Tapahtumatiedot

A:n puoliso B on sopinut vakuutusyhtiön kanssa 7.12.2012 lainaturvavakuutuksesta, jonka vakuutettuja ovat vakuutuksenottaja B ja vakuutettu A (kanssavakuutettu). A:n osalta sovittiin tuolloin, että vakuutussopimus sisältää vakuutusturvat tilapäisen työkyvyttömyyden, työttömyyden, tapaturmaisen pysyvän haitan ja kuoleman varalta.

Vakuutushakemuksen mukaan vakuutuksen saaminen edellyttää, että vakuutettu ja kanssavakuutettu ovat terveitä. Hakemuksen mukaan terveellä tarkoitetaan sitä, että vakuutetulla ja kanssavakuutetulla ”ei tällä hetkellä ole mitään vaivaa, vammaa, tautia tai kroonista tai ajoittaista sairautta, ettekä ole minkään vaivan, vamman, taudin tai sairauden takia hakeutunut lääkärin tutkimuksiin tai hoitoon hakemuksen päiväystä edeltäneiden 12 kuukauden aikana ettekä ole tietoinen tällaisen tutkimuksen tai hoidon tarpeesta. Ette myöskään ole koskaan sairastanut aivoverisuonisairautta, sydäninfarktia tai syöpää ”. Hakemuksen mukaan ”lääkärinhoito tarkoittaa mm. säännöllistä lääkitystä, lääkärissäkäyntejä tai sairaalahoitoa. Sairauksilla ei hakemuksen mukaan tarkoiteta tavanomaisia vilustumisia, vatsakipuja tai muita tilapäisiä ja lyhytaikaisia vaivoja.” A on allekirjoittanut vakuutushakemuksen, jonka merkinnän mukaan hän on hakemuksessa selvitetyn mukaisesti terve.

A haki 4.10.2016 vakuutusyhtiöltä korvausta isoaivojen otsalohkon syövän aiheuttamasta tilapäisestä työkyvyttömyydestä. Vakuutusyhtiön päätöksen 1.11.2016 mukaan A oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan vakuutussopimusta päätettäessä. Päätöksen mukaan A:lla oli 26.9.2012 määrätty Diovan-verenpainelääkitys sekä Marevan-lääkitys. Päätöksessä todetaan, että A:lla on ollut teini-iästä asti toistuvia syviä laskimotukoksia ja tähän on ollut säännöllisenä estolääkityksenä Marevan. Vakuutusyhtiön mukaan se ei olisi myöntänyt vakuutusta, jos edellä mainitut tiedot olisivat olleet sen tiedossa. Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle, että tämän takia työkyvyttömyyskorvausta ei makseta ja vakuutus irtisanotaan päättymään. Vakuutusyhtiön mukaan se on palauttanut maksetun vakuutusmaksun.

Asiakkaan valitus

A vaatii valituksessaan, että hänelle tulee suorittaa korvaus työkyvyttömyyden johdosta. Vakuutusyhtiöllä ei myöskään ole ollut perusteita irtisanoa A:n vakuutusturvaa. A:lla on ollut teini-iästä saakka toistuvia syvälaskimotukoksia, joiden estolääkityksenä on Marevan. Lääkityksen vuoksi syvälaskimotukokset eivät ole oirehtineet eivätkä haitanneet A:n elämää sillä tavoin, että hän olisi pitänyt itseään sairaana vakuutusta hakiessaan. Tämän vuoksi vakuutushakemuksessa ei ole lääkityksestä ilmoitettu. Kyseisellä lääkityksellä ei ole minkäänlaista syy-yhteyttä A:n nykyiseen sairauteen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että vakuutus voidaan myöntää vakuutusta hakevalle silloin, kun hän allekirjoituksellaan voi vahvistaa olevansa hakemuksen mukaisesti terve. Yhtiön mukaan vakuutusta ei olisi myönnetty, jos myyntihetkellä olisi ollut tiedossa A:n säännöllinen verenpainelääkitys ja Marevanlääkitys. A ei ole myöhemmin oikaissut vakuutuksenantajalle antamaansa väärää tai puutteelliseksi havaitsemaansa tietoa. Yhtiön mukaan A:n säännöllisen lääkityksen ja aivosyövän välisellä syy-yhteyskysymyksellä ei ole merkitystä, koska kyseessä on tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti vakuutusta hakiessa.

Vakuutusyhtiö toteaa FINEn pyynnöstä antamassaan lisävastineessa, että B:lle ei ole erikseen lähetetty irtisanomisilmoitusta. Molemmat vakuutetut eli päävakuutettu ja kanssavakuutettu ovat vakuutussopimuslain tarkoittamia vakuutuksenottajia. Koska irtisanomisilmoitus sisältää henkilökohtaisia terveydentilatietoja, ilmoitus on lähetty sille vakuutuksenottajalle, jota terveystiedot koskevat.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytettävissään Kansaneläkelaitoksen lääkekorvaustietoja vuodelta 2012, A-lääkärintodistukset 4.9.2016, 6.9.2016, 8.9.2016, 12.9.2016, 16.9.2016, B-lausunto 14.9.2016 ja sairauskertomusmerkintöjä ajalta 4.9.2016–29.9.2016.

Kansaneläkelaitoksen lääkekorvaustietojen mukaan A:lle on 26.9.2012 annettu lääkemääräykset verenpainelääkkeelle Diovan ja veren ohennuslääkkeelle Ma-revan. Diovanin osalta määrätty määrä on ollut 2 x 98 tablettia annostusoheen ollessa puoli tablettia päivässä. Diovania on 29.9.2012 toimitettu 2 x 28 tablettia. Marevanin osalta määrätty määrä on ollut 200 tablettia ja 29.9.2012 toimitettu määrä 2 x 100 tablettia.

Sairauskertomusmerkinnän 4.9.2016 mukaan A:lla on perussairauksina veren-painetauti ja veren normaalia suurempi kolesterolipitoisuus. Hänellä on ollut teini-iästä lähtien toistuvasti syviä laskimotukoksia. Tähän säännöllisenä estolääkkeenä on Marevan.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko A laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Mikäli laiminlyönnin voidaan katsoa tapahtuneen, arvioidaan laiminlyönnin vaikutuksia työkyvyttömyyskorvauksen sekä vakuutuksen irtisanomisen osalta. Noudattamansa käytännön mukaan Vakuutuslautakunta tutkii tällaisessa tilanteessa kuluttaja-asiakkaan irtisanomista koskevan väitteen perusteella irtisanomisasian niin perusteen kuin vakuutuksenantajan menettelyn osalta.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 2 §:n (Määritelmiä) mukaan:

4) vakuutuksenottajalla sitä, joka on tehnyt vakuutuksenantajan kanssa vakuutussopimuksen; jos vakuutukseen perustuva oikeus luovutetaan, luovutuksensaajaan sovelletaan, mitä vakuutuksenottajasta säädetään;
5) vakuutetulla sitä, joka on henkilövakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vahinkovakuutus on voimassa; (20.4.2018/238)

Vakuutussopimuslain 17.1 §:n (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa henkilövakuutus) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen irtisanomisesta.

Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 24.2 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti henkilövakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Vakuutussopimuslain 35.1 §:n (Virheellisten tietojen tai vaaran lisääntymisen merkityksettömyys) mukaan vakuutuksenantaja ei saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin myöskään, jos seikalla, jota väärä tai puutteellinen tieto koskee, ei sopimusta päätettäessä ollut merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta tai jos sanottu seikka sen jälkeen on menettänyt merkityksensä.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan henkivakuutuksessa vakuutuksenantaja saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin vain, jos kuolema on sattunut ennen kuin viisi vuotta on kulunut vastuun alkamisesta tai jos vakuutuksenantaja on saman ajan kuluessa lähettänyt 17 §:n 3 momentissa tai 20 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Mitä tässä momentissa säädetään, ei sovelleta, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on menetellyt vilpillisesti.

Vakuutukseen sovellettavat vakuutusehdot vastaavat sisällöltään em. lainkohtia.

Vakuutusehtojen kohdan ”Vakuutetut ja vakuutuksenottaja” mukaan vakuutettuina ovat vakuutussopimuksessa mainitut henkilöt. Vakuutettu on se, joka on vakuutuksen kohteena tai jonka hyväksi vakuutus on voimassa.

Vakuutettu on tässä vakuutuksessa myös vakuutuksenottaja, joka tekee [vakuutusyhtiöiden] kanssa vakuutussopimuksen.

[Vakuutuksella] voi vakuuttaa enintään kaksi henkilöä, vakuutushakemuksessa vakuutettu ja kanssavakuutettu, joista jäljempänä käytetään myös nimitystä vakuutettu.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksen hakija on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti.

Arvioitaessa sitä, onko vakuutettu syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänen käytettävissään olleet tiedot ja vakuutusta haettaessa vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

Jos tiedonantovelvollisuutta on laiminlyöty vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta, ratkaistaan vakuutuksenantajan korvausvastuu henkilövakuutuksissa vakuutussopimuslain 24.2 §:n perusteella. Vakuutuksenantaja on tällöin vastuusta vapaa, jos vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Merkitystä ei sen sijaan ole sillä seikalla, onko laiminlyönti ollut syy-yhteydessä siihen sairauteen tai tilaan, jonka perusteella korvausta nyt haetaan. 

Tässä tapauksessa A on allekirjoittanut 7.12.2012 vakuutushakemuksen, johon liittyvän terveysselvityksen mukaan hän on vakuutushakemuksessa selvitetyn mukaisesti terve. Vakuutushakemuksen mukaan terveellä tarkoitetaan, että vakuutuksen hakijalla ei tällä hetkellä ole mitään vaivaa, vammaa, tautia tai kroonista tai ajoittaista sairautta, eikä hän ole minkään vaivan, vamman, taudin tai sairauden takia hakeutunut lääkärin tutkimuksiin tai hoitoon hakemuksen päiväystä edeltäneiden 12 kuukauden aikana eikä ole tietoinen tällaisen tutkimuksen tai hoidon tarpeesta. Terveysselvityksessä on täsmennetty, että lääkärinhoito tarkoittaa mm. säännöllistä lääkitystä, lääkärissäkäyntejä tai sairaalahoitoa. Sairauksilla ei hakemuksen mukaan tarkoiteta tavanomaisia vilustumisia, vatsakipuja tai muita tilapäisiä ja lyhytaikaisia vaivoja.

Terveysselvityksen mukaan terveellä tarkoitetaan muun ohella, että vakuutetulla ei tällä hetkellä ole mitään kroonista tai ajoittaista sairautta. Lisäksi terveellä tarkoitetaan, että vakuutettu ei ole minkään sairauden takia hakeutunut lääkärin hoitoon hakemuksen päiväystä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Terveysselvityksen mukaan lääkärinhoito tarkoittaa muun muassa säännöllistä lääkitystä. Vakuutuslautakunnan käytettävissä olevien Kelan lääkekorvaustietojen mukaan A:lle on 26.9.2012 annettu lääkärin toimesta lääkemääräykset verenpainelääkkeeseen Diovan ja verenohennuslääkkeeseen Marevan. Näiden lääkemääräysten antaminen on asiassa riidatonta. Selvityksen mukaan A:lla on ollut teini-iästä lähtien toistuvia syviä laskimotukoksia. Näihin Marevan on ollut käytössä estolääkityksenä.

A on hakeutunut hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana lääkärin hoitoon ja hänelle on määrätty säännöllistä lääkitystä. A ei ole voinut vastata ”kyllä” terveysselvityksen kysymykseen, onko hän terveysselvityksen määritelmän mukaisesti terve. A on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutuksen myöntämistä.

A on saanut edellä mainitut lääkemääräykset vain muutamia kuukausia ennen vakuutuksen hakemista ja terveysselvityksen antamista. Lääkemääräykset liittyvät veritulppien ehkäisyyn ja verenpaineeseen. A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä ei voida pitää huolimattomuudeltaan vähäisenä. Vuoden 2016 sairauskertomusmerkinnöistä ilmenee, että A on edelleen käyttänyt Marevan-lääkitystä ja hänellä on ollut verenpainetauti. A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti ei ole menettänyt merkitystään A:n hakiessa työkyvyttömyyskorvausta vuonna 2016.

A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seurauksia tulee arvioida sen mukaan, miten vakuutuksenantaja olisi vakuutusta myöntäessään toiminut, jos oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Tapauksessa ei ole merkitystä sillä seikalla, onko A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti ollut syy-yhteydessä työkyvyttömyyskorvausvaatimuksen perusteena olevaan syöpäsairauteen. 

Vakuutuksen tuoteselosteen kohdan ”Turvan saamisen edellytykset” mukaan vakuutuksen saaminen edellyttää aina, että vakuutettu henkilö on vakuutusyhtiön määritelmän mukaisesti terve. Tämä seikka on todettu myös vakuutushakemuksessa. Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että vakuutusyhtiö ei olisi oikeat tiedot saatuaan myöntänyt vakuutettu A:lle lainkaan lainaturvavakuutusta. Vakuutusyhtiö on tällaisessa tilanteessa vakuutussopimuslain 24.2 §:n mukaan vastuusta vapaa, mistä seikasta ja henkilövakuutuksen irtisanomisesta vakuutusyhtiö on ilmoittanut A:lle.

Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä kuvattu tilanne, jossa vakuutuksenantaja ei oikean asianlaidan tuntien olisi myöntänyt vakuutusta, muodostaa vakuutuksenantajalle oikeuden irtisanoa henkilövakuutus. Vakuutussopimuslain 17.3 §:n mukaan vakuutus päättyy kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutuksenantaja on lähettänyt vakuutuksenottajalle ilmoituksen irtisanomisesta. Samassa lainkohdassa todetaan aikaisemmin, että jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa.

Vakuutusyhtiön lisävastineen mukaan se ei ole lähettänyt ilmoitusta vakuutuksen irtisanomisesta B:lle. Vakuutushakemuksen 7.12.2012 mukaan B on vakuutuksenottaja. Vakuutuslautakunnalle toimitetut vuosi-ilmoitukset ovat myös osoitettu B:lle. Vakuutusehtojen mukaan vakuutettu on tässä vakuutuksessa myös vakuutuksenottaja, joka tekee vakuutussopimuksen. Lisäksi ehtoihin otetun maininnan mukaan vakuutuksella voi vakuuttaa enintään kaksi henkilöä, vakuutushakemuksessa vakuutettu ja kanssavakuutettu, joista jäljempänä käytetään myös nimitystä vakuutettu.

A:n on vakuutushakemuksessa merkitty kanssavakuutetuksi.

Vakuutushakemuksen, vuosi-ilmoitusten ja vakuutusehtojen perusteella B:tä on pidettävä yksin vakuutuksenottajana. Henkilövakuutuksen irtisanomista koskeva ilmoitus tulee lain mukaan osoittaa vakuutuksenottajalle. Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on 1.11.2016 päivätyllä A:lle osoittamallaan kirjeellä ilmoittanut vakuutuksen irtisanomisesta, jää ilmoitus vaille oikeusvaikutuksia. Vakuutussopimus on kokonaisuudessaan voimassa, mikäli vakuutuksenottaja B ei tätä lopputulemaa vastusta.

Lopputulos

Vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa A:n 6.9.2016 alkaneen työkyvyttömyyden osalta eli yhtiöllä ei ole kyseisen vakuutustapahtuman osalta korvausvastuuta. Vakuutusyhtiö ei ole irtisanonut vakuutussopimusta vakuutussopimuslain mukaisessa järjestyksessä. Vakuutussopimus on kokonaisuudessaan voimassa, mikäli vakuutuksenottaja B ei tätä lopputulemaa vastusta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Niklander
Rahijärvi
Sario
Sibakov