Haku

FINE-009519

Tulosta

Asianumero: FINE-009519 (2018)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 13.06.2018

Lakipykälät: 31, 34

Vuotovahinko. Suojeluohjevähennys. Vahinkoaste.

Tapahtumatiedot

A:n (syntynyt vuonna 1940) omistaman vuonna 1939 rakennetun kaksikerroksisen talon alakerrassa havaittiin vuotovahinko 14.5.2017. Käyttövesiputken liitos oli irronnut jäätymisen vuoksi ja pumppu oli syöttänyt vettä sisään pidemmän aikaa. Rakennuksessa oli käyty edellisen kerran joulukuun lopussa vuonna 2016. A oli kuollut 29.5.2017 ja hänen perillisiltään saadun tiedon mukaan rakennuksen peruslämpö oli ollut talviaikana kahdeksan astetta ja kaivosta tulleessa vesijohdossa oli lämmitys.

P Oy:n laatiman vahinkokartoitusraportin mukaan koko rakennus oli mikrobivaurioitunut. Havaitsemishetkellä alakerrassa vedenpinta ulottui noin 10 senttimetrin korkeudelle. Rakennuksessa oli sähköpatterit, jotka olivat kuitenkin tarkastushetkellä sammutettuina ja osin kytkettyinä irti. Vahinkokohta oli portaikon alla olevassa wc:ssä, jossa ei ollut omaa lämmityspatteria. Vahinkoalueeksi oli merkitty alapohja, ulkoseinä ja käyttövesiputkisto. Sisäilman kosteus oli mahdollistanut myös yläkerran mikrobivaurioitumisen.

Raportin mukaan rakennuksessa ei ollut käytännössä yhtään vaurioitumatonta tilaa. Alapohjan havaittiin kastuneen koko rakennuksen alalla. Silmämääräisesti todettujen vaurioiden laajuuden takia tarkastuksessa ei nähty tarpeelliseksi suorittaa kosteusmittauksia vahinkoalueen rajaamiseksi.

H Oy:ltä oli tilattu tarkentavia lisätutkimuksia ja toimenpidesuosituksia P Oy:n havaintojen ja suositusten todentamiseksi ja varmentamiseksi sekä sen arvioimiseksi, oliko rakennus kunnostuskelpoinen.  Raportin mukaan alapohjassa ja alakerran lattiatasossa oli kattavasti laajoja ja perusteellisia kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakennuksessa oli alakerran ikkunatasosta lähtien mikrobivaurioita erityisesti tapetti- ja levypinnoilla. Puupinnat olivat puhtaampia. Rakenneavauskohdissa eristeet ja avauskohtien rungot olivat hyväkuntoiset.

Alapohjarakenne ja alakerran seinien alaosat olivat vaurioituneet siten, että ne tulisi pinnoitteiden, eristeiden ja todennäköisesti osittain runkojen osalta purkaa kokonaisuudessaan ja uusia. Alakerran ikkunatason yläpuolella olevat pinnoitteet ja purueristeet tuli poistaa ja runkojen kunto ja kosteus tuli varmistaa. Jäljelle jäävät rungot tuli puhdistaa mekaanisesti esimerkiksi teräsharjauksella ja desinfiointikäsittelyllä. Käsittelyn jälkeen rakenteet ja pinnoitteet tuli kunnostaa ennallistamisperiaatteella.

Lopullisesti kunnostukseen liittyvät runkojen purkutyöt varmistuisivat vasta kun pintarakenteet ja eristeet on purettu ja runkojen kunto voidaan todeta. Lisäksi tuli huomioida se seikka, että kyseessä on vuonna 1939 valmistunut rakennus, jossa on mm. runkorakenteiden osalta alapohjaa lukuun ottamatta pääosin alkuperäiset rakenteet ja eristeet. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että jossain kohdin rakenteita saattaa löytyä sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavia vaurioita, jotka eivät välttämättä liity vahinkoon. Rajanveto purkutöiden yhteydessä havaittaviin vahinkoon liittyviin ja aiemmin rakenteissa mahdollisesti olleisiin vaurioihin luotettavasti ja kattavasti on hankalaa.

Asiakas oli hakenut korvausta vahingosta kotivakuutuksesta, jolla rakennus oli vakuutettu 45 000 euron päivänarvosta.

Vakuutusyhtiö on katsonut 7.8.2017 päivätyssä korvauspäätöksessä, että koska rakennuksen vaurioitumisaste oli vakuutusyhtiön vahinkotarkastajan mukaan 50 prosenttia, rakennuksen jäännösarvo on vahingon jälkeen 22 500. Vahingosta voidaan suorittaa korvausta enintään päivänarvoon asti jäännösarvo huomioiden ja korvausmäärä on 22 500 riippumatta siitä, mitä rakennukselle tehdään vahingon jälkeen. Tästä summasta vähennetään 25 prosenttia suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Suojeluohjeet edellyttävät, että rakennuksen johtoverkkoa hoidetaan huolellisesti ja että sitä suojellaan jäätymiseltä. Lisäksi kylmänä vuodenaikana on huolehdittava siitä, että veden tuleminen verkostosta rakennukseen on katkaistu.

Asiakkaan valitus

A:n kuolinpesä on kertonut valituksessaan, että A oli iäkäs henkilö, jolla on ollut suullinen sopimus rakennuksen talvikuntoon laittamisesta A:n perheen luottohenkilön kanssa. Näin ollen A:lla on ollut perusteltu syy olettaa, että rakennuksen talviteloille asettaminen tapahtuu asianmukaisesti. A:n lapset eivät myöskään ole voineet tietää, ettei tonttivesijohdon sulkuventtiiliä suljettu talviteloille asettamisen yhteydessä. Rakennuksessa oli joka tapauksessa peruslämpö päällä ja kaivosta tulleessa vesijohdossa oli lämmitys. Edellä esitetyn perusteella voitaneen katsoa, että A:n huolimattomuus on ollut korkeintaan vakuutussopimuslain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäistä. Joka tapauksessa tuottamus on ollut sen asteista, että korkeintaan 15 prosentin suojeluohjevähennystä voidaan pitää kohtuullisena ja perusteltuna.

A:n kuolinpesä on vaatinut, että rakennuksen vahingoittumisasteeksi katsottaisiin 90-100 prosenttia. Vauriot ovat erittäin laajat eivätkä edes rakenteet olleet kaikilta osin säilyneet. Puhdistustyöt tulevat myös olemaan kattavat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että suojeluohjeen laiminlyönti on olennaisesti vaikuttanut jäätymisvahingon sattumiseen ja syntyneen vahingon laajuuteen, minkä vuoksi tehty 25 prosentin vähennys on perusteltu suojeluohjeiden laiminlyönnin perusteella sekä rakennuksen että irtaimiston osalta.

Käytössä olevan selvityksen perusteella huvilan ulkovuoraus ja vesikatto eivät olleet vaurioituneet vuotovahingossa. Huvilan runko on säilynyt pääosin vaurioitumatta, samoin ikkunat ja ovet. Myöskään lämmitys- ja sähköjärjestelmä eivät saaneet vaurioita vahingon yhteydessä ja huvilan kiinteät kalusteet ovat osittain kelvollisessa kunnossa. Edellä mainitut rakennusosat muodostavat yli 50 prosenttia huvilan jäännösarvosta, joten rakennuksen vaurioitumisaste on katsottava oikein määritellyksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä 25 prosentin vähennys suoritettavasta korvauksesta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella. Lisäksi kyse on sen arvioimisesta, oliko rakennuksen vahinkoaste yli 50 prosenttia.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 31 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).

Vakuutussopimuslain 31 §:n 2 momentin mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.

Vakuutussopimuslain 31 §:n 3 momentin mukaan jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Suojeluohjeiden kohdan 1 mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai muutoin kirjallisesti annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu laiminlyö suojeluohjeiden noudattamisen, hänelle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä yleisten sopimusehtojen kohdan 6 mukaisesti.

Suojeluohjeiden kohdan 4 (Omaisuuden suojelu vuotovahingoilta) mukaan vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava. Mikäli rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman valvontaa yli viikoksi, on tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava tai käyttövesivesipumppu kytkettävä pois käytöstä. Mikäli rakennusta ei lämmitetä kylmänä vuodenaikana, on vesijohtoverkosto ja LVI-laitteet tyhjennettävä ja rakennuksen ulkopuolella oleva tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.1 (Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita (31 § ja 34 §) mukaan vakuutetun tulee noudattaa vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa tai kirjallisesti muutoin annettuja suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan huomioon, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutetun tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Korvaussääntöjen kohdan 7.1 (Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan, Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.

Korvaussääntöjen kohdan 7.3 (Päivänarvokorvauksen suorittaminen) maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.

Kun päivänarvokorvausta maksetaan vakuutusmäärään perustuvasta vakuutuksesta, lasketaan korvaus kokonaisvahingossa omaisuuden päivänarvon mukaan ja osavahingossa päivänarvon ja jälleenhankinta-arvon suhteessa.

Jos omaisuutta vakuutettaessa on sovittu ensiriskiin perustuvasta vakuutusmäärästä ja omaisuus korjataan, korvauksen enimmäismäärä on vakuutusmäärä. Jos omaisuutta ei korjata, korvauksen enimmäismäärä on vahingoittumisasteen mukainen osa vakuutusmäärästä.

Asian arviointi

Suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella tehty vähennys

Vakuutuksen sovellettavien mukaan vesijohtoverkoston ja LVI-laitteiden jäätymisen ja vuotovahinkojen estämiseksi rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava. Mikäli rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman valvontaa yli viikoksi, on tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava tai käyttövesivesipumppu kytkettävä pois käytöstä. Mikäli rakennusta ei lämmitetä kylmänä vuodenaikana, on vesijohtoverkosto ja LVI-laitteet tyhjennettävä ja rakennuksen ulkopuolella oleva tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä.

Rakennuksella oli käyty ennen 14.5.2017 huomattua vahinkoa edellisen kerran joulukuun lopussa vuonna 2016, eli rakennus oli jätetty kylmänä vuodenaikana ilman valvontaa yli viikoksi. Asiassa on riidatonta, ettei tonttivesijohdon sulkuventtiiliä ollut suljettu, mikä on vaikuttanut merkittävästi vahingon aiheutumiseen. Rakennuksessa on sähkölämmitys mutta vahinkokartoitusraportin mukaan vahinkokohdassa ei ollut lämmityspatteria.

A oli vahingon sattuessa iäkäs ja hän kuoli 29.5.2017 eli noin kaksi viikkoa vahingon havaitsemisen jälkeen. Asiassa ei ole esitetty selvitystä A:n toimintakyvystä, mahdollisesta sairaudesta tai muusta sellaisesta seikasta, jonka perusteella A:lta ei olisi voitu edellyttää suojeluohjeiden noudattamista. A oli sopinut ulkopuolisen tahon kanssa rakennuksen talvikuntoon saattamisesta, mutta Vakuutuslautakunnalle ei ole toimitettu selvitystä siitä, mitä toimenpiteitä talvikuntoon saattamisesta sopiminen oli sisältänyt. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei A:n ole osoitettu huolehtineen suojeluohjeiden noudattamisesta riittävän huolellisesti.

Vakuutettu on laiminlyönyt noudattaa tonttivesijohdon sulkuventtiilin sulkemista ja rakennuksen asianmukaista lämmitystä koskevia suojeluohjeita. Suojeluohjeiden laiminlyönti on vaikuttanut suoraan vahingon syntymiseen, eikä huolimattomuutta voida tässä tapauksessa pitää vähäisenä. Vakuutusyhtiöllä on vakuutussopimuslain ja vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 6.1 mukaan oikeus alentaa maksettavaa korvausta vakuutetun menettelyn perusteella.

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauskäytännössä suojeluohjevähennykset ovat tyypillisesti 1/5 – 1/4 suuruisia. Vakuutusyhtiö on tehnyt 1/4:n vähennyksen, mitä Vakuutuslautakunta olosuhteet huomioon ottaen pitää asianmukaisena.

Rakennuksen vaurioaste

P Oy:n laatiman vahinkokartoitusraportin mukaan koko rakennus oli mikrobi-vaurioitunut. Vahinkoalueeksi oli merkitty alapohja, ulkoseinä ja käyttövesiputkisto. Sisäilman kosteus oli mahdollistanut myös yläkerran mikrobivaurioitumisen. Raportin mukaan rakennuksessa ei ollut käytännössä yhtään vaurioitumatonta tilaa. H Oy:n vahinkokartoitusraportin mukaan alapohjassa ja alakerran lattiatasossa oli kattavasti laajoja ja perusteellisia kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakennuksessa oli alakerran ikkunatasosta lähtien mikrobivaurioita erityisesti tapetti- ja levypinnoilla. Puupinnat olivat puhtaampia. Rakenneavauskohdissa eristeet ja avauskohtien rungot olivat hyväkuntoiset. Runkojen mahdollinen vaurioituminen selviäisi purkutöiden edetessä.

Lautakunnan käytettävissä olevasta materiaalista ei käy ilmi, missä määrin runko- ja kattorakenteet olivat kärsineet vaurioita. Koska selvitystä rakennukselle suoritetuista korjaustoimenpiteistä ja niiden yhteydessä mahdollisesti paljastuneista esitettyä laajemmista vaurioista ei ole esitetty, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vahinkoasteen ole näytetty olevan korkeampi kuin 50 prosenttia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Rantala

Tulosta