Haku

FINE-010389

Tulosta

Asianumero: FINE-010389 (2018)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 18.06.2018

Kunnan vastuu. Tuottamus. Potilasvahinkoa koskeva rajoitusehto. Kuntoutusyksikössä arviointijaksolla ollut asiakas kaatunut. Tuliko henkilövahinko korvata kunnan vastuuvakuutuksesta?

Tapahtumatiedot

A (s. 1936) oli 6.9.2017 alkaen kunnan ylläpitämässä lyhytaikaishoidon yksikössä kuntouttavalla arviointijaksolla, jonka tarkoituksena oli selvittää kuntoutustarvetta ja arvioida kotona pärjäämistä. A oli 17.9.2017 tulossa suihkusta lähihoitajan auttamana. A:lla oli kävelyn apuna rollaattori, jonka avulla hän yleensäkin liikkui. A piti kiinni rollaattorin käsikahvoista kävellessään ja käveli itse hoitajan seuratessa. Yhtäkkiä A kaatui takaoikealle. Hoitaja ei ehtinyt ottaa A:ta kiinni, joten A kaatui ja hänelle aiheutui reisiluun murtuma. Asiassa tehtiin potilasvahinkoilmoitus. Potilasvakuutuskeskus teki asiassa 20.12.2017 kielteisen korvauspäätöksen, jossa katsoi, ettei kyseinen kuntoutusyksikkö ollut sellainen potilasvahinkolaissa tarkoitettu terveydenhuollon toimintayksikkö, johon potilasvahinkolakia sovellettaisiin. A esitti tämän jälkeen henkilövahingon johdosta korvausvaatimuksen kunnalle, joka teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, ettei kunta ollut korvausvastuussa A:n henkilövahingosta. A:n kaatuminen oli yhtiön kannan mukaan ollut tapaturmainen vahinko, jonka syynä ei ollut ollut kunnan työntekijän huolimattomuus tai laiminlyönti. Kaatuminen oli tapahtunut niin äkkiä, ettei hoitaja ollut ehtinyt estää sitä. Näin ollen vahinkoa ei korvattu kunnan vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A on ollut hoidettavana kuntoutusyksikössä nimenomaan heikentyneen tasapainon ja lisääntyneen kaatumisalttiuden vuoksi. Hän ei ole kyennyt liikkumaan itsenäisesti ilman merkittävää kaatumisriskiä. Riskialttius on ollut hoitaneen yksikön ja hoitoon osallistuneiden henkilöiden tiedossa, mutta tarvittaviin ja käytettävissä oleviin toimenpiteisiin ei ole tapaturmapäivänä ryhdytty. A olisi tullut saattaa pesutiloihin suihkutuolilla, jolloin tapaturma ja aiheutuneet seuraukset olisivat suurella todennäköisyydellä olleet vältettävissä. Tästä syystä A katsoo, että hänen hoidossaan on toimittu huolimattomasti ja että kunta on korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta. A vaatii korvausta aiheutuneista tilapäisistä ja pysyvistä terveyshaitoista sekä vahingosta aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa.

Yhtiö viittaa kunnan selvitykseen, jonka mukaan kyseisen hoitojakson tavoitteena on asiakkaan kuntoutus ja kotiutus. Jakson aikana tehdään myös kotikäynti, jossa arvioidaan, millaista tukea ja millaisia apuvälineitä asiakas tarvitsee, jotta pystyy asumaan kotonaan. Kotikäynnin jälkeen kuntoutusjaksolla pyritään painottamaan mahdollisimman samankaltaisia olosuhteita kuin kotioloissa on. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa samojen apuvälineiden käyttämistä kuin kotona.

Myös A:lle on tehty kotikäynti, jossa on todettu muun ohessa, että alakerrassa sijaitseviin pesutiloihin kulku tapahtuu portaita kävellen. Pyörällistä suihkutuolia ei siis voida kotonakaan käyttää pesutiloihin pääsemiseksi. Näin ollen kuntoutusjaksollakaan ei ole käytetty suihkutuolia. Sen sijaan kuntoutuksessa on harjoiteltu porraskävelyä. Kuntoutusjakson aikana A on pystynyt rauhallisesti liikkumaan rollaattorilla ja halunnutkin liikkua rollaattorin avulla kävellen sisätiloissa. A on liikkunut rollaattorilla itsenäisesti ruokailutiloihin ja WC-tiloihin, mistä johtuen on arvioitu, ettei tarvetta pyörätuolille tai pyörälliselle suihkutuolille sisätiloissa ole. Liikkumista on kuitenkin seurattu ja A:lla on suihkutilanteessa ollut avustaja mukana. Myös vahingon sattuessa A:ta on ollut avustamassa lähihoitaja, jonka mukaan A on pitänyt kiinni rollaattorin käsikahvoista ja kävellyt rauhallisesti ja vakaan oloisesti. Kaatuminen on tapahtunut niin äkkiä, ettei lähihoitaja ole ehtinyt saada A:ta kokonaan kiinni.

Arvioitaessa sitä, onko kunta tai tämän työntekijä toiminut lain edellyttämällä tavalla huolellisesti ja oikein, tulee huomioida ensinnäkin kuntoutusohjelman tarkoitus eli kotiutus ja sen mukaisiin toimintatapoihin totuttelu. Toiseksi on huomioitava A:lle annettu avustus tilanteessa ja tämän vakaa kävely rollaattorin kanssa. Kaikkia tapaturmia ei voida estää, vaikka osapuolet toimisivat mahdollisimman huolellisesti. Yhtiö katsoo, että A:n avustaminen on tapahtunut asianmukaisesti, hänen terveydentilaansa nähden riittävällä ja hoidossa edellytetyllä huolellisuudella ja vaaditulla ammatillisella osaamisella. Tapaturma ei olisi ollut estettävissä toisin toimien. Kyseessä on ollut tapaturmainen vahinko, joka ei ole johtunut henkilökunnan huolimattomuudesta, laiminlyönnistä tai muusta virheestä.

Vakuutusyhtiö viittaa vielä lopuksi vastuuvakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata potilasvahinkolain mukaisia potilasvahinkoja. Mikäli katsottaisiin, että A:n tilan edellyttämä valvonta olisi tilanteessa henkilökunnan taholta laiminlyöty, vakuutusyhtiö katsoo, että asia tulisi tuolloin käsitellä potilasvahinkona.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle kunnalle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

  • A:n valitus Vakuutuslautakunnalle 20.2.2018
  • vakuutusyhtiön vastine 29.3.2018
  • A:n korvausvaatimus kunnalle 28.12.2017
  • kunnan vastuuvahinkoilmoitus 23.1.2018
  • vakuutusyhtiön korvauspäätös 24.1.2018
  • kunnan selvitys vakuutusyhtiölle 28.2.2018 ja liitteet: sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelunohjauslehden merkintä 22.8.2017, lyhytaikaishoidon yksikön toiminnan kuvaus, selvitys kaatumistapaturmasta 17.9.2017 ja kotikäynnin kuvaus
  • A:n tekemä potilasvahinkoilmoitus 13.10.2017 ja potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätös 20.12.2017
  • vastuuvakuutuksen vakuutusehdot.
     

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n henkilövahinko korvata kunnan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 3 luvun 1.1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Työnantajana pidetään myös sitä, joka antaa tehtävän sellaiselle itsenäiselle yrittäjälle, joka huomioon ottaen toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn laatu ja muut olosuhteet on rinnastettava työntekijään. 3 luvun 1.2 §:n mukaan mitä 1 momentissa on sanottu työnantajasta, koskee vastaavasti valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun vahinko on aiheutunut sellaisen julkisyhteisön työntekijän taikka yhteisöön virka- tai siihen verrattavassa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 (Mitä vakuutus korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksenottajana olevan yhteisön toiminnassa aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Ehtojen kohdan 5.2.1 mukaan yleisten sopimusehtojen rajoitusten lisäksi vakuutus ei kata seuraavia vahinkoja: (…)

5.2.27 (Potilas- ja lääkevahingot): Vahinko

  • aiheutuu hoitovirheestä Suomen ulkopuolella
  • aiheutuu lääkkeestä tai kuuluu lääkevahinkovakuutuksen piiriin
  • on potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu henkilövahinko riippumatta siitä, kuka tai mikä vahingon on aiheuttanut. (…)
     

Asian arviointi

Vakuutusyhtiö on katsonut, että mikäli A:n henkilövahingon on katsottava johtuneen kunnan tai sen työntekijöiden huolimattomuudesta, tulee asia käsitellä potilasvahinkona. Vakuutuslautakunta viittaa Potilasvakuutuskeskuksen 20.12.2017 päivättyyn korvauspäätökseen, jonka mukaan puheena oleva kuntoutusyksikkö ei ole sellainen terveydenhuollon toimintayksikkö, johon potilasvahinkolakia sovellettaisiin. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt perusteita sille, miksi asiaa tulisi arvioida Potilasvakuutuskeskuksen päätöksestä poikkeavalla tavalla. Lautakunta katsoo, ettei se nyt käytettävissään olevalla selvityksellä voi suosittaa korvausvaatimuksen hylkäämistä potilasvahinkoa koskevan rajoitusehdon nojalla.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vahinkoja, joista vakuutettu on korvausvastuussa. Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää vahingonaiheuttajan tahallisuutta tai tuottamusta eli virhettä, huolimattomuutta ja laiminlyöntiä, sekä syy-yhteyttä moitittavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä. Puhtaasti tapaturmaiset vahingot jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien, vakuutettuna olevan kunnan vakuutusyhtiölle antamien selvitysten mukaan A on ollut 6.9.2017 alkaen kunnan ylläpitämässä lyhytaikaishoidon yksikössä kuntouttavalla arviointijaksolla, kun hän on 17.9.2017 suihkusta tullessaan kaatunut ja loukkaantunut. Kuntoutusjakson tavoitteena on ollut kotona pärjäämisen arviointi ja kotiutuminen kotihoidon ja/tai omaishoidon turvin. Tämän kaltaisen kuntoutusjakson aikana asiakkaan arjen toiminnot pyritään suorittamaan ja tukemaan mahdollisimman samankaltaisesti kuin kotioloissa on mahdollista ja esimerkiksi käytetään niitä apuvälineitä, joita asiakkaan on mahdollista käyttää kotona, koska asiakkaan päätavoite on kotiutua. A:n oma koti on omakotitalo, jonka pesutilat sijaitsevat alakerrassa. Pesutiloihin mennään kierreportaita pitkin. Kuntoutusjaksoon liittyvällä kotikäynnillä A on liikkunut kotonaan pääsääntöisesti itsenäisesti käyttäen apuna rollaattoria ja asuntoon asennettuja tukikaiteita. A on tarvinnut apua ulkoa tultaessa rollaattorin nostossa ulkoportaita ylös sekä pesutiloihin mennessä porraskävelyn varmistuksessa.

A:ta suihkutilanteessa avustanut lähihoitaja on kertonut vahingosta, että kaatuminen on tapahtunut, kun A on ollut tulossa suihkusta. A:lla oli kävelyn apuna rollaattori, minkä avulla hän yleensäkin liikkui. A piti kiinni rollaattorin käsikahvoista kuten yleensäkin liikkuessaan. Hoitaja oli mukana lähinnä ”varjona”, koska A käveli rauhallisesti ja vakaan oloisesti rollaattorilla. Yhtäkkiä A kaatui takaoikealle. Hoitaja yritti ottaa A:ta kiinni siinä onnistumatta. A:n omaisen tekemän potilasvahinkoilmoituksen 13.10.2017 mukaan kaatuminen on aiheutunut, kun A on joutunut väistämään hoitajaa ja liukastunut lattialla olleeseen vesilammikkoon, jolloin jalka on livennyt alta ja A on kaatunut. Liikkuminen on ollut vaikeutunutta myös voimakasta raajojen turvotusta aiheuttaneiden lääkitysmuutosten vuoksi. Potilasvahinkoilmoituksessa on katsottu, että rollaattorin varassa liikkuminen liukkaissa ja jo lähtökohtaisesti turvallisuuden kannalta haasteellisissa hoitolaitostiloissa on ollut selkeä potilasturvallisuusriski. Tähän riskiin olisi tullut varautua suuremmalla hoitajakapasiteetilla ja asianmukaisilla apuvälineillä. Siirtyminen olisi pitänyt toteuttaa suihkutuolin avulla tai kahden hoitajan avustamana etenkin, kun tiedossa on ollut A:n sairauden aiheuttama heikko liikuntakyky ja kaatumisalttius.

Vakuutuslautakunta toteaa edellä kerrottuun viitaten, että kuntoutus- ja arviointijakson tarkoituksena on ollut A:n kotona selviytymisen arviointi, mistä johtuen toiminta ja olosuhteet kuntoutus- ja arviointijaksolla on pyritty saattamaan mahdollisimman pitkälle kotioloja vastaaviksi. A:n omassa kodissa pesutilat sijaitsevat pohjakerroksessa eikä niihin ole mahdollista siirtyä suihkutuolilla. Lisäksi A:n on kuvattu liikkuneen kuntoutus- ja arviointijakson aikana itsenäisesti rollaattoriin tukeutuen. Edellä esitetty kokonaisuutena huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n avustaminen suihkutilanteessa on ollut asianmukaista. A:n liikuntakyky ja muu toimintakyky eivät ole edellyttäneet suurempiin varotoimiin ryhtymistä peseytymistä ja pesutiloihin ja sieltä pois siirtymistä järjestettäessä. Kunnalle ei siten ole syntynyt korvausvastuuta A:n henkilövahingosta.

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros 
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Toimi

Tulosta