Tapahtumatiedot

Metsäurakoitsija oli koonnut vuonna 2014 M.V:n ja K.T:n yhdessä omistamalta metsäpalstalta hakkuutähteitä, jotka oli kasattu M.V:n ja hänen puolisonsa maatilan kuivaamorakennuksen läheisyyteen. Risut oli kerätty metsäkoneella. Kasaan oli sittemmin kahden ja puolen vuoden aikana lisätty risuja maataloustraktorin etukuormaajalla. Risukasa oli noin neljä metriä korkea ja 15 metriä pitkä. Se annettiin vuonna 2017 H Oy:n haketettavaksi. Ennen työn aloittamista urakoitsija oli halunnut tietää, oliko kasassa mahdollisesti metalliesineitä, mitä vaaraa ei toimeksiantajan ilmoituksen mukaan pitänyt olla. Työn aikana 7.7.2017 teräksinen 18 cm:n läpimittainen rengas oli kuitenkin päätynyt hakettimeen vaurioittaen konetta.

Korvausta hakettimen korjauskustannuksista on haettu toimeksiantajan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksillään 14.7.2017 ja 8.8.2017 evännyt korvauksen katsoen, ettei vahinko ollut aiheutunut toimeksiantajan virheellisestä tai huolimattomasta menettelystä. Vahingolta edellytettiin ennakoitavuutta ja yllättävät vahingonaiheuttajan kannalta täysin ennalta arvaamattomat vahingot jäivät korvausvastuun ulkopuolelle. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on katsonut, ettei toimeksiantaja ollut vastuussa H Oy:n koneen vaurioitumisesta. Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 5.12.2017 antamassaan ratkaisussa vakuutusyhtiö on lisäksi lausunut, ettei pelkästään vahingon tapahtuminen osoittanut toimeksiantajan virheellistä toimintaa tai muuta laiminlyöntiä. Asiassa ei ollut voitu osoittaa, että metalliesine olisi joutunut risukasaan juuri toimeksiantajan toiminnasta johtuen. Pelkkä risukasan omistaminen ei merkinnyt vastuuta kaikista siitä johtuvista vahingoista.

Asiakkaan valitus

M.V. ja K.T. ovat pyytäneet lautakunnan ratkaisusuositusta asiassa lausuen, että metallikappale oli ilmeisesti peräisin kultivaattorin rikkoutuneesta osasta. Todennäköinen syy vahinkoon oli ollut se, että puita oli kaadettu ja oksia kerätty kuivaamorakennuksen välittömästä lähiympäristöstä, jolloin metalliosa oli joutunut rakennuksen päätyyn kerättyjen rikko-osien joukosta risukasaan. M.V:n ja K.T:n mielestä vahinko oli aiheutettu tuottamuksellisesti, koska metalliosia olisi pitänyt säilyttää toisin ja rakennuksen lähimaasto olisi pitänyt tarkastaa ennakolta laajemmalta alueelta, joten he tuntevat olevansa vastuussa vahingosta. Tilanne ei ollut vahingonaiheuttajan kannalta täysin yllättävä ja arvaamaton, sillä asiasta oli keskusteltu H Oy:n edustajan kanssa ennen työn aloittamista ja asiaan oli yritetty vaikuttaa ennakolta tarkastamalla maapohjaa ennen risujen kasaamista. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut antamissaan korvauspäätöksissä lausumansa ja on katsonut ratkaisunsa vakuutusehtojen mukaiseksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko M.V:n ja K.T:n puheena olevan haketustyön toimeksiantajina katsottava olevan vastuuvakuutusehtojen edellyttämin tavoin voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa haketustyötä suorittaneen H Oy:n työkoneen vaurioitumisesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asiaan sovellettavien 1.1.2017 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa tapauksissa

• korvata toiselle aiheutuneet henkilö- ja esinevahingot, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa,
• selvittää vakuutetulle esitettyjen korvausvaatimusten peruste ja määrä,
• hoitaa oikeudenkäynti, jos korvausvaatimus joutuu oikeuskäsittelyyn.

 

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vastuuvakuutuksesta korvataan sellaisia toiselle aiheutuneita vahinkoja, joista vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa. Vain se seikka, että vahinko ilmenee vakuutetun jonkin toiminnan yhteydessä, tai se, että vakuutetun toiminta on jossakin tilanteessa tai olosuhteissa johtanut vahinkoon, ei automattisesti merkitse korvausvastuun syntymistä. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tuottamusta, eli sitä, että vahinko on syntynyt nimenomaan vakuutetun virheen, huolimattomuuden tai laiminlyönnin seurauksena.

Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut H Oy:lle sen suorittaessa vakuutetun toimeksiannosta risukasan haketustyötä. H Oy:n kone oli vaurioitunut haketettavien oksien joukossa olleen metallinkappaleen takia. Asiakirjojen mukaan H Oy oli ennen työn aloittamista erikseen tiedustellut vakuutetulta, oliko olemassa vaaraa siitä, että oksien joukossa voisi olla metallia, mihin vakuutettu oli ilmoituksensa mukaan vastannut kieltävästi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että työn tilaajalle voisi käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa syntyä vahingonkorvausvastuu koneurakoitsijaa kohtaan lähinnä silloin, jos tilaaja on ennen työn aloittamista tiennyt tai tilaajalla olisi ollut erityinen aihe varoa olosuhteiden olleen sellaiset, että oli olemassa ilmeinen vaara metalliesineiden päätymisestä haketettavan puuaineksen joukkoon. Asiassa ei ole tässä tapauksessa voitu selvittää sitä, mistä, milloin ja millä tavalla vahingon aiheuttanut metallirengas oli haketettavan puuaineksen joukkoon todennäköisesti päätynyt. Lautakunta katsoo, että esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että vakuutetulla olisi ollut erityistä syytä varoa sanottua riskiä vain sillä perusteella, että metalliesineitä oli saatettu säilyttää kuivaamorakennuksen seinustalla, vaan vahinko on ollut vakuutetulle ennalta arvaamaton.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutettu ole vahingonkorvausvastuussa H Oy:lle aiheutuneesta esinevahingosta, joten vahinko ei oikeuta korvaukseen myöskään vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Ratkaisusuositus syntyi äänin 6-1. Ratkaisusuosituksen antamiseen osallistuivat jäsenet Akselinmäki, Jaakkola, Lehto, Makkula, Sarpakunnas ja Sjögren. Puheen­johtaja Rauloksen eriävä mielipide on liitteenä.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski