Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan omistaman kerrostalon (rakennusvuosi 1929, linjasaneerattu 2010 - 2011) asunnosta A12 oli suihkuvesiä päässyt aamuyöllä 19.3.2016 rakennuksen rakenteisiin ja muun muassa alakerran asunnon (A9) katosta oli valunut vettä. Vahingon syynä oli kylpyhuoneen käyttäminen epäasiallisesti, kun veden vapaa virtaaminen lattiakaivoon oli estetty. Asunnon A12 kylpyhuoneen rakenteiden purkamisen yhteydessä oli myös havaittu, että lattian betonilaatta oli haljennut.

Vakuutusyhtiö on korvannut asunnon A12 eteisen ja alakerran asunnon A9 rakenteiden kastumisesta aiheutuneet vahingot. Vakuutusyhtiö ei ole korvannut asunnon A12 kylpyhuoneen korjauksesta aiheutuneita vahinkoja. Perusteluina vakuutusyhtiö on esittänyt, että kylpyhuoneen vedeneristys on ollut puutteellinen.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan taloyhtiö katsoo, että kyse on vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan koko vahingon vähennettynä omavastuuosuudella.

Vakuutus on otettu huoneiston A12 kylpyhuoneeseenkin siinä kunnossa kuin se oli vuonna 2010 suoritetun linjasaneerauksen jälkeen. Saneeraus on täyttänyt tuolloin voimassa olleet määräykset. Kylpyhuoneen kynnyksen korkeus on ollut määräysten mukainen. Vedeneristys ei ole ollut puutteellinen. Tämä käy ilmi muun muassa linjasaneerauksen valvojan, rakennuttajakonsultti MK:n allekirjoittamasta laatusuunnitelman tarkastusasiakirjasta.

Mitään vesivahinkoa ei olisi aiheutunut, jos kylpyhuonetta olisi käytetty normaalilla tavalla. Betonilaatan halkeaminen ei ole aiheuttanut vahinkoa. Huoneiston toinen asukkaista (vuokralainen) lienee sammunut suihkussa ollessaan lattiakaivon päälle. Tästä on aiheutunut suuri määrä vettä kylpyhuoneen lattialle. Vahinko aiheutui äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Rakennuttajakonsultti MK on pitänyt epätodennäköisenä, että kylpyhuoneen lattiassa olleen betonilaatan mahdollinen halkeaminen olisi aiheuttanut vahingon. Syynä vahinkoon on kylpyhuoneen käyttäminen epäasiallisesti. MK on myös todennut, että aikamoinen tulva on pitänyt olla, että vesi on päässyt alakertaan. Hänen käsityksenä mukaan myös suoraan kynnyksen yli on tullut reippaasti vettä.  

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää vaatimuksen lisäkorvauksesta perusteettomana. Vakuutusyhtiö on korvannut kynnyksen yli valuneen suihkuveden aiheuttaman vahingon eli maksanut eteisen ja alakerran asunnon korjauskustannukset. Kylpyhuoneen osalta vahinko ei ole korvattava, koska märkätilasta ei saa päästä kosteutta rakenteisiin. Tässä tapauksessa ei näin ole, vaan kosteudella on ollut suora pääsy rakenteisiin oven karmin takaa.

Vahingon kartoitusraportin mukaan vesi on päässyt oviaukon karmin ja seinärakenteen välistä kynnysrakennelman läpi eteisen lattiaan ja välipohjarakenteeseen sekä sieltä lopulta alapuolisen asunnon eteisen katto- ja seinäpinnoille. Raportissa todetaan, että vesi on päässyt pesuhuoneesta eteisen puolelle oviaukon pielestä. Ovilistan poistamisen jälkeen oli havaittu, ettei lattian vesieriste nouse karmin takana, vaan siitä on suora vesireitti kynnysrakennelmaan.

Kylpyhuoneen vedeneristys on ollut puutteellinen ja tästä syystä kosteutta on vähitellen päässyt kylpyhuoneesta sen rakenteisiin. Kylpyhuone on kastunut kokonaisuudessaan sekä pintojen että rakenteiden osalta. Tällainen vähitellen aiheutunut vahinko ei ole äkillinen, eikä sitä sen vuoksi korvata vakuutuksesta rajoitusehdon vuoksi.

Lausunnonpyytäjä on vedonnut siihen, että pesutilan lattian vedeneristeen nosto 12 - 15 mm on rakennusmääräysten suositus, ei varsinainen määräys. Vakuutusehtojen näkökulmasta tällä ei ole juuri tämän vahingon kannalta merkitystä, koska joka tapauksessa pesuhuoneen puolelta lattiarakenteisiin päässyt kosteus on vähitellen aiheuttanut vahinkoa. Kyse ei ole vakuutusehtojen edellyttämästä äkillisestä vahingosta. Ennalta arvaamatonta ei ole myöskään se, että pesuhuoneen puolelta pääsee vettä rakenteisiin, kun pesuhuoneen oven karmin takana on ollut eristämätön ja kosteudelle suora reitti kynnysrakennelmaan ja siitä rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö katsoo, samoin kuin taloyhtiö, että osa vedestä on todennäköisesti tullut pesuhuoneen kynnyksen yli eteiseen ja tätä kautta alakerran asuntoon. Tämä asia on otettu korvauspäätöksessä huomioon ja juuri tästä syystä vakuutuksesta on korvattu eteisen ja alakerran asunnon korjauskustannukset. Jos koko vahinko olisi aiheutunut siitä, että vesi on päässyt vähitellen pesuhuoneesta rakenteisiin, vahinko ei olisi miltään osin vakuutuksesta korvattava.

Vahinkotarkastuksen tehneen yrityksen raportti lähtee siitä, että veden pääsy kokonaisuudessaan johtuu puutteellisesta eli tässä tapauksessa rakennusmääräysten suositusten vastaisesta vedeneristyksestä. Vakuutusyhtiö on kuitenkin hyväksynyt sen johtopäätöksen, että vettä on todennäköisesti päässyt eteiseen ja sitä kautta alakerran asuntoon myös suoraan kynnyksen yli.

Kylpyhuoneen lattian alla oleva betonilaatta on kiistatta haljennut. Lausunnonpyytäjä ei ole esittänyt näyttöä siitä, että halkeamisen syynä olisi jokin vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma tai että laatan halkeaminen olisi syy kylpyhuoneen rakenteiden kosteusvaurioon. Näiltä osin näyttötaakka on lausunnonpyytäjällä.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei betonilaatan kuivumiskutistumisesta aiheutuva halkeilu tai siitä aiheutunut muu vahinko ole vakuutuksesta korvattava. Rajoitusehdon mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu lämpötilan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä ovat olleet

• WK Oy:n vahinkokartoittajan ML:n laatima 22.3.2016 päivätty vahinkoraportti. Raporttia on täydennetty 28.4.2016 ja 19.5.2016 tehdyillä lisäyksillä.
• WK Oy:n vahinkokartoittajan ML:n laatima 7.9.2016 päivätty mittaus/tarkastusraportti.
• Asennuspöytäkirja 1.11.2010 aloitetusta asunnon A12 vedeneristysjärjestelmän linjasaneerauksesta
• Laatusuunnitelman tarkastusasiakirja, jossa on mm. merkintä ”Asiakirja ok” ja allekirjoitus.
• Osapuolten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa ja laskuja asunnon A 12 kylpyhuoneen rakenteiden korjaamisesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut kylpyhuoneen kosteusvaurioiden aiheutuneen vedeneristyksen puutteellisuuksista ja voiko vakuutusyhtiö sillä perusteella evätä korvauksen kylpyhuoneen korjauskustannusten osalta.

Lisäksi asiassa on kysymys siitä, onko kylpyhuoneen lattian betonilaatta rikkoutunut äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutusturvaehdon 210, Laaja kiinteistöturva, kohdan 210.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon.

Kohdan 210.2 (Rajoitukset) mukaan vakuutusturva ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu (muun muassa)

• lämpötilan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
• tapahtumasta, jota ei voida määritellä
• virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle.

Asian arviointi

Asiassa ei ole kiistaa asunnon A12 eteiselle ja alakerran asunnon A9 rakenteille sattuneen vuotovahingon korvaamisesta. Osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko betonilaatan rikkoutuminen aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta vahingosta ja onko kylpyhuoneen vedeneristyksen puutteellisuus aiheuttanut kylpyhuoneen rakenteiden kastumisen.

Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan vahinko on aiheutunut siitä, että veden valuminen kylpyhuoneen lattiassa olevaan viemäriin oli estynyt. Vakuutusyhtiö on pitänyt vesivahingon syytä vakuutusehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kylpyhuone on märkätila, jonka vedeneristyksen tulee rakentamisohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaan estää veden pääsy rakenteisiin myös kylpyhuoneen ja asunnon käytävän välisen kynnyksen kohdalla.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että vedeneristystä koskevat ohjeistukset edellyttävät kynnyksen kohdalla vedeneristyksen nostamisen lattiapintaa korkeammalle.

Tarkastusraportin mukaan vasemmanpuoleinen oven karmi on ollut tarkastushetkellä märkä. Kun vasemman puolen ovilista oli poistettu, oli nähty, ettei lattian vedeneriste noussut karmin takana. Raportin mukaan tästä oli ”suora vesireitti kynnysrakennelmaan”. Asianmukainen vedeneristys olisi raportin mukaan estänyt veden kulkemisen kynnyksen rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asunnon A12 kylpyhuoneen rakenteille aiheutuneessa vahingossa on vedeneristyksen puutteellisuuden vuoksi kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta vahingosta, joka on aiheutunut virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle tai asennetulle omaisuudelle.

Vakuutuslautakunta katsoo lisäksi, ettei vakuutuksenottaja ole osoittanut kylpyhuoneen betonilaatan halkeamisen aiheutuneen vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä siitä, että vuotovahinko olisi aiheutunut betonilaatan halkeamisesta.

Saneerausaikana tehdyn asiakirjan tietojen kuittaaminen ok-merkinnällä ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan osoita sitä, että rakenteet ovat olleet määräysten ja ohjeiden sekä hyvän rakentamistavan mukaisia. Tarkastusraportista ilmenee muun muassa, että betonilattiassa on ollut hiekkaa, puunpalasia, tiilen kappaleita ja muuta materiaalia, jota lautakunnan käsityksen mukaan ei pitäisi olla betonilattiassa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös evätä korvaus kylpyhuoneen rakenteiden korjauskustannuksista on vakuutusehtojen mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Sario
Yrttiaho