Tapahtumatiedot
A (syntynyt 1959) oli loukkaantunut 19.3.2017 mennessään sisälle lumilinnaan. A oli kertonut, että hänen päänsä osui lipunmyynnin vieressä olevaan lumiseen oviaukkoon, minkä seurauksena hän kaatui selälleen. Aurinko paistoi A:n silmään eikä hän huomannut oviaukon korkeutta. A on 190 senttimetriä pitkä.
A oli tehnyt vahingosta ilmoituksen lumilinnan kunnossapidosta vastaavalle yrittäjälle. Yrittäjä oli tehnyt vahingosta ilmoituksen vastuuvakuutusyhtiöönsä.
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että vahinkopaikka on lumilinna, jonka erityisyys tapahtumaympäristönä on yleisen elämänkokemuksen perusteella otettava huomioon. Oviaukon rakenteessa ei ollut mitään poikkeavaa ja rakennelman kulkuväylät ovat paikallisen rakennustarkastajan ja pelastuslaitoksen hyväksymät. Koska vahinko ei aiheutunut matkailuyrittäjän virheestä tai huolimattomuudesta, matkailuyritykselle ei ole syntynyt lakiin perustuvaa korvausvelvollisuuta vahingosta.
Asiakas on valittanut päätöksestä ja kertonut vakuutusyhtiölle käyneensä lumilinnalla 9.4.2017 mitatakseen oviaukon korkeuden. Asiakas mahtui tuolloin helposti kulkemaan pääsisäänkäynnistä kumartumatta sisään. Oviaukon korkeus oli tuolloin hieman yli kaksi metriä. Asiakas kuuli matkailuyrittäjän työntekijältä, että aukiolokauden aikana lumilinna painuu koko ajan alaspäin ja mm. sisäänkäyntiä joudutaan jatkuvasti louhimaan, jotta se pysyy riittävän korkeana
Vakuutusyhtiö on katsonut muutoksenhaun perusteella tehdyssä uudessa korvauspäätöksessään, että matkailuyrittäjältä saadun selvityksen mukaan pääovi on alumiinirakenteinen ja pääoven seinä on vahvuudeltaan 1600–1800 millimetrin lumiseinä. Kulkuaukko on alhaalta noin 2,2 metriä leveä ja kaartuu ylöspäin ollen n. 2 metrin korkeudella n. 2 metriä leveä ja siitä pyöristyen. Oven kokonaiskorkeus n.2,3 metriä. Rakenteet painuvat hieman ja kävijöiden kengistä kulkeutuu lunta kulkureitille. Varsinainen ovi on itsessään 2,18 metriä korkea ja se ei pääse avautumaan jos tilaa on alle oven korkeuden. Aurinko paistaa etelästä suoraan kohti oviaukkoa.
Edellä mainitun perusteella oviaukko ei ole voinut olla alle 2,18 metriä korkea, koska ovi vaatii sen korkeuden toimiakseen normaalisti. Aurinko oli paistanut tilanteessa silmiin, joten pelkän lumen ja jään rajaamaa oviaukkoa ei voinut kunnolla hahmottaa. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei vahingon voida katsoa aiheutuneen matkailuyrittäjän huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, vaan kyseessä oli valitettava tapaturma.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
A on vaatinut korvausta viidestä fysioterapiakäynnistä sekä lääkärinkäynneistä aiheutuneista vahingoista. A on kertonut valituksessaan, että lipuntarkastaja näki kaatumisen ja pahoitteli, ettei hän ollut huomannut varoittaa asiakasta normaalia matalammasta oviaukosta.
A oli käynyt lumilinnassa aikaisempina vuosina ilman ongelmia. A:n mukaan vahinko oli johtunut yrityksen tuottamuksesta. Ovella olisi voinut olla varoituskyltti. Kun viranomaiset ovat tehneet lumilinnan käyttöönottotarkistuksen tammikuussa 2017, pääsisäänkäynti on todennäköisesti sillä hetkellä ollut riittävän korkea.
Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan korvauspäätökseen ja todennut lisäksi, että vakuutuksenottajan selvityksen mukaan lumilinnan kuntoa seurataan 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä ja havaittuihin puutteisiin reagoidaan välittömästi. Suuremmat kunnostustyöt tehdään öisin. Linnan aukioloaikana paikalla on jatkuvasti kunnossapidon henkilöstöä, jonka tehtävänä on tarkkailla lumilinnan kuntoa. Huippusesongin aikaan helmi-maaliskuussa, jolloin vahinko tapahtui, kunnossapitoon kiinnitetään vielä enemmän huomiota suuresta kävijämäärästä johtuen.
Vahingon tapahtumapäivänä työvuorossa oli mm. kunnossapidon esimies. Kyseisenä päivänä esimies kulki vahingon tapahtumapaikan, lumilinnan pääoven, läpi normaalisti. Kerrotun mukaisesti ko. esimies on yli 190 cm pituinen, joten hän olisi väistämättä joutunut itsekin kumartumaan oviaukossa, mikäli oviaukko olisi ollut korvauksenhakijan väittämän mukaisesti madaltunut.
Vakuutuksenottajalta saadun selvityksen mukaisesti lumilinnan kunnossapito on hoidettu huolellisesti, eikä rakenteiden kunnossa ole ollut puutteita. Näin ollen vakuutuksenottaja ei ole vahingosta korvausvelvollinen.
Korvauksenhakija on kertonut, että tapahtuma-aikana aurinko paistoi silmiin, eikä hän nähnyt oviaukkoa kunnolla. On todennäköistä, että korvauksenhakija on törmännyt oviaukon seinän reunaan. Oviaukko on holvikaaren muotoinen, jolloin luonnollisesti oviaukon yläreunan ja seinän yhtymäkohdassa oviaukon kaarella aukko on matalampi kuin kaaren keskikohdassa. Yleisen elämänkokemuksen mukaisesti holvikaaren keskikohta on korkeammalla kuin sen reunat ja lumesta rakennetun luonnonmukaisen nähtävyyden sisällä liikkumisessa tulee muutoinkin noudattaa tavanomaista suurempaa tarkkaavasuutta, erityisesti silloin, kun auringon häikäisy ehkäisee näkyvyyden. Kyseessä on ollut valitettava tapaturma, josta ei synny korvausvastuuta kenellekään.
Asiakas on lausunut lisävastineissaan, että hänen vaimonsa voi todistaa, että asiakas ollut kävellyt oviaukon kohdalla eikä hän törmännyt oven reunaan. Kukaan henkilökunnasta ei kehottanut asiakasta menemään lääkäriin ja asiakas ei katsonut tapaturman vaativan lääkärinhoitoa. Kun asiakkaan niskat kipeytyivät seuraavana päivänä, asiakas kävi oma-aloitteisesti terveyskeskuksessa 20.3.2017. Asiakas kävi 22.3.2017 ortopedillä, joka kertoi, että tällaisessa niskojen nytkähtämistapauksessa kivut tulevat viiveellä eli yleensä vasta seuraavana päivänä. Matkailuyrittäjä tai vakuutusyhtiö ei myöskään ollut pyytänyt asiakkaalta tietoja lääkärikäynneistä.
Vakuutuksenottajan kuuleminen
Vakuutuksenottaja on kertonut, että lumilinnan rakentanut yritys on ilmoittanut kulkuaukon koon seuraavasti: lumiseinän vahvuus, johon ovi oli asennettuna, oli n. 1600 – 1800 mm. Oven kulkuaukkoa oli alhaalta n. 2,2 metriä leveä ja kaareutui ylöspäin mentäessä ollen n. 2 metrin korkeudella n. 2 metriä leveä ja siitä pyöristyen. Oven kokonaiskorkeus n. 2,3 metriä. Sama ovi on edelleen käytössä lumilinnassa vuonna 2018.
Jos rakenteet painuvat alle kahteen metriin, ovi ei enää aukea. Oven karmit ovat metallia eivätkä ne anna periksi. Karmit ovat kiinni lumimuurissa. Lumilinnassa käy päivittäin 300–1200 asiakasta.
Asiakas ei suostunut lähtemään välittömästi vahingon jälkeen lääkäriin vaan hän jäi tutustumaan lumilinnaan. Myöhemmissä yhteydenotoissa hän useaan otteeseen pyysi maksusitoumusta yksityiseen sairaanhoitoon. Matkailuyrittäjä on pyytänyt asiakasta toimittamaan vakuutusyhtiölle kopiot lääkärikäynneistä. Yrittäjä ei tiedä, kävikö asiakas lääkärissä ja mikä diagnoosi oli. Vahinkohetkellä oli kirkasta ja aurinko paistoi. Lipuntarkastaja auttoi asiakkaan ylös maasta oviaukon ulkopuolella, mutta hän ei nähnyt itse kaatumista.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kuluttajaturvallisuuslain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta, ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit.
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.
Vakuutusehdot
5.1 Mitä vakuutus korvaa
Vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko matkailuyritys vastuussa asiakkaalle kaatumisesta aiheutuneesta vahingosta.
Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että yrityksellä, joka maksua vastaan tarjoaa yleisölle palveluja, on korostettu velvollisuus huolehtia siitä, että palvelua voidaan turvallisesti käyttää. Matkailuyrittäjä on vastuussa siitä, että lumilinna täyttää sitä koskevat turvallisuusvaatimukset ja alueen kunnossapidosta huolehditaan riittävästi vahinkojen välttämiseksi.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan luminen oviaukko edelsi normaalia ovea, joka oli lumisesta oviaukosta tulevan lyhyen käytävän päässä. Asiakkaan mukaan luminen oviaukko oli liian alhaalla, jolloin hän törmäsi siihen ja kaatui törmäyksen voimasta maahan. Elinkeinonharjoittajan toimittaman selvityksen mukaan kulkuaukkoa oli alhaalta n. 2,2 metriä leveä ja kaareutui ylöspäin mentäessä, ollen noin 2 metrin korkeudella n. 2 metriä leveä. Oven kokonaiskorkeus oli noin 2,3 metriä. Asiakkaan lumilinnan työntekijältä saaman tiedon mukaan lumesta tehty ovi saattoi pienentyä sekä lumen sulamisen että oviaukon pohjalle kertyvän lumen vaikutuksesta.
Matkailuyrittäjän toimittaman selvityksen mukaan lumilinnan kuntoa seurataan 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä ja havaittuihin puutteisiin reagoidaan välittömästi. Suuremmat kunnostustyöt tehdään öisin. Linnan aukioloaikana paikalla on jatkuvasti kunnossapidon henkilöstöä, jonka tehtävänä on tarkkailla lumilinnan kuntoa. Huippusesongin aikaan helmi-maaliskuussa, jolloin vahinko tapahtui, kunnossapitoon kiinnitetään tavallista enemmän huomiota suuresta kävijämäärästä johtuen. Matkailuyrittäjän antaman selvityksen mukaan kukaan muu ei ollut ilmoittanut oviaukon mataluudesta ja lumilinnan kunnossapidon esimies, joka 190 senttimetriä pitkä, oli kävellyt vahinkopäivänä lumisesta oviaukosta osumatta oviaukon kattoon. Varsinainen ovi on 2,18 metriä korkea ja se ei pääse avautumaan, jos luminen oviaukko olisi laskeutunut alle mainitun korkeuden. Oven karmit ovat metallia eivätkä ne anna periksi.
Asiakas on kertonut, että lumilinnan työntekijä oli pahoitellut vahingon jälkeen, ettei hän ollut maininnut asiakkaalle normaalia matalammasta oviaukosta. Asiakas oli vakuutusyhtiöön toimittamassa muutoksenhakukirjeessään ilmoittanut, saaneensa kuulla matkailuyrittäjän työntekijältä, että aukiolokauden aikana lumilinna painuu koko ajan alaspäin ja sisäänkäyntiä joudutaan jatkuvasti louhimaan, jotta se pysyy riittävän korkeana.
FINE katsoo, että oviaukko on voinut olla normaalia matalampi vahinkopäivänä. Ottaen kuitenkin huomioon, että oviaukko on normaalisti korkeimmillaan 2,3 metriä korkea, FINE pitää epätodennäköisenä, että oviaukko olisi vahinkopäivänä ollut korkeimmalta kohdaltaan alle 190 senttimetriä korkea. Lisäksi lumilinnan kunnossapidon esimies, joka 190 senttimetriä pitkä, oli esitetyn selvityksen mukaan kävellyt vahinkopäivänä lumisesta oviaukosta osumatta oviaukon kattoon. Vakuutuksenottajan mukaan lumilinnan kulkureittien turvallisuudesta huolehditaan koko lumilinnan aukioloaikana eikä kukaan muu asiakas ollut ilmoittanut oviaukon mataluudesta.
FINE katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että lumilinnan kunnossapidosta vastaava elinkeinonharjoittaja on osoittanut, että oviaukon kunnossapidosta oli huolehdittu asianmukaisesti eikä elinkeinonharjoittajalla näin ollen ole korvausvelvollisuutta kaatumisesta aiheutuneesta vahingosta.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä