Tapahtumatiedot

Asian aikaisempi käsittely vakuutusyhtiössä ja Vakuutuslautakunnassa

Vakuutettu A omistaa vuonna 1971 rakennetun omakotitalon yhdessä entisen puolisonsa B:n kanssa. Omakotitalossa havaittiin 9.2.2015 työhuoneen ulkoseinän puoleisessa seinässä kosteutta, joka nousi lattian rajasta ylöspäin. Vahingon syyksi paljastui haljennut liitos viemärin ja wc:n altaan poistoputken välillä. Kosteusvaurio ulottui wc:n lisäksi keittiön ja työhuoneen alueelle.

Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen rakennukselle aiheutuneesta vahingosta 23.4.2015 päivätyllä korvauspäätöksellä asennusvirhettä koskevan rajoitusehtokohdan perusteella, koska vakuutusyhtiön mukaan vuotanutta liitosta ei ollut tiivistetty asianmukaisesti. Vakuutusyhtiö oli suorittanut korvausta keväällä 2012 pääviemäriputken tukkeutumisesta aiheutuneesta tulvimisvahingosta, jonka yhteydessä vesi oli vaurioittanut autotallin ja kodinhoitohuoneen rakenteita.  

Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta myös syksyllä 2012 sattuneesta keittiön allaskaapin vahingosta. Vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen, koska vahinkokartoitusraportin mukaan keittiön käyttövesiputken vuoto johtui löystyneestä helmiliitoksesta. 4.9.2012 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan käyttövesiputki oli vuotanut keittiössä tiskipöydän kaapissa. Asennus oli tehty noin vuotta aikaisemmin. Vahingon korjaustoimenpiteinä oli suositeltu keittiön alakaappien irrotusta ja lattian avaamista sekä eristeiden poistoa keittiön ja eteisen vaurioalueilta, minkä jälkeen myös wc:n lattian kunto oli selvitettävä. Vaurioalue tuli kuivata ja desinfioida. 11.2.2015 päivätyn vahinkokartoituksen mukaan huoneen ulkoseinän sisäpuolella oli havaittu kosteutta lattianrajan yläpuolella. Raportin mukaan asiakas oli korjannut keittiön vuoden 2012 vahingon, mutta eristetilaa ei ollut avattu.

Terveystarkastaja K on suorittanut vakuutuskohteessa tarkastuksen 22.1.2016, jolloin asunnossa oli havaittu lievää tunkkaista hajua. 16.1.2017 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan sisäilmassa oli asuntoon sisään astuttaessa havaittavissa homeeseen viittaavaa maakellarimaista hajua.

Vuonna 2015 havaitun vahingon korvattavuutta koskevaa riitaa oli käsitelty Vakuutuslautakunnassa diaarinumerolla VKL 253/15. Vakuutuslautakunta oli katsonut ratkaisusuosituksessaan, ettei vahinkokartoitusraportista käynyt ilmi, että liitos olisi tehty hyvän rakennustavan vastaisella tavalla yhdistämällä putkiliitos silikonilla. Vahinkokartoitusraportista ilmeni sen sijaan, että kyseessä oli muhviliitos, joka on sallittu liitostapa. Vahinkokartoitusraportin mukaan vahinko johtui viemäriputken halkeamisesta muhviliitoksesta. Viemärin wc:n ja keittiön välissä todettiin olevan myös tukossa. Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, ja näin ollen kyseessä on korvattava vakuutustapahtuma.

Vakuutuksenottajan mukaan vahinkokartoituksen yhteydessä tehty lattian purkaminen katkaisemalla lattialaudoituksen alapuoliset juoksut oli aiheuttanut lisäkustannuksia korjaustöihin. Vakuutuslautakunta totesi, ettei vakuutuksenottaja ollut esittänyt selvitystä lisävahingon määrästä. Vakuutuslautakunta katsoi, että lisävahingon osuus sisältyi tässä tapauksessa vuotovahingon korjauskuluihin, joista vakuutusyhtiöllä on korvausvastuu vakuutusehtojen perusteella.

Vakuutusyhtiön korjaustöitä koskevan sopimusperusteisen vastuun osalta Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutettu toimii lähtökohtaisesti korjaustyön tilaajana, rakennuttajana ja valvojana. Vakuutusyhtiö ei pääsääntöisesti ole vastuussa puutteellisesti suoritetusta korjaustyöstä. Vakuutusyhtiön korvausvastuu puutteellisesti suoritetusta työstä aiheutuneesta vahingosta voi tulla kysymykseen, jos se on toiminut korjaustyön tilaajana ja valvojana tai jos vakuutusyhtiö on korvausmenettelyssä aiheuttanut vakuutuksenottajalle vahinkoa laiminlyömällä sellaisen huolellisuuden noudattamisen, jota vakuutusyhtiöltä voidaan korvausmenettelyssä edellyttää. Asiakirjoista ei käy ilmi, että vakuutusyhtiö olisi toiminut vuonna 2012 korvatun vahingon korjaustöiden tilaajana tai valvojana tai olisi toiminut huolimattomasti korvauskäsittelyn aikana, eikä sillä näin ollut vastuuta korjaustyön laadusta.

B on suorittanut talossa korjauksia toukokuun ja lokakuun 2015 välisenä aikana. A ei kertomansa mukaan ollut antanut lupaa kyseisille korjauksille. A on tehnyt kyseisistä korjaustoimenpiteistä rikosilmoituksen 14.4.2017. B oli vaatinut korjaustöistä korvausta vakuutusyhtiöltä. A on vaatinut, että B:n suorittamat korjaustyöt jäisivät hänen omaksi tappiokseen.

Vakuutusyhtiö oli toimittanut ratkaisusuosituksen antamisen jälkeen uutta selvitystä muhviliitoksen virheellisyydestä ja pyytänyt Vakuutuslautakuntaa käsittelemään asian uudestaan. Vakuutuslautakunta katsoi päätöksessään 22.8.2016, ettei asiaa käsitellä uudestaan.

A on vaati, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen asumiskustannuksista 12 kuukauden ylittävältä osin. Vakuutusyhtiö on katsoi vastineessaan, että jos vesivahinko vuonna 2015 olisi korjattu asianmukaisesti, talossa ei olisi ollut mitään ongelmaa. Vaikka vakuutusyhtiö ei vastaa osaomistajan suorittamista virheellisistä korjaustoimenpiteistä, vakuutusyhtiö on kuitenkin tässä tilanteessa katsonut kohtuulliseksi korvata myös virheellisesti tehdyn remontin korjauskustannukset ja sen aiheuttaman asumisen keskeytymisen. Asumisen keskeytymistä koskevaa asiaa oli käsitelty Vakuutuslautakunnassa diaarinumerolla FINE-004732. Vakuutuslautakunta katsoi, ottaen huomioon vuonna 2015 havaitun viemärivuodon laajuuden, että viemärivahingon asianmukainen korjaus olisi kestänyt noin kuusi kuukautta. Näin ollen Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö maksaa jo aiheutuneista asumisen keskeytymiskustannuksista korvauksen kuuden kuukauden ajanjaksolta vahingon tapahtumisesta lukien. Koska vakuutusyhtiö oli ilmoittanut korvaavansa myös virheellisesti tehdyn remontin korjauskustannukset ja sen aiheuttaman asumisen keskeytymisen, lautakunta suositti, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen asumisen keskeytymisestä myös tältä korjausajalta vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa kun korjaustyöt suoritetaan.

Irtaimistovahingon korvauskäsittely

A ja B vaativat korvausta irtaimistolle ja asunnon pintamateriaaleille aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiö on katsonut 1.11.2017 päivätyssä korvauspäätöksessään, että irtaimiston mikrobivauriot ovat aiheutuneet keittiölle vuonna 2012 aiheutuneesta vahingosta. Vesi oli tuolloin päässyt mm. eristetilaan viemärin läpiviennin kautta eikä eristetilaa ollut vuoteen 2015 mennessä avattu. Kyse on luonnollisesta seurauksesta eikä äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta. Mikrobivauriot ovat seurausta myös omatoimisista virheellisistä korjaustoimenpiteistä vuosina 2015 ja 2016 sekä rakenteiden avaamista edeltäneistä sisäilmaongelmista, joiden osalta kyse ei ole myöskään korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta.

Vakuutuskohteessa oli suoritettu sisäilman VVOC-tutkimus 21.10.2016, jonka vakuutusyhtiö oli tilannut. Tutkimuksessa todettiin mikrobivaurioita. 13.12.2016 otetuissa materiaalinäytteissä todettiin sieni-itiökasvustoa ja kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja kolmen makuuhuoneen alueella ja varastohuoneen alueella. Laatan kosteusmittaustuloksissa ei ollut mittaushetkellä havaittavissa merkittäviä eroja vahinkoalueen ja sen ulkopuolisen alueen välillä. Vesivaurioalueella otetuista näytteistä yksi oli puhdas ja yksi oli mikrobivaurioitunut. Vesivaurioalueen ulkopuolelta löytyi kolme mikrobivaurioitunutta materiaalinäytettä ja kaksi puhdasta näytettä. Tulosten perusteella voitiin todeta, että sisäilmaongelman mahdollisia aiheuttajia löytyi sekä vahinkoalueelta että sen ulkopuolelta. Maakellarimaisen hajun lähde ei kuitenkaan selvinnyt.

Terveystarkastaja K on suorittanut vakuutuskohteessa tarkastuksen 10.1.2017, josta laaditun kertomuksen mukaan asunnossa oli homemaista hajua. 16.1.2017 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan toimenpiteinä suositeltiin selvittämään vaurioiden laajuus ja parantamaan asunnon korvausilmansaantia. Kertomuksessa todettiin, että rakenteiden epätiiviistä kohdista voi aiheutua hallitsemattomia ilmavuotoja asuntoon.

27.4.2017 päivätyn rakennusmateriaalinäytteistä tehdyn raportin mukaan 12.4.2017 otetuista näytteistä alapohjassa ja ulkonurkassa oli epäiltyä mikrobikasvustoa. Ulkoseinästä ja seinän alaosasta otetuissa näytteissä oli selvää mikrobikasvua. Väliseinän alaosasta otetussa näytteessä oli epäily mikrobikasvusta, mutta kyseinen löydös saattoi johtua myös tavanomaisesta taustakontaminaatiosta, esimerkiksi likaantumisesta tai mahdollisesta maaperäkontaktista.

31.5.2017 päivätyn V Oy:n tutkimusselosteen mukaan alapohjan kosteus- ja mikrobivauriot ovat aiheutuneet vuotovahingosta. Viemärivahingon vuotovesistä riippumaton alapohjan kosteusrasitus on siinä määrin vähäistä, ettei sillä ole ollut merkittävää osaa alapohjarakenteiden todetussa vaurioitumisessa. Rakennetyypin muuttaminen kosteusteknisesti varmatoimisemmaksi olisi kuitenkin erittäin suositeltavaa, jotta rakenteeseen ei tulevaisuudessa muodostu kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteen toiminta heikkenee ajan myötä muovikalvon ja bitumisivelyn haurastuessa, jolloin niiden kyky estää kosteuden siirtymistä lattiarakenteeseen heikkenee.

Rakennuksen ulkoseinien alaosassa on ns. valesokkelirakenne, joka on nykytiedon perusteella kosteusteknisesti ns. riskirakenne. Kosteus- ja mikrobivauriot ovat ko. rakentamisajankohdan valesokkeleissa yleisiä. Rakenneosa on tyypillisesti heikosti kuivuva. Yleisesti vaurioituminen voi johtua ulkopuolisesta kosteusrasituksesta (maakosteus ja sokkelipintaan roiskuvat pintavedet), ulkoseinärakenteeseen ylempää pääsevistä vesistä (mm. ikkunavuodot) ja/tai huoneilman kosteuden tiivistymisestä sokkelin sisäpintaan kylmänä vuodenaikana. Lähtötietojen ja tehtyjen tutkimusten perusteella tutkitun kohteen valesokkeleissa on mikrobinäyttein todennettavia mikrobivaurioita, mutta rakenteet ovat aistinvaraisesti arvioiden melko hyvässä kunnossa. Lähtötietojen ja tehtyjen havaintojen perusteella sokkeliin kohdistuu ulkopuolista kosteusrasitusta mm. matalan perustustason, sadevedenohjauksen puutteiden ja mahdollisesti myös salaojituksen puuttumisen takia.

Valesokkelin vauriot korjausalueen ulkopuolella ovat johtuneet vuotovahingosta riippumattomasta kosteusrasituksesta. Viitteitä siitä että viimeisimmän vuotovahingon tuottama kosteusrasitus olisi aiheuttanut ko. mikrobikasvustot rakenteisiin, ei todettu. Valesokkelien korjaaminen siten, että mikrobivaurioituneet materiaalit poistetaan ja rakenne muutetaan kosteusteknisesti toimivaksi, on suositeltavaa.

Rakennuksessa on rakentamisajalle tyypillinen painovoimainen ilmanvaihto, jonka korvausilman saanti on puutteellista. Painovoimainen ilmanvaihto toimii etenkin yksikerroksisessa rakennuksessa huonosti, varsinkin jos rakennuksessa ei ole hallittuja korvausilmareittejä. Rakennuksen ollessa alipaineinen ulkoilmaan nähden, alapohja- ja ulkoseinärakenteiden ilmavuotoreittien kautta kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan hallittujen korvausilmareittien puuttuessa. Ilman heikko vaihtuvuus mahdollistaa epäpuhtauksien pitoisuuksien kasvun tiloissa, kun ilmanvaihto ei vaihda rakennuksen epäpuhdasta ilmaa puhtaaseen riittävän tehokkaasti. Tällöin epäpuhtauksien pitoisuus sisäilmassa kasvaa. Ilmanvaihtoa parantamalla voitaisiin tehokkaasti parantaa rakennuksen sisäilman laatua.

Alapohjaan vuoden 2015 viemärivesivahingon johdosta tehty korjaustyö on ulotettu perustellusti alun perin kartoitettua vuotoaluetta laajemmalle alueelle. Olohuoneen osalta viemärivahingon vuotovesien aiheuttama korjauslaajuus olisi voinut olla tehtyä vähäisempi ja vanhaa alapohjarakennetta olisi osin voinut jättää uusimatta. Toisaalta korjausalueen tarkempi rajaaminen olisi edellyttänyt rakenteen mikrobiologisen kunnon tarkempaa määrittämistä materiaalinäyttein tai uusimaan rakennetta aistinvaraisesti kosteaksi määritetyn alueen ulkopuolelta vähintään metrin verran kuivaksi todetun rakenteen puolelle.

Korjauslaajuus vahingon aiheuttamien vaurioiden korjaamiseksi on pääosin ollut riittävä, mutta keittiön autotallin puoleisen väliseinän ja viereisen varastohuoneen osalta korjausalue olisi pitänyt ulottaa pidemmälle. Lisäksi korjausmenetelmissä on ollut muita, erityisesti jätettyjen rakenteiden puhtauteen liittyviä puutteita.

Raportissa oli seuraava lista B:n suorittamissa korjaustöissä tehdyistä virheistä:
-Korjausaluetta ei ole ulotettu riittävän pitkälle keittiön autotallin puoleisen väliseinän osalta. 
-Seinien puuosien korjauslaajuus on ollut liian suppea, eikä kaikkia korjausalueen alaohjauspuita ole uusittu.
-Betonilaattaa ei ollut puhdistettu tarpeeksi hyvin, jolloin vaurioitunutta materiaalia on jäänyt rakenteeseen.
-Alapohjan betonilaatan kuivumista ei ole varmistettu rakennekosteusmittauksin ennen uuden lämmöneristeen asennusta.
- Betonilaattaan vuotovesistä jäänyt kosteus on voinut, ainakin osin, aiheuttaa uuden rakenteen vaurioitumisen. Vaikka rakenteen pinta olisi ollut uusien rakenteiden asentamisen aikana kuiva, tasaantuu rakenteeseen mahdollisesti syvemmälle jäänyt kosteus rakenteeseen ajan kuluessa ja voi näin ollen aiheuttaa uusienkin materiaalien vaurioitumisen.
-Uusi rakenne on toteutettu alkuperäisen kaltaisena, kosteusteknisesti riskialttiina rakenteena, minkä vuoksi sen vaurioituminen maaperän kosteusrasituksen vaikutuksesta tulevaisuudessa on mahdollista. Uusi alapohjarakenne ei ole nykyisten hyvien rakentamistapojen mukainen.
-Alapohjan ilma/höyrysulku on liitetty epätiiviisti. Kerroksen tulisi liittyä yhtenäisesti seinän ilman/höyrynsulkuun.
-Takan ja hormin juuren rappauspinnat ovat jyrsimättä.
-Viemärivesivahingon kartoitustyön aikana on vaurioalueen rakennetta ollut laajalti avattuna ilman asianmukaista suojausta. Tämän seurauksena irtaimisto sekä huokoiset materiaalit ovat kontaminoituneet. Sama irtaimisto on tuotu korjausten jälkeen takaisin asuintiloihin ja osa huokoisista materiaaleista on edelleen paikallaan. Toisaalta irtain ja pinnat ovat kontaminoituneet myös jo ennen rakenneavauksia rakenteissa olleiden vaurioiden sisäilmavaikutusten kautta. Irtaimen siirto selvästi mikrobivaurioituneista tiloista korjattuihin tiloihin edellyttää aina irtaimiston puhdistusta. Myös korjatun tilan pinnat tulee puhdistaa. Korjaustyön jälkeisen siivouksen tasosta kohteessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta se tulisi tehdä homepölysiivouksen periaatteita noudattaen. Irtaimiston ja tilapintojen epäpuhtauksilla on rakenteiden vaurioiden lisäksi voinut olla merkitystä korjausten jälkeiseen sisäilman laatuun.

Rakenteissa on edellä mainituista syistä lukuisia mikrobivaurioita, joiden korjaaminen ilman koko vuoden 2015 viemärivesivahingon korjausalueelle tehtäviä uusia korjauksia on erittäin vaikeaa. Betonilaatan pinnan puutteellisesta puhdistuksesta ja kuivuuden varmistamisesta, sekä puuosien puutteellisesta uusimisesta johtuen mikrobivaurioitunutta materiaalia on jäänyt tai uusia vaurioita on voinut syntyä rakenteisiin laajalle alueelle.

Raportissa on suositeltu koko alapohjarakenteen purkamista ja toteuttamista kosteusteknisesti toimivampana rakenteena. Korjaustyöstä tulee tehdä korjaussuunnitelma, jossa on huomioitu myös aiemmin korjaamatta jääneet alueet sekä tässä tutkimusselostuksessa mainitut muut asiat. Korjauksissa tulee myös huomioida keittiön vieressä olevat tilat, joita ei ole tähän mennessä korjattu. Näiden tilojen osalta korjauslaajuus tulee tarkentaa purkutyön jälkeen. Nykyisten rakenteeseen asennettujen rakennusmateriaalien käyttäminen uudelleen on lähtökohtaisesti riskialtista, sillä ne ovat voineet imeä itseensä mikrobiperäistä hajua. Jos lattiapäällysteet tai lattian vaakasuuntaiset kannattajat ovat aistinvaraisesti arvioituna puhtaita ja hajuttomia, ne voidaan huolellisen harjauksen, imuroinnin ja nihkeäpyyhinnän jälkeen käyttää uudelleen.

Asiakkaiden valitus

Asiakkaat vaativat, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen asunnossa olleesta irtaimistosta, joka oli saastunut pitkäaikaisen homeitiöaltistuksen vaikutuksesta. Asiakkaiden mukaan vakuutusyhtiö on vastuussa työn tilaajana L Oy:n purkutöiden yhteydessä aiheuttamasta vahingosta. V Oy:n raportista käy ilmi, että irtaimisto oli saastunut jo ennen purkutöitä pitkäaikaisesta kosteusrasituksesta. Kosteudelle altistuminen johtui vuonna 2015 aiheutuneesta vahingosta, josta aiheutuneesta rakennusvahingosta vakuutusyhtiö oli suorittanut korvauksen. Vuosina 2015 ja 2016 suoritetuissa purku- ja korjaustöissä tehdyillä virheillä ei ole syy-yhteyttä irtaimistolle aiheutuneeseen vahinkoon. Lisäksi vakuutusyhtiön edustaja T oli antanut ymmärtää, että irtaimistolle aiheutunut vahinko voidaan korvata, koska hän oli pyytänyt listan vahingoittuneesta omaisuudesta ja irtaimiston osalta oli suoritettu myös vahinkokartoitus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei ole ennalta arvaamatonta, että V Oy:n raportissa todetuista, omatoimisessa korjaustyössä tehdyistä virheistä aiheutuu mikrobivaurioita. Kyseessä on ollut virheellisen korjausrakentamisen väistämätön seuraus. Mikrobivauriot ovat seurausta myös vesivaurioalueen ulkopuolella olevista valesokkelirakenteen alkuperäisistä rakenteellisista ominaisuuksista.

Vakuutusyhtiö on viitannut V Oy:n lausunnossa todettuihin korjaustöissä tehtyihin virheisiin ja katsonut, ettei irtaimistolle ollut aiheutunut lisävahinkoa suojauksien puutteesta L Oy:n suorittaman vahinkokartoituksen yhteydessä. Vahinko on aiheutunut vuosien 2012 ja 2015 vahinkojen korjaustöissä suoritetuista virheistä ja lisäksi vahinkoon ovat vaikuttaneet korvattavasta vakuutustapahtumasta riippumattomat tekijät.

Vakuutusyhtiö kiistää, että vakuutuksenottajille olisi annettu myönteinen korvauspäätös irtaimiston vahingon osalta. Vakuutusyhtiön edustaja T oli ilmoittanut vakuutuksenottajalle, että vahinkokartoituksen tehneen yrityksen kanssa pyrittiin sopimaan irtaimiston korvauksesta, mutta tätä tiedonantoa ei voida pitää korvauspäätöksenä. Myöskään irtaimistoa koskevan vahinkokartoituksen ei voida katsoa merkitsevän, että vakuutusyhtiö olisi tehnyt irtaimiston osalta myönteisen korvauspäätöksen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa korvaus irtaimiston mikrobivahingosta vuoden 2015 vesivahingon aiheuttamana vakuutusehtojen mukaisena vahinkona tai työn tilaajana L Oy:n suorittamien, puutteellisesti suojattujen purkutöiden perusteella. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiö tehnyt sitovan korvauspäätöksen irtaimistovahingon osalta.

Vakuutusehdot

Vakuutusehdot, voimassa 1.7.2014 alkaen:

20.1 Vakuutuksen tarkoitus

Vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutuksen laajuudesta riippuen näiden ehtojen mukaisesti kohdissa 21.1, 22.1 tai 23.1 mainituista vakuutustapahtumista vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä kohdassa 20.6.2 ja 20.6.3 mainitut muut kustannukset.

20.3 Vakuutuksen kohde

Vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjassa mai­nittu kodin ja vapaa-ajan omaisuus seuraavasti:

20.3.2

Koti-irtaimisto tai huvilairtaimisto
-vakuutettujen koti-irtaimisto. Koti-irtaimistolla tarkoitetaan kotitalouden päivittäi­seen käyttöön tarkoitettuja tavanomaisia esineitä, esim. huonekaluja, kodin tekstii­lejä, vaatteita, taloustavaroita ja kodinko­neita.

21.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheu­tuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapah­tumasta.

21.2 Vakuutuksesta ei korvata

21.2.1

vahinkoa, joka irtaimistolle aiheutuu huol­lon laiminlyönnistä, valmistus- tai aineviasta, työ-, asennus- tai käyttövirheestä.

Asian arviointi

Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Kun vuotovahinko on aiheutunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti on Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä voitu katsoa, että myös vuotovahingosta aiheutuvan mikrobivaurion osalta kyse on korvattavasta vahingosta. Tässä tapauksessa lautakunta on pitänyt vuonna 2015 tapahtunutta vuotovahinkoa korvattavana vakuutustapahtumana. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vuoden 2015 vuotovahinko tai L Oy:n puutteellisesti suojaama purkutyö ollut aiheuttanut lisävahinkoa irtaimistolle.

Asiassa esitettyjen selvitysten mukaan mikrobivaurioiden taustalla on useita kosteudenlähteitä. V Oy:n raportin mukaan viemärivesivahingon kartoitustyön aikana vaurioalueen rakennetta oli laajalti avattu ilman asianmukaista suojausta, minkä seurauksena irtaimisto ja huokoiset materiaalit ovat saastuneet. Sama irtaimisto on tuotu korjausten jälkeen takaisin asuintiloihin, jossa oli edelleen osa saastuneista materiaaleista. Toisaalta irtaimisto oli saastunut jo ennen rakenneavauksia rakenteissa olleiden, mm. valesokkelirakenteesta aiheutuneiden kosteusvaurioiden sisäilmavaikutuksen takia.

4.9.2012 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan käyttövesiputki oli vuotanut keittiössä tiskipöydän kaapissa. Asennus oli tehty noin vuotta aikaisemmin. Vahingon korjaustoimenpiteinä oli suositeltu keittiön alakaappien irrotusta ja lattian avaamista sekä eristeiden poistoa keittiön ja eteisen vaurioalueilta, minkä jälkeen myös wc:n lattian kunto oli selvitettävä. Vaurioalue tuli kuivata ja desinfioida. 11.2.2015 päivätyn vahinkokartoituksen mukaan huoneen ulkoseinän sisäpuolella oli havaittu kosteutta lattianrajan yläpuolella. Raportin mukaan asiakas oli korjannut keittiön vuoden 2012 vahingon, mutta eristetilaa ei ollut avattu.

4.9.2012, 11.2.2015 ja 14.4.2015 suoritetuissa vahinkokartoituksissa ei ollut mainittu tunkkaisesta hajusta tai muusta mikrobivaurioon viittaavasta. Terveystarkastaja K on suorittanut vakuutuskohteessa tarkastuksen 22.1.2016, jolloin asunnossa oli havaittu lievää tunkkaista hajua. 16.1.2017 päivätyn tarkastuskertomuksen mukaan sisäilmassa oli asuntoon sisään astuttaessa havaittavissa homeeseen viittaavaa maakellarimaista hajua.

Ottaen huomioon, ettei vuoden 2012 jälkeen suoritetuissa vahinkokartoituksissa ollut tehty mikrobivaurioihin viittaavia löydöksiä, lautakunta katsoo, että kontaminaatio on saanut alkunsa ainakin osittain vasta vuoden 2015 vahingon ja sen purkutöiden yhteydessä. Asiassa on toisaalta esitetty selvitystä siitä, että vuoden 2015 vahingon korjaustoimenpiteet oli suoritettu virheellisesti, eikä ole ennalta arvaamatonta, että virheellisesti suoritetusta korjauksesta aiheutuu mikrobivaurioita. Lisäksi kosteudenlähteenä on otettava huomioon V Oy:n raportissa mainittu valesokkelirakenne. Edellä mainituilla perusteilla Vakuutuslautakunta arvioi, että vuonna 2015 havaitun viemärin vuotovahingon ja kartoituksen puutteellisen suojauksen aiheuttaman vahingon osuus irtaimiston vaurioista on 30 prosenttia. Vakuutusyhtiö ei ole vastauksessaan ottanut kantaa irtaimiston osalta esitettyyn korvausvaatimukseen määrällisesti ja esinelajeittain, minkä vuoksi vaatimus hyväksytään korvattavaksi katsotulta osin sellaisenaan.

Asiakkaat ovat katsoneet, että vakuutusyhtiö on tehnyt irtaimiston osalta sitovan korvauspäätöksen, kun se on tilannut irtaimistoa koskevan listauksen ja L Oy oli suorittanut kohteessa vahinkokartoituksen. Vakuutusyhtiö oli tiedustellut edustajaltaan T:ltä, oliko vakuutuksenottajalle luvattu korvaus irtaimiston osalta. T:ltä saadun tiedon mukaan asiakkaalle ei ilmoitettu, että kyseessä oli korvattava vakuutustapahtuma vaan hänelle kerrottiin, että L Oy:n kanssa oli pyritty sopimaan irtaimistoa koskevasta korvauksesta.

Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että vakuutusyhtiötä sitovasta korvauspäätöksestä on kysymys yleensä niissä tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö nimenomaisesti ilmoittaa vahinkoa koskevasta korvausratkaisustaan. Vakuutuslautakunta toteaa, että vahinkokartoitus on säännönmukaisesti suoritettava vahingonselvittelytoimenpide, jota ei voida pitää vakuutusyhtiön antamana sitoumuksena korvauksen suorittamisesta. Lautakunta katsoo, ettei myöskään vakuutusyhtiön edustaja T:n ilmoitusta siitä, että korvauksesta oli pyritty sopimaan vahinkokartoitusyrityksen kanssa, voida pitää vakuutusyhtiötä sitovana korvauspäätöksenä. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei vakuutusyhtiö ollut tehnyt vahingon selvittelyn yhteydessä sitovaa korvauspäätöstä irtaimiston vahingon osalta, eikä vakuutusyhtiöllä ole tällä perusteella korvausvelvollisuutta irtaimistovahingosta 30 prosentin ylittävältä osin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä suorittamaan irtaimistovahingosta 30 prosentin korvauksen vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Yrttiaho