Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan ravintolan laitteistot vaurioituivat ja ravintolan sisustus kärsi savuvahinkoja rasvakeittimestä syttyneessä tulipalossa 26.6.2017. Vahin­gon vuoksi ravintolan toiminta oli keskeytyneenä 13.2.2018 saakka. Vakuutuksenottaja on vaatinut korvausta yritysvakuutuksestaan ravintolan irtaimistosta sekä koneista ja laitteista yhteensä 71 203,93 euroa. Lisäksi hän on hakenut korvausta ravintolan toiminnan keskeytymisestä.

Korvauspäätöksellä 3.10.2017 vakuutusyhtiö on hyväksynyt vahingon määräksi 27 726,73 euroa. Elintarvikkeista, laajakaistamodeemista, kassakoneesta ja maksupäätteestä vakuutusyhtiö korvasi vaaditut 6 725,80 euroa. Keittiökoneista vaaditusta 24 464,30 eurosta yhtiö korvasi omaisuuden ikä huomioiden käypänä arvona 10 000 euroa, joka vastasi 40 prosenttia uusien vastaavien laittei­den hinnasta. Muusta omaisuudesta, kuten keittiövälineistä, yhtiö hyväksyi korvattavaksi 1 000 euroa. Vakuutuksenottajan vaatimat huippuimuri (6 650 euroa) ja ilmanvaihtokanavat (15 216,13 euroa) eivät yhtiön mukaan sisälty­neet vakuutukseen.

Vakuutusyhtiö on 7.2.2018 päivätyssä sähköpostissa vedonnut siihen, että va­kuutusehtojen mukaan yrityksen tunnuslukuihin perustuneessa vakuutuksessa vakuutuksen kohteena olivat ilman eri mainintaa toimitilan rakennelmat ja asennukset enintään 10 000 euroon saakka. Summan puitteissa voitiin korvata vakuutuksenottajan vaatimukset ravintolan ilmanvaihtokoneesta, ilmalämpöpumpusta, sähköasennuksista ja valaisimista sekä sisustuspaneloinnista (17 146,77 euroa). Vakuutuksenottaja oli vedonnut siihen, ettei vakuutusyhti­ön edustaja ollut tarkastanut vuotuisten keskustelujen yhteydessä vakuutuk­sen ajantasaisuutta. Tältä osin vakuutusyhtiö on sähköpostissaan huomautta­nut vakuutuksenottajan olleen velvollinen perehtymään vuosittain saamiinsa vakuutuskirjoihin ja ilmoittamaan vakuutusyhtiölle mahdollisista puutteista.

Päätöksellä 22.11.2017 vakuutusyhtiö on maksanut korvauksen ravintolan toiminnan keskeytymisestä ajalta 26.6. - 30.11.2017. Korvattu aika oli arvioitu vakuutusehtojen perusteella sen mukaan, kuinka kauan liiketoiminnan uudel­leen käynnistäminen olisi kestänyt tehokkainta toimintatapaa käyttäen. Liike­vaihdon menetys oli selvityksen mukaan ollut 15 713,61 euroa huomioiden lii­kevaihdon pieneminen vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna sekä heinä- ja elokuun sesonki. Päätöksellä 19.12.2017 vakuutusyhtiö korvasi myös irtaimiston puhdistus-, muutto- ja varastointikuluja keskeytysajalta 3 980,00 euroa.

Vakuutusyhtiö oli alun perin tehnyt maksamiinsa korvauksiin ravintolan ilmoitettuun ja toteutuneeseen liikevaihtoon perustuneen alivakuutusvähennyksen. Päätöksellä 3.5.2018 vakuutusyhtiö ilmoitti luopuneensa alivakuutuksen huomioimisesta ja maksoi vakuutuksenottajalle sen mukaisen lisäkorvauksen edel­lä mainituista vahinkoeristä.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja on vaatinut korvauksen maksamista ravintolan ilmanvaihtokoneesta, huippuimurista ja ilmalämpöpumpusta. Vakuutuksenottaja on lau­sunut, että isännöitsijän mukaan kyseinen ilmanvaihtokone kuului yritykselle, koska se oli vakuutuksenottajan asennuttama. Myöskään sähkötöistä ja sisustuksesta ei ollut maksettu vaadittua korvausta, vaikka niidenkin piti kuulua yritysvakuutuksen piiriin. Vakuutusyhtiö on väittänyt korvaamisen perustuneen ilmoitettuun liikevaihtoon.

