Tapahtumatiedot

A on sopinut kahdesta lainaturvavakuutuksesta, jotka sisältävät muun muassa vakuutusturvan työttömyyden varalta. A toimi toimitusketjunjohtajana B Oy:ssä, jonka kanssa hän oli allekirjoittanut johtajasopimuksen vuonna 2010. Hän allekirjoitti vuonna 2016 ”Sopimus työsuhteen päättymisestä” -nimisen asiakirjan. Sen mukaan A ja B Oy sopivat yhteisymmärryksessä A:n työsuhteen päättymisestä. Sopimuksesta ilmenee, että irtisanomisajan palkan lisäksi B Oy maksoi A:lle kolmen kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen.

Erillisen A:n työsuhteen päättymisestä annetun todistuksen mukaan hänen työsuhteensa oli päättynyt 5.12.2016. Todistuksen mukaan työsuhteen päättymiseen perusteena oli B Oy:n johdon uudelleen organisointi. Tässä yhteydessä B Oy oli todistuksen mukaan arvioinut uudelleen toiminnon, jota A oli palvellut, ja keskittänyt [näitä tehtäviä] liiketoimintayksikölle.

A haki työttömyyskorvausta lainaturvavakuutuksista. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta. Yhtiön mukaan A:n työsuhde on päättynyt hänen ja työnantajan yhteisellä sopimuksella. Päättymisen syynä eivät ole olleet vakuutusehtojen työttömyyden määritelmän edellyttämät taloudelliset tai tuotannolliset syyt.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii työttömyyskorvauksen suorittamista viideltä kuukaudelta 6.3.2017 alkaen. Hän kertoo, että työantaja on yksipuolisesti laatinut työsuhteen päättymistä koskevan sopimuksen. A:n mukaan hän ei ole riitauttanut asiaa, koska B Oy:n organisaatiomuutos on ollut ymmärrettävä peruste hänen toimensa päättymiselle ja johtajasopimuksen mukaisessa hengessä asiasta ei tarvitse erikseen käydä yhteistoimintaneuvottelua. Kysymyksessä ei ole ollut vapaaehtoinen irtisanoutuminen. A:n mukaan vakuutusyhtiö ei ole riittävästi selvittänyt työttömyyskorvauksen perusteita vakuutuksen myyntihetkellä. Jos A olisi tiennyt, että vakuutus ei kata johtajasopimuksen mukaista työsuhdetta, hän ei olisi ottanut vakuutusta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Vakuutusyhtiön vastineen mukaan vakuutuksesta maksetaan korvausta työttömyyden perusteella silloin, kun kyse on työnantajaa kohdanneesta tuotannollisista tai taloudellisista syistä, jonka perusteella vakuutettu jää työttömäksi. Vakuutetun tulee osoittaa tällainen irtisanomisen syy. Tässä tapauksessa toimitetuista asiakirjoista ilmenee, että kyse on ollut A:n ja B Oy:n yhteisestä sopimuksesta, ei tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Vakuutusehtojen mukaan korvausta ei makseta, jos vakuutetun työttömäksi joutuminen on jollakin tavoin tahallista tai vapaaehtoista. Vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle A:n vakuutusten vakuutushakemukset ja tuoteselosteet.

B Oy:n henkilöstöpäällikkö on ollut puhelimitse yhteydessä vakuutusyhtiöön. Keskustelusta kävi ilmi, että B Oy:llä on ollut yhteistoimintaneuvottelut organisaatiomuutoksesta ja toimintoja on jaettu kahtia. B Oy:ssä oli todettu, ettei A:n kokemus ollut riittänyt uuteen tehtävään ja tästä syystä B Oy oli tarjonnut työsuhteen päättämistä yhteisellä sopimuksella, mihin A oli suostunut. Puhelussa käy ilmi, ettei kyse ole suoraan tuotannollisista tai taloudellisista syistä, koska vakuutetun tilalle on palkattu uusi henkilö. Vakuutusyhtiö on toimittanut tallenteen puhelusta Vakuutuslautakunnan käyttöön.

Vakuutusyhtiön mukaan A:n ja B Oy:n välisessä johtajasopimuksessa on sovittu sopimuksen päättymisestä. Sopimuksen mukaan yrityksen päättäessä sopimuksen muusta kuin työsopimuslain purkuperusteista syystä maksetaan kolmen kuukauden palkka vastaava summa irtisanomisajanpalkan lisäksi. Työsuhteen päättymistä koskevasta sopimuksesta, joka on allekirjoitettu 5.9.2016, käy ilmi, että johtajasopimus päättyy kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen 5.12.2016. Kyseessä ei ole työsopimuslain mukaisesta irtisanomisesta tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys A:n oikeudesta työttömyyden perusteella maksettavaan korvaukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 5.1 §:n (Tiedot ennen sopimuksen päättämistä) mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutustarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin. (-- 1.11.2010 lukien voimassa olleen lainkohdan osalta)    

Vakuutussopimuslain 9.1 §:n (Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vuonna 2007 sovitun vakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 8.1 (Työttömyyden määritelmä) mukaan työttömyys tarkoittaa vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättymistä seuraavista syistä:

8.1.1 työnantaja on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan sen toiminnan tai osan siitä, jota varten palkansaaja on palkattu, tai on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan toimintansa tai osan siitä siinä toimipisteessä, johon palkansaaja on alunperin palkattu; tai

8.1.2 sellaisen toiminnan tai sen toiminnan osan tarve, jota varten työntekijä on alunperin palkattu, on lakannut tai vähentynyt taloudellisista,

tuotannollisista tai vastaavista syistä, ja tämän tilanteen odotetaan jatkuvan toistaiseksi; tai

8.1.3 työnantaja haetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai joutuu muiden työsopimuslaissa (26.1.2001/55) mainittujen oikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi.

Vakuutusehtojen kohdan 8.3 (Korvauksen maksamisen edellytykset) mukaan jäljempänä esitetyt korvausrajoitukset huomioon ottaen [vakuutusyhtiö] maksaa korvauksia kohdan 8.4 mukaan, jos

8.3.1 vakuutettua kohtaa kohdassa 8.1 määritelty työttömyys ja hän on sen seurauksena työtön kohdassa 8.2 määritellyllä tavalla; ja

Vakuutusehtojen kohdan 8.6 (Korvausrajoitukset) alakohdan 8.6.5 mukaan korvausta ei myöskään makseta, jos vakuutetun työttömäksi joutuminen on jollakin tavoin tahallista tai vapaaehtoista.

Vuonna 2015 sovitun vakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 7.1 (Työttömyyden määritelmä) mukaan työttömyys tarkoittaa vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättymistä seuraavista syistä:

7.1.1 työnantaja on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan sen toiminnan tai osan siitä, jota varten palkansaaja on palkattu, tai

7.1.2 on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan toimintansa tai osan siitä siinä toimipisteessä, johon palkansaaja on alun perin palkattu; tai

7.1.3 sellaisen toiminnan tai sen toiminnan osan tarve, jota varten työntekijä on alun perin palkattu, on lakannut tai vähentynyt taloudellisista,

tuotannollisista tai vastaavista syistä, ja tämän tilanteen odotetaan jatkuvan toistaiseksi; tai

7.1.4 työnantaja haetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai joutuu muiden työsopimuslaissa (26.1.2001/55) mainittujen oikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi.

Vakuutusehtojen kohdan 3.3 (Korvauksen maksamisen edellytykset) mukaan jäljempänä esitetyt korvausrajoitukset huomioon ottaen [vakuutusyhtiö] maksaa korvauksia kohdan 7.4 mukaan, jos

7.3.1 vakuutettua kohtaa kohdassa 7.1 määritelty työttömyys ja hän on sen seurauksena työtön kohdassa 7.2 määritellyllä tavalla; ja

Vakuutusehtojen kohdan 7.6 (Korvausrajoitukset) alakohdan 7.6.6 mukaan korvausta ei myöskään makseta, jos vakuutetun työttömäksi joutuminen on jollakin tavoin tahallista tai vapaaehtoista.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta käsittelee vakuutussuhteeseen perustuvia riitoja. Työsopimusoikeudelliset asiat eivät kuulu Vakuutuslautakunnan toimivaltaan. Lautakunta tarkastelee tässä asiassa vakuutusasian ratkaisemiseksi A:n palvelussuhdetta B Oy:öön siltä osin kuin se on tarpeellista A:n vakuutussopimuksiin perustuvan korvausoikeuden arvioimiseksi.

Lainaturvavakuutuksesta maksetaan työttömyyskorvausta vakuutusehdoissa määritellyissä tilanteissa. Vakuutusyhtiön ennen vakuutussopimuksen solmimista antamilla tiedoilla taikka tiedonantovelvollisuuden täyttämisessä ilmenneillä puutteilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta vakuutussopimuksen lopulliseen sisältöön.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei ole A:n mukaan riittävästi selvittänyt työttömyyskorvauksen maksamisen perusteita vakuutuksen myyntihetkellä. A kertoo, että jos hän olisi tiennyt, että vakuutus ei kata johtajasopimuksen mukaista työsuhdetta, hän ei olisi ottanut vakuutusta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että sille toimitettujen vakuutushakemusten mukaan A:lle on ennen vakuutussopimusten tekemistä saanut vakuutusten tuoteselosteen. Sekä vuonna 2007 sovitun vakuutuksen tuoteselosteessa että vuonna 2015 sovitun vakuutuksen tuoteselosteessa työttömyysosan sisällöstä kerrotaan tuoteselosteen sivulla 11. Tuoteselosteiden mukaan työttömyysosan korvausperusteena on vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättyminen tuotannollista tai taloudellisista syistä.

Tarkasteltaessa asiaa vakuutussopimuksen näkökulmasta A on asiassa saadun selvityksen perusteella johtajasopimuksesta huolimatta toiminut vuosina 2010–2016 työsuhteessa eikä selvityksestä ilmene seikkoja, joiden nojalla hänen palvelussuhteensa olisi rajautunut työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle. A ei ole myöskään edes väittänyt, että vuonna 2010 tehty johtajasopimus olisi ollut esillä sovittaessa vakuutuksesta vuonna 2015 tai että vastaavan laatuiset seikat olisivat olleet esillä, kun vakuutuksesta sovittiin vuonna 2007. Tapauksessa ei ole tullut esille seikkoja, joiden nojalla Vakuutuslautakunnalla olisi peruste arvioida vakuutusyhtiön korvausvastuuta vakiovakuutusehdoista poikkeavalla tavalla.

A:n vakuutuksiin sovellettavien vakuutusehtojen mukaan työttömyyden perusteella suoritettavan korvauksen edellytyksenä on, että vakuutettua on kohdannut vakuutusehdoissa määritelty työttömyys. Sovellettavien vakuutusehtojen kohdissa 8.1 ja 7.1 on määritelty ne tilanteet, joissa vakuutusehtojen mukainen työttömyys on käsillä. Vakuutusehtoihin otetun rajoituksen mukaan korvausta ei makseta, jos vakuutetun työttömäksi joutuminen on jollakin tavoin tahallista tai vapaaehtoista.

Vuonna 2007 sovitun vakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 8.1.1 mukaan vakuutusehtojen mukainen työttömyys tarkoittaa työ- tai virkasuhteen päättymistä syystä, että työnantaja on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan sen toiminnan tai osan siitä, jota varten palkansaaja on palkattu, tai on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan toimintansa tai osan siitä siinä toimipisteessä, johon palkansaaja on alunperin palkattu. Vuonna 2015 sovitun vakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 7.1.1 mukaan työttömyys tarkoittaa vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättymistä syystä, että työnantaja on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan sen toiminnan tai osan siitä, jota varten palkansaaja on palkattu. Samojen ehtojen kohdassa 7.1.2 määritelty työttömyys tarkoittaa vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättymistä syystä, että [työnantaja] on lopettanut tai ryhtynyt lopettamaan toimintansa tai osan siitä siinä toimipisteessä, johon palkansaaja on alun perin palkattu.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdissa 8.1.2 ja 7.1.3 määritelty työttömyys on käsillä vakuutetun työ- tai virkasuhteen päättyessä, kun sellaisen toiminnan tai sen toiminnan osan tarve, jota varten työntekijä on alun perin palkattu, on lakannut tai vähentynyt taloudellisista, tuotannollisista tai vastaavista syistä. Vakuutuslautakunta kiinnittää huomioita siihen, että taloudellisten tai tuotannollisten syiden lisäksi vakuutusehdoissa mainitaan myös muut vastaavat syytä. Tällaisina muina vastaavina syinä voidaan pitää ainakin työsuhteen irtisanomista kollektiivisilla perusteilla työsopimuslain 7:3 §:n mukaisista työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Nämä syyt voivat kytkeytyä työnantajan toiminnassa toteutettaviin hallinnollisiin ja rakenteellisiin muutoksiin.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että vakuutuksiin sovellettavien vakuutusehtojen kohtien 8.1.3 ja 7.1.4 mukaiset työttömyyden määritelmät koskevat konkurssia, selvitystilaa tai eräitä muita tilanteita, millaisista tilanteista tässä tapauksessa ei ole kysymys.

A toimi B Oy:ssä toimitusketjunjohtajana. Vakuutuslautakunta toteaa, että B Oy harjoittaa eräiden tuotteiden tuotantoa ja kauppaa. A on ollut työsuhteessa B Oy:öön. Hän on tehnyt B Oy:n kanssa vuonna 2010 johtajasopimuksen, jossa on määritelty hänen palvelussuhteensa ehtoja. Johtajasopimuksen mukaan B Oy:n päättäessä sopimuksen muusta kuin työsopimuslain purkuperusteisesta syystä, maksetaan kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa irtisanomisajan palkan lisäksi. Samat osapuolet ovat allekirjoittaneet vuonna 2016 sopimuksen A:n työsuhteen päättymisestä. Tästä sopimuksesta ilmenee, että irtisanomisajan palkan lisäksi B Oy on maksanut A:lle kolmen kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen. B Oy:n A:n työsuhteen päättymisestä antaman kirjallisen todistuksen mukaan A:n työsuhteen päättymiseen perusteena oli B Oy:n johdon uudelleenorganisointi. Tässä yhteydessä B Oy oli arvioinut uudelleen toiminnon, jota A oli palvellut ja keskittänyt näitä tehtäviä liiketoimintayksikölle.

B Oy:n edustaja on puhelimessa kertonut vakuutusyhtiölle, että ohjaus [A:n työsuhteen päättämisestä] on tullut B Oy:ltä. [Kysymyksessä] ei ollut yhteinen päätös. A:lle oli annettu ymmärtää, että hänen palveluitaan ei jatkossa tarvita. B Oy:n edustaja kertoo puhelussa, että B Oy:ssä oli tehty erittäin iso muutos ja heillä oli yhteistoimintaneuvottelut. Organisaatiorakenteeseen tehtiin iso muutos. Samassa uudistettiin toimintamalleja ja erilaisia liiketoimintayksikköjä perustettiin. Toimitusketjujen hallintaa koskeva kokonaisuus jaettiin hieman eri tavalla. B Oy:n edustajan mukaan se, miten rakenne uudistettiin toimitusketjun hallinnan osalta, [johti siihen, että] A:n kompetenssi ei B Oy:n mielestä riittänyt ja A sai siinä kohtaa lähteä.

B Oy:n edustajan mukaan he eivät voi suoraan laittaa [A:n työsuhteen päättymistä] tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin, koska sittemmin on tehtävälaajuuden myötä vastaavantyyppisiin tehtäviin palkattu toinen henkilö. A:n osaaminen ja kompetenssi eivät riittäneet tähän tehtävään. B Oy:n edustajan mukaan A:lla ei ollut siinä kohtaa vaihtoehtoa. B Oy:n edustajan mukaan tuotannolliset ja taloudelliset syyt eivät tässä kyllä toteudu, mutta A ei ole vapaaehtoisesti lähtenyt.

Voimassa olevan oikeuden mukaan A:lla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Arvioitaessa A:n oikeutta vakuutuskorvaukseen tarkastelua ei voida tehdä yksin vakuutetun entisen työnantajan asiassa antamien kirjallisten selvitysten muodollisen sisällön tai entisen työnantajan edustajan asiasta esittämien työsopimusoikeudellisten tulkintojen perusteella. A:n työsuhteen irtisanomista tulee tarkastella objektiivisesti asiassa esitetty selvitys kokonaisuutena huomioiden.

Asiassa saatu selvitys ja myös B Oy:n harjoittama liiketoiminta huomioiden A:n työsuhde ei ole päättynyt sen vuoksi, että B Oy olisi lopettanut toiminnan tai osan sitä toimintaa, johon A:n työ eli toimitusketjunhallinta liittyi. Kysymyksessä ei ole myöskään ollut toimipisteen lopettaminen. A:ta ei ole kohdannut sovellettavien vakuutusehtojen kohtien 8.1.1 ja 7.1.1 tai 7.1.2 määritelmien mukainen työttömyys.

Vakuutusehtojen kohtien 8.1.2 ja 7.1.3 mukaisia perusteita arvioidessaan lautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella selvänä, että A:n työsuhde on päättynyt B Oy:n aloitteesta eikä A:n joutuminen työttömäksi ole ollut hänelle vapaaehtoista. Asiassa on myös selvitetty se, että A:n työsuhteen päättyminen liittyy B Oy:ssä tehtyyn johdon uudelleen organisointiin. B Oy:ssä on ollut yhteistoimintaneuvottelut, mutta käytettävissä olevan selvityksen perusteella A ei ole ollut niiden kohteena. Saadun selvityksen perusteella tehtävät, joita A on suorittanut, eivät ole organisaatiomuutoksessa tosiasiallisesti vähentyneet, vaan B Oy on palkannut toisen henkilön samankaltaisiin tehtäviin. Nämä seikat huomioiden A:n työsopimus ei ole päättynyt vakuutusehtojen edellyttämistä taloudellisista, tuotannollisista tai näitä vastaavista syistä, vaan syynä ovat olleet A:n osaamiseen liittyvät seikat. Kysymyksessä ei ole vakuutusehdoissa määritelty työttömyys eikä A:lla ole oikeutta työttömyyskorvaukseen lainaturvavakuutuksista 6.12.2016 alkaneen työttömyyden perusteella. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvausratkaisuun.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov