Tapahtumatiedot

Vuonna 1983 rakennetun omakotitalon pesuhuoneessa olevan lämminvesivaraajan putki oli elokuussa 2015 rikkoutunut. Toinen valituksen tekijöistä (MR) oli iltapäivällä kotiin tultuaan havainnut, että vettä oli ollut pesuhuoneen lattian keskiosalla ja jonkin verran saunan puolella. Aivan seinän vieressä hän ei ollut havainnut vettä. Putkimies oli korjannut vaurioituneen putken. Tuolloin oli silmämääräisesti arvioitu, ettei vettä olisi vuotanut laajemmalle alueelle.

Valittajat ovat keväällä 2016 tehneet takkahuoneessa remonttia, jolloin oli havaittu, että takkahuoneen muovimaton alla oli kosteutta ja voimakas paha haju. 26.5.2016 tehdyssä vahinkokartoituksessa oli eristetilassa pohjamuovin päällä havaittu irtovettä. Vahinkoalue oli tarkastusraportin mukaan pesu- ja takkahuoneen sekä saunan alueella. 5.7.2016 tehdyn kosteusmittauksen mukaan eristetilassa on ollut kosteutta koko rakennuksen alueella.

Vakuutusyhtiö on 17.6.2016 tekemässään kielteisessä korvauspäätöksessä ilmoittanut, ettei se korvaa vahinkoa, koska vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta.

Asiakkaan valitus

Valituksessaan asiakkaat vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa vesivahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset 43.066,46 eurolla korkolain mukaisine korkoineen 13.6.2017 alkaen. Lisäksi vakuutuksenottajat vaativat asiamiehen käyttämisestä aiheutuneiden kulujen korvaamista viivästyskorkoineen.

Valituskirjelmässä selostetaan vahingosta aiheutuneita toimenpiteitä ja niistä syntyneitä kustannuksia. Valittajat katsovat, ettei vahinko ole aiheutunut märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta. Vahinkokartoituksessa 26.5.2016 ei ole todettu, että vuotovesi olisi päässyt rakenteisiin märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta johtuen. Raportissa tuodaan esiin, että vahingon aiheuttaneita mahdollisia syitä on useita, joista yksi on kosteuden pääsy pesutilojen rakenteisiin mahdollisten epätiiveyskohtien kautta. Nimenomaisesti putkiläpivienneistä raportissa ei mainita.

Korvattavuuden epääminen yksinomaan sellaisen seikan perusteella, johon vakuutusyhtiö ilman yksityiskohtaista selvitystä vetoaa, johtaisi kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaiseen kohtuuttomaan tilanteeseen. Näin menetellen vakuutusyhtiön olisi mahdollista perusteettomasti vedota useiden sinänsä korvattavien äkillisten ja odottamattomien vahinkojen osalta rajoitusehtoon. 

Vakuutettu kohde on rakennettu vuonna 1983, jolloin on ollut voimassa vuoden 1976 Suomen rakentamismääräyskokoelman osa C2, Veden- ja kosteudeneristysmääräykset. Niiden mukaan kylpyhuoneen ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet tuli suunnitella ja rakentaa estämään veden tunkeutuminen haitallisessa määrin ympäröiviin rakenteisiin tai huoneisiin.

Riidatonta on, että pesuhuone ja sauna ovat olleet alkuperäisessä kunnossa ja että saunan ja pesuhuoneen tiiviyden selvittämiseksi ei ole tehty esimerkiksi padotuskoetta. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että lattiarakenteen kastumista lämminvesivaraajan putkivuodosta johtuen on pidettävä ennalta-arvaamattomana vahinkona.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vaatimukset ja katsoo antamansa korvauspäätöksen olevan oikea. Rakenteiden vesivahinko on aiheutunut kotivakuutuksen rajoitusehdon 7.7 mukaisesta märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta. Kyseessä ei näin ollen ole vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko. Korvausta hakeva ei ole osoittanut muuta syytä rakenteiden vesivahingon syntymiselle.

Asiamiehen käyttämisestä aiheutuvat kulut eivät ole kotivakuutuksesta korvattavia, eikä asianajokuluja Vakuutuslautakunnassa käsiteltävässä riita-asiassa ei korvata siinäkään tapauksessa, että Vakuutuslautakunta suosittaisi esinevahinkoon liittyvien korvausten maksamista.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiassa on riidatonta

• se, että pesuhuoneessa olevan lämminvesivaraajan putken rikkoutuminen elokuussa 2015 on ollut kotivakuutuksesta korvattava, vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukainen äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko
• se, että lämminvesivaraajan putkistosta on elokuussa 2015 vuotanut vettä pesuhuoneen ja saunan lattialle
• se, että toukokuussa 2016 havaittu vesivahinko on syntynyt elokuussa 2015 sattuneen lämminvesivaraajan putkiston vuodosta.

Asiassa on kiistaa siitä, onko elokuussa 2015 sattunut vuotovahinko kohdannut vakuutettua omaisuutta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti sekä onko rakenteiden kastuminen aiheutunut märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta.

Vakuutetun rakennuksen rakentamisaikana voimassa olleet rakentamismääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat edellyttäneet, että pesuhuoneen lattian tulee olla vedenpitävä, lattian kallistukset sellaiset, että vesi valuu esteittä lattiakaivoon ja märkätilan rakenteiden muutenkin sellaiset, ettei lattialla oleva vesi pääse rakenteisiin. Elokuussa 2015 havaittu vuotovahinko ei olisi aiheuttanut rakenteille lainkaan vesivahinkoa, jos pesuhuoneen rakenteet olisivat olleet määräysten ja hyvän rakentamistavan mukaisia.

Vakuutusyhtiö on tehnyt korvauspäätöksensä vahinkotarkastusraportin perusteella. Raportissa vahingon syiksi on katsottu seuraavat neljä vaihtoehtoa:

1. Kohteessa on aikaisemmin ollut vuoto käyttövesiputkistossa, lämminvesivaraajan alapuolella. Vettä on suihkunnut pesuhuoneeseen ja mahdollisesti takkahuoneeseen.
2. Käyttövesiputkistossa on ollut vuoto muualla alapohjarakenteessa.
3. Viemäriputkistossa on ollut vuoto alapohjarakenteessa.
4. Pesutilojen rakenteiden mahdollisten epätiiveyskohtien kautta kosteutta on päässyt rakenteisiin.

Esitetyn selvityksen mukaan käyttövesi- tai viemäriputkistoissa ei ole havaittu vuotoa, minkä vuoksi vaihtoehdoissa 2 ja 3 olevista vahingon mahdollisista syistä ei tässä asiassa ole kysymys. Epäävä korvauspäätös on perustunut vahinkotarkastusraportin 4. vaihtoehtoon. Se koskee pesutilojen rakenteiden mahdollisia epätiiveyskohtia ja niiden kautta rakenteisiin päässyttä kosteutta.

Ensimmäisen vaihtoehdon osalta vakuutusyhtiö toteaa, että jos vettä olisi suihkunnut pesuhuoneen puolelta lämminvesivaraajan alta takkahuoneen puolelle, MR olisi voinut silmämääräisesti helposti havaita, että vettä olisi ollut myös takkahuoneen lattialla eikä pelkästään pesuhuoneen ja saunan lattialla. MR ei ole maininnut mitään siitä, että vuoto olisi ollut epätavallisen voimakas siten, että vettä olisi suihkunnut voimakkaasti vuotokohdasta, tai että vesi olisi runsain määrin tulvinut lattialla ja levinnyt pesuhuoneesta muihin huonetiloihin. Jos vesi olisi tulvinut takkahuoneen lattialle, vakuutuksenottajat olisivat helposti voineet todeta vuodon aiheuttaneen vesivahingon myös takkahuoneessa.

Pintakosteusmittarilla havaittu vahinkoalue takkahuoneen puolella viittaa siihen, että vesi on tunkeutunut rakenteisiin varaajan alapuolelta rakenteiden läpi, koska vesi on levinnyt tasaisesti seinän alareunaa pitkin vuotokohdan molemmin puolin. Jos vettä olisi tulvinut runsaasti suoraan takkahuoneeseen, vuotovesi olisi levinnyt laajemmalle alueelle takkahuoneessa oviaukon molemmin puolin ja takkahuoneessa olisi havaittu myös irtovettä.

Asunnon lattian eristetila on kastunut kauttaaltaan koko asunnon alalta. Niin laaja eristetilan vesivahinko ei voi syntyä huomaamatta, jos vuotovesi olisi päässyt rakenteisiin takkahuoneen puolelta. Vahinko on voinut aiheutua huomaamatta vain siten, että vesi on päässyt rakenteisiin ja eristetilaan pesuhuoneen epätiiveyskohdista varaajan alta, jolloin irtovettä ei havaittu muualla kuin pesuhuoneessa ja saunassa.

Vakuutusyhtiö viittaa myös raportissa oleviin kuviin, joista näkyy, että lämminvesivaraajan alla on useita pesuhuoneen lattian läpäiseviä putkiläpivientejä. Valokuvista näkyy, ettei putkissa ole havaittavissa vedeneristystä, joka olisi tiivisti nostettu ylös putkea vasten tehden putkiläpiviennistä vesitiiviin. Lisäksi putkiläpivientien kohdalta puuttuu osittain laatoitus.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• 2.6.2016 päivätty tarkastusraportti 26.5.2016 tehdystä vahinkokartoituksesta.
• Tarkastusraporttiin 5.8.2016 ja 19.9.2016 tehty päivitys 5.7.2016 suoritetun kosteusmittauksen perusteella.
• Putkiston 15.9.2016 tehdystä tiiveyskokeesta laadittu pöytäkirja.
• 16.9.2016 päivätty tarkastuskertomus, jonka mukaan oli sovittu vesijohdon painekokeesta.
• 30.11.2016 päivätty kuivauspöytäkirja ja 10.2.2017 päivätty lopputarkastuspöytäkirja.
• 16.5.2017 päivätty listaus korjaustoimenpiteistä sekä laskuja ja kuitteja rakenteiden korjaustoimiin liittyneistä kustannuksista.
• Valokuvia pesuhuoneesta ja saunasta ennen vahinkoa sekä rakenteiden purkamisen jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko lämminvesivaraajan putken rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko vakuutusehtojen tarkoittama äkillisesti ja odottamatta vakuutettua omaisuutta kohdannut tapahtuma. Lisäksi kysymys on siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut lämminvesivaraajan putken rikkoutumisesta aiheutuneen vuotovahingon johtuneen märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedenerityksen puutteellisuudesta. Asiassa on myös kysymys korvauspäätöksen kohtuullisuuden arvioimisesta ja asiamieskulujen korvaamisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajasuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Kotivakuutussopimuksen esinevakuutuksen laajan tason turvasta korvataan ehtojen 5.1 mukaan vahinko, joka äkillisesti ja odottamatta kohtaa vakuutettua omaisuutta.

Korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskevan kohdan 7.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut lattiakaivon tai sen korokerenkaan tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta tai vedeneristyksen puutteellisuudesta.

Asian arviointi

Korvauspäätös

Asiassa on osapuolten kesken kiistaa siitä, onko elokuussa 2015 sattuneesta lämminvesivaraajan putken rikkoutumisesta aiheutunut vesivahinko ollut vakuutusehtojen mukainen äkillisesti ja odottamatta vakuutettua omaisuutta kohdannut vahinko. Lisäksi kiistaa on siitä, onko vesivahingon syynä ollut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jääviä vahinkoja koskeva, vakuutusehtojen kohdan 7.7 mukainen märkätilan putkiläpivientien vuotaminen tai vedeneristyksen puutteellisuus.

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että lämminvesivaraajan rikkoutuminen elokuussa 2015 on ollut kotivakuutuksesta korvattava rikkoutumisvahinko ja että se on aiheuttanut keväällä 2016 todetun rakenteiden vesivahingon. Osapuolet ovat yhtä mieltä myös siitä, että rakennuksessa on sen rakentamisaikana (1983) voimassa olleiden rakentamismääräysten mukaan pitänyt huolehtia siitä, että vedenpoisto ja rakenteet suunnitellaan ja rakennetaan estämään veden tunkeutuminen haitallisessa määrin ympäröiviin rakenteisiin tai huoneisiin. Valittajat ovat todenneet, ettei saunan ja pesuhuoneen tiiviyden selvittämiseksi ole tehty esimerkiksi padotuskoetta sekä että niiden rakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa.

Suomen rakentamismääräyskokoelman, C2, 1976, kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeiden (1981, RIL 107-1981) kohdan 2.3 mukaan märkien huonetilojen lattioissa on oltava vedeneristys. Putkien läpiviennit yms. lävistykset tehdään vedeneristyksen kohdalla vedenpitäviksi.

Vahinkotarkastusraportin valokuvista näkyy, että pesuhuoneen lattiassa on lämminvesivaraajan alla useita putkiläpivientejä. Valokuvista on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan pääteltävissä, ettei putkien ympärillä ole sellaisia rakenteita, jotka osoittaisivat läpivientien olevan vedenpitäviä. Pesuhuone on märkä huonetila, jossa tulee rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan mukaan olla vedeneristys. Asian arvioinnissa Vakuutuslautakunta on myös kiinnittänyt huomiota siihen, ettei putken rikkoutumisvahingon yhteydessä ollut havaittu vettä muissa huoneissa kuin pesuhuoneessa ja saunassa.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen johdosta on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi pitänyt olla asianmukainen vedeneristys. Rakentamismääräykset ja hyvä rakentamistapa ovat talon rakentamisajankohtana edellyttäneet, että märkien huonetilojen lattioissa on vedeneristys ja että putkien läpiviennit tehdään vedenpitäviksi. Jos lattiarakenne olisi toteutettu tällä tavalla, lattialle vuotanut vesi ei olisi päässyt aiheuttamaan rakenteille vahinkoa. Rakentamismääräysten ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja ei lautakuntakäytännössä ole pidetty ennalta arvaamattomina vahinkoina.

Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteille pesuhuoneen lattian epätiiviydestä aiheutunutta vahinkoa ei voida tässä tapauksessa pitää äkillisen ja odottamattoman vahinkotapahtuman aiheuttamana vahinkona. Rakenteiden vuotovahingon syynä on ollut lattian putkiläpivientien epätiiveys ja vedeneristyksen puutteellisuus.

Korvausratkaisun kohtuuttomuus

Valittajat ovat katsoneet epäysratkaisun johtavan kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaiseen kohtuuttomaan tilanteeseen, kun vakuutusyhtiö on evännyt korvattavuuden yksinomaan sellaisen seikan perusteella, johon vakuutusyhtiö vetoaa ilman yksityiskohtaista selvitystä.

Siltä osin kuin valittajat ovat vedonneet epäävän korvauspäätöksen johtavan tässä asiassa kohtuuttomaan lopputulokseen, Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei korvauspäätöstä voida pitää kohtuuttomana. Ehto on kotivakuutuksen korvauspiiriä määrittelevä, yleisesti käytetty vakuutussopimuksen osa. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, ettei vakuutusyhtiöllä ole korvausvelvollisuutta vuotovahingosta.

Asiamieskulut

Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta asiamieskuluista. Vakuutuslautakunta toteaa, että kotivakuutuksesta korvataan sen ehtojen perusteella vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko ja muut ehdoissa erikseen mainitut kustannukset. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät asiamieskulut ole kotivakuutuksesta korvattavia.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n ohjesäännön 6 §:n mukaan lautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutuslautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta. Lautakunnalla käytettävissä olleista selvityksistä ei kuitenkaan ilmene, että asiassa olisi haettu oikeusturvaetua vakuutusyhtiöltä. Vakuutuslautakunta ei näin ollen anna lausuntoa asiamiehen käyttämisestä aiheutuneiden kulujen korvaamisesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on kotivakuutusehtojen mukainen, eikä suosita sen muuttamista. Vakuutuslautakunta ei anna ratkaisusuositusta asiamieskuluja koskevasta korvausvaatimuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Yrttiaho