Vakuutuksenottaja on kertonut vakuuttaneensa kaksi konetta erikseen. Vakuu­tusyhtiö oli kuitenkin korvauspäätöksessä vedonnut koneiden olleen vanhoja, vaikka se oli veloittanut täyden vakuutusmaksun. Vakuutusyhtiön kautta tullut raivausfirma oli romuttanut työvälineet ja koneet. Vakuutuksenottaja oli mak­sanut täysvakuutuksesta sen mukaan kuin oli pyydetty. Vakuutusyhtiön olisi pi­tänyt kertoa, mitä vakuutus kattoi, sillä asiakas ei ollut vakuutusasiantuntija.

Kertomansa mukaan vakuutuksenottaja on maksamassa raivaustöistä työn tehneelle D Oy:lle vielä 8 000 euroa, joka tuli myös korvata vakuutuksesta. Keskeytysvakuutuksesta tuli suorittaa korvaus 13.2.2018 saakka, jolloin ravin­tola oli saatu jälleen avattua.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa. Vakuutusyhtiön mukaan irtaimiston vakuutukseen oli sisältynyt vakuutusehtojen mukaan kiin­teitä asennuksia ja rakennelmia 10 000 euroon saakka. Tämä summa oli täyt­tynyt ravintolan seinäpaneloinnista sekä sähköjen ja valojen asennuksista, joi­den kustannukset olivat olleet yhteensä 10 822,58 euroa ja joista oli maksettu vakuutussopimuksen mukainen korvaus 10 000 euroon asti. Rakennelmien ja asennusten vakuutusmäärä ei näin ollen riittänyt kattamaan ilmalämpöpumppua, ilmavaihtokonetta ja huippuimuria eikä niitä sen vuoksi voitu korvata.

Keskeytysvakuutuksen osalta vakuutusyhtiö on lausunut korvauksen perustu­neen viiden kuukauden keskeytysaikaan. Vahingon korjaustöistä oli vastannut.

D Oy, joka oli ilmoittanut 3.8.2018 korjausrakentamisen asiantuntijana vakuutusyhtiölle, että korjaustyöt saataisiin päätökseen lokakuun 2017 puolivälissä eli noin kolmen ja puolen kuukauden sisällä vahingon sattumispäivästä. Liiketoiminnan käynnistämistä oli kuitenkin viivästyttänyt muun muassa se, että vakuutuksenottaja ei ollut ryhtynyt hankkimaan uutta omaisuutta tuhoutuneen tilalle viipymättä tarjousten saavuttua, vaan oli jäänyt odottamaan vakuutuskorvauksia ennen tuotteiden tilaamista. Vakuutuksenottajan kertoman mu­kaan myös kiinteistön omistajan kanssa oli tullut kiistaa ilmastointikanavien kustannuksista, minkä vuoksi ilmastointikanavien asennus oli viivästynyt ja pitkittänyt remontin valmistumista aiemmin annetusta aikataulusta.

Vakuutusyhtiö on lausunut, ettei taloudellisesta tilanteesta johtunut korjaustyön tai hankintojen viivästyminen ollut välitön seuraus palovahingosta, eikä tällaisen viivästymisen aiheuttamaa keskeytystä korvattu. Omaisuutta ja toimitilaa ei siis ollut saatettu ennalleen tehokkaita korjaus- ja jälleenhankintatapoja käyttäen, mitä vakuutusehtojen kohta 2.2.2 edellytti.

D Oy:n asiantuntijan mukaan vahingon korjaustyö olisi tehokkaita toimintata­poja käyttäen kestänyt enintään kolme ja puoli kuukautta. Maksetussa keskeytysvahingon korvauksessa oli huomioitu korjausrakentamisen lisäksi aika, joka olisi kulunut liiketilan kalustamiseen tarkoitukseensa. Sen kokemuksen perus­teella, joka vakuutusyhtiöllä oli vastaavanlaisten keskeytysvahinkojen käsitte­lystä, olisi liiketila tullut saattaa vahinkoa edeltäneeseen tilaan viimeistään vii­den kuukauden kuluessa vahingon sattumisesta. Vakuutuksenottaja ei ollut lisäselvityksin osoittanut, että korjaustyö ja toiminnan uudelleenkäynnistäminen tehokkaita toimintatapoja käyttäen olisi vienyt kauemmin kuin viisi kuukautta.

Selostamiinsa seikkoihin perustuen vakuutusyhtiö on katsonut, ettei lisäkorvaukselle ollut perusteita. Vakuutusyhtiö on pyytänyt vakuutuksenottajaa toi­mittamaan mainitsemansa D Oy:n raivaustöiden laskun sitä koskevan korvausvaatimuksen käsittelemiseksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolet ovat erimielisiä vakuutuksenottajan ravintolassa 26.6.2017 sattu­neen palovahingon johdosta maksettavan omaisuus- ja keskeytysvakuutuskorvauksen määrästä. Lisäksi on kyse siitä, mitä yrityksen omaisuutta ja millä ta­voin vakuutettuna on kuulunut vakuutuksen piiriin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Omaisuusvakuutus

Kysymyksessä olevaan yrityksen omaisuusvakuutukseen 1.11.2013 alkaen so­vellettujen vakuutusehtojen kohdan 1.1, Vakuutuksen kohteet, mukaan vakuu­tuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus siten, kuin se on koh­dissa 1.1.1 - 1.1.3 määritetty. Vakuutuksen kohteena eivät kuitenkaan ole immateriaalioikeudet eikä sellainen omaisuus, johon vakuutuksenottaja ei omista laillisia käyttö- tai hallintaoikeuksia, kuten esimerkiksi tuoteväärennökset tai ilman tietokoneohjelmiston valmistajan tai valtuutetun jälleenmyyjän lupaa kopioidut ja haltuun saadut tietokoneohjelmat.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.1, Irtain omaisuus, mukaan vakuutuksen kohtee­na on vakuutuskirjaan merkitty irtain omaisuus. Irtain omaisuus koostuu vakuutuksenottajan toimintaan liittyvästä irtaimesta käyttöomaisuudesta, toimitilan rakennelmista ja asennuksista, vaihto-omaisuudesta, rahoista ja arvopapereista sekä vieraasta omaisuudesta....

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.1.4, Irtain käyttöomaisuus, mukaan irtain käyttöomaisuus koostuu vakuutuksenottajan omistamista, vakuutettuun toimintaan liittyvistä koneista, laitteista, kalusteista ja muusta irtaimesta omaisuudesta, joka ei sisälly vaihto-omaisuuteen tai rakennukseen....

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.1.5, Toimitilan rakennelmat ja asennukset, mu­kaan toimitilan rakennelmilla ja asennuksilla tarkoitetaan vakuutuksenottajan toimitilaan tehtyjä rakennelmia ja asennuksia sekä toimitilaa rajoittavaan sei­nä- tai kattorakenteeseen kiinteästi asennettuja markiiseja, mainoskilpiä ja -teippauksia, jotka eivät kohdan 1.1.2 mukaan sisälly rakennukseen tai edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.2, Rakennus, mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus. Rakennus käsittää vakuutuksenottajan omistamat, kiinteästi asennetut rakenteet, kalusteet, pinnoitteet ja talotekniikan alkuperäisen tai koko rakennukseen jälkeenpäin uudistetun tasoisena.

Talotekniikkaan kuuluvat

rakennuksen käyttöä palvelevat, kiinteästi asennetut sähköistys-, lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto-, vedenjakelu- ja viemäröinti-, sammutus-, valvonta-, hälytys-, tiedonsiirto-, ohjaus-, ja säätölaitteet, -laitteistot ja -koneet ja näihin kuuluvat johdot, kaapeloinnit, putket, kanavat ja säiliöt rakennuksessa ja ton­tilla sekä liittymäjohdot, -kaapeloinnit, -putket ja -kanavat yleiseen liittymään saakka

-rakennuksen käyttöä palvelevat hissit ja liukuportaat

-rakennuksessa harjoitettavaan liiketoimintaan käytettävien liike-, tuotanto- ja varastotilojen tavaraliikenteeseen tarkoitetut ulko-ovet.

Vakuutusehtojen kohdan 1.1.3.1, Tunnuslukujen perusteella vakuutettu irtain omaisuus, mukaan, jos irtain omaisuus on vakuutettu [vakuutusyhtiölle] ilmoitettavien tunnuslukujen perusteella, vakuutuksen kohteena on irtain omaisuus siten, kuin se on kohdissa 1.1.1 ja 1.3 määritelty.

Kohdasta 1.1.1 poiketen tunnuslukuihin perustuvassa irtaimen omaisuuden vakuutuksessa seuraavat omaisuuserät ovat ilman eri mainintaa vakuutuksen kohteena seuraavin enimmäiskorvausmäärin sekä säilytystapa- ja voimassaoloaluerajoituksin:

- toimitilan rakennelmat ja asennukset: yhteensä enintään 10 000 euroa vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa

Edellä mainitut omaisuuserät voidaan vakuuttaa erikseen siten, että niillä on euromääräinen vakuutusmäärä. Tällöin vakuutusmäärän tulee vastata kyseisen omaisuuserän koko vakuutusarvoa.

[Vakuutusyhtiölle] ilmoitettavia tunnuslukuja ovat esimerkiksi vakuutuksenottajan käytössä olevien toimitilojen pinta-ala, vakuutetun toiminnan liikevaihto ja työntekijämäärä.

Vakuutuksenottajan käytössä olevien toimitilojen pinta-alaksi tulee ilmoittaa RT-kortin 12-10277 mukaisesti laskettu huoneistoala.

Liikevaihdoksi tulee ilmoittaa viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto. Jos ti­likauden pituus ei ole ollut 12 kuukautta, tulee [vakuutusyhtiölle] ilmoittaa määrä, joka vastaa 12 kuukauden ajanjaksoa. Alkavan liiketoiminnan osalta tu­lee ilmoittaa liikevaihdon budjetoitu määrä.

Vakuutusehtojen kohdan 1.2, Vakuutusmäärä, mukaan vakuutusmäärä on vakuutuskirjaan merkitty rahamäärä, joka perustuu vakuutuksenottajan ilmoit­tamaan omaisuuden jälleenhankinta-arvoon, käypään arvoon tai sovittuun ensivastuun määrään sen mukaan kuin vakuutuskirjaan on merkitty. Vakuutusmäärän peruste ilmoitetaan vakuutuskirjassa. Vakuutusmäärä on vakuutusmaksun laskentaperuste ja [vakuutusyhtiön] korvauksen ylin raja. Vakuutuksenottajan on omaisuuden vakuutusmäärää määrittäessään otettava huomi­oon myös

- verotuksesta annetut säädökset (esimerkiksi arvonlisävero)

- omaisuuden korjaamiseen ja uudelleen hankkimiseen liittyvät kuljetus- ja asennuskustannukset

- korjauskelvottomaksi vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus-ja hävityskulut kuljetus- ja käsittelykustannuksineen.

Vakuutusehtojen kohdan 1.3, Vakuutusarvo, mukaan omaisuuden vakuutusarvoa käytetään vahingon ja korvauksen määrää laskettaessa. Vakuutusarvo on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, kun omaisuuden käypä arvo on vähintään 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta. Vakuutusarvo on omaisuuden käy­pä arvo, kun omaisuuden käypä arvo on alle 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta....

Vakuutusehtojen kohdan 1.4, Jälleenhankinta-arvo, mukaan omaisuuden jälleenhankinta-arvo on rahamäärä, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai ominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseksi samalle paikalle. Jälleenhankinta-arvo sisältää myös omaisuuden korjaamiseen ja uudelleen hank­kimiseen liittyvät kuljetus- ja asennuskustannukset sekä korjauskelvottomaksi vahingoittuneen omaisuuden purku-, raivaus- ja hävityskulut sekä niihin liitty­vät kuljetus- ja käsittelykustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan 1.5, Käypä arvo, mukaan omaisuuden käypä arvo on rahamäärä, joka saadaan, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuu­den arvon aleneminen ikääntymisen, kulumisen, tekniikan vanhentumisen, käyttökelpoisuuden alenemisen, sijaintipaikkakunnan muuttuneiden olosuh­teiden tai muun syyn johdosta. Käypään arvoon ei vaikuta omaisuudella vakuutuksenottajalle muutoin oleva käyttöarvo, joten käypä arvo on rahamäärä, joka olisi saatu, jos omaisuus olisi myyty normaalisti ennen vahinkoa. Omaisuuden käypää arvoa laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon taide- tai keräilyarvoa tai sen nousua....

Vakuutusehtojen kohdan 2, Vahingon määrä, mukaan, jos omaisuuden käypä arvo on vähintään 50 % omaisuuden jälleenhankinta-arvosta, omaisuuden va­hingon määrä lasketaan jälleenhankinta-arvon mukaan ottaen huomioon ehtokohdat 2.1 - 2.1.12....

Vakuutusehtojen kohdassa 2.2, Vahingon määrä käyvän arvon mukaan, on määrätty, että käyvän arvon mukainen vahingon määrä on niin suuri osa jälleenhankinta-arvon mukaisesta vahingon määrästä kuin omaisuuden käypä ar­vo on omaisuuden jälleenhankinta-arvosta.

Vakuutusehtojen kohdan 2.4, Vahingon enimmäismäärä, mukaan vahingon enimmäismäärä on kohtien 2.1 - 2.3 mukaisesti laskettu vahingon määrä, kui­tenkin enintään tuhoutuneen tai menetetyn omaisuuden vakuutusmäärä. Jos vakuutusmäärä on vakuutusarvoa suurempi tai jos kyseessä on [vakuutusyhtiölle] ilmoitettaviin tunnuslukuihin perustuva omaisuusvakuutus, vahingon enimmäismäärä on kohtien 2.1 - 2.3 mukaisesti laskettu vahingon määrä, kui­tenkin enintään tuhoutuneen tai menetetyn omaisuuden vakuutusarvo.

Keskeytysvakuutus

Keskeytysvakuutukseen sovellettavien 1.11.2013 alkaen voimassa olleiden va­kuutusehtojen kohdan 2.2, Keskeytysaika, mukaan keskeytysvahingon määrä lasketaan keskeytysajalta, joka voi olla

vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika
- rajattu keskeytysaika

- atk-tietojen, -tiedostojen ja -ohjelmien tuhoutumisesta aiheutuneessa keskeytymisessä sovellettava keskeytysaika

- epidemiasta aiheutuneessa keskeytymisessä sovellettava keskeytysaika.

Vakuutusehtojen kohdan 2.2.1, Vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika, mukaan vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkitty keskeytysaika on liike­toiminnan keskeytymisen aiheuttavan esinevahingon tapahtumisesta alkava yhtenäinen ajanjakso.

Vakuutusehtojen kohdan 2.2.2, Rajattu keskeytysaika, mukaan rajattu keskeytysaika on liiketoiminnan keskeytymisen aiheuttavan esinevahingon tapahtu­misesta alkava yhtenäinen ajanjakso, joka päättyy silloin, kun tällaisessa esinevahingossa vahingoittunut, kohdassa 3.1 tarkoitettu omaisuus tai toimitila on saatettu tai olisi voitu saattaa ennalleen tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen. Rajattu keskeytysaika on kuitenkin enintään vakuutuskirjaan vakuutetuksi merkityn keskeytysajan pituinen.

Vakuutusehtojen kohdan 2.3, Vakuutuksen kohde, mukaan vakuutuksen koh­teena on keskeytysvakuutuskate, suppea keskeytysvakuutuskate, henkilöstökulut tai ylimääräiset kulut tai näiden yhdistelmä sen mukaan, miten ne on vakuutuskirjaan merkitty ja kohdissa 2.3.1 - 2.3.4 määritetty. Kohdissa 2.3.1 ­2.3.3 mainitut käsitteet liikevaihto, materiaali- ja palvelukulut sekä henkilöstökulut on määritetty kirjanpitoasetuksessa.

Vakuutusehtojen kohdan 2.3.1, Keskeytysvakuutuskate, mukaan keskeytysvakuutuskate on liiketoiminnan tuotto, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta materiaali- ja palvelukulut.

Asian arviointi

Korvattava omaisuusvahinko

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 3.10.2017 mukaan vakuutuksenottaja on hakenut korvausta ravintolan palovahingossa 26.6.2017 muun muassa vaurioituneista ilmanvaihtokoneesta, -kanavista, huippuimurista, ilmalämpöpumpusta, sähkö- ja valaisinasennuksista sekä paneloinnista yhteensä 39 012,90 euroa. Vakuutusyhtiö on maksanut kysymyksessä olevista kiinteistä laiteasennuksista ja rakennelmista 10 000 euron korvauksen. Vakuutusyhtiön mukaan korvaussumma on perustunut vakuutusehtojen kohtaan 1.1.3, jonka mukaan tunnuslukuihin perustuvassa irtaimen omaisuuden vakuutuksessa toimitilan raken­nelmat ja asennukset ovat ilman eri mainintaa vakuutuksen kohteena yhteensä enintään 10 000 euroon saakka vakuutuskirjaan merkityssä kiinteässä vakuutuspaikassa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asian ratkaisemisen kannalta on olennaista, minkä sisältöisenä vakuutuksenottajan ravintolan omaisuusvakuutus oli ollut voimassa. Tällöin on annettava merkitystä myös sille seikalle, millainen käsitys vakuutuksenottajalle oli syntynyt vakuutusturvan kattavuudesta vakuutusyhti­ön vakuutuksesta antamien tietojen perusteella.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutuksenottajan velvollisuuteen perehtyä hä­nelle vuosittain lähetettyihin vakuutuskirjoihin. Lautakunnalle toimitetun 12.8.2016 päivätyn vakuutuskirjan ensimmäisellä sivulla on esitetty otsikon "Tunnusluvut" alla vakuutuksenottajan vakuutusyhtiölle ilmoittamat yrityksen tunnusluvut, tässä tapauksessa tiedot yrityksen toimialasta, tilikaudesta, liike­vaihdosta ja henkilöstön määrästä. Vakuutusyhtiön mukaan kyseinen vakuutuskirjan kohta osoitti, että kyseessä on omaisuusvakuutusehtojen kohdan 1.1.3 mukainen tunnuslukuihin perustunut vakuutus.

Lautakunta on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikka yrityksen tunnusluvut on edellä kuvatulla tavalla esitetty vakuutuskirjassa, vakuutuskirjassa ei ole nimenomaisesti mainittu, että vakuutus tai jokin siihen kuuluva vakuutusturvan osa olennaisesti perustuisi sanottuihin tunnuslukuihin. Vakuutuskirjassa ei ole ylipäätään mitään mainintaa siitä, mitä merkitystä ilmoitetuilla tunnusluvuilla olisi vakuutusturvan tarkemman sisällön tai kattavuuden kan­nalta. Vakuutuskirjan omaisuusvakuutuksia koskevan otsikon alla on kylläkin mainittu omaisuuden vakuutusmäärien perustuvan vakuutuksenottajan ilmoittamiin jälleenhankinta-arvoihin tai tunnuslukuihin, mutta heti sen jälkeen vakuutetuksi kohteeksi eritellyn "Toiminnassa käytetty irtain omaisuus" -kohdan alle on merkitty: "Vakuutusmäärä: Jälleenhankinta-arvo".

Vakuutuskirjan merkintöjen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että toisin kuin vakuutusyhtiö on vahingon korvauskäsittelyn yhteydessä väittänyt, sen antaman vakuutuskirjan mukaan vakuutuksenottajan ravintolan toiminnassa käyttämä irtain omaisuus oli ilmoitettu vakuutetuksi omaisuuden jälleenhankinta-arvosta. Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene muu­takaan selvitystä, jonka pohjalta vakuutuksenottajalla olisi ollut perusteltua ai­hetta käsittää ottamansa vakuutusturvan sisältö muulla tavalla. Näin ollen vakuutuksenottajalle 26.6.2017 sattuneen palovahingon aiheuttamien omaisuusvahinkojen korvattavuus on arvioitava vakuutusehtojen kohdan 1.1.1 irtainta omaisuutta koskevien määräysten perusteella soveltamatta vakuutusehtojen kohtaa 1.1.3 tunnuslukujen perusteella vakuutetuista kohteista.

Omaisuusvakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohtien 1.1.1 ja 1.1.1.4 mukaan irtaimistovakuutuksen kohteena ovat vakuutuksenottajan toimintaan liittyvät irtain käyttöomaisuus, kuten koneet, laitteet ja kalusteet sekä toimitilan rakennelmat ja asennukset. Vakuutusehtojen kohdan 1.1.1.5 mukaan irtaimeen omaisuuteen kohdassa 1.1.1 kuuluviksi määritellyillä toimitilan rakennelmilla ja asennuksilla tarkoitetaan vakuutuksenottajan toimitilaan tehtyjä ra­kennelmia ja asennuksia, jotka eivät kohdan 1.1.2 mukaan sisälly rakennuk­seen tai edellytä rakennus- tai toimenpidelupaa. Vakuutusehtojen kohdassa 1.1.2 on määritelty se omaisuus, joka sisältyy rakennuksen vakuutusturvaan sil­loin, kun itse rakennus olisi vakuutuksen kohteena. Tässä tapauksessa vakuutuksenottaja oli toiminut tiloissa vuokralaisena, joten lautakunta katsoo, että vakuutuksenottajan vakuuttamien ravintolatoimintaansa käyttämien rakennelmien ja asennusten osalta vahinkoon on sovellettava vakuutussopimuksen irtaimistovakuutusta koskevia määräyksiä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutuksenottajan korvattaviksi vaatimat vakuutuksenottajan asennuttamat ja ravintolatoimintaan käyttämät ilmanvaihtokone, ilmalämpöpumppu, sähkö- ja valaisinasennukset sekä ravintolatilan panelointi ovat olleet vakuutusehtojen kohdissa 1.1.1, 1.1.1.4 ja 1.1.1.5 omaisuusvakuutuksen kohteeksi määriteltyä omaisuutta, joka on ollut vakuutussopimuksen mukaan vakuutettuna jälleenhankinta-arvostaan. Vakuutusyhtiö on vastoin edellä selostettuja vakuutusehtoja väittänyt asian korvauskäsittelyn ai­kana, etteivät vakuutuksenottajan niin ikään korvattaviksi vaatimat huippuimuri ja ilmanvaihtokanavat olisi lainkaan olleet vakuutuksen kohteena. Va­kuutusyhtiö ei ole kuitenkaan esittänyt mitään selvitystä tämän väitteensä tu­eksi. Näin ollen lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee suorittaa korvaus myös huippuimurista ja ilmanvaihtokanavista edellyttäen, että vakuutuksenottaja esittää niiden hankinta-ja korjauskustannuksista asianmukaisen selvityk­sen, ellei hän jo ole näin menetellyt.

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee käsitel­lä vahinko uudestaan ja laskea edellä mainitusta omaisuudesta suoritettavan vakuutuskorvauksen määrä pitäen lähtökohtana omaisuuden jälleenhankinta-arvoa.

Vakuutuksenottaja on lisäksi tyytymätön siihen, että vakuutusyhtiö on maksa­nut korvauksen keittiökoneista vain niiden käyvän arvon eikä jälleenhankinta-arvon mukaisesti. Lautakunta toteaa, ettei vakuutuksenottaja ole toimittanut selvitystä kyseisten koneiden hankinta-ajakohdasta ja iästä, jonka perusteella koneiden arvon voitaisiin todeta olleen vahinkohetkellä vakuutusyhtiön korvaamaa korkeampi. Siltä osin kuin vakuutuksenottaja on vedonnut vakuuttaneensa kaksi konetta erikseen, lautakunta toteaa, ettei koneiden erillinen vakuuttaminen kuitenkaan merkitse sitä, että korvausta laskettaessa poikettaisiin vakuutusehtojen vahingon määrää ja laskemista koskevista määräyksistä. Näin ollen lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvausratkaisua keittiökoneiden osalta asian mukaisena.

Keskeytysvahingon korvaaminen

Osapuolet ovat eri mieltä ravintolan palovahingon perusteella korvattavan toiminnan keskeytysajan pituudesta. Vakuutusyhtiö on maksanut korvausta 30.11.2017 saakka, kun vakuutuksenottaja on vaatinut keskeytyskorvauksen suorittamista 13.2.2018 asti.

Tältä osin lautakunta toteaa, että keskeytysvakuutukseen sovellettavien va­kuutusehtojen kohdan 2.2.2 mukaan korvattava keskeytysaika päättyy silloin, kun keskeytyksen aiheuttanut vahingoittunut omaisuus tai toimitila on saatet­tu tai olisi voitu saattaa ennalleen tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen. Tässä suhteessa vakuutusyhtiö on vedonnut vahingon korjaustöistä vastanneen D Oy:n asiantuntijan lausuntoon, jonka mukaan vahingon korjaus­työ olisi tehokkaita toimintatapoja käyttäen kestänyt enintään kolme ja puoli kuukautta. Vakuutusyhtiö on maksanut korvausta viideltä kuukaudelta huomi­oiden ravintolan kalustamisen arviolta vaatima aika.

Vakuutusyhtiön ilmoittaman mukaan ravintolan uudelleen avaaminen oli vii­västynyt muun muassa sen vuoksi, ettei vakuutuksenottaja ollut viipymättä ryhtynyt hankkimaan uutta omaisuutta tuhoutuneen tilalle, vaan oli jäänyt odottamaan vakuutuskorvausten saamista. Lisäksi korjaustöitä olivat viivästyttäneet kiinteistön omistajan kanssa syntyneet erimielisyydet ilmastointikanavien kustannuksista. Vakuutusyhtiö ei ole pitänyt tämän kaltaisista taloudel­lisista syistä johtunutta korjaustyön tai hankintojen viivästymistä palovahingon korvattavana välittömänä seurauksena.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutustapahtuman satuttua vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan velvollinen kykynsä mukaan ra­joittamaan vahingon määrää. Jo tämän mukaisesti vakuutuksenottajan on tul­lut pyrkiä siihen, että ravintola saadaan palovahingon jälkeen mahdollisimman nopeasti uudelleen avatuksi. Myöskään vakuutusehtojen kohdan 2.2.2 mukaan korvattava keskeytysaika ei määräydy suoraan vahingon korjaustoimenpiteiden mahdollisista eri syistä vaihtelevan tosiasiallisen keston perusteella vaan objektiivisesti sen mukaan arvoituna, kuinka kauan korjaustoimet olisivat kes­täneet tehokkaita korjaus- tai jälleenhankintatapoja käyttäen.

Tämän vuoksi ja ottaen huomioon, ettei vakuutusyhtiö ole vastuussa vakuutuksenottajan esittämän kaltaisista korjaustöitä viivästyttäneistä taloudellisista seikoista, lautakunta pitää vakuutusyhtiön 30.11.2017 saakka suorittamaa keskeytyskorvausta asianmukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee vakuutuksenottajan korvaushakemuksen omaisuusvahingon osalta uudelleen ja laskee korvauk­sen ravintolan ilmanvaihtokoneesta, -kanavista, huippuimurista, ilmalämpöpumpusta, sähkö- ja valaisinasennuksista sekä paneloinnista raivauskustannuksineen jälleenhankinta-arvoon perustuvan vakuutuksen mukaisesti ja maksaa vakuutuksenottajalle sen mukaisen lisäkorvauksen.

Muilta osin lautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren