Haku

FINE-009311

Tulosta

Asianumero: FINE-009311 (2018)

Kategoria: Sijoitusvakuutusasia

Ratkaisu annettu: 18.12.2018

Sijoitussidonnainen henkivakuutus. Sijoituskohteista annetut tiedot. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti. Hyvityksen määrä.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli 13.9.2012 päättänyt sijoittaa 25.141,73 euroa sijoitussidonnaiseen henkivakuutukseen, jonka myönsi henkivakuutusyhtiö A. Vakuutusyhtiötä edusti asiamiesyritys B Oy.

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on kertamaksullinen, elinikäinen, sijoitussidonnainen henkivakuutus, joka sisältää henkivakuutusturvan vakuutuksenottajan kuoleman varalta. Asiakas sijoittaa vakuutukseen vähintään 25.000 euroa ja määrittelee, mihin sijoituskohteisiin varat sijoitetaan. Vakuutusyhtiö hankkii näillä varoilla asiakkaan määrittelemät kohteet omistukseensa, jos kohteet ovat olleet vakuutusyhtiölle hyväksyttäviä. Asiakas siis omistaa vakuutuksen, jonka arvo on kytketty hänen valitsemiinsa sijoituskohteisiin, jotka vakuutusyhtiö hankkii ja omistaa.

Asiakas teki vakuutukseensa B Oy:n edustaja X:n kanssa olleissa tapaamisissa 8.000 euron lisäsijoituksen 6.9.2013, 5.090,35 euron sijoituksen 5.3.2014 ja vielä 4.200 euron sijoituksen 10.4.2014. Hänen kokonaissijoituksensa määrä oli siten 42.432,08 euroa. Tämän jälkeen vakuutukseen liitettyihin sijoituskohteisiin tehtiin muutoksia X:n kanssa olleiden tapaamisten yhteydessä.

Asiakas osti vakuutuksen osittain takaisin 8.000 euron arvosta 10.4.2015. Hän osti vakuutuksen kokonaan takaisin 17.10.2017. Vakuutusyhtiö maksoi asiakkaalle 11.12.2017 yhteensä 23.793,27 euroa. Vakuutukseen sijoitettu määrä oli siten alentunut kaikkiaan 10.638,81 euroa.

Asiakas oli 8.12.2017 tehnyt valituksen FINEn Sijoituslautakunnalle ja vaatinut A:lta ja B:lta vakuutuksessa jäljellä olleen pääoman palauttamista ja jos mahdollista, korvausta sijoituksensa tappioista. Asiakas katsoi X:n antaneen hänelle väärää ja puutteellista tietoa vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden riskeistä ja muista ominaisuuksista: X oli sopimuksen voimassa ollessa tarjonnut hänelle liian korkeariskisiä ja monimutkaisia tuotteita, joita hän ei ollut ymmärtänyt. Vakuutusyhtiö tarjosi asiakkaalle 4.487 euron hyvitystä. Asiakas hylkäsi tarjouksen.

Asiakkaan vaatimus perusteineen

Asiakas vaatii riskisijoituksista aiheutuneiden tappioiden hyvittämistä. Hän katsoo saaneensa X:ltä epäasianmukaista sijoitusneuvontaa. Vuonna 2012 vakuutusta ottaessaan asiakas oli luottanut X:n asiantuntemukseen, sillä X oli erittäin myönteinen ja palvelualtis. Asiakas oli tuolloin keskitasoinen riskinottaja, eikä hän ollut halunnut korottaa riskitasoaan myöskään vakuutussopimuksen voimassaoloaikana. X ei ollut kertonut asiakkaalle, että hänelle suositellut sijoituskohteet olivat todellisuudessa korkeariskisiä. X ei ollut esitellyt asiakkaalle näiden sijoituskohteiden sisältöä muun kuin tuottojen osalta, eikä asiakas ollut saanut niistä mitään materiaaleja. Asiakas ei ymmärtänyt strukturoituja tuotteita eikä olisi oma-aloitteisesti sijoittanut niihin.

Jälkikäteen asiakas on saanut tiedokseen kohdevaihtoihin liittyneitä asiakirjoja, joihin X oli itse ruksannut kohtia, joiden mukaan asiakas vakuuttaa ymmärtävänsä ja hyväksyvänsä sijoitusten luonteen ja ominaisuudesta. Tosiasiassa näitä seikkoja ei ollut käyty asiakkaan kanssa läpi, vaan asiakkaalta oli vain pyydetty allekirjoituksia papereihin.

Asiakkaan mukaan vakuutuksen ottamisen jälkeen ensimmäinen lisämeno oli B Oy:n asiakasvaratilille syyskuussa 2012 maksettu 2.900 euroa. Tätä X oli perustellut sähköpostitse veroetujen voimaansaattamisella. Vuonna 2013 asiakas oli tehnyt vakuutukseen lisäsijoituksen X:n suosituksesta. Vuonna 2014 B Oy oli ilmoittanut, että asiakkaalla jo ennen sijoitusvakuutuksen ottamista olleet kiinteistösijoitusrahaston osuudet oli myyty; alun perin 13.224,56 euron määräinen sijoitus oli tällöin alentunut 4.117,77 euroon. Asiakas sai tällöin kuulla, että kyseinen sijoitusrahasto oli suljettu jo kolme vuotta aiemmin. Tätä hänelle ei ollut kerrottu vaan markkinoitu kohdetta erittäin varmana kiinteistösijoituksena, koska kiinteistöt olivat jo olemassa ja antoivat pysyvää vuokratuloa.

Tässä vaiheessa asiakkaan sijoitusvakuutukseen oli ilmeisesti alettu koota korkeariskisiä, mutkikkaita tuotteita. Niiden ominaisuuksista tai korkeariskisestä luonteesta ei kuitenkaan kerrottu asiakkaalle, vaikka asiakirjoihin olikin merkitty ”yleisesti keskiriskinen, korkeariskisiä 15–20 %”. Vuonna 2015 asiakas alkoi sijoitustensa tilanteesta huolestuneena tiedustella mahdollisuutta nostaa rahat vakuutuksesta. Hän sai kuulla varojen olevan kuluitta vapaana vasta kesällä tai syksyllä 2017.

Asiakas oli alkuvuonna 2016 saanut vakuutusyhtiöltä vakuutuksen arvolaskelman, jossa sijoituksen arvoksi oli merkitty noin 28.000 euroa. X merkitsi asiakirjaan käsin, että ”käteinen tili 47023 euroa (nimellisarvo mukana)”. Raportin mukaan kaksi kolmannesta pääomasta oli tuolloin yhdistelmärahastossa, mutta jopa yksi kolmasosa oli hedge-rahastossa ja sertifikaattisijoituksessa, joita asiakas ei tuntenut.

Syyskuussa 2017 asiakas sai kuulla, ettei X enää ollut B Oy:n palveluksessa ja että varat olisivat nostettavissa kuluitta syyskuun aikana. Sijoituksen takaisinosto viivästyi kuitenkin noin kaksi kuukautta palveluntarjoajien välisten tietokatkosten vuoksi. Sijoitusten arvo oli alentunut yli 1.000 euroa ennen kuin takaisinosto oli toteutettu, ja ennenaikaisesta takaisinostosta oli veloitettu noin 373 euroa, vaikka B Oy oli aiemmin ilmoittanut asiakkaalle takaisinoston olevan kuluton.

Asiakas toteaa, että hänen saamansa asiakirjat ovat varmaankin päteviä ja perussyy sijoituksen surkeaan lopputulokseen on asiakkaan väärä luottamus X:n tavoitteisiin ja taitoihin sijoitusammattilaisena. Asiakas katsoo tulleensa huijatuksi korkeariskisten sijoitustuotteiden hankkimiseen, joista saadut tuototkin hupenivat samaan pohjattomaan kaivoon. Asiakas katsoo, että palveluntarjoajien tulee vastata X:n kelvottomista sijoitusneuvoista ja niiden tuloksista.

Palveluntarjoajan vastine

Vakuutusyhtiö A katsoo edelleen, että 4.487 euron hyvityksen maksaminen johtaisi asianmukaiseen lopputulokseen. Hyvityksen määrä perustuu vakuutuksen muiden ulkoisten kulujen määrään.

Vakuutusyhtiö perustelee kantaansa seuraavasti:

  • tarvekartoituksen perusteella asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana jo vuodesta 1997 alkaen. Asiakastapaamisessa 12.1.2012 asiakkaan tarvekartoitus oli käyty läpi ja hänen riskiprofiilikseen oli asetettu keskitaso. Tarvittavat tiedot oli annettu ja saatu, joiden perusteella asiakas ja B Oy olivat arvioineet asiakkaan vakuutustarpeen ja valinneet yhdessä vakuutukseen liitettävät asianmukaiset sijoitukset. Sijoitusten soveltuvuus ja tarvekartoitus oli käyty läpi myös myöhemmissä asiakastapaamisissa.
  • B Oy oli toimittanut asiakkaalle tuotetiedotteen, vakuutuskirjan ja vakuutusehdot, jotka sisältävät kuvauksen kaikista vakuutuksen kuluista.
  • Vakuutuksen arvolaskelma on lähetetty asiakkaan kotiosoitteeseen vuosittain vuodesta 2013 alkaen. Laskelmaan sisältyvät muun muassa tiedot tuotteista perittävistä kustannuksista sekä sijoituskohteisiin tehdyistä muutoksista.
  • Vakuutusta hakiessaan asiakas oli allekirjoittanut hakemuslomakkeen ja soveltuvuuslausunnon. Lisäksi hän oli allekirjoittanut merkintälomakkeet ja ostositoumukset, joissa hän oli vahvistanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä sijoituksiin liittyvät riskit. Hyväksymislausunnossa todetaan selvästi asiakkaan ymmärtävän sen, että sijoituksista voi koitua tappioita tai sijoitukset voi menettää kokonaan.

Korvaussummaa määrittäessään yhtiö toteaa ottaneensa huomioon seuraavat seikat:

  • asiakas oli määritelty vuonna 2012 keskiriskin asiakkaaksi, mutta häntä on arvioinnissa käsitelty alhaisen riskitason asiakkaana ottaen huomioon, että hänen sijoitusneuvojanaan on ollut X.
  • vakuutuksessa on ollut keskimäärin 5,6 osto- tai myyntitapahtumaa vuodessa. Yhtiö pitää tätä vähäisenä kaupankäyntinä, eivätkä kertyneet tappiot tai kulut siten johdu liiallisesta kaupankäynnistä.
  • asiakas oli ollut B Oy:n asiakkaana vuodesta 1997 lähtien ennen kuin hän otti nyt kyseessä olevan vakuutuksen vuonna 2012. Hän oli tuolloin 69-vuotias.
  • asiakkaan vakuutus oli voimassa 5 vuotta 2 kuukautta. Tuotteella on keskipitkän/pitkän aikavälin sijoitushorisontti.
  • kaikki asiakirjat oli tehty asianmukaisesti, mukaan lukien allekirjoitetut kaupankäyntilomakkeet ja hyväksymislausunto. Lisäksi asiakkaan kotiosoitteeseen oli vuosittain lähetetty vakuutuksen arvolaskelma.

Selvitykset

Tarvekartoitus- ja päivityslomakkeet sekä allokaatiomuutokset

Lautakunnalle toimitetun 12.1.2012 päivätyn tarvekartoituslomakkeen mukaan asiakkaan netto-omaisuus oli yli 600.000 euroa, josta noin 70.000 euroa oli sijoitettuna osakkeisiin, sijoitusrahastoihin, tileille ja eläkevakuutukseen. Asiakas tavoitteli rahan arvon säilymistä ja inflaation ylittävää tuottoa keskimääräisellä riskitasolla ja noin 5 vuoden sijoitusajalla. Varat oli tarkoitettu suurempia menoja varten. Lomakkeen mukaan asiakas sijoitti tuolloin likvidejä varojaan noin 5.600 euroa korkopainotteiseen yhdistelmärahastoon ja 5.200 euroa korkeampiriskiseen korkosertifikaattiin, jolla haettiin parempaa tuotto-odotusta.

Asiakkaan 13.9.2012 päivätystä sijoitusvakuutushakemuksesta ilmenee, että 25.141,73 euron vakuutusmaksusta sijoitettiin 25.000 euroa keskiriskiseen yhdistelmärahastoon, jota asiakkaalla oli ollut aiemminkin. Merkintälomakkeen mukaan vakuutusmaksu koostui aiempien yhdistelmärahastosijoitusten lunastamisesta saaduista 22.241,73 eurosta ja 2.900 eurosta uutta rahaa. Samassa yhteydessä täytetyn soveltuvuuslausunnon mukaan vakuutusta oli suositeltu asiakkaalle, koska vakuutus tarjosi asiakkaan toivomia vero- ja vakuutusetuja, laajan tuotevalikoiman ja mahdollisuuden perintösuunnitteluun.

Ensimmäinen muutos sijoitusvakuutuksen sisältöön tehtiin 2.5.2013, jolloin yhdistelmärahastosta siirrettiin 3.000 euroa korkeariskiseen sertifikaattiin. Päivityslomakkeelle tehdyn kirjauksen mukaan vakuutuksen sisällä ”muutettiin vähän riskimpään”. Asiakas oli tällöin ja myöhempien kohdevaihtojen yhteydessä allekirjoittanut merkintä- ja muita lomakkeita, joissa hän oli vakuuttanut ymmärtäneensä ja hyväksyneensä kaikki sijoituksiin liittyvät riskit ja olevansa tietoinen siitä, että hän voi menettää kaikki vipusertifikaatteihin sijoittamansa varat.

Asiakas teki vakuutukseen 3.9.2013 8.000 euron lisäsijoituksen, josta 7.140 eurolla merkittiin autocall-tuotetta. Samalla yhdistelmärahastosta siirrettiin 1.500 euroa korkeariskiseen sertifikaattiin.

Asiakas teki 10.2.2014 vakuutukseen 5.090,32 euron lisäsijoituksen, josta sijoitettiin 2.000 euroa yhdistelmärahastoon ja 2.400 eurolla merkittiin warranttia. Tuolloin asiakkaan riskiprofiiliksi oli kirjattu ”keskiriskinen yleisesti, [sijoitusvakuutuksessa] korkea riski n 15–20 % ja loput keskiriskisillä”.

Vakuutukseen 17.3.2014 tehdyllä 4.200 euron lisäsijoituksella merkittiin hedge-rahastoa. Nämä varat olivat peräisin asiakkaalla jo ennen vakuutuksen ottamista olleen kiinteistösijoitusrahaston osuuksien lunastamisesta.

Tapaamisella 13.11.2014 lunastettiin tappiolla 2.5.2013 tehty sertifikaattisijoitus, 3.9.2013 tehty autocall-sijoitus ja 10.2.2014 tehty warranttisijoitus. Saaduilla varoilla merkittiin yhdistelmärahastoa 5.500 eurolla ja korkeariskistä sertifikaattia 3.010 eurolla. Asiakkaan sijoitustavoitteisiin oli kirjattu, että hän ”haluaa enemmän likvidiin suuntaan ja keskiriski yleisesti”.

Vakuutuksesta ostettiin takaisin 8.000 euroa tapaamisella 24.3.2015. Samalla 3.9.2013 tehty sertifikaattisijoitus lunastettiin tappiolla, ja yhdistelmärahastosta lunastettiin 4.500 euroa. Näillä merkittiin hedge-rahastoa 5.000 eurolla.

Tapaamisella 18.1.2016 hedge-rahastoon tehdyt sijoitukset lunastettiin tappiolla arvoon 8.075,48 euroa. Samalla merkittiin autocall-sertifikaattia 7.140 eurolla. Asiakkaan sijoitustavoitteisiin oli kirjattu ”tuottoa, veroedut”. Myöhemmällä tapaamisella 25.8.2016 merkittiin toista sertifikaattia 7.140 eurolla.

Tapaamisella 18.1.2017 lunastettiin 25.8.2016 tehty sertifikaattisijoitus voitollisesti arvoon 8.056,92 euroa ja tilalle merkittiin toista sertifikaattia 7.140 eurolla. Asiakkaan sijoitustavoitteisiin oli kirjattu ”tuottoa, veroedut, warrantit riskisempiä”.

Tapaamisella 12.9.2017 lunastettiin yhdistelmärahastosijoitus arvoon 18.973,65 euroa ja 18.1.2017 tehty sertifikaattisijoitus tappiollisesti arvoon 6.875 euroa. Hedge-rahastoa merkittiin 25.500 eurolla. Sijoitustavoitteisiin oli merkitty, että ”tavoitellaan hyvää tuottoa pohjoismaisella rahastolla”. Seuraavalla tapaamisella 17.10.2017 asiakas ilmoitti haluavansa ostaa vakuutuksen takaisin, minkä vakuutusyhtiö toteutti 11.12.2017 arvoon 23.793,27 euroa.

Vakuutusehdot ja vakuutuksen kuluja koskevat tiedot

Vakuutusehdoista ja 26.9.2012 päivätyn vakuutuskirjan sivulta 4 ilmenee, että tähän henkivakuutukseen liittyy ensimmäisen viiden vuoden ajalta vuotuinen 1,85 %:n hoitopalkkio, joka kuudennesta vuodesta alkaen alenee 0,5 %:iin. Lisäksi peritään vaihtelevansuuruinen neljännesvuosittainen hallinnointipalkkio, palvelupalkkio sekä välitysmaksuja ja kaupankäynnistä johtuvia ulkoisia kustannuksia. Ensimmäisen viiden vuoden ajalta hoitopalkkion prosentuaalinen osuus on laskettu aina vähintään vakuutusmaksujen määrästä, vaikka sijoituskohteiden arvo olisi alentunut.

Ennenaikaisesta takaisinostosta perittävä maksu on 9,00 % vakuutusmaksusta ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja laskee sen jälkeen 0,90 %-yksikköä joka kuudes kuukausi aina nollaan asti, ja pysyy siinä vuodesta kuusi eteenpäin.

Asiakkaan saamista vakuutuksen vuositiedotteista 2013–2016 ilmenee, että vakuutuksen vuotuinen nettotuotto oli vakuutuskulujen, sijoituskohteiden merkinnästä ja vaihdoista perittävien kulujen sekä sijoituskohteiden arvonvaihtelun vuoksi alusta pitäen negatiivinen. Vuositiedotteen 2013 mukaan vakuutuskulujen määrä oli ollut 723,74 euroa (2,37 % vakuutuksen arvosta), vuoden 2014 tiedotteen mukaan 1.214,45 euroa (3,29 %), vuonna 2015 1.326,08 euroa (4,68 %) ja vuonna 2016 1.191,70 euroa (4,50 %). Tiedotteiden mukaan nämä vakuutuskulut eivät sisällä vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden välitys- ja merkintäpalkkioita.

Tiedotteista ilmenee lisäksi, että vakuutusmaksuja oli vuosina 2012–2014 maksettu yhteensä 42.432,05 euroa. Vakuutuksen arvo vuoden 2013 lopussa oli 30.574,58 euroa ja vuoden 2014 lopussa 36.965,46 euroa. Vuonna 2015 osittaisen takaisinoston jälkeen arvo oli 28.346,25 euroa ja vuonna 2016 26.488,80 euroa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan vakuutukseen sijoittama määrä oli tässä tapauksessa alentunut keski- ja korkeariskisistä sijoituskohteista kertyneiden tappioiden, sijoituskohteiden kaupankäyntiin liittyneiden asiamiespalkkioiden ja kulujen sekä vakuutuksen omien kulujen yhteisvaikutuksesta. Asiakas on tarkkaa euromäärää yksilöimättä vaatinut hyvitystä B Oy:n edustaja X:n hänelle suosittelemien korkeariskisten sijoituskohteiden aiheuttamista menetyksistä. Lisäkirjeessään asiakas on täsmentänyt, että hän katsoo tulleensa huijatuksi sijoittamaan korkeariskisiin, monimutkaisiin strukturoituihin tuotteisiin kertomalla vain niiden tuotto-odotuksista. Hänelle ei annettu oikeita tietoja tuotteiden rakenteesta ja riskitasosta.

Asiakkaan mainitsemat sertifikaatit, warrantit ja muut sijoituskohteet ovat enimmäkseen olleet vakuutusyhtiö A:sta otettuun sijoitusvakuutukseen liitettyjä kohteita, mutta asiakas on viitannut myös kahteen ennen vakuutuksen ottamista tekemäänsä suoraan sijoitukseen kiinteistörahastoon ja korkosertifikaattiin. Nekin olivat perustuneet X:n B Oy:n edustajana asiakkaalle antamiin sijoitusneuvoihin. Asiakas on vielä maininnut 2.900 euron määräisen maksun B Oy:n asiakasvaratilille syyskuussa 2012.

Vakuutusyhtiön vastuu asiamiehen toiminnasta

FINEn ohjesäännön 6 §:n mukaan Sijoituslautakunnan tehtävänä on antaa sijoitusvakuutuksia koskevissa asioissa ratkaisusuosituksia asiakkaan ja vakuutuksen­antajan välisiin riitoihin.

Lautakunta toteaa, että B Oy on toiminut henkivakuutusyhtiö A:n asiamiehenä. Vakuutusedustuksesta annetun lain (15.7.2005/570) 1 luvun 3 ja 4 §:n mukaan B Oy on tässä roolissaan toiminut vakuutuksenantajan lukuun ja vastuulla, ja vakuutussopimuslain 5 ja 9 §:n määräykset selonotosta ja tiedonantovelvollisuudesta koskevat myös B Oy:n asiakkaalle antamia suosituksia ja tietoja.

Näiden syiden vuoksi Sijoituslautakunta käsittelee tätä asiaa vakuutukseen tehtyjen sijoitusten osalta asiakkaan ja vakuutusyhtiö A:n välisenä, asiakkaan ottamaa sijoitussidonnaista henkivakuutusta koskevana riita-asiana, jossa vastuu B Oy:n toiminnasta on A:lla.

Käsittelyn rajaukset ja ratkaistava kysymys

FINEn Sijoituslautakunnan menettely on vapaaehtoista, eivätkä menettelyssä annetut ratkaisusuositukset ole osapuolia velvoittavia. Asiakkaan mainitsemien ennen sijoitusvakuutuksen ottamista tehtyjen suorien sijoitusten osalta lautakunta toteaa, että B Oy on ilmoittanut lautakunnalle olevansa sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, ettei se voi noudattaa lautakunnan mahdollisia korvaussuosituksia. Tämä vastaa myös asiakkailta tulleita tietoja B Oy:n tilanteesta. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei sillä ole perusteita käsitellä asiakkaan ja B Oy:n välisiä riitakysymyksiä. Lautakunta ei anna ratkaisusuositusta asiakkaan suorien sijoitusten osalta.

Asiakkaan mainitsema 2.900 euron käteissuoritus on toimitetun asiakirjaselvityksen perusteella ollut osa alkuperäisen 25.141,73 euron suuruisen vakuutus­maksun maksamista. Tätä suoritusta ei siten ole tarpeen käsitellä erikseen.

Asiakas ja henkivakuutusyhtiö A ovat tapauksen käsittelyn aikana päätyneet yksimielisyyteen siitä, että hyvityksen maksaminen asiakkaalle on perusteltua. Jäljellä oleva erimielisyys koskee hyvityksen määrää. Tämän vuoksi lautakunnan ei vakuutussijoituksen osalta ole tarpeen käsitellä palveluntarjoaja B Oy:n menettelyä ja hyvitysvelvollisuuden perusteita muuten kuin hyvityksen määrän arvioimiseksi merkityksellisiltä osiltaan.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 5 §:n mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin ottaen erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet.

Tietoja ei tarvitse antaa, jos vakuutuksen hakija ei halua tietoja tai niiden antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta. […]

Lain 9 §:n 1 momentin mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Asian arviointi

Asiaan sovellettavan sääntelyn ja ratkaisukäytännön esittelyn osalta lautakunta viittaa vastaavanlaista tilannetta koskeviin ratkaisusuosituksiinsa asianumeroilla FINE-004540 ja FINE-007425.

Tiivistetysti kyse on siitä, että palveluntarjoajan on ennen vakuutuksen tekemistä tullut antaa vakuutuksen hakijalle selkeät tiedot muun muassa vakuutukseen ja siihen liitettäviin sijoituskohteisiin liittyvistä kuluista, riskeistä ja muista ominaisuuksista. Riitatilanteessa vakuutusyhtiön tulee voida osoittaa, että se oli antanut nämä tiedot. Jos tätä ei voida osoittaa, vakuutussopimus ei ole voimassa vakioehtojensa mukaisena vaan sen sisältöisenä, mitä asiakkaan oli perusteltua käsittää. Palveluntarjoajan on tullut antaa vastaavat tiedot myös sopimusaikana sijoitusmuutoksia tehtäessä. Palveluntarjoajalla on lisäksi vastuu siitä, että sen asiakkaalle antamat tuotesuositukset ovat olleet perusteltuja ottaen huomioon asiakkaan sijoituskokemus, varallisuus, sijoittamisen tavoitteet, riskinottohalukkuus ja muut vastaavat sijoitusneuvonnankin kannalta merkitykselliset seikat.

Viitetapauksissa todetun mukaisesti lautakunta ottaa myös nyt käsillä olevaa tapausta ja asiakkaan kertomusta arvioidessaan huomioon sen, että FINEn neuvontaan ja lautakunnalle on keväästä 2017 alkaen saapunut lukuisia yhteydenottoja, joissa nimeltä mainiten kuvataan B Oy:n edustajien toimintaa asiakkaan kertomusta vastaavalla tavalla. Näiden syiden vuoksi lautakunta pitää asiakkaan kuvausta tapahtumien kulusta ja X:n epäasiallisesta menettelystä sijoituskohteisiin liittyneistä riskeistä ja muista ominaisuuksista kertomisen osalta uskottavana. Tästä seuraa se, että sijoituskohteiden valinnan ja vaihtojen yhteydessä täytetyillä lomakkeilla annetut asiakkaan ilmoitukset tuotteisiin liittyvien riskien ja muiden ominaisuuksien täydellisestä ymmärtämisestä ja hyväksymisestä jäävät lautakunnan arvioinnissa vaille itsenäistä merkitystä.

Asiakkaan vaatimuksen arviointi

Asiakas on vaatinut korkeariskisiin ja monimutkaisiin kohteisiin sijoittamisesta aiheutuneiden menetysten hyvittämistä. Asiakas ei ole riitauttanut itse sijoitusvakuutustuotteen soveltuvuutta hänelle, vakuutuksen hoito- ja muita kuluja eikä myöskään vakuutuksen kautta keskiriskiseen yhdistelmärahastoon tehtyjä sijoituksia.

Asiakkaan vakuutukseen sijoittama määrä oli edellä todetusti alentunut yhteensä 10.638,81 euroa. Vakuutusyhtiö on tarjonnut asiakkaalle 4.487 euron hyvitystä perustuen sijoituskohteiden kaupankäynnistä aiheutuneisiin välitys- ja merkintäpalkkioihin ja muihin kustannuksiin. Asiakkaan vastattavaksi jäisi näin 6.151,81 euroa. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut lautakunnalle, että tämä määrä vastaa asiakkaan vakuutussopimuksen hoitopalkkioiden ja muiden kulujen kokonaismäärää koko sopimusajalta 2012–2017, sisältäen myös vuoden 2017 takaisinostokulun 372,90 euroa. Asiakas oli nimenomaisesti hyväksynyt takaisinostokulun ennen takaisinoston toteuttamista loppuvuonna 2017. Tämä ja lautakunnalle toimitetuista vakuutuksen vuosi-ilmoituksista ilmenevien vuotuisten vakuutuskulujen määrä tukevat yhtiön ilmoitusta vakuutuskulujen kokonaismäärästä.

Vakuutusyhtiön arvioiman hyvitysmäärän maksaminen johtaisi asiallisesti siihen, että yhtiö hyväksyy asiakkaan kirjelmöinnissään esittämän vaatimuksen korkeariskisiin ja monimutkaisiin sijoituskohteisiin sijoittamisesta aiheutuneiden menetysten hyvittämisestä sijoitusvakuutuksen osalta. Vakuutusyhtiö A ei ole vastuussa niistä sijoituksista, jotka asiakas oli tehnyt vakuutussopimuksen ulkopuolella. Asiassa ei siten ole perusteita maksaa yhtiö A:n esittämää hyvitysmäärää suurempaa hyvitystä.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle arvioimansa 4.487 euron hyvityksen.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Raulos

Jäsenet:
Ovaska
Pönkä
Sario
Tapanila

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia