Tapahtumatiedot

Asiakkaan mukaan hän oli 26.6.2017 eteisen vaatekaappia siirtäessään havainnut seinässä ruskehtavan jäljen ja kipsilevyn olevan kuprulla. Asiakas avasi kipsilevyn ja sen alta paljastui irrallaan oleva viemäri, josta oli vuotanut vettä rakenteisiin.

Tarkastusraportin 30.6.2017 mukaan vuodon syynä oli ollut keittiön altaalta lähtevän viemäriputken kulmaosan irtoaminen muhviliitoksesta. Raportin mukaan keittiön lattian eristetilaa oli kastunut noin 3 m² alueelta ja eteisen lattian eristetilaa noin 5 m² alueelta. Eteisen seinälevytys oli kastunut ja vaurioitunut noin 5 m² alueelta ja WC:n lattian eristetilaa oli kastunut.

Vakuutusyhtiön sähköpostitse 6.7.2017 antaman korvauspäätöksen mukaan vahingon syynä on ollut PVC-viemäriputken kulmaosan irtoaminen muhviliitoksesta. Kosteuskartoitusraporttiin kirjatun tiedon mukaan irronnut viemäriputken kulmaosa oli asennettu vuonna 2015. Muhviliitoksen sijainti on sellainen, että kyseinen viemärilinja kokonaisuudessaan ei pääse liikkumaan niin paljon, että tämä aiheuttaisi liitoksen irtoamisen. Irronneesta muhviliitoksesta ei ole myöskään havaittu mitään äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamaa rikkoutumista, jonka vuoksi nyt tapahtunut vuotovahinko olisi aiheutunut. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö katsoo, että PVC-viemäriputken asentamisessa on tapahtunut asennusvirhe, josta aiheutuneet vahingot eivät vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan ole korvattavia.

Kosteuskartoitusraporttiin kirjatun vahinkoalueen sekä kosteusmittaustulosten perusteella vakuutusyhtiö katsoo lisäksi, että liitoksen irtoaminen on tapahtunut paljon aikaisemmin kuin havaitun vahingon havaitsemispäivänä. Asiakkaan kotivakuutus on alkanut tässä vakuutusyhtiössä 26.5.2017. Liitoksen irtoaminen on tapahtunut ajanjaksolla, jolloin kotivakuutus ei ole ollut vielä tässä vakuutusyhtiössä. Asiakkaan tulee ottaa yhteyttä siihen vakuutusyhtiöön, jossa kotivakuutus on aiemmin ollut voimassa. Mikäli irronneen liitoksen on asentanut lvi-asennusliike tai vastaava, asiakkaan tulee ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon ja hakea korvausta suoraan asennusvirheen suorittaneelta taholta.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään myös vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut altaan poistoviemärin vuodosta.

Asiakkaan vakuutusyhtiölle tekemässä oikaisupyynnössä viitataan alueellisella vesilaitoksella kesäkuussa olleisiin veden laatuun vaikuttaneisiin jakeluhäiriöihin, joiden johdosta ohjeistuksena on ollut juoksuttaa vettä. Vettä on juoksutettu yhteensä 6 tuntia ja keittiön hanan paine huomioon ottaen vettä on tullut hanasta lähes 6 m³. Asiakkaan mukaan vuotopaikasta 30 cm:n päässä on ollut kannake, joten asennusvirheestä ei ole ollut kysymys. Asiakas epäilee, että hänen 3-vuotias poikansa on kaappiin ahtautuessaan vetänyt tai töninyt viemäriputkea, mikä on saattanut olla vahingon syynä.

Vakuutusyhtiön mahdollista asiakkaan oikaisupyynnön johdosta antamaa uutta korvauspäätöstä ei ole toimitettu Vakuutuslautakunnalle.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vuotovahingosta aiheutuneet noin 12.000 euron kulut korvataan vakuutuksesta. Asiakkaan arvion mukaan ainoa mahdollinen syy vahingolle on hänen 3-vuotias poikansa, joka ”tunkee itseään joka kaappiin”. Asiakas kertoo joutuneensa ottamaan poikaansa useaan otteeseen pois myös allaskaapista. Poika on todennäköisesti vetänyt viemäriä tai muuten osunut siihen ahtautuessaan allaskaappiin. Asiakas viittaa toimittamaansa havainnepiirrokseen viemäriputken ja muhvien rakenteesta. Myös kartoituskuvat osoittavat, että muhviliitos on ollut ”pohjilla”.

Asiakkaan mukaan vakuutusyhtiön kanta vahingon syyhyn oli, että jos keittiötä lähempänä olevaan viemärikulmaan kohdistuisi vetoa, liitos aukeaisi tästä kohdasta. Sen sijaan keittiöstä kauempana olevan kulman on tullut jostakin syystä liikkua taaksepäin, jotta liitos on voinut aueta, mutta kuten asiakkaan piirroksesta ja kartoitusraportin kuvista on nähtävissä, tämä kulma on ollut vasten kipsilevyä, jolloin sillä ei ole asiakkaan mielestä ollut mahdollisuutta ”karata”. Syynä liitoksen aukeamiselle on tämän vuoksi asiakkaan mukaan ollut, että liitokseen on kohdistunut vetoa keittiön puolelta. Molemmat liitokset ovat samalaisia muhveja, ja jos niihin kohdistuu vetoa, heikompi liitos todennäköisesti aukeaa ensin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset ja toistaa korvauspäätöksessään esittämänsä perustelut. Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, että Irronneesta muhviliitoksesta ei ole havaittu mitään äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamaa rikkoutumista, jonka vuoksi nyt tapahtunut vuotovahinko olisi aiheutunut, minkä johdosta putken asentamisessa on tapahtunut asennusvirhe. Kosteuskartoitusraporttiin sisältyvästä kuvasta näkee selvästi, että putken pää on sahattu ja se on jätetty viimeistelemättä. Sahaamisesta on jäänyt putken päähän terävät reunat, jotka ovat vakuutusyhtiön mukaan vahingoittaneet tiivistettä. Kun sahausjälkiä ei ole hiottu, tiiviste ei toimi sille tarkoitetulla tavalla, vaan alkaa vuotaa.

Asiakas on myöhemmin esittänyt olettaman, että hänen lapsensa on saattanut leikkiessään irrottaa viemäriputken. Vakuutusyhtiö pitää käytännössä mahdottomana, että lapsi voisi leikkiessään keittiön allaskaapissa saada irrotettua eteisen puolella olevan viemäriputken. Oikein asennetut liitokset ovat niin tiukasti kiinni toisissaan, että edes aikuisen voimilla niitä ei saa irrotettua. PVC-viemärin tiiviste pitää liitokset toisissaan niin tiukasti, että irrottaminen tapahtuu käytännössä väkivalloin.

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta on varannut vakuutusyhtiölle tilaisuuden esittää näyttöä niistä rakennusmääräyksistä, joiden vastaista menettelyä vakuutusyhtiö pitää asennusvirheenä. Vakuutusyhtiö on viitannut Uponorin Kiinteistöviemärikäsikirjan muhviliitoksen asentamista koskevaan ohjeeseen. Vakuutusyhtiö kertoo katsovansa, että putki ei ole irronnut vahinkotapahtuman yhteydessä, vaan se on irrotettu kosteuskartoituksen yhteydessä. Yhtiön näkemyksen mukaan putki on ollut paikallaan, mutta se on asennettu väärin niin, että putkessa oleva tiiviste on asennusvirheestä johtuen rikkoutunut. Mikäli putki on irronnut itsestään, kyse on vakuutusyhtiön mielestä aiempaa selkeämmin asennusvirheestä, koska tällöin putkea ei ole kannakoitu tarkoituksenmukaisella tavalla. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kyse on kuitenkin yhtiön aiemmassa vastineessa kerrotulla tavalla ollut tiivistevuodosta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Kysymys on siitä, onko vahingon syynä ollut rakenteiden kastumiseen johtanut viemäputken vuotovahinko tapahtunut vakuutuksen ollessa voimassa tässä vakuutusyhtiössä. Mikäli vahinko on tapahtunut vakuutuksen voimassaoloaikana, kyse on siitä, onko kyse korvattavasta vuotovahingosta, vai onko vuoto tapahtunut rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla altaan poistoviemäristä, tai aiheutunut vakuutuksen rajoitusehdon mukaisella tavalla asennusvirheestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.9.2016 lukien) kohdan 1.1 (Vakuutuksen voimassaolo) mukaan vakuutus on voimassa vakuutuskirjaan merkittyjen valittujen turvien mukaisesti. Korvaus maksetaan vakuutustapahtuman sattumishetkellä voimassa olevien vakuutusehtojen ja yleisten sopimusehtojen mukaisesti. Korvaaminen edellyttää, että vakuutustapahtuma on sattunut vakuutusturvan voimassaoloaikana.

Vakuutusehtojen kohdan 4.6 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVISA-laitteen, -tekniikan tai -putkiston tai niihin kytketyn käyttölaitteen, kuten pesukoneen tai astianpesukoneen, äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko. Vuototurvasta korvataan myös hanan auki jäämisestä aiheutunut vahinko, mutta tällöin korvauksesta vähennetään oma, erillinen omavastuu.

Tästä turvasta ei korvata putkea tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, vaan vuodon aiheuttajan rikkoutuminen käsitellään rikkoutumisturvasta.

Ehtokohdan 5 (Vakuutusturviin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa
· vahinkoa, joka on aiheutunut altaan poistoviemärin vuodosta
· vahinkoa ja kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet omaisuudelle tai esineelle rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta, kuten suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä, rakenne-, valmistus- tai aineviasta, korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista, rakennusvirheestä tai perustamisvirheestä.

Asian arviointi

Onko vahinko sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana?

Kosteuskartoitusraportin valokuvien ja niiden selostustekstien mukaan vuotovahingon syynä on tässä tapauksessa ollut keittiöstä pois johtavan viemäriputken eteisen seinän läheisyydessä olleen muhviliitoksen irtoaminen viemäriputkesta. Raportissa on lähikuva irronneesta liitoksesta, jonka selitystekstinä on ”Keittiön altaan viemäri irronnut” ja toinen kuva, jonka tekstinä on ”Irronnut liitos”. Ne perusteet, joiden nojalla vakuutusyhtiö on arvioinut tilannetta niin, että kyse olisikin ollut vain vaurioituneesta tiivisteestä tapahtuneesta vuodosta ja viemäriputki olisi irrotettu vasta kosteuskartoituksen yhteydessä, eivät käy ilmi vakuutusyhtiön Vakuutuslautakunnalle toimittamasta asiakirja-aineistosta.

Vakuutuslautakunta arvioi tämän vuoksi asiassa esitettyjen selvitysten perusteella tilannetta niin, että vuodon syynä on ollut kartoitusraportissa mainittu muhviliitoksen irtoaminen viemäriputkesta. On todennäköistä, että valokuvista ilmenevällä tavalla tapahtuneen liitoksen irtoamisen seurauksena lähes kaikki poistovesi on päässyt valumaan rakenteisiin. Kosteuskartoitusraportista ilmenevän laajuinen rakenteiden kastuminen on näin ollen voinut syntyä jo verraten lyhyessä ajassa. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole kiistänyt asiakkaan kertomusta jakeluhäiriöön liittyneestä veden runsaasta juoksuttamistarpeesta kesäkuussa ennen vahingon havaitsemista. Kosteuskartoitusraportissa ei ole merkintöjä, jotka viittaisivat siihen, että vuotovahinko olisi kartoituksen tekijän arvion mukaan ollut erityisen pitkäkestoinen. Nämä seikat huomioon ottaen Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että vuotovahinkoon johtanut viemäriputken irtoaminen on tapahtunut seinän kastumisvaurion havaitsemista edeltäneenä noin kuukauden (26.5. – 26.6.2017) kestoisena ajanjaksona. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on tässä tapauksessa sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana.

Onko kyse tyypiltään korvattavasta vuotovahingosta vai rajoitusehdoissa mainitusta tapahtumasta?

Vakuutusehtojen mukaan tästä vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVISA-laitteen, -tekniikan tai -putkiston tai niihin kytketyn käyttölaitteen, kuten pesukoneen tai astianpesukoneen, äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen tai viemärin tukkeutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä sitä, että putki alkaa äkillisesti vuotaa, on vakiintuneesti pidetty vakuutuksen vuotovahinko-osasta korvattavana vahinkona. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että myös tässä tapauksessa muhviliitoksen irtoamisesta aiheutuneessa vuotovahingossa on lähtökohtaisesti kyse vakuutusehtojen mukaisesta korvattavasta vuotovahingosta. Asiassa on kuitenkin arvioitava, onko vahinko evättävä sillä perusteella, että vuodon syynä on ollut jokin vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettu olosuhde.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtoon vedotessaan näyttötaakka rajoitusehdossa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta. Lisäksi rajoitusehtoja on yleisten tulkintaperiaatteiden mukaan tulkittava suppeasti ilman, että niiden soveltamista laajennetaan tulkinnan kautta vakuutusehtojen sanamuodon ulkopuolelle. 

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vuotovahinko on ollut seurausta asennusvirheestä. Edellä lausuttuun viitaten Vakuutuslautakunta katsoo, että vuotovahinko on tässä tapauksessa aiheutunut muhviliitoksen irtoamisesta viemäriputkesta. Vakuutusyhtiö on todennut viemäriputken pään olleen epätasaiseksi sahattu, mikä on voinut vaurioittaa putken tiivistettä ja aiheuttaa tiivistevuodon. Raportin perusteella vuodossa ei kuitenkaan ole ollut vakuutusyhtiön arvioimalla tavalla kyse tiivisteestä tapahtuneesta vuodosta, jonka selvittämiseksi tehdyn kosteuskartoituksen yhteydessä viemäriputki olisi irrotettu liitoksesta, vaan liitoksen kokonaan irtoamisesta johtuneesta vuodosta. Vakuutusyhtiö ei ole väittänytkään, että tiivistevuoto olisi johtanut liitoksen irtoamiseen. Vahinkokartoitusraportista ei muutenkaan ilmene, että tiiviste olisi vaurioitunut epätasaisen sahauspinnan takia, eikä putken sahauspinnan epätasaisuudesta johtuvan tiivisteen vaurioitumisen ole myöskään raportissa todettu olleen muhviliitoksen irtoamisen syynä.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että viemäriputken kannakointi on ollut puutteellinen. Yhtiö ei kuitenkaan ole vedonnut tämän väitteensä tueksi viemäriputkien kannakointia koskeviin rakennusmääräyksiin tai esittänyt muutakaan näyttöä siitä, että kannakointia ei olisi tässä tapauksessa asiakkaan kertomalla tavalla ollut noin 30 cm:n etäisyydellä muhviliitoksesta. Myöskään kartoitusraportissa vuodon syyksi ei ole mainittu vakuutusyhtiön väittämää viemäriputken kannakoinnin puutteellisuutta. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vahingon ei voida päätellä aiheutuneen asennusvirheestä yksinomaan sen perusteella, että viemäriputki on irronnut liitoksesta. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei voi evätä korvausta asennusvirhettä koskevan rajoitusehdon perusteella.

Vakuutusyhtiö on vielä vedonnut rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut altaan poistoviemärin vuodosta. Vakuutuslautakunta pitää ilmaisua ”altaan poistoviemäri” merkitykseltään varsin avoimena ja yleisenä. Epäselväksi jää, tarkoitetaanko rajoitusehdolla esimerkiksi tiskialtaalta varsinaiseen kiinteään viemäriputkeen johtavaa poistoputkea, poistoputken tai poistoputkien liitoksen jälkeen alkavaa varsinaista kiinteän viemärin osaa, vai esimerkiksi altaan poistoputken ja kiinteän viemärin muodostamaa putkistokokonaisuutta. Ehtokohdan sanamuodon perusteella siinä tarkoitetun poistoviemärin tulee lisäksi liittyä johonkin yksittäiseen altaaseen.

Asiassa esitettyjen valokuvien ja asiakkaan piirroksen perusteella tässä tapauksessa vuotanut putken kohta on ollut kulmaosan ja viemäriputken kiinnitykseen käytetty muhviliitos, johon on johtanut viemärin putkikappale, joka on ollut kiinnitettynä toiseen keittiön väliseinän kohdalla olevaan muhviliitokseen ja viemärin kulmaosaan, johon varsinaisen kiinteän viemärin alkuosa on nähtävästi ollut kiinnitettynä. Vuotaneeseen viemäriputkeen on valokuvien perusteella arvioituna johdettu paitsi keittiön tiskialtaiden poistoputket, myös mahdollisesti muitakin viemäriin johtavia poistoputkia, kuten esimerkiksi keittiössä valokuvien mukaan olevan astianpesukoneen poistoputki. Viemärin ei siten voida katsoa palvelevan jotakin tiettyä ”allasta”. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vuotanutta viemärin muhviliitosta ei näistä syistä voida perustellusti tulkita vakuutuksen rajoitusehdossa tarkoitetuksi altaan poistoviemäriksi. Vakuutusyhtiö ei siten voi evätä korvausta myöskään tällä perusteella.

Muhviliitoksen irtoamisesta aiheutuneessa vesivuodossa on edellä selostetuista syistä katsottava olevan kyse tapaustyypiltään lähtökohtaisesti korvattavasta vuotovahingosta. Koska vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että vuodon syynä olisi jokin vakuutuksen rajoitusehdoissa mainittu olosuhde, Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vuori
Yrttiaho