Tapahtumatiedot
Asiakas oli vaatinut korvausta 24.1.2016 havaitusta vesivahingosta kotivakuutuksestaan. 25.1.2016 päivätyn vahinkokartoitusraportin mukaan eteiskäytävään oli tullut vettä välikatosta ja vedet valuivat myös kellariin. Vahingon aiheutti yläkerran keskeneräisen pesuhuoneen jäätynyt kupariputki. Pesuhuoneessa ei ollut lämmitystä. Vakuutusyhtiö suoritti korvauksen vahingosta, mutta se vähensi suoritetuista korvauksista 25 prosenttia suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.
Korjaustyön jälkeen asiakas huomasi vuonna 2017, että portaikon seinä oli täynnä valumajälkiä. Seinää ei ollut purettu vaikka se oli kosteuskartoituksessa merkitty purettavaksi. Kosteusmittaaja totesi, että seinä täytyi purkaa ja että työ korvattaisiin vakuutuksesta vuoden 2016 vahingon korjauskuluna. Vakuutusyhtiön edustaja oli ilmoittanut asiakkaalle puhelimitse, että korvauksesta vähennetään 25 prosentin suojeluohjevähennys, koska kyse oli 24.1.2016 havaitun vahingon korjauskuluista.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on vaatinut valituksessaan, että vakuutusyhtiö jättäisi perimättä vuonna 2017 tehdyn purkutyön osuudesta suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella tehtävän 25 prosentin vähennyksen. Urakoitsija on myöntänyt, että seinä tuli purkaa. Asiakas on haluton maksamaan suojeluohjevähennyksen osuutta.
Asiakas on kertonut, että pesuhuone oli kylmä ja että hän ymmärtää, että alkuperäisestä korvauksesta on vähennetty osuus suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi. Asiakas on kuitenkin tyytymätön rakennusyrityksen työsuoritukseen ja siihen seikkaan, että asiakkaalle on nyt aiheutunut virheellisestä työsuorituksesta kuluja suojeluohjevähennyksen muodossa. Asiakkaan mukaan työn suorittaneen yrityksen tulisi ottaa vastuu keskeneräisestä työstä.
Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että vakuutuksenottajalle on kerrottu, että korjaamatta jääneen rakenteen korjaaminen kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin. Asiakkaalle on myös kerrottu muista urakoitsijoista, jotka voisivat suorittaa korvauksen nyt siinä laajuudessa, jossa työ olisi alun perin pitänyt suorittaa. Korvauksessa huomioidaan kuitenkin suojeluohjevähennys, sillä vahinko oli seurausta suojeluohjeen laiminlyönnistä. Yläkerrassa ei ollut lämmitystä talviaikaan.
Vakuutusyhtiön mukaan se ei ole millään tavoin rajoittanut suoritettavien korjaustöiden laajuutta eikä toiminut työn tilaajana. Vakuutusyhtiö on maksanut vuotovahingon korjauskustannukset suojeluohjevähennys huomioiden, eikä se vastaa korjaustöiden onnistumisesta.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).
Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen kohdan 7.1 mukaan suojeluohjeiden tarkoituksena on torjua uhkaavia vaaroja ja vähentää syntyviä vahinkoja. Jos vakuutettu on laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen tahallaan tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, voidaan korvausta vähentää tai se evätä (katso myös yleiset sopimusehdot, kohta 6.1).
Ehtojen kohdan 7.3 (Vuotovahinkojen torjuminen) mukaan rakennuksen johtoverkkoa tulee suojella jäätymiseltä. Mikäli rakennus jätetään kylmänä vuodenaikana ilman valvontaa ja riittävää lämmitystä (rakennuksen peruslämpötila laskee alle +12 °C), on tonttivesijohdon sulkuventtiili suljettava ja käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä sekä johtoverkko ja siihen liittyvät laitteet on tyhjennettävä vedestä.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, vastaako vakuutusyhtiö korjausurakoitsijan työn laadusta ja oliko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä vuonna 2016 purkamatta jääneen rakenteen purkukustannusten osalta suojeluohjevähennys.
Osapuolten kesken ei ole riitaa 24.1.2016 havaitun vuotovahingon osalta tehdystä suojeluohjevähennyksestä ja sen suuruudesta. Lisäksi on riidatonta, että korjaustyön tehnyt yritys oli jättänyt purkamatta seinän, joka oli korjaussuunnitelman mukaan ollut tarkoitus purkaa. FINE toteaa, että rakennustyön suorittaneen yrityksen lasku oli perustunut työtunteihin, joten asiassa esitetyn selvityksen perusteella seinän purkua ei ollut laskutettu muiden korjaustöiden yhteydessä.
FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että vakuutusyhtiö vastaa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen maksamisesta, mutta vakuutusyhtiöllä ei lähtökohtaisesti ole vastuuta korjausurakoitsijan työn laadusta tai siitä, että urakoitsija tekee työnsä riittävässä laajuudessa. Vakuutusyhtiölle voi syntyä vastuu korjausurakoitsijan toiminnasta, jos vakuutusyhtiö vakuutuskorvauksen maksamisen sijasta tilaa urakoitsijalta korjaussuorituksen tai muulla vastaavalla tavalla määrää korjaustyön suorittamisesta.
Tässä tapauksessa esitetystä selvityksestä ei ilmene, että vakuutusyhtiö olisi ollut korjaustyön tilaajana tai muuten määrännyt korjaustyön tekemisestä vuonna 2016. Näiden syiden vuoksi FINE katsoo, että vakuutusyhtiöllä ei ole tässä tapauksessa vastuuta korjausurakoitsijan työn laadusta tai laajuudesta.
Arvioitavana on vielä se, onko vakuutusyhtiöllä vakuutusehtojen mukaan ollut oikeus tehdä suojeluohjevähennys vuonna 2017 tehtävästä korjaustyöstä. FINE toteaa, että esitetyn aineiston perusteella vuonna 2017 suoritettavassa purkutyössä on edelleen ollut kyse vuonna 2016 todetun vuotovahingon korjaustoimenpiteestä, jota urakoitsija ei ollut tehnyt eikä laskuttanut ensimmäisen korjausvaiheen töiden yhteydessä. Koska kyse on vuoden 2016 vuotovahingon korjauskustannuksesta, vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää suoritettavaa korvausta 25 %:lla suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta