Tapahtumatiedot
Asiakkaan puutavara-auton moottoritilassa sattui 20.7.2016 palovahinko. Korjaamon laskussa ajoneuvon korjausajaksi ilmoitettiin 27.7.–20.9.2016. Vakuutusyhtiö on katsonut, että tästä ajasta vahingon tutkintaan ja sen korjaamiseen oli kulunut enintään 10 päivää. Muu aika on yhtiön käsityksen mukaan ollut varaosien odottamista. Ajoneuvon seisonta-aika oli pidentynyt sen vuoksi, että johtosarjojen valmistaja oli ollut elokuun ajan kesälomalla.
Vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaalle keskeytyskorvauksen 17 päivältä, johon on sisältynyt 10 päivää vahingon tutkintaa ja korjausta sekä 7 päivää varaosien odotusaikaa.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakkaan mukaan ajoneuvo on ollut käyttökelvoton 63 vuorokauden ajan. Asiakas vaatii keskeytysvakuutusehtojen mukaisesti korvausta 40 päivän enimmäisajalta. Ottaen huomioon omavastuu ja jo korvatut 16 päivää asiakkaan vaatimus on 8 280 euroa (23 päivää, 360 e/pvä).
Asiakkaan mielestä on kiistatta selvää, että ajoneuvo on ollut vakuutusehtojen mukaisesti ajokelvoton 20.7.–20.9.2016. Kyseisenä aikana asiakkaan tulot ovat olleet 0 euroa. Ansiotulojen menetys ko. ajalta on varovasti laskien 35 000 e/kk eli yhteensä kahden kuukauden ajalta 70 000 euroa.
Lisäksi asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutussopimusta tehtäessä sekä vahinkokäsittelyn aikana. Asiakkaan mielestä vahinkotilanteen ja asiakkaan, pienen elinkeinonharjoittajan, taloudellisen tilanteen näkökulmasta kyseessä on huomattavan olennainen ehto ja sitä olisi tullut korostaa vakuutuksen tekohetkellä ja vahinkokäsittelyn aikana.
Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan, että korjauslaskussa ajoneuvon korjausajaksi on ilmoitettu 27.7.–20.9.2016. Yhtiö katsoo, että tästä ajasta on vahingon tutkintaan ja korjaamiseen kulunut enintään 10 päivää. Muu aika on ollut varaosien odottamista. Yhtiö on maksanut vakuutuksenottajalle keskeytyskorvausta 17 päivältä sisältäen 10 päivää vahingon tutkintaa ja korjausta sekä 7 päivää varaosien odotusta, mikä on ehtojen mukainen enimmäiskorvaus varaosien odotusajalta. Yhtiön saamien tietojen mukaan ajoneuvon seisonta-aika vahinkopäivästä korjauksen valmistumiseen oli pidentynyt sen vuoksi, että johtosarjan valmistaja oli lähtenyt elokuuksi kesälomalle. Yhtiö painottaa, että varaosien odotusajalta voidaan maksaa korvausta enintään 7 päivältä riippumatta siitä, mistä syystä varaosaa, tässä tapauksessa johtosarjaa, on jouduttu odottamaan. Yhtiö katsoo, että keskeytyskorvaus on maksettu ehtojen mukaisesti eikä asiassa ole perusteita suorittaa lisäkorvausta.
Tiedonantovirhettä koskevan väitteen osalta vakuutusyhtiö on viitannut vakuutussopimuslakia koskevaan hallituksen esitykseen (HE 114/1993). Hallituksen esityksen mukaan laissa ei ole säädetty tarkemmin siitä, millä tavalla, missä yhteydessä ja kuinka yksityiskohtaisia tietoja kulloinkin on annettava. Vakuutuksen ottamistilanteet vaihtelevat niin paljon, ettei täsmällisiä vaatimuksia tältä osin ole voitu asettaa. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot. Vakuutusehdoista on tarpeen selvittää esimerkiksi vakuutusturvan sisältö ja keskeiset korvausperusteet. Vakuutusturvan olennaisilla rajoituksilla on tarkoitettu rajoitusehtojen lisäksi muitakin määräyksiä, jotka käytännössä merkitsevät vakuutusturvan rajoittamista siitä, mitä vakuutuksen hakija yleensä saattaa kyseiseltä vakuutukselta odottaa. Rajoituksen olennaisuus arvioidaan sen mukaan, mitä tavallisen vakuutusta harkitsevan henkilön voidaan olettaa pitävän kyseisessä vakuutuksessa tärkeänä. Yksilöllisiin olosuhteisiin on kiinnitettävä huomiota, jos vakuutuksen ottaminen perustuu hakijan ja vakuutuksen myöntäjän edustajan välisiin keskusteluihin.
Asiakkaalla on ollut autovakuutuksia yhtiössä 1.4.2010 lähtien. Asiakkaan kanssa asioineen silloisen myyntipäällikön selvityksen mukaan hän oli tavannut asiakkaan kahdesti 22.3.2010 ja 8.4.2010. Myyntipäällikkö oli käynyt vakuutukset sisältöineen kattavasti läpi ja antanut asiakkaalle vakuutusehdot jo tarjousvaiheessa. Saadun selvityksen perusteella vakuutusyhtiö katsoo asiakkaan saaneen ennen vakuutussopimuksen tekemistä vakuutussopimuslain 5 §:n edellyttämät vakuutusturvan arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Sellaisesta tiedonantovirhettä, jonka johdosta asiakkaalle olisi ollut virheellinen käsitys keskeytysvakuutuksen sisällöstä, ei ole sattunut eikä tiedonantovirheestä ole näyttöä.
Se, että vahinkoasiassa tullaan soveltamaan 7 päivän enimmäiskorvausaikaa koskevaa ehtokohtaa 54.3.4, on tuotu selkeästi esille heti ensimmäisessä, 15.11.2016 päivätyssä korvauspäätöksessä. Asiakas on siten ollut asiasta tietoinen korvauspäätöksestä lähtien. Yhtiö katsoo, ettei ehtokohtaa 54.3.4 voida pitää sisällöltään epäselvänä tai tulkinnanvaraisena. Kyseisen ehtokohdan soveltamisen ei myöskään voida katsoa johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen.
Sen osalta, mitä ratkaisupyynnössä on esitetty korvauskäsittelyn kestosta, yhtiö toteaa, että keskeytyskorvauksille on maksettu viivästyskorkoa 12.2.2018 päivätyllä päätöksellä. Oikeus viivästyskorkoon alkaa 30 päivän jälkeen siitä, kun tarvittavat selvitykset ovat saapuneet yhtiöön. Tässä tapauksessa tarvittavat selvitykset olivat saapuneet yhtiöön 23.9.2016. Yhtiö katsoo, ettei asiassa ole perusteita maksaa lisää viivästyskorkoa. Selvennykseksi yhtiö toteaa vielä, että asiassa on annettu ensimmäinen korvauspäätös 15.11.2016, ei 17.1.2018.
Lisäkirjelmässään asiakas on huomauttanut kyllä saaneensa vakuutusehdot, mutta niitä ei ollut vakuutussopimuslain 5 §:n mukaisesti käyty läpi eikä myöskään kiinnitetty huomiota vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Asiakas kertoo olleensa siinä käsityksessä, että keskeytyskorvaukseen on oikeus niiltä päiviltä, jolloin ajoneuvo on ollut käyttökelvoton tai korjaamolla korjattavana ja, että korvaus on enimmillään 40 päivää. Asiakas on saanut yhtiöstä viestiä 15.11.2016, mutta varsinaista korvauspäätöstä ei asiakkaan mukaan viestissä ollut. Asiakas on saanut ensimmäisen korvauspäätöksen vasta 17.1.2018.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 3 momentin mukaan viivästyneelle korvaukselle on maksettava korkolaissa säädetty viivästyskorko.
Autovakuutusehdot (voimassa 1.1.2016 lähtien)
54 Keskeytysvakuutus
54.1 Vakuutuksen tarkoitus
Vakuutuksen tarkoituksena on korvata korvattavan vaunuvahingon sekä hirvi-, ilkivalta-, lasi-, palo- tai varkausvahinkojen (kohdat 22.1 - 22.5 sekä 51) johdosta menetetyt vakuutetun ajoneuvon käyttöpäivät siltä osin kuin samalta ajalta vastaavaa päiväkorvausta ei suoriteta liikenne- tai vastuuvakuutuksesta (Ks. kohta 54.3.5).
Keskeytysvakuutuksesta ei korvata ajoneuvon menetettyjä käyttöpäiviä, kun vahingon syynä on jokin muu kuin ehtojen 22.1.- 22.5. tai 51 mukainen vahinkotapahtuma, esim. autopalveluvahinko.
54.2 Menetetyt käyttöpäivät
Menetetyiksi käyttöpäiviksi lasketaan kohdissa 22.1 - 22.5 sekä 51 mainitun vaunuvahingon sekä hirvi-, ilkivalta-, lasi-, palo- tai varkausvahingon sattumispäivästä siihen saakka, jolloin ajoneuvo on korjaamolla valmiina luovutettavaksi tai vakuutetulle luovutetaan vakuutusyhtiön tai vakuutetun itsensä hankkima toinen ajoneuvo, luovutuspäivä mukaan lukien. …
Menetetyiksi käyttöpäiviksi ei kuitenkaan katsota
- vakuutetun tai korjaamon huolimattomuudesta tai muusta näiden menettelystä aiheutunutta menetettyjen käyttöpäivien lisääntymistä
- sitä lisäaikaa, joka aiheutuu valtakunnallisesta työtaistelusta tai siitä, ettei ole tehty sitä väliaikaiskorjausta, jolla ajoneuvo olisi ennen varsinaisen korjauksen aloittamista saatu liikennekelpoiseksi
54.3 Korvaussäännökset
54.3.3 Korvauksen laskeminen
Korjattavasta ajoneuvosta maksetaan korvaus enintään neljältäkymmeneltä
(40) päivältä (Superkaskon Keskeytysturvassa 30 päivältä). Jos ajoneuvo lunastetaan, maksetaan korvaus enintään neljältätoista (14) päivältä.
Jos ajoneuvo anastetaan, eikä sitä löydy, maksetaan korvaus neljältäkymmeneltä
(40) päivältä (Superkaskon Keskeytysturvassa 30 päivältä). …
54.3.4 Odotusajalta suoritettava korvaus
Ajokelvottomaksi vaurioituneen ajoneuvon korjaukseen pääsyn odotusajalta suoritetaan korvaus enintään seitsemältä (7) päivältä.
Varaosien odotusajalta korvausta suoritetaan vain siltä osin kuin kyseessä on ajoneuvon liikennekelpoiseksi saattamiseen välttämättömien varaosien odotus, kuitenkin enintään seitsemältä (7) päivältä.
Jos ajokelvottomaksi vaurioituneen ajoneuvon korjaukseen pääsyn odotusaika ja varaosien odotusaika kohdistuvat samaan ajankohtaan, lasketaan menetetyiksi käyttöpäiviksi tältä osin yhteensä enintään seitsemän (7) päivää.
Ratkaisusuositus
Asiakas on vaatinut lisäkorvausta keskeytysvakuutuksesta ajoneuvon menetetyistä käyttöpäivistä. Tältä osin vakuutussopimuksen mukainen enimmäiskorvausaika on 40 päivää. FINE toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksenhakijalla on lähtökohtaisesti näyttövelvollisuus vakuutustapahtumasta aiheutuneen vahingon määrästä.
Asiakirjojen mukaan ajoneuvo oli hinattu korjaamolle vahinkopäivänä 20.7.2016. Korjaamon laskun mukaan ajoneuvon korjausaika on ollut 27.7. - 20.9.2016. Vakuutusyhtiö on maksanut korvausta ajoneuvon menetetyistä käyttöpäivistä mainitun korjausajan 10 päivältä. Korvauspäätösten mukaan korvaus on maksettu aiheutuneiden vaurioiden tutkintaan ja korjaukseen kuluneeksi arvioidulta ajalta vakuutusyhtiön autovahinkotarkastajan selvityksen ja hyväksynnän mukaan. Muilta osin ajan on katsottu johtuneen varaosien odottamisesta, minkä syyksi on ilmoitettu varaosatoimittajan kesäloma. Varaosien odotusajalta vakuutusyhtiö on maksanut korvausta vakuutusehtojen kohdan 54.3.4 mukaiselta seitsemältä päivältä eli korvausta on maksettu yhteensä 17 päivältä.
Vakuutusyhtiö ei ole toimittanut FINElle korvauspäätöksensä perusteena ollutta autovahinkotarkastajan selvitystä. Asiakas ei kuitenkaan ole väittänyt eikä asiassa ole muutoinkaan tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella vakuutusyhtiön arvioita ajoneuvon varsinaisen korjaustyön kestoajasta olisi aihetta epäillä virheelliseksi. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuskorvausta varaosien odottamisesta ei makseta pitemmältä ajalta kuin seitsemältä päivältä riippumatta siitä, mistä syystä varaosien odottaminen on viivästynyt. Näin ollen vakuutusyhtiö korvauspäätös on ollut tältä osin vakuutusehtojen mukainen. Asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö on myös päätöksellään 12.2.2018 maksanut asiakkaalle lainmukaisen viivästyskoron mainittujen korvauserien viivästymisen ajalta.
FINE on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että asiakirjojen mukaan asiakkaan ajoneuvo oli toimitettu korjaamolle heti vahinkopäivänä 20.7.2016. Se oli odottanut vahinkoselvitystä ja korjaustyön aloittamista 27.7.2016 asti. Vakuutusehtojen kohdan 54.3.4 mukaan korvausta on suoritettava enintään seitsemältä päivältä myös ajokelvottomaksi vaurioituneen ajoneuvon korjaukseen pääsyn odotusajalta, ellei tämä aika kohdistu varaosien odotusajan kanssa samaan ajankohtaan. Kun ajoneuvo oli asiakirjojen mukaan odottanut mainitun ajan nimenomaan korjaukseen pääsyä, FINE katsoo, että vakuutusyhtiö tulee maksaa asiakkaalle vielä lisäkorvaus ajoneuvon korjauksen seitsemän päivän odotusajalta.
Tiedonantovelvollisuuden osalta FINE katsoo, että tässä tapauksessa vakuutuksen myyneen henkilön kertomus myyntitilanteesta on varsin selkeä. Vakuutusyhtiön myyntipäällikkö on kertonut käyneensä asiakkaan kanssa vakuutukset sisältöineen kattavasti läpi ja antaneensa asiakkaalle vakuutusehdot jo tarjousvaiheessa. FINE toteaa, ettei vakuutussopimuslaissa asetettu tiedonantovelvollisuus myöskään poista asiakkaan velvollisuutta itsekin perehtyä tehtävän vakuutussopimuksen sisältöön ja sen keskeisiin ominaisuuksiin. Tässä tapauksessa asiakkaalla oli ollut voimassa keskeytysvakuutusturvan sisältäneitä ajoneuvovakuutuksia jo ainakin vuodesta 2010 lähtien.
FINE katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että vakuutusyhtiö oli antanut asiakkaalle riittävät tiedot vakuutussopimuksen keskeisestä sisällöstä vakuutusta otettaessa. FINE ei myöskään pidä vakuutusehtojen määräyksiä ajoneuvon menetettyjen käyttöpäivien korvaamisesta epäselvinä tai vakuutuksenottajan kannalta kohtuuttomina.
Lopputulos
FINE suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan asiakkaalle lisäkorvauksen ajoneuvon menetetyiltä käyttöpäiviltä seitsemän päivän ajalta korjaukseen pääsyn odottamiseen kuluneen ajan perusteella. Muilta osin FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä