Haku

FINE-010086

Tulosta

Asianumero: FINE-010086 (2018)

Vakuutuslaji: Yritysvakuutus

Ratkaisu annettu: 20.06.2018

Vahingon korvattavuus. Koruliikkeessä tapahtunut anastus. Oliko kyseessä vakuutusehdoissa korvattavaksi määritelty ryöstö.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja S Oy:n koruliikkeestä oli anastettu 4.4.2017 kultakoruja 53 329,19 euron arvosta. Vahinkoilmoituksen mukaan tekijä oli käynyt liikkeessä noin tuntia ennen tapahtumaa pyytäen näyttämään kultaketjuja ja ilmoittanut palaavansa myöhemmin ostamaan ketjun. Palattuaan liikkeeseen tekijä oli jälleen pyytänyt näyttämään ketjuja ja yllättäen riuhtaissut korulaatan myyjän käsistä paeten paikalta. Tekijä tuomittiin sittemmin käräjäoikeudessa asianomaisen kihlakunnansyyttäjän ajamasta syytteestä lainvoimaiseksi jääneellä tuomiolla törkeästä varkaudesta. Asianomistajan ajama syyte ryöstöstä hylättiin.

S Oy on hakenut korvausta kateisiin jääneestä omaisuudesta yrityksen omaisuusvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellä 23.5.2017 evännyt korvauksen. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta korvattiin ryöstö, jolla tarkoitettiin anastusta, kun henkilö oli joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi. Tapauksessa tekijä oli riuhtaissut ketjulaatan liikkeen omistajan kädestä kohdistamatta häneen kuitenkaan väkivaltaa tai uhkausta. Koska vakuutusehtojen edellytykset ryöstöstä eivät olleet täyttyneet, korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

S Oy on vaatinut aiheutuneen 53 329,19 euron vahingon korvaamista omaisuusvakuutuksesta. Asiassa oli ensisijaisesti kyse siitä, täyttikö korujen anastaminen vakuutusehtojen edellytykset ryöstöstä tai vahingonteosta. Toissijaisesti oli kyse siitä, oliko sovellettu vakuutusehto yllättävä ja ankara ja oliko sen tulkinta tässä tapauksessa kohtuullinen.

Perusteluinaan S Oy on viitannut vakuutusehtojen määritelmään ryöstöstä ja käsitteen väkivalta yleisiin määritelmiin lausuen, ettei sanojen anastus, näpistys, varkaus ja ryöstö ero ollut tavalliselle vakuutuksenottajalle selvä. Mikäli vakuutusyhtiö oli tarkoittanut, että ryöstöksi voitiin tulkita vain rikoslain tarkoittama teko, olisi se tullut kirjata selvästi vakuutusehtoihin. Jos taas väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi joutuminen oli ainoa edellytys korvauksen saamiselle, tulisi ehtoa voida tulkita laajemmin.

Vaikka käräjäoikeus ei ollut katsonut rikoslain ryöstön tunnusmerkkien täyttyneen, tekijä oli käytännössä anastanut korut väkivallalla ja sen uhalla. Tekijän olemus ja käytös olivat olleet pelottavia ja hän oli repinyt korulevyn voimallisesti omistajan käsistä, vaikka tämä oli pitänyt siitä kaksin käsin lujasti kiinni. Tekijän ison koon vuoksi liikkeen omistajalla ei ollut käynyt edes mielessä uskaltaa vastustaa häntä. Omistaja kärsi edelleen tilanteen aiheuttamasta henkisestä stressistä ja hänen sormiaan oli särkenyt tapahtuneen jälkeen.

Vakuutusyhtiö oli tulkinnut vakuutusehtoa tiukasti omaksi edukseen. Kun ehdot oli kirjoitettu suppeasti, eikä käsitteitä ollut selitetty kansantajuisesti, tulisi asia ratkaista vakuutetun eduksi. S Oy onkin katsonut tekijän syyllistyneen vakuutusehtojen mukaiseen ryöstöön, jolloin vahinko tulisi korvata. Omaisuusvakuutuksen ehtojen mukaan korvattiin myös vahingonteko, jolla tarkoitettiin tahallisesti aiheutettua vahinkoa. Vakuutusehtoja ei ollut sidottu rikoslakiin, joten S Oy on katsonut tekijän syyllistyneen myös tekoon, jolla hän oli aiheuttanut S Oy:lle tahallisesti vahinkoa.

S Oy:llä oli laajin mahdollinen omaisuusvakuutus. Vakuutus oli myyty yli 10 vuotta sitten eikä sen asianmukaisuutta ollut sen jälkeen tarkistettu. Vakuutusyhtiön selvityksen perusteella vakuutuksen kattavuutta oli vuosien varrella supistettu ainakin ryöstön osalta eikä S Oy:lle ollut kerrottu vakuutusturvan merkittävästä heikkenemisestä. Vakuutuskirjaa ja ehtoja lukemalla tätä ei ollut voinut ymmärtää. Ratkaisupyynnössä esittämillään perusteilla S Oy on katsonut vakuutuksen olleen vuosien ajan yrityksen riskit huomioiden vääränlainen ja tarpeeton. Yli 90 prosenttia kultasepän liikkeisiin kohdistuneista rikoksista ei korvattaisi, joten vakuutus ei kattanut lainkaan sitä todellista riskiä, joka liiketoimintaan sisältyi. Myöskään oikeusturvavakuutusta ei ollut tarjottu.

Vahinkotilanteessa rajoitusehto oli tullut S Oy:lle täytenä yllätyksenä ja ehdon tulkitseminen ja ymmärtäminen oli vaatinut lakimiehen apua. Ehto oli vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yllättävä ja ankara muun muassa silloin, kun sitä sovellettaessa vakuutettu joutui kantamaan itse sen riskin, joka oli siirretty lähtökohtaisesti vakuutusyhtiölle. Yllättäviä ja ankaria sopimusehtoja tuli korostaa sopimuksenteon yhteydessä, jotta niihin voitiin tehokkaasti vedota. Näin ei tässä tapauksessa ollut tehty. Vakuutustuote tuli muuttaa vastaamaan sitä, mitä vakuutuksenottajalla oli ollut perustellusti aihetta käsittää.

Osapuolten velvollisuudet eivät myöskään olleet tasapainossa, kun vakuutusyhtiö oli vuosia ottanut vastaan vakuutusmaksun pienyrittäjältä, joka oli todellisuudessa vakuuttanut vain riskejä, joiden toteutuminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Vakuutusyhtiön ratkaisu rajoitusehdon tulkinnasta oli yleisen oikeustajun vastainen ja kohtuuton. Ehtokohta, jolla kultasepänliikkeessä tapahtunut törkeä varkaus jätettiin kokonaan korvaamatta, oli yllättävä ja ankara, eikä sitä tullut soveltaa.

S Oy on lisäkirjelmässään 9.4.2018 toistanut asiassa esittämänsä seikat. Liikkeen omistaja ei muista saaneensa vakuutusyhtiön esittämää vuositiedotetta, joten vakuutusyhtiön tuli esittää näyttö sen lähettämisestä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusehtojen tulkinnasta

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessään esittämänsä kannan ja lausunut, että vakuutusehdoissa käytettyjä termejä tuli tulkita ensisijaisesti sen mukaan, mikä merkitys niillä oli elämänalueella tai erikoisalalla, jota kyseinen vakuutus ja -ehdot koskivat. Yksinkertaistettuna esimerkkinä ajoneuvovakuutuksessa termillä "renkaat" tuli tulkita tarkoitettavan ajoneuvoon kuuluvia kumista valmistettuja pyöriä eikä mitä tahansa renkaan muotoisia esineitä.

Vakuutusehdoissa käytettiin säännönmukaisesti rikosvahinkojen osalta samoja termejä kuin rikoslaissa. Rikosvahingoissa oli ilman nimenomaista viittaustakin selvää, että vakuutusehdoissa käytetyllä termillä oli sama sisältö ja tulkinta kuin rikoslaissa. Korvattavan ryöstövahingon määritelmän sisältävän ehtokohdan 5.3 otsikkonakin oli "Rikos".

Rikoslaissa ryöstön tunnusmerkistö on: ”Joka käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta, on tuomittava ryöstöstä.” Vakuutusehtojen kohdan 5.3 mukaan korvattaviin vahinkoihin kuului ryöstö, jolla tarkoitettiin anastusta, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi. Ryöstön määritelmät olivat siis käytännössä identtiset, mikä korosti sitä, että ehdolla tarkoitettiin samaa asiaa kuin rikoslaissa.

Yleiskieleen voitiin ehtojen tulkinnassa nojautua vasta, kun kyse oli yksinomaan yleiskielen ilmaisusta tai vakuutusehdoista ei voitu päätellä ilmaisulla tarkoitetun jotain erityistä merkitystä. Lisäksi jokaisen tuli tuntea lakien sisältö, toisin sanoen muutoksenhakija ei voinut vedota siihen, ettei hän tuntenut rikoslain sisältöä ja olisi siksi oikeutettu ymmärtämään vakuutusehdoissa olevan määritelmän yleiskielen kautta.

Vaikka tuomioistuimen rikosoikeudenkäynnissä antama ratkaisu ei muodollisesti sitonutkaan osapuolia vakuutuskorvausasiassa, niin tuomioistuimen arvioinnille tuli antaa suuri painoarvo silloin, kun tuomioistuimen arvioitavana oli ollut sama tunnusmerkistö. Tuomioistuimella oli parhaat edellytykset arvioida asiaa. Mitään syytä arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeus oli tässä asiassa tehnyt, ei ollut. Käräjäoikeus oli nimenomaisesti ottanut kantaa ryöstön tunnusmerkistön toteutumiseen ja tuomio oli lainvoimainen.

Väkivallan tai sen uhan osalta vakuutusyhtiö on muutoin lausunut, että vahinkoilmoituksessa liikkeen omistaja oli kertonut tapahtumista seuraavasti:

"Hän otti yhdestä ketjusta kiinni ja sanoi että tämän ja kun katsoin ja helpotin toisen käden irrottaakseni ketjun, niin hän salamannopeasti riuhtaisi koko laatan ja lähti juosten pois." Näin ollen omistaja oli anastuksen tapahtuessa pitänyt levystä kiinni vain yhdellä kädellä eikä tekijän ollut tarvinnut käyttää voimaa. Lisäksi rikoslain ryöstöä koskevan 31:1 §:n 4 momentin mukaan, ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää. Oikeuskirjallisuudessa on esimerkkinä mainittu juuri riuhtaisemalla tai tempaisemalla tehdyt anastukset. Oli riidatonta, että tekijä ei ollut kohdistanut liikkeen omistajaan mitään konkreettista uhkausta.

Vahingontekoa koskevan väitteen osata vakuutusyhtiö on viitannut rikoslain ja vakuutusehtojen sanamuotojen tulkinnasta esittämäänsä. Vahingonteolla tarkoitetiin ilkivaltaa eli toimimista nimenomaan vahingoittamistarkoituksessa.

Vakuutusturvan sisällöstä ja vakuutusehtojen muuttamisesta

S Oy:n vakuutus oli ollut voimassa ainakin vuodesta 2000 lähtien. Vakuutuksen myyntitilanteesta ei ollut enää saatavissa selvitystä. Vakuutus oli sisällöltään tyypillinen vähittäisliikkeen vakuutus. Vastineessaan tarkemmin lausumillaan perusteilla vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vakuutus missään nimessä ollut tarpeeton. Vakuutusyhtiö ei ollut vakuutussopimuksen voimassa ollessa velvollinen oma-aloitteisesti kartoittamaan, oliko vakuutuksenottajan vakuutusturva edelleen ajan tasalla ja senhetkisiä riskejä vastaava.

Kyseessä oleva vakuutusehto oli tullut osaksi vakuutussopimusta vuonna 2013 vakuutuskauden vaihtuessa. Ehtomuutoksesta oli tuolloin kerrottu vuositiedotteessa 7.11.2012 hyvin selkeästi: "Jatkossa ei enää korvata varkausvahinkoa, jolla tarkoitetaan tapahtumahetkellä ja -paikalla havaittua varkautta. Murto- ja ryöstövahingot korvataan kuten ennenkin." Vuositiedotteen liitteenä on ollut muutoksenhakuohje, ja siinä mainittu vakuutussopimuslain mukainen muutoksenhakuaika oli jo umpeutunut, joten kyseinen ehto riidattomasti sisältyi vakuutussopimukseen.

Vakuutusehdon yllättävyys ja ankaruus sekä kohtuuttomuus

Oikeus- ja lautakuntakäytännössä oli todettu, että vakuutus oli yksityisoikeudellinen sopimus, jonka sisältö oli osapuolten päätettävissä. Siinä, että vakuutus korvasi vain ehdoissa määritellyt vakuutustapahtumat, ei ollut mitään yllättävää ja ankaraa taikka kohtuutonta. Ei myöskään siinä, että vakuutuksen ulkopuolelle saattoi jäädä jokin vakuutuksenottajan merkittäväksi kokema riski, tai siinä, että korvattavuuden piirin rajoitusten takia vakuutus ei korvannut kaikkia keskenään samantyyppisiksi miellettyjä vakuutustapahtumia.

Ehdon sisältö oli sanamuodoltaan selkeä, ja se oli kerrottu myös vuositiedotteessa. Se, että asia oli tullut vahingon jälkeen S Oy:lle yllätyksenä, ei tehnyt ehdosta objektiivisesti arvioiden yllättävää tai ankaraa. Kyseisenlainen vain rajoitetusti anastusvahinkoja korvaava vakuutusehto oli myös hyvin tavanomainen yritysten vakuutusehdoissa etenkin vähittäiskauppatoiminnan osalta. Olennaisena seikkana tuli huomioida, että vakuutuksenottaja oli yritys, vaikka sitä edustikin yksittäinen henkilö. Yrityksen tuli itse osata tunnistaa ja arvioida oman toimintansa ja toimialansa riskit ja ymmärtää, mitä vakuutussopimuksen sisältö tarkoitti niiden kannalta.

Lisävastineessaan 23.4.2018 vakuutusyhtiö on lausunut vakuutusehtojen muuttamista koskevasta vuositiedotteesta, että kyseessä oli ollut isoa vakuutuksenottajien joukkoa koskenut ilmoitus. Korkeimman oikeuden julkaistusta ratkaisusta KKO 1996:34 ilmenevin periaattein näytöksi ilmoituksen lähettämisestä riitti selvitys siitä, että ilmoitus oli vakuutuksenantajan tietojärjestelmien mukaan lähetetty eikä asiasta ollut kirjautunut virheilmoituksia. Vakuutusyhtiö on tältä osin toimittanut lautakunnalle kuvaruutukaappaukset yhtiön tietojärjestelmään kirjautuneista merkinnöistä selityksineen. Merkintä vakuutuskirjasta sisälsi myös vuositiedotteen, joka oli siis S Oy:lle lähetetty.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko S Oy:llä vakuutusehtojen mukaan oikeus korvaukseen 4.4.2017 sattuneesta korujen anastusvahingosta yrityksen omaisuusvakuutukseen sisältyneen muun muassa ryöstövahingot kattaneen rikosvahinkoturvan perusteella, ja onko omaisuusvakuutukseen sovellettavia vakuutusehtoja tältä osin pidettävä yllättävinä ja ankarina.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

S Oy:llä vahinkoajankohtana voimassa olleeseen omaisuusvakuutukseen 20.11.2016 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kutakin vakuutuskohdetta koskeva turva on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3, Rikos, mukaan korvattavia vahinkoja ovat

  • murto vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue
  • ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi
  • vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

 

Rikosturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu

  • anastuksesta, ellei kyseessä ole yllä mainittu murto tai ryöstö
  • petoksesta, kavalluksesta tai vastaavanlaisesta vilpillisestä menettelystä
  • omaisuuden unohtamisesta tai kadottamisesta
  • tietomurrosta, jolla tarkoitetaan oikeudetonta tunkeutumista tietojärjestelmään
  • tietokoneviruksesta, -madosta tai muusta vastaavasta ohjelmiin, tiedostoihin tai laitteisiin kohdistuvasta vahingonteosta.

Rikosturvasta ei myöskään korvata
- näyte- tai muun ikkunan, oven, markiisin tai valomainoksen rikkomista.

Asian arviointi

Vakuutuskorvauksen saamiseen oikeuttavat vahinkotapahtumat on määritelty S Oy:n hyväksi voimassa olleeseen omaisuusvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 5. Muista kuin mainitussa ehtokohdassa määritellyistä vahinkotapahtumista vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimuksen mukaan korvausvelvollisuutta. Korvattaviksi rikosvahingoiksi on alakohdassa 5.3 tarkemmin määritelty murto, ryöstö ja vahingonteko. Näyttövelvollisuus korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta kuuluu korvauksen hakijalle.

S Oy:n 18.5.2017 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan puheena oleva anastus oli tapahtunut siten, että liikkeeseen toistamiseen saman päivän aikana tullut tekijä oli pyytänyt uudelleen esittelemään kultaketjuja. Tekijän osoitettua mieleistään ketjua liikkeen omistaja, joka oli pitänyt korulaatasta kiinni kaksin käsin, oli ”helpottanut” toisen käden irrottaakseen ketjun, jolloin tekijä oli ”salamannopeasti” riuhtaissut koko laatan ja lähtenyt juosten pois. Kuvaus vastaa olennaisilta osiltaan tekoa koskeneen rikosasian oikeuskäsittelyssä käräjäoikeuden toteennäytetyksi katsomaa teonkuvausta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdassa 5.3 korvattavaksi vakuutustapahtumaksi määritellyllä ryöstöllä on ehtokohdan mukaan tarkoitettu anastusta, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi. Vakuutusehdon sanamuodon mukaan väkivallan tai sen uhkauksen on kohdistuttava nimenomaan henkilöön. Tällaisena vakuutusehdon määritelmä vastaa myös ryöstön rikosoikeudellista tunnusmerkistöä. Lautakunta katsoo, ettei vakuutusehtoa voida pitää valittajan esittämin tavoin epäselvänä siten, että vakuutusehdossa voisi olla kyse muunlaisesta väkivallan käytöstä kuin ryöstön käsitteellä on rikosoikeudessa vakiintuneesti ymmärretty.

Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa vahinkoilmoituksessa annetusta tapahtumakuvauksesta sen paremmin kuin käräjäoikeuden rikosasian oikeuskäsittelystä 25.8.2017 antamasta tuomiostakaan ei ilmene, että tekijä olisi korulaatan saadakseen kohdistanut väkivaltaa S Oy:n omistajaan tai sillä häntä uhannut, vaan tekijä on pelkästään yhtäkkiä riuhtaissut korulaatan itselleen. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sillä ole syytä arvioida asiaa toisin kuin käräjäoikeudella, joka on lainvoimaiseksi jääneellä tuomiollaan hylännyt asianomistajan ryöstöstä esittämän rangaistusvaatimuksen. Vakuutusehtojen kohtaan 5.3 sisältyvän rajoituksen mukaan rikosturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu anastuksesta, ellei kyseessä ole yllä mainittu murto tai ryöstö. Kysymys ei myöskään ole ollut tekijän ilmeinen anastustarkoitus huomioon ottaen vakuutusehtojen mukaisesta vahingonteosta.

Lautakunta toteaa, että vakuutussopimuksissa vakiintuneesti noudatetun käytännön mukaan vakuutuksesta korvattavat vahinkotapahtumat määritellään nimenomaisesti vakuutusehdoissa, ja on yleisesti tunnettua, että vakuutusehtoihin sisältyy rajoituksia vakuutussopimuksen korvauspiirin ulkopuolelle rajattavista vahinkotapahtumista. Nyt kysymyksessä olevan kaltainen ryöstöä koskeva vakuutusehto on yritysten omaisuusvakuutuksissa lautakunnan käsityksen mukaan tavanomainen. S Oy ei ole edes väittänyt, että sille ei olisi aikanaan vakuutussopimusta tehtäessä selvitetty vakuutuksen korvauspiiriä. Vakuutusyhtiö on myös esittänyt lautakunnalle selvityksen siitä, että se oli ilmoittanut S Oy:lle vakuutusehtojen varkausvahinkojen korvattavuutta koskevasta muuttamisesta vuonna 2012 vakuutuksen vuositiedotteella ennen uuden vakuutuskauden alkua. Vakuutuksenottaja on omalta osaltaan velvollinen perehtymään vakuutussopimuksen sisältöön ja vastuu vakuutusturvan pitämisestä ajan tasalla kuuluu ensisijaisesti vakuutuksenottajalle.

Selostetut seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ryöstöä koskeva vakuutusehto ole ollut S Oy:n kannalta omaisuusvakuutuksessa yllättävä ja ankara eikä asiassa ole esitetty seikkoja, joiden perusteella ehdon soveltamista nyt kysymyksessä olevaan vahinkoon olisi myöskään pidettävä kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä on pidettävä asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula
Paloranta
Sarpakunnas

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia