Tapahtumatiedot
A (syntynyt 1960) joutui 3.1.2015 liikennevahinkoon, jossa hänelle aiheutui aivovamma sekä ristiluun ja lantion murtumat, lannerangan murtumat sekä kylkiluiden sarjamurtumat. Hänelle aiheutui myös ilmarinta sekä keuhkoruhje. Lisäksi hänellä todettiin myöhemmin murtuma kallon ja kaularangan raja-alueella.
A haki yksityistapaturmavakuutuksesta pysyvän haitan korvausta. Vakuutusyhtiön mukaan A:lle on aiheutunut vahinkotapahtuman seurauksena haittaluokan yksi (1) mukainen lievän aivovamman jälkitila. Lantion murtuman aiheuttaman oikean jalan heikkouden, kylkiluunmurtumien aiheuttaman neuropaattisen kivun sekä kaularangan alaosan murtuman aiheuttamien liikerajoitusten ja päänsäryn vuoksi A:lle on aiheutunut haittaluokkaa viisi vastaava (5) pysyvä haitta. Näistä muodostuu haittaluokan viisi (5) mukainen yhdistetty haitta.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Hän vaatii haittaluokan kaksitoista (12) mukaista korvausta. Murtumavammojen jälkitilat ja muut vartalon alueen vammat vaikeuttavat käsien käyttämistä. A kertoo, että hänellä on tasapainovaikeuksia, niskakipua, pääsärkyä, selkäsärkyä ja tajunnan häiriöitä. Huomioon ottaen onnettomuusolosuhteet ja neuropsykologiset oireet syy-yhteys vahinkotapahtuman ja aivovamman jälkitilan välillä tulee osoitetuksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. Aivovammaan viittaavat alkuvaiheen oireet ovat hyvin niukat. Tajuttomuutta ei ole kuvattu eikä kuvantamislöydöksiä ole tehty. Aivovamman jälkitila on lievä ja sen perusteella on jäänyt haittaluokan yksi (1) mukainen pysyvä haitta. Muista vammoista muodostuu haittaluokan viisi (5) mukainen pysyvä haitta.
Lääketieteelliset selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä E-lääkärinlausunnot 18.12.2015, 13.6.2016, 26.10.2016, 8.11.2016 ja 5.9.2017 sekä kuvantamislausunnot 13.6.2015, 10.8.2015, 21.3.2016, 17.5.2016 ja 13.12.2016. Lisäksi lautakunnalla on käytössään sairauskertomusmerkintöjä sisältäen kuvantamislausuntoja sekä kuntoutusta koskevia merkintöjä ja A-lääkärintodistuksia ajalta 4.1.2015–24.1.2019.
Neurologian alan lääketieteelliset selvitykset
A oli joutunut suurenergiseen liikenneonnettomuuteen olleessaan autossa yksin. Hän oli ajanut liukkaalla kelillä tieltä ulos ja auto oli mennyt katolleen. A:n tajuttomuudesta ei ole varmuutta. GCS oli vahinkopaikalla 14. Vamman jälkeisen muistiaukon kesto on epävarma, se on mahdollisesti ollut 1-2 tuntia. A:lla oli laaja monivamma. A:lle on myöhemmin tehty pään magneettitutkimus, jossa ei ollut todettavissa tapaturmavammaperäisiä löydöksiä aivoissa. A:lle on tehty myös neuropsykologinen tutkimus, jossa ilmeni lieviä tai kohtalaisia vaikeuksia tarkkaavuuden ylläpidossa ja joustavassa toiminnanohjaamisessa, kielellisessä prosessoinnissa sekä monimutkaisessa päättelysuoriutumisessa. A on ohjautunut neuropsykologiseen kuntoutukseen sekä moniammattiliseen laitoskuntoutukseen ja hänellä on yritetty ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä.
Muut lääketieteellinen selvitys
Vahinkotapahtumassa A:lle aiheutui oikean puolen 5.-10. kylkiluiden murtumat, lannerangan L1- ja L5-poikkihaarakkeiden murtumat, oikeapuoleisen ristiluun murtuma, lantion molemminpuoliset yläramusten murtumat, ilmarinta ja keuhkoruhje. Kylkiluumurtumista viidennen, kuudennen, yhdeksännen ja kymmenennen kylkiluun murtumassa on ollut hieman siirtymää, seitsemännessä kylkiluussa on ollut huomattava siirtymä, kahdeksannessa kylkiluussa on ollut pirstaleinen ja virheasentoinen murtuma sekä kymmenennestä kylkiluusta on irronnut noin 6 senttimetrin pituinen luukappale. Edellä mainitut murtumat on todettu ensivaiheessa. Myöhemmin 12.5.2015 on kaularangan tietokonetomografiassa todettu kallon ja kaularangan raja-alueella oikean okkipidaalikondyylin murtuma, joka on luutunut sekä vasemmalla processus styloideuksen murtuma. Lisäksi kaularangassa on ollut välilevyrappeumat C3-7 väleissä ja rappeumaperäiset vasemman puolen hermojuurikanavia kaventavat luunokkaumat C3-4, C4-5 ja C6-7 tasoilla. Ristiluun murtuma on hoidettu leikkauksella ja luuduttamalla. Muutoin hoito on ollut konservatiivinen.
Okkipitaaliluun murtuma on luutunut ja oikeaan atlantoaksiaaliniveleen on kehittynyt vahva-asteinen nivelrikko, joka on todettu 13.12.2016 tehdyssä tietokonetomografiassa. Nivelrikko on keväällä 2018 tehdyn tietokonetomografia-tutkimuslausunnon mukaan lisääntynyt. Ristiluun murtuma on röntgenologisesti luutunut hyvään asentoon ja murtuma-alueen ruuvit on poistettu 4.5.2015. Kaularangan magneettikuvauksessa 10.8.2015 on todettu C4-C6-tasoilla rappeumamuutokset. Vartalon tietokonetomografiassa oikealla muut kylkiluut seitsemättä ja kahdeksatta kylkiluuta lukuun ottamatta ovat luutuneet.
Vakuutetulle on jäänyt oikean kyljen kipu rintanikamien 9-10 alueelle, ala- ja ristiselän alueen kipu, oikeanpuoleinen niska- ja takaraivokipu sekä päänsärky. Niskakipua lisäävät kaularangan liikkeet. Vasemmassa olkavarressa on arkuutta ja oikeassa reidessä pistelyä ja puutumista sekä pettämistä. Selkä- ja kylkikipu on haitannut kävelyä, imurointia ja etukumaria asentoja. Kylkikivun takia paikallaan seisomisessa sekä rintaliivien kiinnityksessä on vaikeutta. Neurokirurgin kliinisessä tutkimuksessa 8.1.2016 oikealla alimmat kylkiluut ovat olleet hieman ulkonevat. Oikean keuhkon takaosassa on ollut arpijuosteita ja keuhkopussin paksuuntumaa. Yläraajojen tunto on ollut normaali. Oikealla kymmenennellä kylkiluutasolla on ollut tunnon alenemaa, jonka on arvioitu johtuvan kylkivälihermon vauriosta.
Fysiatrin tutkimuksessa 12.12.2017 kävely on ollut "töpöttelevää" ja ontuvaa. Oikea jalkaterä on ollut sisäänpäin kääntyvä. Oikealla alaraajalla yksijalkaseisonta ei ole onnistunut. Oikeassa lapaluussa on ollut siirrotusta ja lavan liikkeessä kivuliasta lonksahtelua rintakehää vasten. Oikeassa alaraajassa on ollut reiden, säären ja jalkaterän alueella lihasheikkoutta lihasvoiman oltua luokkaa 3-45/5. Rintakehän sisään- ja uloshengityksessä ympärysmitta on ollut normaalia alempi 2 senttimetriä. Rintakehällä ja lannerangassa on ollut tunnustellen arkuutta. Kaularangan kiertoliikkuvuus neutraaliasennossa on ollut 60/60 astetta ja oikealla oli kierrossa luinen vastus. Eteentaivutusasennossa kaularangan kierto on ollut 45/45 astetta ja vasemmalla on todettu luinen vastus. Toimintakykyindekseistä 12.12.2017 selän osalta Oswestryn indeksi on ollut 17/40 ja niskakipuindeksi 32/50. Fysiatrin kliinisessä tutkimuksessa 22.11.2018 kävely on ollut ontumatonta. Lannerangan eteentaivutus on ollut alentunut 5/15 senttimetriä ja eteentaivutuksessa on ollut jonkin verran kipua. Rintarangan sivutaivutus on ollut 10/12 cm. Ihotunto on ollut alentunut oikealla L4-, L5- ja S1-dermatomeilla. Oikealla on ollut L3-lihasvoima ollut lievästi alentunut 4+/5.
Asiantuntijalausunnot
LT Marinkovic
Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa neurologian alan lääketieteellisen asiantuntijalausunnon LT, neurologian erikoislääkärin Marinkovicilta. LT Marinkovic toteaa, että A:n sairaskertomusmerkintöjen perusteella ei ole havaittu selkeää tajuttomuutta tai siitä ei ole varmuutta. GCS oli vahinkopaikalla 14. A:lla oli sairaskertomus merkintöjen mukaan lyhytkestoinen (muutaman minuutin) vammaa edeltävä muistiaukko ja 1-2 tunnin vamman jälkeinen muistiaukko, mutta kestosta ei ole täyttä varmuutta. Sairaskertomusmerkinnöissä ilmenevät tiedot huomioiden A:lle on liikenneonnettomuuden yhteydessä tullut korkea energinen vamma, jonka seurauksena aiheutuivat monivammat.
LT Marinkovic huomauttaa, että jos ensivaiheen aivovamma on korkeintaan lievä, aivovamman jälkitila voi myös olla korkeintaan lievä. A:n kohdalla lievän aivovamman diagnostiset kriteerit täytyvät. A:lle tehdyssä pään magneettitutkimuksessaei ole ollut osoitettavissa trauman jälkiä eikä nähtävissä DAI-muutoksia. Kysymys voisi teoriassa olla myös lievästä DAI-vammasta, joka ei sellaisenaan ole ollut magneettitutkimuksessa nähtävissä. A:lla on lievän aivovamman jälkeen ollut merkittäviä neuropsykologisia oireita. Aivovamman diagnoosi on kuitenkin aina kliininen. Aivovamman diagnoosia tehdään ainoastaan primaaritapahtuman yhteydessä kirjattujen tietojen mukaan eikä neuropsykologisen tutkimuksen perusteella.
Aivovammojen Käypä hoito -suosituksin (2017) mukaan lievästä aivovammasta toivutaan yleensä oireettomiksi muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Pitkittyville oireille altistavia riskitekijöitä ovat muun muassa krooninen kipu. A:n kohdalla voidaan todeta monivammasta aiheutunut pitkittynyt kiputila. Se voi merkittävästi pidentää toipumista myös lievästä aivovammasta. Pitkittyneeseen oireistoon ja lievän aivovammajälkitilan komplisoitumiseen on suurella todennäköisyydellä A:n kohdalla vaikuttanut myös niska-retkahdus vamma, jolla voi olla myös merkittävää osuutta A:n kokemissa oireissa.
LT Marinkovicin mukaan syy-yhteys onnettomuuden ja lievän aivovamman välillä on osoitettavissa. Samalla on todettavissa lievän aivovamman jälkitilan oireita. Ei ole todennäköistä, että A:n oireisto tulisi enää väistymään. Lievästä aivovammasta arvioidaan jääneen lievän aivovamman jälkitilan keskivaiheella oleva haitta, joka kuvautuu haittaluokka neljän (4) suuruisena pysyvänä haittana.
Dosentti Pohjolainen
Vakuutuslautakunta on lisäksi pyytänyt asiassa lääketieteellisen asiantuntijalausunnon LKT, dosentti, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolaiselta, jolla on kuntoutuksen ja kivunhoidon erityispätevyydet. Dosentti Pohjolaista on pyydetty lausumaan vahinkotapahtumasta aiheutuvan pysyvän haitan osalta muusta kuin aivovamman jälkitilana ilmenevästä pysyvästä haitasta.
Dosentti Pohjolaisen asiantuntijalausunnon mukaan kliinisten ja radiologisten tutkimusten mukaan A:lla on todettu ristiluun ja lantion yläramusten murtumat, oikean puolen sarjakylkiluumurtumat (5- 10 kylkiluut), lannerangan L1- ja L5-poikkihaarakkeiden murtumat, ilmarinta ja keuhkoruhje. Myöhemmin on todettu vielä kallon ja kaularangan raja-alueella oikean okkipidaalikondyylin murtuma.
Dosentti Pohjolaisen antaman asiantuntijalausunnon mukaan A:lle on jäänyt vahinkotapahtumasta 3.1.2015 muuna kuin aivovamman jälkitilana ilmenevä yleinen lääketieteellinen haitta. Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmalain perusteella haittaluokituksesta antaman asetuksen 1694/2009 nojalla arvioituna vakuutetulle aiheutuu haittaluokan viisi (5) suuruinen haitta. Ristiluun ja lannerangan poikkihaarakkeiden murtumat ovat parantuneet hyvään asentoon. Kylkiluiden murtumat ovat parantuneet lukuun ottamatta seitsemättä ja kahdeksatta kylkiluuta. A:lla on kohtalaisia ja kivuliaita kaularangan yläosan liikerajoituksia sekä niska- ja takaraivokipua atlantoaksiaalinivelen nivelrikosta johtuen, kohtalaisia ja kivuliaita rinta- ja lannerangan liikerajoituksia nikamien poikkihaarakemurtumien jälkitilasta aiheutuen sekä neuropaattista kipua kylkivälihermovaurion seurauksena. Oikean alaraajan lihasvoiman heikentyminen sen sijaan vaikuttaa olevaan funktionaalista.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys A:lle vahinkotapahtuman 3.1.2015 perusteella muodostuneen yksityistapaturmavakuutuksesta korvattavan pysyvän haitan arvioinnista.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutusehtojen kohta 4 (Korvattavat vahinkotapahtumat):
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassa ollessa vakuutetulle sattuneesta tapaturmasta aiheutuvia hoitokuluja ja aiheutunut pysyvä haitta sekä kuolemantapauskorvaus.
Vakuutusehtojen kohta 6 (Korvaus pysyvästä haitasta):
Pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa, joka vammasta aiheutuu vakuutetulle. Haittaa määrättäessä otetaan huomioon ainoastaan vamman laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia.
Haitan suuruus määritetään Sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen mukaisesti. Haittaluokitusasetuksessa vammat on jaettu vaikeusasteen mukaisiin haittaluokkiin 1 – 20. Haittaluokka yksi vastaa viiden prosentin lääketieteellistä haittaa ja seuraavat luokat kukin viisi prosenttiyksikköä korkeampaa. Haittaluokka 20 vastaa täyttä 100 %:n haittaa.
Jos vakuutetulla on korvattavasta tapaturmasta riippumaton vika tai sairaus, haittaa arvioidaan vain tästä tapaturmasta aiheutuneen vamman perusteella.
Korvaus maksetaan, kun haitta on muodostunut pysyväksi, kuitenkin aikaisintaan kun tapaturmasta on kulunut vuosi.
Korvausta ei kuitenkaan makseta haitasta, joka ilmenee vasta kolmen vuoden kuluttua tapaturmasta.
Täydestä pysyvästä haitasta maksetaan tapaturman sattuessa voimassa ollut vakuutusmäärä. Osittaisesta haitasta maksetaan niin monta kahdeskymmenesosaa vakuutusmäärästä kuin haittaluokka osoittaa.
Jos haittaluokka vamman pahentumisen vuoksi muuttuu vähintään kaksi haittaluokkaa ennen kuin kolme vuotta on kulunut korvauksen maksamisesta, on korvauksen määrää vastaavasti muutettava. Vamman pahentuminen mainitun ajan jälkeen ei oikeuta korvauksen määrän tarkistamiseen.
Asian arviointi
Syy-yhteys ja korvaus pysyvästä haitasta
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan lähtökohtaisena velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.
Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan pysyvällä haitalla tarkoitetaan tapaturman aiheuttamaa lääketieteellisesti arvioitua yleistä haittaa. Haittaa määriteltäessä otetaan huomioon vamman laatu, mutta ei vammautuneen yksilöllisiä olosuhteita, kuten ammattia tai harrastuksia. Pysyvän haitan suuruus määritellään tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslain haittaluokituksista antaman asetuksen (1649/2009) mukaan.
Vakuutuslautakunta arvio ensin A:lle aivovamman jälkitilasta aiheutuvaa pysyvää haittaa. Tämän jälkeen tarkastellaan muun vahinkotapahtumasta aiheutuvan oireiston aiheuttamaa pysyvää haittaa. Lopuksi lautakunta ottaa kantaa yhdistettyyn haittaluokkaan.
Aivovamman jälkitila
Vakuutuslautakunta toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antaman asetuksen (1649/2009) kohdan 6. (Aivot) mukaan aivovamman jälkitilan aiheuttamaa yleistä haittaa arvioitaessa on aina selvitettävä aivoihin kohdistuneen vamman vaikeus käyttäen hyväksi objektiivisia tietoja vamman varhaisvaiheen oireista ja tutkimuslöydöksistä. Näitä ovat tajunnan tason alenema, muistiaukon kesto, mikäli mahdollista arvioituna tuoreeltaan vamman jälkeen, ensiavussa tehdyt objektiiviset havainnot tajunnasta ja muusta neurologisesta tilasta sekä aivokuvausten tulokset. Alkuvaiheen vaikeusaste on yleensä yhteydessä jälkitilan vaikeusasteeseen. Jälkitilan aiheuttaman haitan määrittäminen vaatii yleensä perusteellista neurologista selvitystä erikoistutkimuksineen.
A joutunut 3.1.2015 liikennevahinkoon, joka aiheutti hänelle monivammat. Vahinkotapahtumasta saadun selvityksen perusteella A ei ole menettänyt tajuntaansa vahinkotapahtuman jälkeen. GCS-lukema vahinkopaikalla oli 14. A:lla on kuvattu lyhyt vamman jälkeinen muistiaukko. Lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle tehdyssä pään alueen kuvantamistutkimuksessa ei ole tehty kallonsisäisiä tapaturmavammalöydöksiä.
Vakuutuslautakunnan hankkimassa asiantuntijalausunnossa kuvataan aivovammojen Käypä hoito -suosituksen mukaiset lievän aivovamman ja keskivaikean aivovamman edellytykset. Asiantuntijalausunnon mukaan A:n alkuvaiheen aivovamma on ollut vaikeusasteeltaan lieväksi luokiteltavissa oleva. Lautakunta pitää selvitettynä, että A:lle on aiheutunut 3.1.2015 sattuneessa vahinkotapahtumassa lievä aivovamma.
Haittaluokituksen aivoja koskevan osan (6. Aivot) mukaan aivovamman aiheuttamassa kokonaishaitassa ovat tärkeimpiä kyky- ja persoonallisuusmuutokset ja joissain tapauksissa psyykkiset jälkihaitat, kuten kognitiivisen toimintakyvyn, käyttäytymisen ja tunne-elämän muutokset. Näiden lisäksi esiintyy osalla aivovamman saaneista erityishäiriöinä neurologisia paikallishäiriöitä, kuten esimerkiksi puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö, dysfasia tai epilepsiaa. Muita vaihtelevasti esiintyviä oireita, kuten päänsärkyä, huimausta, väsyvyyttä, muistin ja keskittymiskyvyn heikkoutta esiintyy vaihtelevasti. Nämä eivät ole suorassa suhteessa vamman alkuperäiseen vaikeusasteeseen, vaan esimerkiksi vaikeissa vammoissa subjektiiviset oireet voivat olla niukkoja. Objektiiviset tiedot psykososiaalisesta selviytymisestä, persoonallisuuden piirteistä ja terveydentilasta sekä ennen vammautumista että sen jälkeen luovat perustaa aivo-vammojen jälkitilan vaikeuden arvioinnille.
Haittaluokituksen aivovammoja koskevan osan nimikkeen ”Lievä aivovamman jälkitila” (haittaluokka 0-5) kuvauksen mukaan alkuvaiheen tiedot viittaavat lievään tai keskivaikeaan aivovammaan. Lievän aivovamman jälkitilaan liittyy lieviä pysyviä oireita, kuten päänsärkytaipumusta, muistin lievä epävarmuutta kuormituksessa sekä vähän alentunut rasituksensieto. Sosiaalinen toimintakyky on ennallaan.
Edellä todetun mukaisesti A:lle on aiheutunut alkuvaiheen lievä aivovamma. A:lla on aivovamman jälkitilaan liittyvinä oireina kuvattu vaikeuksia tarkkaavuuden ylläpidossa ja joustavassa toiminnanohjaamisessa, kielellisessä prosessoinnissa sekä monimutkaisessa päättelysuoriutumisessa. Merkittävää sosiaalisen toimintakyvyn alentumaa ei ole ollut havaittavissa. A:lle 3.1.2015 sattuneesta vahinkotapahtumasta jäänyttä aivovamman jälkitilana ilmenevää pysyvää haittaa arvioitaessa lautakunta pitää todennäköisenä, että vahinkotapahtumassa aiheutuneen monivamman kivulloinen jälkitila on vaikuttanut aivovammasta toipumiseen ja aivovamman jälkitilaan.
Asiassa saadun selvityksen perusteella ja hankkimansa asiantuntijalausunnon huomioiden Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle on vahinkotapahtuman 3.1.2015 perusteella jäänyt lievä aivovamman jälkitila, joka asettuu vaikeudeltaan sanotun haittaluokituksen nimikkeen yläosaan. Lautakunta katsoo aivovamman jälkitilan perusteella muodostuvan haitan olevan haittaluokka neljän (4) mukainen.
Muista vammoista aiheutuva haitta
Aivovamman lisäksi A:lle aiheutui vahinkotapahtumassa 3.1.2015 ristiluun ja lantion murtumat, lannerangan murtumat ja kylkiluiden sarjamurtumat. Hänelle aiheutui myös ilmarinta sekä keuhkoruhje ja hänellä todettiin myöhemmin murtuma kallon ja kaularangan raja-alueella.
Vakuutuslautakunta toteaa, että haittaluokituksen (1649/2009) kohdassa 3. (Kaularanka) kaularangan lievän toiminnanvajauksen (0-3) mukaiseen tilaan mainitaan liittyvän lieviä kivuliaita kaularangan liikerajoituksia ja lieviä yläraajan neurologisia oireita ja löydöksiä. Kaularangan keskivaikeaan toiminnanvajaukseen (4-6) liittyy kohtalaiset ja kivuliaat kaularangan liikerajoitukset, kohtalaisia neurologisia oireita ja yläraajojen tunto-, motoriikka- ja hienomotoriikkalöydökset.
Lautakunta toteaa edelleen, että haittaluokituksen (1649/2009) kohdassa 4. (Selkä) selän lievän toiminnanvajauksen (0-3) mukaiseen tilaan mainitaan liittyvän lieviä kivuliaita selän taivutusliikkeiden rajoituksia, liikkuminen on lähes normaalia, lieviä neurologisia oireita ja löydöksiä. Selän keskivaikeaan toiminnanvajaukseen (4-8) liittyy kohtalaisia ja kivuliaita rangan liikerajoituksia, kohtalainen ryhtivirhe, liikkuminen, pukeutuminen ja riisuutuminen selvästi poikkeavaa, kohtalaisia neurologisia oireita alaraajoissa ja selviä alaraajojen neurologisia löydöksiä, todettu keskivaikea hermojuuren vaurio.
Vakuutuslautakunnan hankkiman lääketieteellisen asiantuntijalausunnon mukaan A:lla on kohtalaisia ja kivuliaita kaularangan yläosan liikerajoituksia sekä niska- ja takaraivokipua nivelrikosta johtuen. Lisäksi hänellä on kohtalaisia ja kivuliaita rinta- ja lannerangan liikerajoituksia nikamien murtumien jälkitilasta aiheutuen sekä neuropaattista kipua kylkivälihermovaurion seurauksena. Kylkiluiden murtumat ovat parantuneet lukuun ottamatta seitsemättä ja kahdeksatta kylkiluuta. Ristiluun ja lannerangan poikkihaarakkeiden murtumat ovat parantuneet hyvään asentoon. Oikean alaraajan lihasvoiman heikentymisen ja vahinkotapahtuman 3.1.2015 yhteys jää asiantuntijalausunnon perusteella epäselväksi.
Asiantuntijalausunnon mukaan A:lle muodostuu edellä kuvatuista seikoista haittaluokan viisi (5) mukainen pysyvä haitta. Sen huomioiden ja saadun lääketieteellisen selvityksen perusteella lautakunta katso, että A:lle on jäänyt muuna kuin aivovamman jälkitilana ilmenevänä haittana haittaluokan viisi (5) mukainen pysyvä haitta.
Yhdistetty haitta
Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle on jäänyt vahinkotapahtuman 3.1.2015 seurauksena haittaluokan neljä (4) mukainen lievän aivovamman jälkitila ja muiden vammojen jälkitilana haittaluokan viisi (5) mukainen. Näiden haittojen yhdistetty haittaluokka on haittaluokituksen yhteenlaskukaavan mukaisesti kahdeksan (8).
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle kahden haittaluokan mukaisen lisäkorvauksen, jolloin yhdistetty haitta on kahdeksan (8).
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki
Jäsenet:
Helenius
Niklander
Rahijärvi
Sario