Haku

FINE-007751

Tulosta

Asianumero: FINE-007751 (2018)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 08.03.2018

Lakipykälät: 30, 33

Samastaminen. Huumausaineet ja muut huumaavat aineet. Korvauksen alentaminen tai epääminen.

Tapahtumatiedot

Asiakas A:n aviomies B kuljetti A:n omistamaa henkilöautoa 12.8.2017, kun ajoneuvo suistui suoralla tiellä tien oikealle puolelle törmäten tien ulkopuolella kuljetun noin 60 metrin matkan jälkeen puuhun. Auto vaurioitui korjauskelvottomaksi. A haki vahingosta korvausta autovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 14.10.2017 A:n ja B:n vahinkoilmoituksiin. A:n mukaan vahingon syynä oli mahdollisesti ollut B:n nukahtaminen. B puolestaan kertoo vahingon aiheutuneen, kun auto ajautui tuntemattomasta syystä tien vieressä olevalla pellolla sijaitsevaan puusaarekkeeseen. Vakuutusehtojen mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan korvausta alentaa tai se evätä. Mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka on vakuutetun suostumuksella kuljettanut ajoneuvoa.

B on kuljettanut A:n omistamaa ajoneuvoa ja hänen veressään on vakuutusyhtiön mukaan ollut tapahtumahetkellä huumausaineeksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että ne vastaavat törkeää rattijuopumusta. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkotapahtuma on aiheutettu törkeästä huolimattomuudesta. Huumaavien aineiden käytöllä voidaan katsoa olleen vaikutusta vakuutustapahtuman syntyyn. B:n menettely samastetaan vakuutuksenottajan toimintaan. Korvausta ei voida näistä syistä maksaa henkilöauton kolarointivakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä epäoikeudenmukaisena, koska hän on lainannut autoaan B:lle tämän ollessa selvä. Lisäksi esitutkintapöytäkirjan perusteella B:n verestä todetut ”aineet” olivat hoitorajalla. A:n tilanne on vaikea, koska hän aloitti juuri kolmivuorotyöt ja auto on työmatkoilla julkisen liikenteen puuttuessa välttämätön. Vapaaehtoisen kolarointivakuutuksen tulisi A:n mielestä korvata juuri tällaiset vahingot. A vaatii korvausta ajoneuvosta, laina-ajoneuvon kustannuksista ja ajoneuvon rekisteristä poistosta sekä välivarastoinnista aiheutuneista kuluista

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Tieltä suistuminen on tapahtunut suoralla tieosuudella. B:n kuljettama auto on suistunut kulkusuunnassaan oikealle puolelle pientareelle ja ottanut tilustien risteyksestä pompun lentäen ilmassa pienen matkan. Maahan tullessaan auto on ajautunut tien varressa olevaan metsikköön pysähtyen isoon mäntyyn.

Vastineen mukaan B on ollut metadonikorvaushoidossa. Metadoni aiheuttaa tokkuraa, heikentää motorista koordinaatiota ja hidastaa reaktioita. Lisäksi B:n verestä on löytynyt metamfetamiinia ja klonatsepaamia. Metamfetamiini on keskushermostoa kiihottava huumausaine. Sen vaikutus liikennekäyttäytymiseen ilmenee hätäisinä ja hermostuneina liikkeinä, riskinottokyvyn lisääntymisenä sekä aggressiivisuutena, joka johtaa usein ylinopeuteen ja vaarallisiin ohituksiin. Klonatsepaamilla on väsyttävä ja lihaksia rentouttava vaikutus, mikä näkyy tokkuraisuutena, uneliaisuutena ja kömpelyytenä aiheuttaen haittaa ajosuoritukselle. Rikosteknisen laboratorion löydösten perusteella on todennäköistä, että B:n kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on huonontunut.

