Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan poika A joutui liikenneonnettomuuteen törmätessään vasemmalle kääntyvään B:n ajamaan henkilöautoon 10.6.2016. A:n ajama moottoripyörä oli tullut mutkan takaa ja osunut risteyksessä kärkikolmion takaa tulleen henkilöauton kylkeen. A lensi moottoripyörän kyydistä ja sai keskivaikea aivovamman. Vahinkoilmoituksen mukaan A:n ajonopeus oli nopeusrajoituksen 40 km/h mukainen. Onnettomuus tapahtui kello 17 ja tienpinta oli paljas ja kuiva.

Poliisin 7.10.2016 päivätyn tutkintailmoituksen mukaan auton etu- ja takarenkaat olivat siirtyneet asfaltilla luistamalla 20-30 senttimetriä törmäyksen seurauksena. B oli kertonut poliisille toimineensa risteyksessä mahdollisimman huolellisesti, mutta ei ollut pystynyt näkemään moottoripyörän lähestymistä risteykseen tämän suuren tilannenopeuden vuoksi eikä näin ollen pystynyt väistämään moottoripyörää. A:lla ei ollut muistikuvia vahingosta, hän muisti vain lähteneensä hoitamaan moottoripyörällä työtehtävää.

Vakuutusyhtiö oli teettänyt rekonstruktion moottoripyörän ajonopeudesta vahinkotilanteessa. Laskelman mukaan ajonopeus oli luokkaa 75-95 km/h juuri ennen sen törmäämistä henkilöautoon.

Korvausta ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta oli haettu moottoripyörän kaskovakuutuksesta. Vakuutusyhtiö oli vedonnut vakuutuksenottajan käyttämään, nopeusrajoitukseen nähden yli kaksinkertaiseen ylinopeuteen ja evännyt korvauksen kokonaisuudessaan A:n törkeän huolimattomuuden perusteella.

Kuljettaessaan moottoripyörää enintään suurimmalla sallitulla 40 kilometrin tuntivauhdilla A olisi todennäköisesti jarrutuksellaan kyennyt estämään yhteentörmäyksen B:n kuljettaman ajoneuvon kuljettajanpuoleiseen oveen, ottaen huomioon myös sen ajan, joka B:ltä oli välttämättä kulunut vaaratilanteen havaitsemisesta jarrutuksen alkamiseen. B:n toimiessa itse liikennesääntöjen edellyttämällä tavalla hänen ei ole täytynyt varautua siihen, että risteävää tietä lähestyy moottoripyörä liikennesääntöjen vastaisesti ainakin kaksinkertaisella ylinopeudella. Tilanne on ollut A:n käyttämä suuri ylinopeus huomioiden väistämisvelvolliselle B:lle siinä määrin ennalta arvaamaton, ettei vahingon voida katsoa osaksikaan aiheutuneen hänen tuottamuksestaan. Autolle aiheutuneet vahingot oli korvattu moottoripyörän liikennevakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut vahingosta aiheutuneiden esinevahinkojen korvaamista täysimääräisesti. Asiakas katsonut valituksessaan, että poliisin esitutkintamateriaalissa ja rekonstruktiossa on selviä virheitä, jotka ovat vaikuttaneet korvauspäätökseen.

Tutkintamateriaalin luonnospiirros on piirretty väärin. Tie ei todellisuudessa ole piirroksen mukainen. Moottoripyörän sijaitsi huomattavasti lähempänä autoa. Auton takapyörä on suojatiemaalauksen päässä, maalauksen pituus on 3,5 metriä. Moottoripyörän pituus on 199,5 senttimetriä ja sen etupää on maalauksen toisessa päässä. Etäisyys auton takapyörästä siis 1,5 metriä vaikka se oli poliisin mittauksen mukaan 2,1 metriä. Etu- ja takarenkaan luistosta ei myöskään ole poliisin tekemää mittaustulosta vaan pelkkä arvio.  

Näkyvyys oli risteyksessä erittäin huono tien kaarevuudesta ja maavallin peittävyydestä johtuen. Kolmion takaa eteen tulleen auton liikkeet olivat äkillisiä ja täysin ennalta-arvaamattomia A:n kannalta. Valokuvista näkyy selvästi, että auton etupyörän alla on ollut kitkaa selvästi pienentävää esineistöä. Toisin kuin raportissa on todettu, asfaltissa näkyvät naarmut alkavat noin 22 senttimetrin etäisyydeltä. Takapyörän jälki on kokonaan suojatiemaalauksen päällä ja pituudeltaan noin 14 senttimetriä. Poliisin mittakuvaa takapyörästä ei sen sijaan ole edes olemassa. Rekonstruktiossa käytetyt kitkakertoimet ovat aivan liian suuria eikä siinä ole huomioitu auton renkaiden heikkoa kuntoa.

A:n vammojen perusteella hänen osumansa autoon ei ole voinut olla kovin merkittävä. Jos esitetyn kaltaisilla nopeuksilla törmäisi autoon, olisivat vammat huomattavasti vakavammat, eikä ole varmaa oliko A edes osunut autoon ottaen huomioon, että pään alueen vammat ovat voineet aiheutua pelkästään törmäyksestä asfalttiin. Myös A:n ilmalentomatka perustuu arvaukseen ja on mahdollista, että A:ta on siirretty vahinkopaikasta hoidon antamista varten.

Asiakas on lausunut lisäkirjelmässään, että autoa kuljettanut henkilö oli ilmoittanut, ettei hän ollut nähnyt A:ta lainkaan. Asiakkaan mukaan auton vahinkoja oli myös liioiteltu, ottaen huomioon, että vaurioituneen automallin peltimateriaali on heikkoa. A ei voinut olettaa, että kärkikolmion takaa tulisi auto. Vahingoittunutta autoa kuljettanut henkilö oli kokematon kuljettaja. Hän oli kertonut heti tapahtuman jälkeen äidilleen, ettei hän nähnyt A:ta mutta poliisille hän oli kertonut A:n kovasta ajonopeudesta, mitä on pidettävä ristiriitaisena. Lisäksi ajoneuvon omistajan tekemässä ajoneuvovahinkoilmoituksessa on annettu vääriä tietoja.

Asiakas on vaatinut vakuutusyhtiötä palauttamaan vakuutusmaksut vahingon jälkeiseltä ajalta, mihin vakuutusyhtiö on suostunut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että vaikka asiassa esitetyn kaltainen rekonstruktiolaskelma perustuu sinänsä monelta osin arvionvaraisiin muuttujiin, esimerkiksi lautakuntakäytännössä lausuntojen on katsottu voivan osoittaa ajoneuvon nopeuden ainakin suuruusluokaltaan, mikäli lausunnon lähtötietoina olevaa vahinkotapahtuman tapahtumainkulkua ei ole voitu perustellusti kyseen­alaistaa. Tässä tilanteessa vahinkotapahtuman tapahtumainkulkua ei ole kyseenalaistettu eli henkilöauto on ollut kääntymässä vasemmalle ja moottoripyörä on tullut mutkan takaa ja osunut suoraan henkilöauton kylkeen.

Moottoripyörä on tullut tapahtumapaikkaan mutkan takaa ajaen huomattavaa ylinopeutta. Kyseisessä kohdassa on asuinalue sekä kouluja. Vaikka onkin ollut kesä, lapset ja nuoret usein kerääntyvät koulun alueelle viettämään aikaa. Mutkan takana oli myös suojatie. A:lla ei ole näkyvyyttä mutkan taakse, joten hänen olisi tullut varautua yllätyksiinkin. Tieliikennelain 23 §:n mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ot­taen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallin­nan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Kyseessä oleva ajotapa osoittaa kuljettajassa piittaamattomuutta sen välittömästi uhkaavan vahinkoriskin toteutumisen suhteen, mikä huomattavaa ylinopeutta ajamisesta aiheutuu. A on vahinkohetkellä ollut 17-vuotias ja hankkinut A1- ja T-ajokortit eli hänellä voidaan katsoa olevan tarpeellinen ja riittävä tieto siitä, miten liikenteessä tulee käyttäytyä. Hän on ollut tietoinen ylinopeuden aiheuttamasta vahinkoriskin lisääntymisestä. Lisäksi hän on ollut tietoinen liikennemerkkien merkityksestä ja on tiennyt ajavansa huomattavaa ylino­peutta. A:n voidaan katsoa ikänsä puolesta olleen tietoinen toimintansa moitittavuudesta ja sen aiheuttamasta vahinkoriskin lisääntymisestä.

Asiassa ei ole esitetty mitään seikkaa, jonka johdosta poliisin tekemiä mittauk­sia ja merkintöjä sekä niiden oikeellisuutta olisi epäiltävä. Poliisien työhön kuuluu onnettomuuspaikkojen ammattimainen kuvaaminen ja mittaaminen. Näin ollen ei voida pitää uskottavana, että mittauksissa olisi useita virheitä. Asiakas on esittänyt, että verijäljen kohta olisi todennäköisesti kohta, jossa ensiapua on annettu eikä siis kohta, johon vakuutettu on onnettomuuden jälkeen lentänyt. Ensihoito siirtää potilaan on­nettomuuspaikalta ambulanssiin. Ensihoito ei lähtökohtaisesti siirrä potilasta tällaisella onnet­tomuuspaikalla toiseen kohtaan antaakseen hoitoa siinä. Potilaan siirtämistä vältetään suuren vammautumisriskin vuoksi, varsinkin kun kyseessä on päähän kohdistunut vamma. Näin ollen verijäljen kohtaa on pidettävä putoamiskohtana.

Tutkintailmoituksen sisältö, rekonstruktiolaskelmasta ilmenevät tiedot ja valokuvista ilmenevät henkilöauton massiiviset vauriot tukevat arviota huomattavan suuresta ylinopeudesta ennen hallinnan menetystä. Ajoradan olosuhteet ja säätila ovat asiassa esitetyn selvityksen perus­teella olleet onnettomuushetkellä hyvät. Vakuutusyhtiö pitää selvitettynä, että moottoripyörän ja henki­löauton kolarin todennäköinen syy on se, että vakuutettu on käyttänyt sallittuun nopeuteen nähden ylinopeutta, joka on ollut huomattava ja todennä­köisesti vähintään kaksikertainen sallittuun nopeuteen nähden.

Vakuutusyhtiö on viitannut FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksiin VKL 113/15 ja VKL 780/07, joissa on katsottu, että kaksin­kertainen nopeus sallittuun nopeuteen nähden ilmentää törkeän huolimatonta menettelyä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko asiakkaan katsoa menetelleen vahinkotapahtuman sattuessa moottoripyörää kuljettaessaan niin moitittavasti, että korvauksen epäämistä törkeän huolimattomuuden perusteella voidaan pitää perusteltuna.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Vakuutussopimuslain 30 §:n 2 momentin mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta;

2) joka omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan; tai

3) joka asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Autovakuutusehdot, voimassa 1.1.2016 alkaen.

4.4 Kolarointiturva

4.4.1 Korvattavat vahingot

Kolarointiturvasta korvataan vahinko, joka vä-littömästi aiheutuu vakuutuskohteelle

• tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
• tien sortumisesta
• törmäyksestä tai
• muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä.

Autovakuutuksen yleiset sopimusehdot

10.7.1 Vakuutustapahtuman aiheuttaminen tahallaan

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

10.7.2 Törkeä huolimattomuus sekä alkoholin tai huumausaineen käyttö

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se voidaan evätä.

Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

10.8 Samastaminen (33 §)

Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti

henkilöön, joka

• vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta. Suostumuksella tarkoitetaan vakuutetun antamaa lupaa edellä mainitun kulkuvälineen
• kuljettamiseen tai muuhun käyttämiseen tai myös olosuhteista ilmenevää suostumusta.
• omistaa vakuutetun omaisuuden yhdessä vakuutetun kanssa ja käyttää sitä yhdessä hänen kanssaan tai
• asuu vakuutetun kanssa yhteisessä taloudessa ja käyttää vakuutettua omaisuutta yhdessä hänen kanssaan.

Asian arviointi

Asiassa on riidatonta, että A käytti moottoripyörää omistajan luvalla eli vakuutussopimuslain 33 §:n mukaisen samastamisen edellytykset täyttyvät. Asiassa on näin ollen kyse sen arvioimisesta, oliko A aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella ja oliko A:n toiminta niin piittaamatonta, että vakuutusyhtiöllä oli oikeus vakuutussopimuslain 34 §:n ja vakuutusehtojen perusteella evätä korvaus kokonaisuudessaan.

Harkinnassa on otettava huomioon, mikä merkitys vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Korvauksen alentaminen tai epääminen edellyttää syy-yhteyttä vakuutuksenottajan, vakuutetun tai samastettavan henkilön moitittavan menettelyn ja vakuutustapahtuman välillä. Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993) mukaan lain 30 §:ssä tarkoitettu törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Jos vakuutettu esimerkiksi tietoisesti laiminlyö normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri, voidaan huolimattomuutta pitää törkeänä. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka väittämästään korvauksen alentamisperusteesta.

Vakuutuksenottaja, joka ei ollut paikalla vahinkohetkellä, oli ilmoittanut moottoripyörän nopeudeksi 40 km/h. Henkilöautoa kuljettanut henkilö oli kertonut poliisin tutkintailmoituksen mukaan, ettei hän ollut nähnyt A:ta kääntyessään vasemmalle A:n käyttämän ajonopeuden vuoksi. Vakuutusyhtiön teettämän rekonstruktiolaskelman mukaan A:n nopeus oli juuri ennen törmäystä 75-95 km/h kun nopeusrajoitus tiellä oli 40 km/h. Törmäyspaikka oli suojatien kohdalla ja tien varrella oli asutusta ja mm. koulu.

Asiakas on kyseenalaistanut rekonstruktiolaskelmassa käytettyjä tietoja ja katsonut, ettei A:n ajonopeus ole voinut ylittää lähes kaksinkertaisesti sallitun ajonopeuden. Vakuutuslautakunta katsoo, että rekonstruktiolaskelmia voidaan pitää lähtökohtaisesti luotettavina. Ajonopeuden arviointi on tässä tapauksessa perustunut paikalla olleiden henkilöiden kertomuksiin, ajoneuvolle aiheutuneista vahingoista esitettyyn selvitykseen ja ajonopeudesta teetettyyn rekonstruktiolaskelmaan. Rekonstruktiolaskelma osoittaa käytetyn ajonopeuden suuruusluokan, joka on tässä tapauksessa lautakunnan näkemyksen mukaan ollut noin 75 km/h, ottaen huomioon moottoripyörän jarrutukseen ja kuljettajan lentorataan liittyvät epävarmuustekijät.

Vahingon aiheuttaminen törkeällä huolimattomuudella ei vielä itsessään oikeuta vakuutusyhtiötä epäämään korvausta kokonaisuudessaan. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että vakuutusyhtiöllä on myös näissä tapauksissa oikeus alentaa vakuutuskorvausta. Vakuutussopimuslain 34 §:ä koskevan hallituksen esityksen mukaan korvauksen epääminen tulee kyseeseen kaikkein moitittavimmissa ja suoranaista piittaamattomuutta osoittavissa tapauksissa.

Vakuutuslautakunta on ottanut arvioinnissa huomioon, että vahinko oli aiheutunut, kun A oli törmännyt risteyksessä kärkikolmion takaa tulleeseen henkilöautoon. A oli ajanut päiväsaikaan huomattavalla ylinopeudella asutuksen keskellä sijaitsevalla tiellä, jossa nopeusrajoitus oli 40 km/h. A:n ajotapa ja vahinkopaikan olosuhteet huomioiden Vakuutuslautakunta pitää vakuutuksenottajan menettelyä vakuutussopimuslain tarkoittamalla tavalla törkeän huolimattomana. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:n toimintaa voida pitää kuitenkaan siinä määrin moitittavana, että vakuutusyhtiöllä olisi oikeus evätä korvaus autovakuutuksesta. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on oikeus alentaa korvausta 2/3 A:n menettelyn perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa moottoripyörän vahingoittumisen 2/3:lla alennettuna.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin

Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:

Maso

Sario

Vaitomaa

Rantala