Tapahtumatiedot

X Oy oli sopinut asunto-osakeyhtiö S:n kanssa asunto-osakeyhtiön vuonna 1959 rakennetun pienkerrostalon viemäreiden saneerauksesta. Valurautaviemärit oli määrä kunnostaa 17.7.2017 päivätyn urakkatarjouksen mukaan sukittamalla ja lattiakaivot pinnoittamalla. Ennen sukittamista pohja- ja pystyviemärit ja huoneistokohtaiset viemärihaarat tuli jyrsiä puhtaaksi ja kuvata puhdistettuina. Urakkatarjouksen mukaan tarjous oli voimassa, mikäli viemärilinjat olivat saneerattavissa hyvän rakennustavan mukaisesti, mikä tarkoitti sitä, että viemärilinjojen kunnon oli sallittava puhdistuksen vaatima jyrsintä.

Työn aikana 30.8.2017 havaittiin, etteivät huoneistojen 2 ja 4 viemäreiden keittiölinjat olleet kestäneet jyrsintää. Viemäriä huuhdeltaessa huuteluvettä vuoti rikkoutuneista putkista kastellen huoneiston 4 lattiaa ja huoneiston 2 katto-, seinä- ja lattiarakenteita. Urakan jälkeen 23.10.2017 oli vielä havaittu, että uuden muoviviemärin liitos oli vuotanut huoneiston 4 keittiön allaskaapissa. Korvausta asunto-osakeyhtiö S:lle aiheutuneesta vahingosta on haettu X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 12.9.2017 evännyt korvauksen. Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei vahingon voitu todeta olleen seurausta X Oy:n työvirheestä. Rikkoutuneet viemärit olivat alkuperäisiä vuodelta 1959. Sittemmin kyseinen viemäri oli sukitettu, mutta kaikissa linjoissa se ei ollut mahdollista viemäreiden huonon kunnon takia. Viemäreiden ikä ja kunto huomioon ottaen kiinteistön omistaja oli ottanut työn tilatessaan riskin siitä, että viemäri saattoi vaurioitua urakkaa huolellisestikin tehtäessä. Vaihtoehtoisesti viemärit olisi voitu uusia kokonaan. X Oy:n mukaan viemäreiden puhdistus oli tehty normaalilla totutulla tavalla, eikä siihen ollut liittynyt mitään poikkeuksellista. Ehjä valurautaviemäri kesti normaalin puhdistuksen. Viemärin rikkoutumisen taustalla ei ollut työntekijän virhe tai laiminlyönti, joten X Oy:lle ei syntynyt korvausvastuuta.

Korvauspäätöksessä 2.11.2017 vakuutusyhtiö on lisäksi lausunut, ettei pelkkä viemärin rikkoutuminen osoittanut X Oy:n tuottamusta ja että työ oli edellyttänyt veden käyttöä. Toimitetuista selvityksistä ei myöskään ilmennyt, että huoneiston 4 viemäriliitoksessa havaittu vuoto olisi aiheuttanut vahinkoa.

Asiakkaan valitus

Asunto-osakeyhtiö S on pyytänyt lautakunnalle toimittamissaan kirjoituksissa ratkaisusuositusta viemärikorjaustyön yhteydessä aiheutuneen vahingon korvaamisesta X Oy:n vastuuvakuutuksesta katsoen X Oy:n aiheuttaneen vahingot tuottamuksellaan.

Asunto-osakeyhtiö S on lausunut, että urakkaan sovellettujen YSE98 ehtojen mukaan X Oy oli toiminut alan asiantuntijana, jonka oli tullut tuntea riskit ja noudattaa työssä kaikkea mahdollista huolellisuutta. Sopimusta tehtäessä asunto-osakeyhtiölle ei ollut kerrottu riskistä, että viemärinpesuvettä voisi joutua talon rakenteisiin ja että työ olisi voitu toteuttaa myös toisin. X Oy:n asentajat olivat maininneet vahingon jälkeen, että keittiön viemärit olivat riskialttiita. Jos työn onnistumisesta hyvän rakennustavan mukaan ei ollut varmuutta, se olisi asunto-osakeyhtiön mielestä pitänyt jättää tekemättä. Näin ollen tarpeellista varovaisuutta ei ollut noudatettu. Vahinkoja oli kaikkiaan kolme: huoneistojen 2 ja 4 viemärien puhkeamiset ja huoneiston 4 viemäriliitoksen vuoto.

Asunto-osakeyhtiö S on lisäkirjelmässään 19.2.2018 vedonnut muun muassa urakkasopimukseen sovellettavien YSE98 ehtojen määräyksiin urakoitsijan suoritusvelvollisuudesta ja suoritukselta edellytettävästä laadusta. Sopimusehtojen mukaan virheellä tarkoitettiin työn tuloksessa olevaa ominaisuutta, joka ei vastannut sovittua suoritusta.

Ennen jyrsintää viemärit olivat olleet ehjät, toimineet moitteettomasti eikä niissä ollut vuotoja. Tarkastusraportin mukaan vuoto oli aiheutunut nimenomaan jyrsinnän yhteydessä. Viemärit eivät olleet kestäneet kiireistä ja varomatonta työtä. Asunto-osakeyhtiö S on korostanut, että viemäri oli rikkoutunut kahdessa huoneistossa ja työtä oli jatkettu jo ilmenneestä ensimmäisestä vahingosta huolimatta. Vaativassa kohteessa olisi pitänyt noudattaa äärimmäistä varovaisuutta ja esimerkiksi varmistaa putkien seinämävahvuus ultraäänitutkimuksella. Huoneiston 4 tiskialtaan viemäriliitos oli avattu sukituksen takia, suljettu huolimattomasti ja jätetty vuotamaan. Sittemmin tiskialtaan hajulukko ja kaappi oli vaihdettu asunto-osakeyhtiön tilaamana työnä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään esittämänsä ja lausunut, et­tei valituksessa ollut esitetty mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella päätöstä olisi muutettava.

Vakuutusyhtiö on lausunut, että toiminnan vastuuvakuutuksesta korvattiin vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun vakuutettu oli voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuun syntymiseksi edellytettiin vahingon aiheuttajan tuottamusta eli virheellistä menettelyä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä ja sitä, että huolimaton toiminta oli syy-yhteydessä aiheutuneeseen vahinkoon. Korvausta vaativan velvollisuus oli näyttää toteen vahingon aiheuttajan tuottamus, tuottamuksellisen teon ja aiheutuneen vahingon välinen syy-yhteys sekä vahingon määrä. Pelkästään se, että vahinko oli tapahtunut, ei osoittanut virheellistä toimintaa tai muuta laiminlyöntiä.

Vahinko oli aiheutunut, kun X Oy:n tekemän korjaustyön aikana viemäri oli rikkoutunut todennäköisesti jyrsinnän yhteydessä ja vettä oli tämän seurauksena päässyt vuotamaan talon rakenteisiin. Yksin se, että viemäri oli rikkoutunut sovitun urakan yhteydessä, ei osoittanut tuottamusta. Merkitystä oli sen sijaan sillä, oliko korjaustyössä toimittu normaalisti ja huolellisen asentajan tavoin vai jollakin tavoin huolimattomasti tai muutoin virheellisesti.

X Oy oli kertonut, että sopimuksen mukainen työ oli suoritettu normaalilla totutulla ja huolellisella tavalla eikä siinä ollut sattunut virhettä. X Oy:n tarjouksessa oli mainittu, että vasta viemäreiden jyrsinnän ja puhdistamisen jälkeen voitiin arvioida viemäreiden kuntoa ja sukitusmahdollisuutta. Viemäreiden jyrsintä edellytti myös veden käyttöä. Muutoin irronnut ruoste, rasva ja muu lika jäisivät putkeen eikä sen kuvaaminen olisi mahdollista. Näin ollen viemärin kunnon ja sukitusmahdollisuuden arviointi ei ollut mahdollista ennen viemäreiden jyrsintää ja puhdistusta.

Vahingosta saatujen tietojen perusteella vakuutusyhtiö oli katsonut, ettei vahinko ollut johtunut X Oy:n tuottamuksesta. Vahinko oli ollut seurausta siitä, että viemäri oli ollut niin huonossa kunnossa, ettei se ollut kestänyt tilatun korjaustyön edellyttämää normaalisti suoritettua jyrsintää ja puhdistusta. Asunto-osakeyhtiö S:n hyväksymässä tarjouksessa oli mainittu, että mahdollisista viallisista viemäreistä johtuneet korjauskustannukset jäivät asunto-osakeyhtiön vastuulle.

Mainitsemillaan perusteilla vakuutusyhtiö on katsonut, että X Oy:lle ei ollut syntynyt asiassa vahingonkorvausvastuuta, joten korvausta ei voitu maksaa vastuuvakuutuksesta. Valituksessa on viitattu myös erilliseen vahinkoon, joka oli aiheutunut siitä, että huoneiston 4 keittiön allasviemärin liitos oli vuotanut. Kyseinen vahinko oli käsitelty erillisenä vahinkona. Asiakirjojen mukaan vahingon määrä oli jäänyt alle vakuutuksen omavastuuosuuden. Laskutusta koskeviin erimielisyyksiin vakuutusyhtiö ei ole ottanut kantaa.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut X Oy:lle mahdollisuuden lausuman antamiseen asiasta. X Oy ei ole antanut lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko X Oy:n asunto-osakeyhtiö S:lle suorittaman viemäreiden saneerauksen yhteydessä tapahtunut vuotovahinko aiheutunut X Oy:n työnaikaisesta huolimattomuudesta ja onko vahinko sen johdosta korvattava X Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2016 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö-ja esinevahingot, kun

• vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
• vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja
• vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta on toimivaltainen käsittelemään asiaa ainoastaan siltä osin kuin siinä on kysymys vakuutusyhtiön korvausvastuusta sen X Oy:lle myöntämän toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen mukaan. Näin ollen lautakunta ei ole käsitellyt asiaa siltä osin kuin siinä on kysymys X Oy:n urakkasuorituksen sopimuksenmukaisuudesta YSE98 ehdot mukaan luettuna tai tähän urakkasuoritukseen liittyvästä laskutuksesta.

Kysymyksessä olevasta toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan vain sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan vahingonkorvausvastuussa. Vahingonkorvausvelvollisuuden aiheuttaa pääsääntöisesti tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheutettu vahinko. Tuottamuksella tarkoitetaan kulloinkin kysymyksessä olevissa olosuhteissa tai tehtävää suoritettaessa tavanomaisesti vaadittavan huolellisuuden laiminlyömistä. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut, ettei X Oy ollut aiheuttanut asunto-osakeyhtiö S:n vahinkoa tuottamuksellaan, joten se on kieltäytynyt maksamasta korvausta X Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Lautakunta toteaa, että puheena oleva vahinko on aiheutunut sopimussuhteessa, jonka sisältönä on ollut X Oy:n asunto-osakeyhtiö S:lle suorittama viemäriputkiston korjaustyö. Arvioitaessa korvausvastuuta sopimusvelvoitteen täyttämisen yhteydessä syntyneistä vahingoista, tulee voimassa olevan oikeuden mukaan vahingon aiheuttajan eli tässä tapauksessa X Oy:n osoittaa menetelleensä huolellisesti vapautuakseen korvausvastuusta. Korvausta vaativan sopimuskumppanin on kuitenkin osoitettava syy-yhteys toisen sopimuskumppanin toiminnan ja syntyneen vahinkoseurauksen välillä.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen perusteella X Oy:n ja vakuutusyhtiön puolelta ei ole edes väitetty, että asunto-osakeyhtiö S:n rakennuksessa 26.9.2017 päivitetyn tarkastusraportin mukaan havaitut vesivahingot eivät olisi aiheutuneet X Oy:n suorittaman korjausurakan seurauksena. Tämän vuoksi asiassa jää arvioitavaksi, ovatko sanotut vesivahingot olleet sellaisia, ettei niitä olisi voitu huolellisestikaan toimittaessa välttää.

Lautakunta toteaa, ettei käytettävissä olevasta asiakirjaselvityksestä ilmene, millä perusteella asunto-osakeyhtiö S oli päättänyt korjauttaa viemärit ja valita korjausmenetelmäksi nimenomaan X Oy:n tarjoaman viemäreiden sisäpuolisen sukituksen esimerkiksi viemäreiden uusimisen sijasta. Asiakirjoihin ei sisälly selvitystä mahdollisista aiemmista ongelmista viemärien toiminnassa tai esimerkiksi mahdollisesta korjausurakkaa edeltäneestä viemärien kuntotutkimuksesta. Tämän vuoksi asiassa ei ole selvitetty, että X Oy:llä olisi ollut työhön ryhtyessään erityinen aihe varoa viemäreiden heikkoa kuntoa.

Lautakunnan käsityksen mukaan ikääntyneiden valurautaviemäreiden puhdistukseen ja jyrsintään putkien sisäpuolista pinnoittamista varten kuitenkin kuuluu tunnetusti riski siitä, että putkisto saattaa puhdistustyön seurauksena vaurioitua, mikä tällaisiin työsuorituksiin erikoistuneen X Oy:n on myös täytynyt tietää. Tätä osoittaa jo se, että X Oy on 17.7.2017 asunto-osakeyhtiö S:lle antamassaan urakkatarjouksessa sälyttänyt mahdollisista viallisiksi todettavista viemäreistä aiheutuvat kustannukset tilaajan vastuulle ja liittänyt tarjoukseen nimenomaisen varauman, jonka mukaan tarjouksen voimassaolo edellytti sitä, että viemäreiden kunto mahdollisti niiden puhdistuksen vaatiman jyrsinnän.

Lautakunta katsoo, että urakoitsijan huolellisuusvelvollisuuteen on kuulunut velvollisuus urakkatarjouksen yhteydessä tai myöhemmin ennen sopimuksen syntymistä antaa tilaajalle tietoa ehdotettavaan korjausmenetelmään liittyvistä tyypillisistä riskeistä ja toimenpiteistä, joilla riskejä voidaan pyrkiä välttämään. Tässä tapauksessa X Oy:n puolelta ei ole selvitetty, että asunto-osakeyhtiö S:lle olisi annettu näistä seikoista mitään tietoa 17.7.2017 päivätyn urakkatarjouksen lisäksi ennen viemäreiden korjaustavan valintaa. Lautakunta katsoo, ettei tässä tapauksessa pelkkä urakkatarjoukseen sisällytetty vastuuvapauslauseke riitä tältä osin osoittamaan urakoitsijan menettelyn asianmukaisuutta. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että asiakirjoista ilmenee X Oy:n jatkaneen työtä työtapaa muuttamatta vielä sen jälkeenkin, kun ensin jyrsityn keittiöviemärihaaran oli jo havaittu rikkoutuneen.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei X Oy ole tässä tapauksessa osoittanut noudattaneensa asianmukaista huolellisuutta asunto-osakeyhtiö S:lle tarjoamaansa korjaustyöhön liittyneeseen vesivahinkojen riskiin varautumisessa. Näin ollen lautakunta katsoo, että X Oy on ollut laiminlyöntinsä perusteella vastuussa asunto-osakeyhtiö S:n rakennukselle viemärilinjoja jyrsittäessä aiheutuneista kahdesta vesivahingosta. Vakuutusyhtiöllä ei siten ole ollut perustetta evätä korvausta X Oy:lle myöntämästään toiminnan vastuuvakuutuksesta tuottamuksen puuttumiseen vedoten.

Asunto-osakeyhtiö S:n huoneiston 4 keittiön allasviemärin liitoksen vuodon osalta esittämästä korvausvaatimuksesta lautakunta toteaa, ettei vahinko ole saadun selvityksen perusteella yhteydessä edellä mainittuihin viemärien jyrsinnän yhteydessä aiheutuneisiin vahinkoihin, vaan kyse on erillisestä vahinkotapahtumasta. Asiakirjojen mukaan vaaditut vahingon 605 euron korjauskustannukset ovat jääneet alle vakuutussopimuksen mukaisen X Oy:n omavastuuosuuden, joten vakuutusyhtiöllä ei ole tältä osin korvausvelvollisuutta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen X Oy:n huolimattomasta menettelystä aiheutuneena vahinkona.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Akselinmäki
Jaakkola
Makkula      
Paloranta
Sarpakunnas