Tapahtumatiedot

Asiakas L.R:n sisko A.R. on esittänyt määrältään yksilöidyn lakiosan täydennysvaatimuksen heidän äitinsä I:n perinnönjaon yhteydessä 21.12.2016. Asiakkaan asianajaja A.M.oli auttanut I:a ja asiakasta vuodesta 2010 lähtien mm. I:n puolison M:n kuolinpesää koskevissa riidoissa, joissa osapuolina olivat asiakas ja hänen siskonsa A.R.

A.M. on laskuttanut laskulla 2697 seuraavista toimenpiteistä:
- 1 tunti neuvottelusta koskien hakemusta pesänjakajan määräämiseksi 7.9.2016;
- 4 tuntia yhteenvedon tekemisestä ja asiakirjojen toimittamisesta AA E.V:lle 31.10.2016;
- 1 tunti neuvottelusta koskien jakokokouksen pöytäkirjaa ja laskelman tekemisestä 16.11.2016;
- 1 tunti neuvottelusta koskien lakiosan täydennysvaatimusta ja laskelman tekemisestä 30.12.2016;
- 1 tunti neuvottelusta 4.1.2017;
- 30 minuuttia neuvottelusta 25.1.2017; sekä
- 2 tuntia yhteenvedon laatimisesta ja asiakirjojen lähettämisestä AA E.V:lle 29.1.2017. Laskun loppusumma oli 2 604 euroa.

Vakuutusyhtiö on suorittanut laskusta korvauksen viiden tunnin ajankäytön osalta (yhteensä 1240 euroa sisältäen 24 %:n arvonlisäveron). Asiakas on toimittanut myös Asianajotoimisto R & V Oy:n laskun nro 1122, jossa toimeksiantona on ollut avustaminen perinnönjaossa. Lasku sisälsi toimenpiteitä liittyen jakokokouksessa avustamiseen sekä pesänselvittäjän ja –jakajan tehtävästään vapauttamiseen.

Vakuutusyhtiö on antanut 23.11.2017 päätöksen, jonka mukaan asiassa ei suoriteta enempää korvauksia. Vakuutusyhtiö on suorittanut vakuutusehtojen mukaisen korvauksen niistä kuluista, jotka ovat aiheutuneet lakiosan täydennysvaatimukseen vastaamisesta. Loput kuluista ovat aiheutuneet perinnönjaossa avustamisesta sekä vastaamisesta hakemuksiin pesänjakajan määräämiseksi ja tehtävästään vapauttamiseksi, eikä näitä kuluja korvata vakuutuksesta.

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan kulut asiassa, jossa A.R. 21.12.2016 on nostanut lakiosan täydennyskanteen. Riita on päättynyt siihen, että osapuolet ovat saavuttaneet asiassa sovinnon elokuussa 2017. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen asianajotoimiston laskusta nro 1093, jonka kulut ovat toimenpide-erittelyn mukaan aiheutuneet lakiosan täydennyskannetta koskevan asian hoitamisesta ajalla 24.1.2017-22.8.2017.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on katsonut valituksessaan, että koko lasku 2697 kuuluu oikeusturvavakuu­tuksen piiriin, koska kaikki laskun tarkoittamat asianajajan toimenpiteet tähtäsivät tulevaan lakiosan täydennyskanteeseen valmistautumiseen. Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaa laskun 2697 osalta 1 364 euron lisäkorvauksen.

7.9.2016 laskutettu yksi tunti ei koskenut sitä, että L.R: hakee pesänjakajaa kuolinpesään, koska kuolinpesässä ei ollut mitään jaettavaa. Pesänjakajan haku oli yksinomaan vastapuolen A.R:n intressissä. Käräjäoikeus oli ennen 7.9.2016 pidettyä neuvottelua lähettänyt L.R:lle vastauspyynnön koskien A.R:n tekemää pesänjakajan hakemusta. Neuvotteluissa A.M. ilmoitti L.R:lle, ettei pesänjakajalla ole toimivaltaa määrätä L.R:n maksamaan mitään kuolinpesään, ja hän vain toteaa pesän tyhjäksi, joten pesänjakajan tekemällä jakoprosessilla ei ollut olennaista merkitystä.

Tämän jälkeen A.M. neuvotteli L.R:n kanssa siitä, että ainoa millä asiassa on merkitystä, on A.R:n vireille mahdollisesti panema lakiosan täydennyskanne, jossa A.M. ei voi toimia L.R:n asiamiehenä, koska häntä tarvitaan todistajaksi I:n tahdon ja hänen laatimiensa asiakirjojen todistajana. Neuvottelussa sovittiin, että L.R. antaa asianajaja E.V:lle toimeksiannon avustaa häntä lakiosan täydennyskanneasiassa, ja A.M. tiedustelee E.V:n suostumusta toimeksiantoon.

31.10.2016 A.M. oli käyttänyt neljä tuntia aineiston valmistelemiseen AA E.V:lle. Jos L.R. olisi toimittanut aineiston järjestämättömän ja ilman teemoitusta E.V:lle, tämä olisi tarvinnut moninkertaisesti enemmän aikaa niihin perehtymistä varten. Lisäksi L.R:llä ei ollut kykyä selostaa asioita E.V:lle selvästi ja järjestelmällisesti. E.V. tarvitsi aineistoa lakiosan täydennyskanteen käsittelyssä.

On huomattavaa, että E.V. ei toimittanut kyseistä aineistoa pesänjakajalle, koska osapuolet pääsivät perinnönjaosta sopuun ensimmäisen perinnönjakokokouksen jälkeen, sen jälkeen kun he olivat sopineet lakiosan täydennyskanteen käsittelyn keskeyttämisestä.

16.11.2016 A.M. käytti aikaa ensimmäisen jakokokouksen pöytäkirjan käsittelyyn. Pöytäkirjassa oli käytännössä vain todettu, ettei kuolinpesässä ollut mitään varoja, ja että osapuolet lähettävät vaatimuksensa ja mahdollisen lisäaineiston seuraavaan kokoukseen, jota ei käytännössä koskaan pidetty. Pesänjakaja ei tehnyt kokouksessa mitään päätöksiä. Neuvottelussa pöytäkirjan käsittely kesti viisi minuuttia. Neuvottelussa käsiteltiin seuraavaksi sitä, miten selvitetään ja todistetaan E-tilan arvo vuonna 2010, jolloin I lahjoitti osuutensa siitä A.R:n pojalle M.R:lle, joka tuli myöhemmin toiseksi vastaajaksi lakiosan täydennystä koskevassa kanteessa. Neuvotteluista soitettiin G:lle jolta pyydettiin asiasta lausuntoa. M.R. ei ollut I:n kuolinpesän osakas eikä hän ollut osapuolena perinnönjaossa.

30.12.2016 käydyssä neuvottelussa käsiteltiin G:n antama lausunto, ja sovittiin, että A.M. laatii lakiosan täydennyskannetta varten laskelman siitä, mikä oli A.R:n laskennallinen lakiosa ja onko hän saanut sitä vastaavan määrän lahjana ennakkoon. Laskelma oli tarkoitus toimittaa E.V:lle. Kyseisellä laskelmalla ei ole merkitystä pesänjakajalle, koska varattomassa kuolinpesässä hän ei voi osoittaa lakiosaa perilliselle.

4.1.2017 käydyssä neuvottelussa käsiteltiin sitä, mikä oli erään I:n L.R:lle lahjoittaman lahjan arvo, ja sitä, mitä velka- ja ja hyvityssaatavia L.R:lle oli I:n kuolinpesältä, mitkä kaikki seikat liittyivät lakiosan täydennyskanteeseen. I oli pidättänyt asumisoikeuden L.R:lle lahjoitta­maan asunto-osakkeeseen ja I oli asunut vastikkeetta L.R:n omistamassa asunto-osakkeessa Jo­roisissa, L.R:llä oli edunvalvontapalkkiosaatavaa I:ltä ja hänellä on oikeus PK 8:5§:n tarkoittamaan hyvitykseen. Näillä kaikilla seikoilla oli merkitystä lakiosan täydennyskanteen käsitte­lyssä.

Neuvottelussa 25.1.2017 käsiteltiin laskelma A.R:n lakiosasta, joka oli laadittu 4.1.2017 pidetyn neuvottelun johdosta.

29.1.2017 laadittiin ja lähetettiin AA E.V:lle yhteenveto A.R:n lakiosasta ja aineistoa lakiosan täydennyskannetta varten.

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutettu voi käyttää vakuutusta sellaisissa vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että vakuutusta voi käyttää asiassa, jossa on esitetty ja kiistetty sellainen vaatimus, jonka voisi välittömästi saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Perinnönjaossa avustamisesta aiheutuvia asianajokuluja ei pääsääntöisesti korvata vakuutuksesta, vaikka asia olisikin riitainen. Tämä johtuu siitä, että perinnönjakoa koskevat riitaiset kysymykset ratkaisee ensisijaisesti käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Perinnönjakoa voi moittia käräjäoikeudessa kanteella vasta sitten, kun perinnönjako on toimitettu.

Edellä mainituista syistä perinnönjaon ollessa kesken perinnönjaosta aiheutuvia kuluja ei korvata vakuutuksesta, ellei kyse ole nimenomaisesti sellaisen asian käsittelemisestä, joka saatetaan käräjäoikeuteen. Tällaisia käräjäoikeuteen saatettavia perinnönjakoon liittyviä asioita ovat esimerkiksi testamentin moite ja lakiosan täydennys. Vakuutuksesta ei kuitenkaan rajoitusehdon nojalla korvata kuluja asiassa, jossa on kysymys pesänjakajan tai –selvittäjän määräämisestä taikka tehtävästään vapauttamisesta.

Asiassa vastapuoli on 13.6.2016 ilmoittanut vaativansa lakiosaansa vainajan kuolinpesästä. Vakuutettu on saanut tästä vaatimuksesta tiedon 21.6.2016, josta alkaen vakuutetulle on aiheutunut asianajokuluja. Vastapuolen 13.6.2016 lakiosavaatimus ei ole sellainen perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus, jonka olisi voinut sellaisenaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Perillinen ei voi vaatia lakiosaa kanteella käräjäoikeudessa, vaan lakiosavaatimus esitetään testamentin saajalle haastemiehen välityksellä, ja lakiosa otetaan huomioon toimitettavassa perinnönjaossa.

Koska pelkkää lakiosavaatimusta ei olisi voitu saattaa sellaisenaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi, asiassa ei ollut syntynyt vakuutuksesta korvattavaa vakuutustapahtumaa lakiosavaatimuksen esittämisen myötä. Vakuutuksesta ei korvata kuluja, jotka ovat aiheutuneet lakiosavaatimuksen johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella käräjäoikeudessa, joten tällainen asia on saatettavissa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja kuuluu tästä syystä vakuutuksen korvattavuuden piiriin. Vastapuoli on ensimmäisen kerran vaatinut lakiosan täydennystä 21.12.2016, joten asiassa on voinut aiheutua käräjäoikeuden käsiteltäväksi saatettavasta asiasta kuluja vasta 21.12.2016 alkaen. Tätä ennen asiassa on ollut kyse perinnönjakoon liittyvistä toimista, joita ei olisi voitu saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Lasku 2697 sisälsi kustannuksia myös lakiosan täydennystä koskevan asian hoitamisesta ajalta 30.12.2016-29.1.2017. Tältä ajalta aiheutuneet kulut on korvattu.

Kulut, joita vakuutuksesta ei ole korvattu, ovat aiheutuneet neuvotteluista koskien hakemusta pesänjakajan määräämiseksi, asiakirjojen toimittamisesta AA E.V:lle ennen jakokokouksen järjestämistä sekä jakokokouksen pöytäkirjan käsittelemisestä ja laskelmien tekemisestä tältä pohjalta. Nämä kulut eivät ole aiheutuneet lakiosan täydennysvaatimukseen vastaamisesta, koska vaatimusta ei ollut tuolloin vielä esitetty. Kulut ovat sen sijaan aiheutuneet vakuutetun avustamisesta perinnönjaossa, eikä asiassa ole ollut jakokokouksen pitämisen hetkellä kyse käräjäoikeuteen saatettavissa olevasta riita-asiasta.

Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt suorittamasta korvausta Asianajotoimisto R & V Oy:n laskusta nro 1122, koska laskun toimenpiteet ovat aiheutuneet perinnönjaossa avustamisesta. Lisäksi vakuutetulle on aiheutunut kuluja, jotka koskevat hakemusta pesänjakajan määräämiseksi sekä tehtävästään vapauttamiseksi. Näitä kuluja ei korvata, koska asiassa on ollut tältä osin kyse pesänjakajan ja –selvittäjän määräämisestä sekä tehtävästään vapauttamisesta. Merkitystä ei ole sillä, että pesänjakajan määräystä on hakenut vakuutetun vastapuoli eikä vakuutettu itse.

Vakuutetun näkemyksen mukaan kaikki asianajaja A.M:n laskuttamat toimenpiteet ovat tähdänneet tulevaan lakiosan täydennyskanteeseen valmistautumiseen. Asiassa on kuitenkin todisteellisesti järjestetty jakokokous, jossa vakuutettu on käyttänyt asiamiestä. Näin ollen vakuutetulle on välttämättä aiheutunut asianajokuluja perinnönjaossa avustamisesta. Vaikka jakokokousta varten hankittua selvitystä on voitu käyttää hyödyksi myöhemmin nostettuun lakiosan täydennyskanteeseen vastaamisessa, ei täydennyskannetta oltu nostettu silloin, kun kulut olivat aiheutuneet. Kulujen aiheutumisen hetkellä asiassa on ollut kyse perinnönjaossa avustamisesta.

Sopimusehdot

9.3 Tuomioistuimet ja voimassaoloalue
Vakuutettu voi käyttää vakuutusta Suomessa tai muissa Pohjoismaissa syntyneissä vakuutustapahtumissa, jotka voidaan välittömästi saattaa Suomessa käsiteltäväksi käräjäoikeudessa tai vastaavassa pohjoismaisessa tuomioistuimessa. Lisäksi edellytetään, että ne seikat, joihin vakuutustapahtuma perustuu, ovat syntyneet Pohjoismaiden alueella.

9.4.1 Vakuutustapahtuman määritelmä
Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
- riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty todisteellisesti perusteen tai määrän osalta.

9.5 Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa on kysymys edunvalvojan, uskotun miehen, pesänjakajan tai -selvittäjän määräämisestä taikka tehtävästään vapauttamisesta.

9.7.5 Kustannukset, joita vakuutuksesta ei korvata
Vakuutuksesta ei korvata vakuutetun ajanhukkaa, omaa työtä, tulon- tai ansionmenetystä, matkoja tai oleskelukustannuksia eikä sitä lisäkustannusta, joka aiheutuu asiamiehen vaihtamisesta tai vakuutetun omasta kustannuksia lisäävästä tai tarpeettomia kustannuksia aiheuttavasta menettelystä.

Ratkaisusuositus                                                                                                                

Asiassa on kysymys se arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa korvaus toimenpiteistä, jotka oli suoritettu ennen lakiosan täydennysvaatimuksen esittämistä 21.12.2016.

Oikeusturvavakuutuksen käyttämisen edellytyksenä on se, että asia olisi välittömästi saatettavissa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Kun perinnönjako on tehty, voi siihen tyytymätön moittia jakoa kanteella. Vakuutuksesta ei korvata niitä asianajokustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että vakuutuksenottaja on käyttänyt asianajajaa perunkirjoituksessa, pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Vakuutuksesta korvattavia kustannuksia voi syntyä vasta perinnönjaon valmistumisen jälkeen, koska vasta tällöin asia on saatettavissa käräjäoikeuteen. Pesän osakas voi perinnönjaon aikana tietyissä tilanteissa vaatia pesänjakajan määräämistä käräjäoikeudessa, mutta vakuutuksesta ei rajoitusehdon perusteella korvata tästä vaatimuksesta aiheutuvia kustannuksia. Pesänjakajan määräämistä koskevan rajoitusehdon soveltamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, oliko vakuutettu vai vastapuoli hakenut pesänjakajan määräämistä.

Koska pelkkää lakiosavaatimusta ei olisi voitu saattaa sellaisenaan käräjäoikeuden käsiteltäväksi, asiassa ei ollut syntynyt vakuutuksesta korvattavaa vakuutus-tapahtumaa lakiosavaatimuksen esittämisen myötä.

Lakiosan täydennystä tulee vaatia kanteella käräjäoikeudessa, joten tällainen asia on saatettavissa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi ja kuuluu tästä syystä vakuutuksen korvattavuuden piiriin. Vastapuoli on ensimmäisen kerran vaatinut lakiosan täydennystä 21.12.2016, joten asiassa on voinut aiheutua käräjäoikeuden käsiteltäväksi saatettavasta asiasta kuluja vasta 21.12.2016 alkaen. Tätä ennen asiassa on ollut kyse perinnönjakoon liittyvistä toimista, joita ei olisi voitu saattaa välittömästi käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Korvaamatta jäänyt osuus laskusta 2697 on koskenut toimenpiteitä ennen 21.12.2016. Kuluissa on ollut lisäksi osittain kysymys rajoitusehdon tarkoittamasta pesänjakajan tai -selvittäjän määräämistä koskevasta asiasta. Vakuutusyhtiöllä ei edellä mainituin perustein ole korvausvelvollisuutta kuluista, jotka ovat aiheutuneet ennen 21.12.2016.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Hanén
Esittelijä Nikunlassi