B:llä on ollut A:n lupa käyttää autoa, minkä johdosta B voidaan vakuutussopimuslain 33 §:n mukaan samastaa A:han. Vakuutusyhtiö viittaa vakuutussopimuslain 30 §:ään, jonka mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Vahinkotapahtumasta saatujen selvitysten perusteella vakuutusyhtiö pitää B:n menettelyä kokonaisuutena arvioituna törkeän huolimattomana. Veressä vahinkohetkellä olleen huumausaineen määrä on selkeässä syy-yhteydessä vahinkoon. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen.  

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa:

  • Sisä-Suomen poliisilaitoksen esitutkintapöytäkirja 29.9.2017. Esitutkintapöytäkirjan tutkintailmoitusosasta käy ilmi, että poliisipartio on löytänyt ulosajopaikalta A:n auton, jonka kuljettajan paikalla B on ollut istumassa. Esitutkintapöytäkirjan mukaan ulosajo on tapahtunut klo 7.41. B:n kuljettama henkilöauto on suistunut suoralla tiellä kulkusuunnassaan oikealle puolelle pientareelle ja ottanut tilustien risteyksestä pompun lentäen ilmassa pienen matkan ennen tien varressa olevassa metsikössä olevaan mäntyyn törmäämistä. Tieltä suistumisen ja mäntyyn törmäämisen välillä auto kulki noin 60 metrin matkan. B:ltä seulonta-alkometrillä otetun puhalluskokeen tulos on ollut 0.0 promillea alkoholia. B on kertonut ajaneensa ojaan väsymyksen vuoksi. 
     
  • B:n esitutkintakertomus 16.8.2017. B on kertonut olleensa ajelemassa ja kuluttamassa aikaa aamuyöstä 12.8.2017. B:n mukaan ulosajo oli tapahtunut noin klo 01 - 02 aikaan yöllä, jolloin oli vielä pimeää. B:n herätessä autosta poliisin ja pelastusviranomaisten saapumiseen oli jo valoisaa. B:n mukaan ulosajo tapahtui nukahtamisen seurauksena, kun väsymys tuli kesken ajon, mutta B ei pitänyt tarpeellisena ajaa sivuun. B ei ajatellut, että nukahtaisi, koska hän oli nukkunut edellisen yön hyvin. B kertoo olevansa korvaushoidossa ja käyttävänsä metadonia. B mainitsee lisäksi kertoneensa poliisille, että oli käyttänyt kolarin sattumisviikolla gramman kymmenyksen piriä [amfetamiinia] ja 300 mg Lyricaa. Ennen ajoon lähtöä B kertoo ottaneensa päivittäisen metadoniannoksensa edellisenä aamuna. B ei usko, että metadoni on vaikuttanut häneen väsyttävästi, koska se on ollut hänellä jo useita vuosia käytössä samalla annoksella. Lisäksi B on kertonut, että hän ei ollut ennen ajoon lähtöä vielä ottanut lauantaiaamun metadoniannostaan, mutta hänen mielikuvansa on, että hän otti annoksen autossa törmäyksen jälkeen. B:n mukaan hänen ajonopeutensa oli rajoitusten mukainen 80 km/h. Hän havahtui kertomansa mukaan siihen, että auto oli jotenkin ilmassa ja sitten se pomppasi ja oli puussa. B ei kertomansa mukaan juurikaan muista näitä tapahtumia. Vielä B mainitsee saaneensa ulosajossa selän 3. ja 4. nikamien murtumat, päähän ”sarven” ja todennäköisen nenän murtuman. 
     
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunto 26.9.2017 B:stä 12.8.2017 klo 9.00 otettujen verikokeiden tuloksista. Lausunnon mukaan B:n verestä on todettu pregabaliinia 2,9 mg/l (hoitoalue 2-14 mg/l), 7-aminoklonatsepaamia 0,052 mg/l, klonatsepaamia 0,021 mg/l (hoitoalue 0,02-0,07 mg/l), metadonia 0,16 mg/l (hoitoalue 0,1 – 0,4 mg/) ja metamfetamiinia 0,098 mg/l.
     

Lausunnon kohdassa ”Tutkimustulosten arviointi” todetaan seuraavaa:

Metamfetamiini on keskushermostoa kiihottava, amfetamiinin kaltainen huumausaine. Metamfetamiini lisää aggressiivisuutta ja riskinottotaipumusta sekä lisää virheellisten suoritusten määrää. Se ei yleensä aiheuta motorisia liikehäiriöitä, tokkuraa tai kömpelyyttä.

Klonatsepaami (esim. Rivatril) on keskushermostoa lamaava bentsodiatsepiineihin kuuluva rauhoittava lääkeaine, jota käytetään lähinnä epilepsian ja ahdistuneisuuden hoidossa. Klonatsepaamilla on väsyttävä ja lihaksia rentouttava vaikutus, mikä näkyy käyttäjässä tokkuraisuutena, uneliaisuutena, kömpelyytenä ja sammaltavana puheena, aiheuttaen haittaa ajosuoritukselle. Säännöllisesti käytettäessä klonatsepaamin vaikutuksille kehittyy jonkin verran tottumista, mutta sen väsyttävät ja tokkuraa aiheuttavat vaikutukset eivät häviä kokonaan pitkäaikaisessakaan käytössä. 7-aminoklonatsepaami on klonatsepaamin aineenvaihduntatuote.

Metadoni (esim. Dolmed) on keskushermostoa lamaava opiaattiryhmään kuuluva voimakas kipulääke, jota käytetään lähinnä opiaattikorvaushoidon yhteydessä. Metadoni aiheuttaa tokkuraa, heikentää motorista koordinaatiota ja hidastaa reaktioita.

Pregabaliini (Lyrica, Pregabalin) on keskushermostoa lamaava epilepsialääke, jota käytetään myös ahdistuneisuuden ja kiputilojen hoitoon. Pregabaliinilla on väsyttävä ja motorista koordinaatiota heikentävä vaikutus.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon kohdassa ”Yhteisvaikutusten arviointi” todetaan, että bentsodiatsepiinit ja muut keskushermostoa lamaavat aineet lisäävät toistensa keskushermostoa lamaavia vaikutuksia. Keskushermostoa kiihottavat aineet yhdessä edellisten kanssa lisäävät edelleen liikenneonnettomuuksien riskiä. Lausunnon kohdassa ”Johtopäätökset” todetaan, että laboratoriolöydösten perusteella on todennäköistä, että tutkittavan henkilön kyky kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on huonontunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, voidaanko B samastaa vakuutuksenottajana ja autovakuutuksen vakuutettuna olevaan A:han siten, että korvauksen alentaminen tai sen epääminen on B:n menettelyn perusteella mahdollista. Lisäksi kyse on siitä, onko B:n ajokyvyn osoitettu olleen hänen käyttämiensä lääke- ja huumausaineiden vaikutuksen johdosta siten alentunut tai hänen menettelynsä ennen vahinkotapahtuman sattumista muuten olleen niin moitittavaa, että korvauksen alentaminen tai epääminen on tällä perusteella mahdollista.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) 2 momentin mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.

Vakuutussopimuslain 33 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta

Liikennevakuutuslain (460/2016) 48 §:n (Alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vaikutus korvaukseen) 1 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut henkilövahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

Saman lainkohdan 2 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 0,5 promillea tai että hänellä on vähintään 0,22 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, korvausta alennetaan sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.4.2014 alkaen) kohdan 7.1 (Vahinkovakuutus, vakuutustapahtuman aiheuttaminen) mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ehtokohdan 7.1.2 (Alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutus moottoriajoneuvovakuutuksissa) mukaan harkittaessa korvauksen maksamista moottoriajoneuvovakuutuksen perusteella noudatetaan edellä esitetyn lisäksi seuraavaa:

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suoritetaan korvausta vain erityisestä syystä. Samoin menetellään, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja muun huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena muutoin kuin edellisessä kappaleessa mainituissa tapauksissa, voidaan korvausta alentaa sen mukaan, mikä oli hänen osuutensa vahinkoon.

Asian arviointi

Samastaminen

Vakuutussopimuslain 33 §:n ja vakuutusehtojen mukainen samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Samastamista koskevat säännökset ja niitä tässä tapauksessa vastaavat autovakuutusehtojen määräykset merkitsevät poikkeusta siitä vahinkovakuutuksen periaatteesta, jonka mukaan kukin vakuutettu on vastuussa vain omasta menettelystään.

Tässä tapauksessa on riidatonta, että A:n oli luovuttanut ajoneuvonsa B:n käytettäväksi. Sillä, että B on nauttinut lääkkeitä ja käyttänyt hänen verestään todettuja huumausaineita A:n mukaan hänen tietämättään auton käyttöönsä saatuaan, ei ole merkitystä samastamisen kannalta. Vakuutuslautakunta katsoo tämän vuoksi, että A:n suostumuksen perusteella henkilöauton kuljetettavakseen saaneen B:n menettely voidaan samastaa A:n menettelyyn. A:lle hänen ajoneuvonsa vaurioitumisen johdosta maksettavan korvauksen alentaminen tai epääminen on näin ollen B:n menettelyn perusteella mahdollista.

Korvauksen alentaminen

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on vedonnut B:n käyttämien lääkkeiden ja huumausaineiden osalta yleisten sopimusehtojensa kohdan 7.1 vakuutussopimuslain 30 §:n 3 momentin ensimmäistä lausetta vastaavaan ehtokohtaan, jonka mukaan korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että vakuutussopimuslain 30 §:n 3 momentin viimeisen virkkeen mukaan huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen voidaan määrätä vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa vain siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään, minkä johdosta vakuutusyhtiön vetoama ehtokohta ei sovellu tähän tapaukseen.

Vakuutusehdoissa on kuitenkin myös moottoriajoneuvovakuutukseen soveltuva ehtokohta 7.1.2, joka vastaa toisen ja kolmannen kappaleensa osalta vakuutussopimuslain 30 §:ssä ja liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädettyä. Vakuutusyhtiö on vedonnut tässä tapauksessa B:n huumausaineiden ja lääkkeiden johdosta alentuneeseen ajokykyyn, mikä voidaan tulkita yleisten sopimusehtojen kohtaan 7.1.2 vetoamiseksi. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta arvioi tapausta tämän ehtokohdan perusteella.

Vakuutusyhtiöllä on vahingon aiheuttamiseen vedotessaan näyttötaakka korvauksen alentamisen tai epäämisen perusteista. Vakuutuslautakunta toteaa, että B on ollut vahingon sattuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnosta ilmenevällä tavalla useiden erilaisten hänen toimintakykyynsä vaikuttavien lääkeaineiden, joista osaa on pidettävä myös huumausaineina, ja metamfetamiinin vaikutuksen alaisena. Vaikka verinäytteistä todetut pitoisuudet ovat olleet lääkeaineiden osalta niiden tarkoitetulla hoitoalueella, kyse on ollut muun muassa tokkuraisuutta ja uneliaisuutta aiheuttavista, toimintakykyä eri tavoin lamaavista lääkeaineista. Näiden lääkeaineiden keskinäinen yhteisvaikutus ja aineiden yhteisvaikutus B:n verestä niin ikään todetun metamfetamiinin kanssa on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon johtopäätöksen perusteella ollut siinä määrin merkittävä, että B:n kyvyn kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on päädytty katsomaan olleen todennäköisesti alentunut.

B:n on kertonut, että hän on tottunut metadoniin ja tämän vuoksi hänen pitkään käyttämällään metadonilla on vain vähäinen vaikutuksesta hänen ajokykyynsä. Tämän perusteella B:n metadonin osalta esitutkinnassa esittämästä jälkinauttimisväitteellä ei lautakunnan näkemyksen perusteella ole olennaista merkitystä tapauksen arvioinnin kannalta. Ottaen huomioon B:n verestä todettujen huumaavien aineiden suuri lukumäärä, Vakuutuslautakunta pitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon ja vahinkotapahtumasta saadun selvityksen perusteella asiassa selvitettynä, että B:n kyky virheettömiin suorituksiin on ollut B:n kuljettaman henkilöauton tieltä suistumisen tapahtuessa vakuutusehdoissa ja liikennevakuutuslain 48 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ollut huonontunut. Lautakunnan arvion mukaan B:n huonontuneen ajokyvyn on asiassa esitetyn näytön perusteella katsottava olleen syynä autovahinkoon johtaneeseen ulosajoon, joka myös B:n oman kertomuksen perusteella on ollut seurausta nukahtamisesta tai hänen toimintakykynsä muusta alentumisesta.

Vakuutuslautakunta kuitenkin toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 7.1.2 mukaisesti korvauksen epääminen kokonaan kuljettajan muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisuuden perusteella edellyttää, että kuljettajan ajokyvyn näytetään olleen tuntuvasti huonontunut. Näytön B:n ajokyvystä muodostaa tässä tapauksessa lähinnä edellä mainittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sinänsä raskauttava lausunto, jonka mukaisesti B:n kyvyn kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa on arvioitava olleen huonontunut. Tarkempaa kuvausta B:n toimintakyvystä vahinkotapahtuman yhteydessä tai sen jälkeen, kuten esimerkiksi kliinisen päihdetutkimuksen tuloksia, ei ole esitetty.  Näin ollen asiassa jää näyttämättä, että ajoneuvon kuljettajana olleen B:n ajokyky olisi vahingon sattuessa ollut niin merkittävästi alentunut, että toimintakyvyn alenema olisi vastannut vakuutusehtojen kohdan 7.1.2 toisessa kappaleessa tarkoitettua kyvyn virheettömiin suorituksiin tuntuvaa huonontumista.

B:n mukaan hän on kuljettanut henkilöautoa ennen vahingon sattumista nopeusrajoituksen mukaisella 80 km/h nopeudella. Tällainen nopeus voi Vakuutuslautakunnan arvion mukaan jo sellaisenaan johtaa esitutkintapöytäkirjassa kuvatun kaltaiseen ulosajoon. Lautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole B:n päihtymystilan lisäksi esitetty näyttöä siitä, että B olisi kuljettanut ajoneuvoa ylinopeudella, eikä näyttöä ole muustakaan B:n erityisen moitittavasta ajoneuvovahinkoriskiä lisäävästä liikennekäyttäytymisestä.

Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen.
Tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella B on menettänyt kuljettamansa ajoneuvon hallinnan suoralla tiellä ilman, että mikään ulkopuolinen tekijä on vaikuttanut ulosajoon. Vakuutuslautakunta on lisäksi ottanut asiassa huomioon, että B:n arvion mukaan ulosajo oli tapahtunut noin klo 01 – 02 yöllä, ja verinäytteet oli otettu B:stä klo 09.00. Tämän johdosta B:stä mitatut lääkkeiden ja huumaavien aineiden pitoisuudet ovat todennäköisesti olleet jossakin määrin alhaisemmat kuin ulosajon sattuessa noin 7-8 tuntia aikaisemmin.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on tapauksessa korvauksen epäämisen sijaan oikeus alentaa vakuutuksenottajalle maksettavaa korvausta puolella (1/2) vakuutuksenottajaan samastettavan B:n menettelyn perusteella.

Koska A ei ole esittänyt autovahingon osalta yksilöityjä korvausvaatimuksia eikä näitä myöskään ole vakuutusyhtiön toimesta käsitelty, Vakuutuslautakunta ei anna asiassa lausuntoa asiakkaan autovakuutukseen kuuluvista kolarointi-, autopalvelu- ja lunastusetuosista maksettavien korvausten sisällöstä. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa autovahingosta vakuutusehtojen mukaiset korvaukset 1/2:lla alennettuna.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia