Tapahtumatiedot

Asiakas kuljetti takavetoista henkilöautoaan (Chevrolet Corvette Coupe 6.0 Automatic) 20.9.2017 klo 00.20 risteyksessä kääntyen V-tieltä vasemmalle H-tielle. Asiakas kiihdytti autonsa nopeutta H-tien oikealle kääntyvässä kaarteessa, jolloin auton takarenkaiden pito menetettiin, ajoneuvo pyörähti kääntyen tulosuuntaansa, ja suistui sivuluisussa tien vasemmalle puolelle vaurioseurauksin.  

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 12.12.2017 mukaan vahinkotapahtumatietoja on selvitetty haastattelemalla ja paikkatutkinnalla. Vahinkotapahtumasta on teetetty myös rekonstruktiomallinnus. Yhtiön mukaan asiakas kiihdytti autoaan heti liittymän jälkeen oikealle kaartuvaan mutkaan. Tämän jälkeen S-tien risteyksen jälkeen aukeavalle suoralle tieosuudelle tultaessa hän painoi kaasun pohjaan. Auton takapää lähti sivuluisuun ensin vasemmalle, ja korjausliikkeen jälkeen oikealle. Auto on erittäin tehokas urheiluauto, joka kiihtyy hetkessä. Asiakas ei saanut auton sivuluisua hallintaan, vaan auto pyörähti renkaillaan ja suistui sivuluisussa kylki edellä reunakiveyksen yli pientareelle ja edelleen heinikolla olevan matalan rinteen päälle.

Tapahtumapaikalla nopeusrajoitus on ollut 40 km/h. Vakuutusyhtiön mukaan vahingon tutkinnassa on todettu, että auton nopeus on ollut vähintään 60 km/h ja enintään 75 km/h suistumisjälkien alussa. Ylinopeus ja voimakas kaasun painallus ovat aiheuttaneet auton hallinnan menetyksen. Ylinopeuden johdosta auto suistui pitkälle, mistä aiheutui autolle isot vauriot. Nopeusrajoituksen mukaisesta 40 km/h nopeudesta auto olisi pyörähtänyt ja pysähtynyt todennäköisesti tielle.

Vakuutusyhtiö katsoo, että täysillä kiihdyttäminen näin tehokkaalla autolla osoittaa suurta piittaamattomuutta riskeistä ja nopeusrajoituksesta. Yhtiön mukaan vahinkotapahtuma on aiheutunut kuljettajan törkeästä huolimattomuudesta ja törmäysturvasta maksettavaa korvausta alennetaan puolella (1/2).

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että auton vaurioista maksetaan täysimääräinen korvaus. Asiakas oli risteyksestä vasemmalle käännyttyään kiihdyttänyt auton nopeusrajoituksen mukaiseen nopeuteen suhteellisen nopeasti. Auton perä lähti sivuluisuun ja sen johdosta auto oli pyörähtänyt renkaillaan ja ajautunut pientareelle. Auton vauriot eivät ole olleet sellaiset, että niiden voitaisiin katsoa syntyneen ylinopeuden johdosta.

Asiakkaan mukaan autoa on kuljetettu tavanomaista vauhtia ja varovaisuutta noudattaen. Tapahtuma-aikaan syyskuun lopussa tien pinta voi olla yllättäen jäässä. Tähän on vaikea varautua etukäteen. Lisäksi auto on ollut käyttäjälleen täysin uusi ja vielä arvaamaton. Vakuutusyhtiön selvitykset eivät osoita asiakkaan menetelleen tilanteessa törkeän huolimattomasti. Hän on noudattanut tarpeellista ja kohtuullista varovaisuutta liikenteessä eikä hänen menettelyään voida pitää törkeänä huolimattomuutena.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessään esittämänsä perustelut.  Vahingoittunut ajoneuvo on takavetoinen urheiluauto Chevrolet Corvette, joka kiihtyy 0-100 kilometriin 3,8 sekunnissa. Ajoneuvossa on 440 hevosvoiman moottori ja vääntöä 700 Nm. Moottoritilavuus on 5697 cm3 ja sylintereitä on 8. Kyseessä on hyvin tehokas ajoneuvo, mikä on ollut myös vakuutuksenottajan tiedossa. Asiakkaan valituksen mukaan ajoneuvo on ollut hänelle vielä täysin uusi ja tuntematon. Yhtiön mielestä ajoneuvon ollessa kuljettajalleen vielä tuntematon, liikenteessä tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta. Tarve varovaisuudelle korostuu ajoneuvon ollessa erittäin tehokas urheiluauto.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on ottanut täysin tarpeettoman riskin ajoneuvon vahingoittumisesta lähtiessään leikittelemään tehokkaalla ajoneuvolla ja testaamaan sen tehokkuutta painamalla kaasun pohjaan. Vahinko ei liity normaaliin liikennetilanteeseen, joka olisi jostakin syystä vaatinut äkillistä kiihdytystä. Vakuutusyhtiön arvion mukaan kiihdytys on tehty täysin piittaamatta siitä vaarasta, että ajoneuvo saattaa vahingoittua. Kaskovakuutusta ei ole tarkoitettu kattamaan riskejä, jotka seuraavat tehokkaalla ajoneuvolla leikittelemisestä.

Nopeusrajoitus alueella on ollut 40 km/h. Vahingon tutkinnassa on käynyt ilmi, että ajoneuvon nopeus on ollut 60 km/h — 75km/h ennen tieltä suistumista. Vaikka ylinopeus ei ole ainoa tai olennaisin raskauttava tekijä vahinkotapahtumassa, se on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan syytä huomioida lisäosoituksena piittaamattomuudesta. Kun kyseisellä tehokkuudella varustetulla ajoneuvolla painetaan kaasu pohjaan, on selvää, että nopeus tulee ylittämään 40 kilometrin tuntinopeuden hyvin nopeasti ja merkittävässä määrin. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas ei ole piitannut menettelyyn liittyvistä riskeistä tai myöskään nopeusrajoituksista. Lisäksi SVT Oy:n rekonstruktion mukaan ylinopeudella ja vaurioiden määrällä on syy-yhteys; rajoitusten mukaisesta nopeudesta suistumisesta olisi aiheutunut huomattavasti vähäisemmät vauriot tai ei lainkaan vaurioita.

Asiakas on kuvannut lämpötilan olleen vahingon sattuessa +7 ˚C. Sää on ollut sateinen ja asfaltti kostea. Tie ei ole ollut jäässä, mutta uusi asfaltti on ollut liukas. On yleisesti tiedettyä, että kostea asfaltti sekä uusi asfaltti ovat liukkaita, ja kuljettajan tulisikin olla korostetun varovainen. Vakuutusyhtiö katsoo, että tieolosuhteet eivät ole olleet asiakakalle yllättävät, vaan tämä on tiennyt tien olevan liukas, mutta tästä huolimatta painanut kaasun pohjaan uudella, vielä tuntemattomalla, ajoneuvolla ja ottanut tietoisen riskin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on menetellyt tilanteessa törkeän huolimattomasti. Törkeää huolimattomuutta tulee esillä olevassa tapauksessa arvioida suhteuttaen huolimattomuuden aste nimenomaan vakuutuksella vakuutettuun riskiin, joka on ajoneuvon vahingoittuminen, ei siis esimerkiksi yleiseen liikenneturvallisuuteen. Yhtiön mukaan käsillä olevassa liikennetilanteessa riskinotto on ollut täysin tarpeetonta ja tietoista ja se osoittaa vakuutuksenottajan toimineen törkeän huolimattomasti. Korvauksen alentaminen puolella on kohtuullista asiakkaan menettelyyn nähden.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa seuraavat selvitykset:

Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan muistio 16.10.2017. Muistion mukaan asiakkaan auton muovipuskurielementti oli haljennut useasta kohtaa, vanteissa oli isoja, teräviä painaumia, moottoritilassa jäähdyttimen kiinnitykset olivat vaurioituneet ja eturenkaiden aurauskulmat olivat epätasapainossa. Muistion mukaan siihen on liitetty ”muutama kuva” vaurioista. Sellaisia valokuvia, joista vauriot olisivat nähtävissä, ei kuitenkaan ole toimitettu Vakuutuslautakunnalle. Muistioon on kirjattu vakuutustutkijan selostus asiakkaan kertomuksesta vahinkotapahtumasta ja vallinneista keliolosuhteista sekä vakuutustutkijan arvio tapahtumien etenemisestä.

SVT:n Oy:n rekonstruktiota koskeva lausunto 5.12.2017 asiakkaan ajoneuvon nopeudesta vahinkotilanteessa. Lausunto perustuu asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittamista valokuvista näkyviin suistumisjälkiin ajoradalla ja jälkiin, jotka ovat muodostuneet auton ajautumisesta reunakivetykseen osumisen jälkeen kevyen liikenteen väylän yli heinikkoiselle kumpareelle, jossa auto on pysähtymispaikallaan. Suistumisjälkiä on verrattu ortoilmakuviin ja Googlen katunäkymiin, joiden perusteella jälkien kaarevuus ja muoto on mitoitettu niin, että auton nopeuden laskennallinen suuruusluokka on voitu selvittää jälkien kohdalla tietyllä pidolla.
 
Lausunnon lopputuloksena on, että asiakkaan auton nopeus on ollut vähintään luokkaa 60 km/h valokuvissa näkyvien suistumisjälkien alussa. Nopeus on voinut olla enimmillään luokkaa 75 km/h. Vakuutuslautakunnalle on toimitettu myös rekonstruktiota koskeva animaatio. Animaatiossa auton takarenkaiden pito lakkaa kaarteesta ulos tultaessa, ja auto alkaa pyöriä vasemmalle suistuen oikea kylki edellä tien vasemmalle puolelle.  

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voidaanko asiakkaan katsoa menetelleen vahinkotapahtuman sattuessa autoaan kuljettaessaan niin moitittavasti, että korvauksen alentamista törkeän huolimattomuuden perusteella puolella voidaan pitää perusteltuna.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinko-vakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa) mukaan harkittaessa, onko korvausta tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai se evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Tapaukseen sovellettavien kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdassa 6.4.2 on vakuutustapahtuman aiheuttamisen osalta vakuutussopimuslain 30 §:ssä säädettyä vastaavat säännökset.

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993) mukaan lain 30 §:ssä tarkoitettu törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Jos vakuutettu esimerkiksi tietoisesti laiminlyö normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri, voidaan huolimattomuutta pitää törkeänä. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka väittämästään korvauksen alentamisperusteesta.

Tässä tapauksessa asiakkaan kuljettama henkilöauto on suistunut tieltä, kun asiakkaan kiihdyttäessä ajoneuvoaan oikealle kaartuvassa kaarteessa auton takapyörien pito on kiihdytyksen voimasta menetetty ja auto on pyörähtänyt ajautuen reunakivetyksen ja kevyen liikenteen väylän ylitse viereiselle nurmikkoalueelle.

Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu valokuvia auton vaurioista tai vaurioita koskevaa korjauskustannuslaskelmaa. Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan muistion perusteella auton muovipuskurielementti on vaurioitunut ja vaurioita on tullut vanteisiin ja moottoritilan jäähdyttimen kiinnitykseen, minkä lisäksi eturenkaiden aurauskulmat ovat olleet epätasapainossa. Rekonstruktiolaskelmassa mainitaan, että tutkittavan auton vauriot ovat olleet energialtaan kohtalaisen alhaiset, joten niillä ei ole käytännössä merkitystä nopeuden määrittelyssä. Asiassa esitetty selvitys auton vaurioista on hyvin niukkaa, mutta vauriot sopivat lautakunnan näkemyksen mukaan aiheutuneiksi ainakin tien reunakivetykseen osumisista auton ajoradalta suistumisen yhteydessä. Vaurioista esitetyn selvityksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä ajoneuvon nopeudesta ennen vahinkotapahtumaa.

Näyttönä ajoneuvon nopeudesta on esitetty vakuutusyhtiön vakuutustutkijan muistio, jonka mukaan ajonopeus ennen vahingon sattumista oli 60 - 70 km/h. Vakuutusyhtiön teettämän rekonstruktiolaskelman mukaan auton teknisten tietojen, kitkakerrointen ja kiihdytyssimulointien perusteella auto on voitu kiihdyttää hyvällä pidolla noin 73 – 75 km/h nopeuteen ennen hallinnan menettämistä kyseisessä kohdassa. Suistumisjälkien kaarevuuden muotoon sovittamalla tehtyjen suistumissimulointien perusteella auton nopeus on minimikitkalla ollut jälkien alussa vähintään luokkaa 60 – 65 km/h.

Vakuutustutkijan muistion mukaan asiakas on kertonut kiihdyttäneensä autoa melko reippaasti heti liittymän jälkeen oikealle kaartuvaan mutkaan, minkä jälkeen aukeavalle suoralle hän oli painanut kaasun pohjaan. Tämän seurauksena takavetoisen auton takapää oli lähtenyt sivuluisuun ensin vasemmalle ja sitten kuljettajan korjausliikkeen jälkeen oikealle. Auto pyörähti keula tulosuuntaan päin päätyen sivuluisussa kylki edellä pientareelle. Asiakkaan mukaan keli oli vahingon sattuessa kostea ja viileä. Uusi asfalttipinta oli asiakkaan mukaan liukas, minkä vuoksi hän menetti auton hallinnan. Auto on asiakkaan mukaan ollut hänelle vielä melko uusi, eikä hänellä ole paljon kokemusta varsinkaan sivuluisutilanteista tai siitä, miten helposti takavetoinen kevyt auto lähtee kuljettajansa hallinnasta. 

Vakuutuslautakunta pitää asiassa riidattomana, että asiakkaan kuljettama auto on erittäin tehokas ja kiihtyvyydeltään varsin nopea (vakuutustutkijan muistion mukaan ajoneuvon kiihtyvyys 0-100 km/h on 3,8 s). Vakuutustutkijan muistion mukaisen, sinänsä voimakkaasti referoidun asiakkaan kertomuksen (ei lainkaan suoria sitaatteja) perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että asiakas on kaarteen jälkeen painanut kaasua voimakkaasti, jolloin takapyörien lähdettyä sutimaan auton hallinta on menetetty ja auto on ajautunut ulos tieltä.

Rekonstruktiolaskelman perusteella Vakuutuslautakunta pitää näytettynä, että asiakkaan ajoneuvon nopeus on ollut noin 60 km/h luokkaa ennen hallinnan menetystä. Tällaista ylinopeutta ei etenkään öiseen aikaan voida pitää 40 km/h nopeusrajoitusalueella siinä määrin merkittävänä, että kuljettajan voitaisiin sen perusteella katsoa menetelleen törkeän huolimattomasti. Asiakkaan kertomuksen perusteella on mahdollista, että hän on erittäin tehokkaaseen autoonsa vielä tottumattomana sinänsä varomattomasti kaasun voimakkaalla painalluksella autoa kiihdyttäessään menettänyt auton hallinnan, koska takarenkaiden sutimisesta nopeasti aiheutunut hallinnan menetys on tapahtunut hänen näkökulmastaan yllättävästi.

Asiakas on kertonut, että uusi asfaltti oli öisen kosteuden takia liukas, mikä osaltaan johti hallinnan menettämiseen. Esitetystä aineistosta ei käy ilmi, että sääolosuhteet olisivat olleet sellaiset, että ne olisi erityisesti tullut ottaa ajoon lähdettäessä huomioon. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella tilanteessa on kaikesta huolimatta ollut kysymys yksittäisestä varomattomasta kaarteessa kiihdytyksestä. Asiassa ei ole esitetty näyttöä siitä, että asiakas olisi tilanteessa auton tehokuuteen nähden sinänsä varomattoman kiihdytyksensä lisäksi vakuutusyhtiön väittämällä tavalla jollakin tavalla leikittelyt, kokeillut autonsa ajo-ominaisuuksien rajoja tai kuljettanut ajoneuvoaan vahinkoriskin kannalta piittaamattomalla tavalla.

Vakuutuslautakunta katsoo, että esitetyn näytön perusteella asiakkaan ei ole osoitettu menetelleen tilanteessa törkeän huolimattomasti. Tämän vuoksi korvauksen alentamiselle ei ole perusteita.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon alentamattomana.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vuori
Yrttiaho