistöön jääneet hallituksen jäsenet erosivat. Vaatimuskirje edellytti taloyhtiön hallitukselta välittömiä toimenpiteitä sen välttämiseksi, että K:n asiamies olisi ryhtynyt välittömiin toimenpiteisiin vaaditun remontin teettämiseksi taloyhtiön kustannuksella. Taloyhtiön hallitustahan syytettiin viivyttelystä korjaustoimien toimeenpanossa, joka sellaisenaan saattaisi johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin. Hallituksen oma vastuu taas edellytti myös asianmukaista urakkatarjouskierrosta. Epäselvää oli myös, oliko ja miten irtisanottu isännöitsijä oli keväällä 2015 urakka-asiaa hoitanut hallituksen päätökset huomioon ottaen.
Taloyhtiön hallituksen toimenpiteiden asianmukaisuuden selvittäminen edellytti asian käsittelyvaiheisiin tutustumista käymällä läpi yhtiön hallintoon liittyviä asiakirjoja. Tämän asian selvittämisessä taloyhtiön isännöitsijällä ei ollut tilaisuutta auttaa, mistä syystä asiamiehen piti selvittää asiaa käymällä läpi yhtiön hallituksen pöytäkirjoja ja niihin liittyvää aineistoa. Taloyhtiön irtisanottu isännöitsijä ei tilinpäätöskiireisiin vedoten ollut tilaisuudessa osallistua tavanomaiseen tapaan remonttitarjousten pyytämiseen urakoitsijoilta taikka niihin perehtymiseen sen varmistamiseksi, että tarjoukset kattoivat K:n vaatimuskirjeessä edellytetyt toimenpiteet. Taloyhtiön hallituksen jäsenten oikeusturva siis edellytti näissä olosuhteissa, että asiamies tarkistaa sen, että urakkatarjoukset vastaavat K:n kirjeen vaatimuksia. Tästä syystä tarkistukset on sisällytetty laskuun, vaikka normaaliolosuhteissa asian hoitaminen ja asiamiehen informoiminen lopputuloksesta olisi kuulunut isännöitsijän tehtäviin.
Jutussa oli toimeksiantovaiheessa kyse oikeusriidasta, jossa oli toisaalta kyse teettämisuhkaisesta vaatimuksesta, jonka toteutuminen olisi mahdollisesti aiheuttanut tavanomaista korkeampien kustannusten muodossa aiheuttanut mahdollisesti hallitukseen kohdistuvia vahingonkorvausvaatimuksia. Lisäksi kyse oli mahdollisten laiminlyöntien aiheuttamista asukkaiden vahingonkorvausvaatimuksista ja oikeuskuluista. Toimeksianto päätettiin taloyhtiön uuden hallituksen ilmoituksella toukokuussa 2016 sen jälkeen, kun kävi selväksi, että K:n asiamiehen vaatimat korjaustoimet tullaan suorittamaan kesällä 2015. Tähän mahdollisesti liittyvät vahingonkorvausvaatimukset sovittiin vakuutusyhtiölle toimitetussa sovintosopimuksessa K:n ja taloyhtiön välillä.”
Vakuutusyhtiö on 28.12.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä ilmoittanut, että oikeusturvavakuutuksen piiriin kuuluvat asiamieskulut seuraavan erittelyn mukaisesti:
31.3 perehtyminen K:n asiamiehen uuteen vaatimuskirjelmään 300e
1.4. puhelinneuvottelu hallituksen puheenjohtajan kanssa 150e
2.4. vastauskirjelmän laatiminen K:n asiamiehelle 200e
31.3. perehtyminen vesivahingon vaiheisiin 600e
8.4. valmisteltu asiaa hallitukselle 500e
9.4. puhelinneuvottelu hallituksen puheenjohtajan kanssa 260e
14.4. perehdytty K:n asiamiehen tiedustelukirjeeseen 100e
15.4. puhelinneuvottelu hallituksen puheenjohtajan kanssa 100e
16.4. laadittu vastaus K:n asiamiehelle 400e
24.4. puhelinneuvottelu hallituksen puheenjohtajan kanssa 100e
Yhteensä korvausta oli suoritettu 2710 euroa, arvonlisäverollisena 3360,40 euroa. Vakuutuksesta ei ehtokohdan 7.6.10 mukaan korvata ennen vakuutustapahtumaa eli vaatimusten riitautumista aiheutuneita kuluja. Vaatimukset on päätetty kiistää 29.3.2015, mutta tarkempaa tietoa vaatimuksen kiistämispäivästä ei ole. Kustannukset on huomioitu tuon päivämäärän jälkeen.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on vaatinut korvausta kaikista asiamieskuluista, jotka olivat yhteensä 15 650 euroa.
Asiakas on lausunut valituksessaan, että taloyhtiön hallitus on 14.2.2015 päivätyllä kirjeellä kiistänyt K:n vaatimuksen koskien vesivahinkokorjaustyön aikataulun vahvistamista ja vastuullisen työnjohtajan nimen ilmoittamista. Kiistäminen kattaa myös tähän liittyvän taloyhtiön hallituksen mahdollisen korvausvelvollisuuden. Tämän kiistämisen jälkeen K:n asiamies ryhtyi hoitamaan asiaa K:n puolesta, mikä vahvistaa erimielisyyden syntyneen taloyhtiön kiistettyä vaatimukset.
Vakuutusyhtiö on todennut, että muut isännöitsijän ja hallituksen jäsenten lopetettua tehtävänsä asiamiehelle siirretyt tehtävät tai niihin liittyvät kulut eivät kuulu oikeusturvavakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiö ei voine tarkoittaa toteamuksellaan, että asiamies olisi hoitanut ja laskuttanut vakuutusyhtiötä hallituksen jäsenen ja isännöitsijän tehtävistä. Asiamies ei ole voinut toimia hallituksen jäsenenä eikä isännöitsijänä eikä näitä tehtäviä ole voitu siirtää hänelle. Asiamiestä ei ole valittu taloyhtiön hallitukseen eikä hallituksen jäsenen tehtävää voi siirtää. Irtisanottu isännöitsijä hoiti koko asianajolaskun ajan 5.3–24.4.2015 taloyhtiön juoksevaa hallintoa eikä taloyhtiöllä luonnollisestikaan ole ollut kahta isännöitsijää. Laskun toimenpidekohtaisessa erittelyssä ei missään kohdassa ole mainintaa isännöitsijän ja hallituksen jäsenen tehtävien hoidosta. Vakuutusyhtiön lausumat ovat tältä osin ilmeisen perusteettomia.
Toimenpidekohtaisesta erittelystä ilmenee, ettei asiamies ole hoitanut remontin tarjousprosessiin liittyviä tehtäviä.
Toimeksiannon hoitaminen vaati tavanomaista enemmän paneutumista asiaan, koska isännöitsijän palvelukset eivät olleet käytössä. Lisäksi isännöitsijän tilinpäätöskiireistä johtuen asianajaja joutui osallistumaan tarjousten tarkistamiseen.
Asiamies on toimittanut asunto-osakeyhtiön hallituksen entisen puheenjohtajan 19.2.2018 päivätyn kirjelmän, jonka mukaan asiamies ei osallistunut millään tavoin hallitustyöskentelyyn tai hoitanut isännöitsijän tehtäviä. Hallitus hoiti urakkatarjousten pyytämisen urakoitsijoilta. Hallituksen piti pyytää urakoitsijoilta tarjouksia, koska hallituksessa pelättiin K:n asiamiehen teettävän korjaustyöt jollakin kalliilla urakoitsijalla, mistä saattaisi aiheutua vahingonkorvausvaatimuksia hallitukselle.
Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että vakuutustapahtuman päivämääräksi on katsottu 29.3.2015, jolloin hallitus on kokouksessaan päättänyt kiistää vastapuolen vaatimukset. Varsinaista kiistämiskirjettä ei ole kuitenkaan toimitettu vakuutusyhtiöön ja oletettavasti kiistämispäivä on todellisuudessa ollut tätä myöhemmin. Kyseenalaista on, onko varsinaista oikeusturvaehtojen mukaista riitaa itse asiassa koskaan syntynyt, kyse on ollut lähinnä remontin tekemisen ajankohdasta ja remontin kiirehtimisestä.
Oikeusturvavakuutuksesta on maksettu kohtuulliset asiamieskulut riita-asian hoitamisesta. Asiamieskuluista on maksettu 29.3.2015 alkaen se osuus, jonka on katsottu kuuluvan riita-asian hoitamiseen – asiaan perehtymisen kuluja, neuvottelut päämiehen kanssa sekä vaatimukseen vastaamisen kulut.
Ennen 29.3.2015 aiheutuneita kuluja ei ole korvattu ja lisäksi korvaamatta ovat jääneet ne kulut, jotka ovat aiheutuneet siitä, että isännöitsijän palvelut eivät ole olleet käytössä. On myös huomioitava, että taloyhtiö on myöntynyt vastapuolen vaatimuksiin, joten on kyse myös ehtokohdan 7.6.10 mukaisesta tilanteesta, jossa korvaus olisi voitu evätä kokonaan. Kyseisen rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisenkin asian selvittelystä tai hoitamisesta, minkä seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.
Lainsäädäntö ja sopimusehdot
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 4 §:n 2 momentin osakkeenomistaja voi teettää osakehuoneistossaan yhtiön kustannuksella sellaisen yhtiön vastuulla olevan kiireellisen kunnossapitotyön, joka on tarpeen lisävahingon välttämiseksi. Lisäksi osakkeenomistaja voi teettää kunnossapitotyön, jonka tekemättä jättämisestä aiheutuu osakkeenomistajalle vähäistä suurempaa haittaa ja jonka suhteen yhtiö ei ole kirjallisen huomautuksen saatuaan viivytyksettä ryhtynyt riittäviin toimiin. Riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon työn laatu, osakkaalle aiheutuva haitta ja muut olosuhteet.
Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 4 §:n 3 momentin kunnossapitotyöstä vastuussa olevan yhtiön tai osakkeenomistajan on korvattava työn teettämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kulut.
Vakuutusehtojen 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.
Vakuutus koskee vakuutuskirjassa mainittua toimintaa.
Vakuutusehtojen kohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.
Vakuutusehtojen kohdan 7.6.10 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisenkin asian selvittelystä tai hoitamisesta, minkä seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse siitä, miltä osin asunto-osakeyhtiön asiamieskulut kuuluvat oikeusturvavakuutuksesta maksettaviksi.
Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan vakuutusehtojen kohdan 7.6.10, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet ennen vakuutustapahtumaa suoritetuista toimenpiteistä tai asian alustavasta selvittelystä taikka sellaisesta riitaisenkin asian selvittelystä tai hoitamisesta, minkä seurauksena vakuutettu perustellustikin luopuu vaatimuksistaan vastapuolta kohtaan. FINE katsoo, ettei ehtokohta sovellu tapaukseen, koska vakuutettu ei ole luopunut vaatimuksistaan. Osapuolet ovat selvittelytoimenpiteiden jälkeen sopineet, että vesivahingon korjauksen suorittaa asunto-osakeyhtiön valitsema urakoitsija.
Asiassa on näin ollen kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa lisäkorvausta asunto-osakeyhtiön asiamiehen suorittamista toimenpiteistä. Tältä osin on arvioitava sitä, oliko asia riitautunut ennen 29.3.2015, jota vakuutusyhtiö on pitänyt riidan syntyhetkenä.
K:n asunto-osakeyhtiön hallitukselle 13.2.2015 lähettämässä sähköpostiviestissä on todettu seuraavaa:
”Pyydämme Asunto Oy L:n hallitukselta vahvistustaitovasta aikataulusta asuntomme D4 korjaustyöstä ia yhteystiedoista vastuulliseen työnjohtajan, johon haluamme itse olla koko korjaustyön ajan suoraan yhteydessä, koska kuulemamme mukaan isännöitsijä ja isännöintitoimisto oltaisiin taloyhtiömme hallituksen toimesta sanottu irti per 30.4.2015. Pyydetyt vahvistus sekä yhteystiedot voi lähettää tähän sähköpostiin viimeistään maanantaina 16.2.2015 klo 16.00 muuten asianajajamme ryhtyy selvittämään kuka on vastuussa tästä meille syntyneestä vahingosta ja onko kyseessä kiinteistönhoidon laiminlyönti.”
Asunto-osakeyhtiö oli vastannut viestiin 14.2.2015. Viestissä oli todettu seuraavaa:
”Asunto Oy L:n hallitus haluaa ilmoittaa Teille, ettei hallitus ole päättänyt sitovasta aikataulusta koskien asunnon D 4 korjausta. Korjaukselle ei myöskään ole nimetty vastuullista työnjohtajaa. Yhtiön hallituksella on tarkoitus sisällyttää sekä huoneiston D 4, että huoneiston D 5 terassikorjaukset vuoden 2015 -2019 kunnossapitotarveselvitykseen ja sisällyttää siihen tarvittavat varat yhtiökokoukselle annettavaan vuoden 2015 talousarvioehdotukseen. Vuoden 2015 yhtiökokous on tarkoitus pitää toukokuussa 2015. Hallitus on kokouksessaan 9.2.2015 päättänyt pyytää lisää suunnittelutarjouksia D4-D 5 terassikattojen kunnostamisesta jo olemassa olevan tarjouksen lisäksi ja pyytää tarjouksia D 4 korjauksesta.”
Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöityvaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.
Vakuutuslautakunta on vakiintuneessa käytännössään katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa (esim. VKL 803/05 ja VKL 701/02) lautakunta on kuitenkin pääsäännöstä poiketen katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä kerrotun mukainen tulkinta voi johtaa oikeustoimilaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin on voitu katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa, ilman että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.
Asunto-osakeyhtiö on esittänyt, että 14.2.2015 olisi vakuutustapahtuman päivämäärä. Asunto-osakeyhtiön tuona päivänä vastapuolelle antamassa vastauksessa ei kuitenkaan kiistetä vastapuolen vaatimuksia, vaan hallitus on tuolloin ilmoittanut, että korjaukset tullaan tekemään. FINElle toimitetusta aineistosta ei käy ilmi, että K:n vaatimuksia myöskään sen asiamieskulujen korvaamisen osalta olisi nimenomaisesti kiistetty. Asunto-osakeyhtiön hallitus oli kokouksessaan 29.3.2015 ilmoittanut kiistävänsä vahingonkorvausvaatimuksen, mutta asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, milloin kyseinen kiistäminen oli annettu tiedoksi vastapuolelle.
FINE katsoo, ettei asiassa ole syntynyt vakuutusehtojen tarkoittamaa riitaa, ottaen lisäksi huomioon, että asunto-osakeyhtiön asiamies on todennut sähköpostiviestissään K:n asiamiehelle, että ”mitään erityistä kosteusongelmien syntyyn tai taloyhtiön korjausvelvollisuuteen liittyvää erimielisyyttä tai kiistämistä itse korjaushankkeeseen liittyen ei ole käsittääkseni taloyhtiön puolelta esitetty. Viivästyminen on tietysti harmillista, mutta ainakin alustavien tietojen mukaan korjaushanketta ei siis mm. rakennusteknisistä syistä ja sääolosuhteista johtuen voitu toteuttaa syksyllä 2014. Näistä syistä ja lähtökohdista toivoisin, ettei asiassa kiirehdittäisi kovin mittaviin oikeudellisiin valmistelutoimiin ennen asian selvittämistä”.
Vakuutusyhtiö on tehnyt 13.4.2015 korvauspäätöksen, jossa se on katsonut, että riitautumisen päivämäärä on 29.3.2015. Vakuutuslautakunta on noudattamassaan ratkaisukäytännössä katsonut, että voimassa olevan oikeuden ja hyvän vakuutustavan mukaan vakuutusyhtiön antama korvauspäätös sitoo lähtökohtaisesti tahdonilmaisuna vakuutusyhtiötä. Korvauspäätöksen sitovuus voi kuitenkin kumoutua esimerkiksi vakuutussopimuslain säännösten, oikeustoimilain mukaisten pätemättömyys- tai kohtuullistamisperusteiden taikka mahdollisesti ratkaisun tekemisen jälkeen asiasta saadun uuden selvityksen perusteella.
Vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksia asiaan perehtymisestä, päämiehen kanssa käydyistä neuvotteluista ja vaatimukseen vastaamisesta 29.3.2015 alkaen. Vakuutusyhtiö ei ole suorittanut korvausta tarjouksiin perehtymisestä ja tarjouksiin liittyvistä puhelinneuvotteluista 30.3.2015–31.3.2015. Korvausta ei ollut suoritettu myöskään 10.4.2015 laaditusta yhteenvedosta terassiparvekkeiden korjauksesta eikä 14.4.2015 perehtymisestä urakkaneuvottelupöytäkirjoihin.
Asiamies on vakuutusyhtiölle 21.12.2015 toimittamassaan selvityksessä kertonut, että asunto-osakeyhtiön hallituksen toimenpiteiden asianmukaisuuden selvittäminen edellytti asian käsittelyvaiheisiin tutustumista käymällä läpi yhtiön hallintoon liittyviä asiakirjoja. Tämän asian selvittämisessä taloyhtiön isännöitsijällä ei ollut tilaisuutta auttaa, mistä syystä asiamiehen piti selvittää asiaa käymällä läpi yhtiön hallituksen pöytäkirjoja ja niihin liittyvää aineistoa. Taloyhtiön irtisanotulla isännöitsijällä ei tilinpäätöskiireisiin vedoten ollut tilaisuutta osallistua tavanomaiseen tapaan remonttitarjousten pyytämiseen urakoitsijoilta taikka niihin perehtymiseen sen varmistamiseksi, että tarjoukset kattoivat K:n vaatimuskirjeessä edellytetyt toimenpiteet. Taloyhtiön hallituksen jäsenten oikeusturva edellytti näissä olosuhteissa, että asiamies tarkistaa sen, että urakkatarjoukset vastaavat K:n kirjeen vaatimuksia. Tästä syystä tarkistukset on sisällytetty laskuun, vaikka normaaliolosuhteissa asian hoitaminen ja asiamiehen informoiminen lopputuloksesta olisi kuulunut isännöitsijän tehtäviin.
Vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa
FINE katsoo, ettei edellä mainituissa 29.3.2015 jälkeen suoritetuissa korvaamatta jääneissä toimenpiteissä ollut kyse riita-asian hoitamisesta aiheutuneista välttämättömistä asianajokuluista vaan toimenpiteet olisivat normaaliolosuhteissa kuuluneet isännöitsijän tehtäviin. Toimenpiteissä oli tosiasiallisesti kyse asunto-osakeyhtiön lakisääteisten tehtävien hoitamisesta, eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvelvollisuutta niiden osalta vakuutusehtojen mukaisina riita-asian välttämättöminä ja kohtuullisina asianajo- ja oikeudenkäyntikuluina.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä