Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 26.9.2017 mukaan A:lle (s. 1966) oli 23.8.2013 aloitettu keskivaikean masennuksen hoitoon Venlafaxin-lääkitys. Muina lääkityksinä A:lla oli kohonneeseen verenpaineeseen Losatrix, Bisoprolol, Primaspan ja Cardace sekä alhaisen testosteronitason hoitoon Nebido-injektio. A:lla oli 3. ̶ 6.11.2014 kovaa ripulia, kuumetta ja vatsakipua. A hakeutui 6.11.2014 terveyskeskukseen, mistä hänet siirrettiin keskussairaalan päivystykseen vatsakipujen voimistumisen vuoksi. Keskussairaalassa todettiin pankreatiitti (haimatulehdus), jonka johdosta A oli hoidettavana teho-osastolla 8.11. ̶ 3.12.2014. Haimatulehduksen seurauksena kehittyi monielinvaurio ja munuaisten vajaatoiminta. Sittemmin kehittyi vielä postoperatiivinen diabetes. Paranemista komplisoivat lisäksi tulehtuneen haiman pseudokystat. Lopulta 29.5.2015 saatiin onnistuneesti suoritettua haiman stenttaus, jonka jälkeen alkoi A:n varsinainen paraneminen.

A katsoi lääkevahinkoilmoituksessa, että hänellä todetut vaikea haimatulehdus ja monielinvaurio olivat todennäköisesti seurausta joko Venlafaxinin ja/tai Losatrixin ja Cardacen käytöstä. Syy-yhteyttä tukee lääkkeiden aloittamisen ja haimatulehdukseen sairastumisen välinen ajallinen yhteys. Lääkevahingon takia A:lle aiheutui vakavaa tilapäistä ja pysyvää haittaa, sairaanhoitokuluja sekä ansionmenetystä. Kaikki potilasasiakirjamerkinnät alkoholin käytöstä ovat virheellisiä. A juo alkoholia vain harvoin. Haimatulehduksen vuoksi A oli pitkään huonossa kunnossa, joten virheelliset merkinnät ehtivät levitä satoihin eri potilasasiakirjoihin, ennen kun A kykeni oikaisemaan virheellisiä tietoja. A on nyttemmin vaatinut potilasasiakirjamerkintöjen virheelliset tiedot korjattavaksi alkoholin käytön osalta. Korjauspyynnöt on hyväksytty, ja osa terveydenhuollon toimintayksiköistä on jo korjannut virheet. A haki haimatulehduksen ja sen seurausten johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö katsoi, etteivät A:lla todetut haimatulehdus, monielinvaurio ja postoperatiivinen diabetes olleet todennäköisesti aiheutuneet A:n käyttämistä lääkkeistä, mistä syystä korvaushakemus hylättiin.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että hänelle aiheutunut vaikea haimatulehdus ja monielinvaurio ovat todennäköisesti seurausta joko Venlafaxinin ja/tai Losatrixin ja Cardacen käytöstä. A:lla on vuosien 2013 ̶ 2014 aikana ollut käytössä useita verenpainelääkkeitä, joten asiassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota lääkityksen kokonaisuuteen ja eri lääkkeiden mahdollisiin yhteisvaikutuksiin. Syy-yhteyttä tukee lääkkeiden aloittamisen ja haimatulehdukseen sairastumisen välinen vahva ajallinen yhteys. Muita todennäköisempiä syitä ei ole todettavissa. Kaikki seikat huomioiden korvaukseen oikeuttava oikeudellinen todennäköinen syy-yhteys on olemassa. Aiheutunut vahinko tulee korvata kokonaisuudessaan lääkevahinkovakuutuksesta.

A:lle aloitettiin 4.2.2013 kohonneen verenpaineen vuoksi Losatrix-verenpainelääkitys. Keskivaikean masennuksen hoitoon aloitettiin 23.8.2013 Venlafaxin. Verenpainelääkitykseen lisättiin 24.3.2014 Bisoprolol ja Primaspan ja 16.4.2014 Cardace. Venlafaxin ajettiin alas kevään 2014 aikana, mutta 2.7.2014 päädyttiin aloittamaan lääke uudestaan. Vastaanotolla 16.9.2014 kirjattiin tuolloisena lääkityksenä olleen Cardace 1x2, Losatrix 100 mg x 1, Bisoprolol 5 mg x 1, Primaspan 100 mg x 1 ja Venlafaxin 150 mg x 1. A hakeutui 6.11.2014 terveyskeskukseen kovan vatsakivun vuoksi ja keskussairaalassa todettiin 7.11.2014 haimatulehdus.

A toteaa, että hänen käyttämiensä lääkkeiden valmisteyhteenvedoissa todetaan nimenomaisesti mahdollisena haittavaikutuksena haimatulehdus. Myös lääketieteellisessä kirjallisuudessa on todettu haimatulehdusta serotoniinin takaisinoton estäjien, muun muassa venlafaksiinin käytön yhteydessä. Lisäksi A viittaa psykiatrian ylilääkärin vastaanottokäynnin 5.5.2015 merkintään ”pankreatiitti 6.11. joka johtunut ilm venlafaksiinista. Alkoholilla ei todennäköisesti ole osuutta pankreatiittiin, mutta venlafaksiinilla tällaista toki on kuvattu.” A:n kohdalla ei ole osoitettavissa muuta, oikeudellisessa arviossa todennäköisempää syytä haimatulehdukselle ja monielinvauriolle kuin lääkevahinko. Myöskään vakuutusyhtiö ei ole tällaista todennäköisempää syytä esittänyt. A toteaa edelleen, että potilasasiakirjamerkinnät koskien alkoholin käyttöä ovat virheellisiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätöksessään esitettyyn.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia sairauskertomustekstejä ja lausuntoja ajalta 5.9.2013 ̶ 26.3.2017.

Terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntiä koskevan tekstin 16.9.2014 mukaan A sairastaa verenpainetautia ja hänellä on kohonneet veren kolesteroliarvot. Lisäksi on hoidettu testosteronivajetta Nebido-injektiolla. Tällä hetkellä on lääkityksenä Cardace (merkinnän 16.4.2014 perusteella aloitettu huhtikuussa 2014), Losatrix (merkinnän 24.2.2014 perusteella ollut käytössä ainakin helmikuusta 2014 alkaen), Bisoprolol, Primaspan ja mielialalääke Venlafaxin (merkinnän 24.2.2014 perusteella ollut käytössä elokuusta 2013 alkaen). Kesän aikana A on nostanut Venlafaxinin annoksen 75 mg:sta 150 mg:aan, ja kokenut lääkityksen auttavan hyvin. A ei tupakoi ja alkoholia hän käyttää viikonloppuisin muutamia annoksia. Verenpainelääkitystä on päätetty jatkaa entisenlaisena ja verenpaineita seurata edelleen.

A on 6.11.2014 hakeutunut terveyskeskuspäivystykseen vatsakivun vuoksi. Sairauskertomustekstin esitietojen mukaan A on nauttinut alkoholia silloin tällöin viikonloppuisin 3 ̶ 6 annosta, viimeisen kuukauden aikana muutamana arki-iltanakin 2 ̶ 3 alkoholiannosta, mikäli seuraavana aamuna ei ole ollut työtehtäviä. Ennen päivystykseen hakeutumista A:lla on ollut pahoinvointia, vannemaista kipua ylävatsalla ja huono ruokahalu. Kuumetta ei ole ollut. Päivystyksessä on todettu ylävatsalla tunnustellen vannemaisesti arkuus. A on otettu tarkkailuun ja määrätty laboratoriokokeita ja sydänfilmi. Lääkäri on arvioinut oireiston sopivan ensisijaisesti haimatulehdukseksi.

Keskussairaalan kirurgian päivystyksen 7.11.2014 tekstiin mukaan A on siirtynyt yöaikaan terveyskeskuksen tarkkailupuolelta erikoissairaanhoidon puolelle vatsakipujen voimistumisen vuoksi. A:lla on ollut vannemaista ylävatsakipua ja laboratoriokokeissa amylaasit ovat olleet nousussa. Oireilun on arvioitu ensisijaisesti sopivan haimatulehdukseen ja A on otettu osastohoitoon. A on 8.11.2014 siirretty tehohoitoon. Merkinnän 10.11.2014 mukaan TT-kuvauksessa on nähty rajun haimatulehduksen merkit. A on 17.11.2014 nukutettu ja hänelle on asennettu hengitysputki ja ravintoletku. Hengitysputki on poistettu 28.11.2014. A on siirretty teho-osastolta jatkohoitoon kirurgian vuodeosastolle 3.12.2014, missä on ollut 12.12.2014 saakka. Siirtoepikriisin 12.12.2014 mukaan A:lle on teho-osastohoidon aikana kehittynyt monielinvaurio.  Munuaisten vajaatoiminnan vuoksi on aloitettu hemodiafiltraatiohoito. Vaikean haimatulehduksen seurauksena on aiheutunut haiman vajaatoiminta ja sokeriarvojen nousu. Kirurgian vuodeosastolta A on siirtynyt jatkohoitoon terveyskeskukseen.

Kirurgian päivystyksen tekstin 25.1.2015 mukaan A on tullut päivystykseen kuumeilun vuoksi. Edellisenä päivänä on kotona noussut kuume ja ilmennyt ylävartalon lihassärkyjä. A on lisäksi pyörtynyt edellisenä iltana ja päivystykseentulopäivän aamuna liikkeelle lähtiessä. Terveyskeskuksessa on todettu tulehdusarvojen nousu ja A on lähetetty kirurgian päivystyksen arvioon. A:lla on epäilty mahdollista haiman alueen abskessia (märkäpesäke). A on otettu osastolle seurantaa ja jatkotutkimuksia varten. Hoitojaksoa 25.1. ̶ 4.2.2015 koskevan epikriisin mukaan haimassa todettu nestekertymä on dreneerattu 30.1.2015. Hoitojakson aikana dreeni on erittänyt märkäistä ja sitä on huuhdeltu. Kuume ja tulehdusarvot ovat kääntyneet laskuun dreneerauksen ja antibioottihoidon myötä. A on kotiutettu 4.2.2015. A:lla on tämän jälkeen alkuvuoden 2015 aikana ollut haiman nestekertymän tulehdustilanteen vuoksi päivystyskäyntejä ja hoitojaksoja keskussairaalassa. Psykiatrian ylilääkärin tekstin 5.5.2015 mukaan A:n marraskuussa 2014 sairastaman haimatulehduksen taustalle sopii erittäin rankka ja pitkäkestoinen stressi usealla elämänalueella yhtä aikaa sekä haittavaikutus venlafaksiinista.

A:sta on 20.5.2015 tehty lähete yliopistolliseen sairaalaan haimatiestenttausta varten. Yliopistollisen sairaalan leikkauskertomuksen 29.5.2015 mukaan A:lle on asetettu haimaan metalliverkkostentti, josta on tullut märkää ja nekroosimassaa. Jatkohoitoon A on siirtynyt 3.6.2015 keskussairaalan kirurgian vuodeosastolle, josta A on kotiutettu 12.5.2015. Kirurgian kontrollikäyntiä 10.9.2015 koskevan tekstin mukaan A:n tilanne on lähtenyt korjautumaan ja rauhoittumaan sen jälkeen, kun yliopistollisessa sairaalassa asennettiin metalliverkkostentti. Nyt tehdyssä TT-kontrollissa tilanne on korjaantunut, nestekertymät ovat pienentyneet ja tulehdusalueelle on kertynyt arpea. Kontrolleja ei ole enää sovittu. 

Kirurgian päivystyksen tekstin 24.4.2016 mukaan A on tullut päivystykseen kahta yötä aikaisemmin alkaneen vatsakivun takia. Alkuun on ollut kuumeiluakin, mutta päivystyksessä A on ollut kuumeeton. A on 9 vuorokautta aiemmin nauttinut pari annosta alkoholia. Päivystyksessä tehdyssä TT-kuvauksessa on todettu haimatulehdus. Loppuarvion 27.4.2016 mukaan A on ollut kirurgian vuodeosastolla hoidettavana 27.4.2016 saakka. Päivystyksen tekstin 26.7.2016 mukaan A on hakeutunut päivystykseen edellisiltana alkaneen vatsakivun vuoksi. Neljää vuorokautta aiemmin A on nauttinut 5 annosta alkoholia. Kyseessä on arvioitu olevan alkoholin aiheuttama haimatulehdus.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todetut haimatulehdus, monielinvaurio ja postoperatiivinen diabetes korvata Venlafaxinin ja/tai Losatrixin ja Cardacen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä. Näyttövelvollisuus syy-yhteyden osalta on korvausta hakevalla.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A sairastaa verenpainetautia, johon hänellä on ollut käytössä Losatrix-, Cardace-, Bisoprolol- ja Primaspan-lääkkeet. Lisäksi A:lla on ollut käytössä mielialalääke Venlafaxin keskivaikean masennuksen hoitoon. A on 6.11.2014 hakeutunut päivystykseen vatsakivun vuoksi. A on siirtynyt jatkohoitoon keskussairaalaan, jossa hänellä on todettu vaikea haimatulehdus, jonka seurauksena on kehittynyt monielinvaurio ja postoperatiivinen diabetes. Haimatulehduksesta toipumista ovat pitkittäneet infektiot, joiden suhteen tilanne on kohentunut yliopistollisessa sairaalassa 29.5.2015 tehdyn stenttauksen jälkeen. A:n haimatulehdus on kuitenkin uusinut huhtikuussa ja heinäkuussa 2016.

Vakuutuslautakunta toteaa, että haimatulehduksen tavallisimmat syyt ovat alkoholi sekä sappi- ja haimateitä tukkivat kivet ja kalkkeumat. Muut haimatulehduksen syyt ovat erittäin harvinaisia. Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan Venlafaxin-lääkitys on aloitettu A:lle elokuussa 2013, Losatrix on ollut käytössä ainakin helmikuusta 2014 alkaen ja Cardace on aloitettu huhtikuussa 2014. A on sairastunut haimatulehdukseen marraskuussa 2014, jolloin em. lääkkeet ovat olleet A:n käytössä jo suhteellisen pitkän ajan. Vakuutuslautakunta katsoo, että näin pitkä aika lääkkeiden käytön aloittamisen ja oireiden ilmaantumisen välillä puhuu lääkkeiden käytön ja oireilun välistä syy-yhteyttä vastaan. Lisäksi A:n alkoholinkäytöstä ennen ensimmäistä haimatulehdusta on esitetty ristiriitaisia tietoja. Vakuutuslautakunta katsoo A:n haimatulehduksen syyn jäävän epäselväksi. Asiassa jää siten osoittamatta, että haimatulehdus olisi lääkevahinkovakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä Venlafaxin, Losatrix- ja/tai Cardace-lääkkeen käyttöön. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila